Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

Transkriptio

1 Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke)

2 Ruuan tuotannon haasteita mihin viljelyjärjestelmää monipuolistavia kasveja tarvitaan ml. proteiinikasvit Ilmastonmuutos Ruokajärjestelmien yksipuolisuus ja BD:n kaventuminen Valkuais- ja typpiomavaraisuus Kannattavuus, kilpailukyky Väestön ravitsemus Kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus Lämpötilan nousu, talvenkestävyys, ääri-ilmiöihin sopeutuminen, kasvintuhoojariskit, kasvihuonekaasupäästöjen hillintä, hiilen sidonta Maailma: 75 % energiasta 12 kasvi- ja 5 eläinlajista; 60 % energiasta riisistä, vehnästä, maissista. Suomi: 95 % kasviperäisestä proteiinista viljoista Kotimaisen valkuaisen vaje erityisesti kotieläinten ruokinnassa. Typpivaje koko kasvintuotannossa: väkilannoitetyppeä käytetään 74 kg/ha, biologisesti sidottua typpeä 5 kg/ha, nurmiviljelyssä lannasta 40 kg N/ha. Alhaiset tuottajahinnat, korkeat tuotantokustannukset. Keskittyminen ja ruuan tuonti haastavat kotimaisuutta. Suositaan marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kuituja ja tyydyttymättömiä kasvirasvoja. Ikääntyviä ja erikoisruokavalioita noudattavia entistä enemmän. Monipuolisuus tärkeää. Alueellisuus, paikallisuus, kestävyys ja eettisyys korostuvat valinnoissa. Ruokakulttuuri muuttuu.. Luonnonvarakeskus

3 Shannon index Shannon index Musta (>2) Sininen Vihreä Keltainen Punainen (<1,25) Pellon käytön (kasvilajien määrä) monipuolisuutta kuvaava indeksi (Crop species diversity index) eri ely-keskuksissa. Keskitalo, 3 M

4 Pellon käyttö Keski-Suomessa Maakunta Viljat Nurmet, alle 5 vuotta Muut kasvit Kesanto Keski-Suomi 33,8 43,4 5,3 17,3 1,2 Varsinais-Suomi 62,8 10,7 13,4 12,0 1,0 Etelä-Pohjanmaa 52,2 26,4 8,6 12,3 0,4 Pohjois-Savo 30,1 54,3 5,4 8,9 1,3 Muu käytössä oleva maa Lähde: Luke, Käytössä oleva maatalousmaa

5 Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke Härkäpapu Kumina Kitupellava, camelina Viljelyjärjestelmää monipuolistavia Proteiinipitoisia viljelykasveja Kuvat Marjo Keskitalo Tattari Kevätrypsi Kevätrapsi Maissi Soija Pellava Kvinoa Aurigonkukka Kuva Tapio Tuomela Öljyhamppu Sinilupiini

6 Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke Härkäpapu Kumina Kitupellava, camelina Viljelyjärjestelmää monipuolistavia Proteiinipitoisia viljelykasveja Kuvat Marjo Keskitalo Tattari Kevätrypsi Kevätrapsi Maissi Soija Pellava Kvinoa Aurigonkukka Kuva Tapio Tuomela Öljyhamppu Sinilupiini

7 Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke Tattari 36 ha? 1209 ha Kevätrypsi 118 ha Härkäpapu Keski-Suomessa viljelyjärjestelmää monipuolistavia vaihtoehtoja 102 ha Kevätrapsi Proteiinipitoisia viljelykasveja Kuvat Marjo Keskitalo Rehuksi? Maissi 1146 ha Kumina Soija Viimeksi viljelty 2006, 50 ha Kitupellava, camelina? Pellava Rehuksi? 19 ha Kvinoa rehuksi? Aurigonkukka Kuva Tapio Tuomela Öljyhamppu Sinilupiini

8 Kasvukauden keskimääräiset kuukausilämpötilat (C) Keski-Suomessa huhti touko kesä heinä elo syys loka K-S 2,2 8,9 13,7 16,5 14,1 8,8 3,6 Häme 3,5 9, ,7 15 9,9 4,9 V-S 3,7 9,8 14,3 17,2 15, KS - Häme -1,3-0,9-0,3-0,2-0,9-1,1-1,3 KS - VS -1,5-0,9-0,6-0,7-1,7-2,1-2,4 K-S: Jyväskylän lentokenttä Häme: Jokioinen V-S; Kaarina, Yltöinen Lähde: Ilmatieteen laitos,

9 Ha Suomalainen Finola-lajike palautetaan EU-lajikelistalle Öljyhampun viljely ja kylvösiementuotanto alkaa Öljyhampputapahtumat Jokioinen (Luke) Jokioinen (TransFarm Oy) Öljyhampun viljelyalojen (ha) kehitys vuodesta 2009 lähtien. Lähde: Maaseutuvirasto ja Luonnonvarakeskus 9.

10 Kg/ha Biomassa,tot SATO pot SATO tod Öljyhampun kokonaisbiomassan (tot), potentiaalisen sadon (pot) ja todennetun (tod) sadon määrä (kg/ha) vuoden 2016 tiloilla

11 ha Herne Härkäpapu Herneen ja härkäpavun viljelyalat (ha) vuodesta 1910 lähtien. Vuoteen 1940 saakka herneen luvuissa on mukana myös pavut ja virnat. Lähde: Luke Tilastot Käytössä oleva maatalousmaa, Suomen tilastollinen vuosikirja 1917.

12 Biomassa, potentiaalinen Sato, potentiaalinen Sato,todennettu Härkäpavun kokonaisbiomassan (tot), potentiaalisen sadon (pot) ja todennetun (tod) sadon määrä (kg/ha) vuoden 2016 tiloilla

13 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Mitä Suomessa viljellään tulevaisuudessa? Näyttelyvieraiden arvauksia kesällä ,00 Västankvarn % vastauksista Manskki

14 Jatkossa. Keski-Suomessa nurmituotanto on tärkeää osa alkutuotantoa > nurmibiomassan jatkojalostusmahdollisuuksien kehittäminen Viljelyjärjestelmää monipuolistavien kasvien rooli Keski-Suomessa todennäköisesti kasvaa jonkin verran Tutkimusaiheet jatkossa Tiedon tuottaminen satotason nostamiseksi ja vuosivaihtelun kaventamiseksi viljelykierrot ja diversiteetin hyödyntäminen tuotantopanostarpeen vähentämisessä (väkilannoitus, kasvinsuojelu) Kasvien ja maaperämikrobien yhteys ja merkitys järjestelmässä Vaihtoehtokasvit ja automaatio, digitalisaatio Tiedon siirtoa, työpajoja tilaisuuksia. Aihe kiinnostaa alkutuottajia ja kuluttajia Tattari, Pirkanmaa, kevät 2018 Haihtuvaa öljyä sisältävät, Pohjanmaa, kevät 2018 Lupiini/soija? Öljykasvit? Valeviljat? Erikoiskasvipäivät elokuussa 2018, Jokioinen

15 Thank you!

16 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Peltoviljely uudistuu erikoiskasveilla - ovat tulevaisuudessa osa järjestelmää Soijaa Suomesta Erikoiskasvien erilaisuus on toivottu ominaisuus viljajärjestelmien monipuolistamisessa: sekaviljely, päällekkäisviljely, viljelykierto, agroforestry, suljetut järjestelmät (automaatio) Maaperän kasvukunto, ravinnetalous, satomäärät, kannattavuus, raaka-aineen terveellisyys, alueellisuus, luomu, yritystoiminta, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät kuvaavat monipuolisuuden hyötyjä Kevätrapsi, kumina, härkäpapu, tattari, öljyhamppu, kvinoa, lupiini, soija viljelyalat historiallisen korkealla Tuotannon kaksin moninkertaistaminen mahdollista, kotitalouksissa käyttö laajenee, jatkojalostusta ja vientiä kehitetään eri raaka-aineiden kohdalla. Soija Kvinoa Sinilupiini Tattari 16. Luonnonvarakeskus

17 . Öljyhampputyöpaja Jokioinen voi kasvaa > 150 cm mittaiseksi Kuvat Marjo Keskitalo

18 Öljyhamppukasvuston sitomat ravinteet kg/ha tietoa lannoitukseen Biomassa Kg/ ha Biomassassa arviolta ravinteita kg/ha N P K Ca Mg Juuret (arvio) ,2 2,8 11,9 6,9 2,0 Lehdet (arvio) ,8 9,9 41,1 113,7 12,9 Varret (arvio) ,0 4, ,7 2,6 Siemensato ,2 18,4 15,8 3,3 7,9 Biomassaa yhteensä (juuret + maanpäällinen) ,1 35,8 101,6 145,6 44,1 Ravinteita poistuu pellolta, kg/ha 49,2 18,4 15,8 3,3 7,9 Laskelmat perustuvat Hakala ym julkaisuun öljyhampun koostumuksesta sekä Luken vuoden 2016 tilakierroksen tuloksiin.

19 Eräiden muiden kasvien pinta-alat (ha) Keski-Suomessa Tattari Härkäpapu Kevätrypsi Kevätrapsi Öljyhamppu Kumina Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Lähde: Luke, Käytössä oleva maatalousmaa

20 Miten öljyhamppua viljellään - Tuloksia kymmenen tilan peltokierrokselta vuonna 2016 ka min max Kylvö, pvm Korjuu, pvm Kylvöstä korjuuseen, vrk Kylvösiemenmäärä, kg/ha 21, N-lannoitus 78, Taimitiheys, kpl/m Kasvuston pituus 107,

21 Öljyhamppukasvustojen rakenne - Tuloksia kymmenen tilan peltokierrokselta 2016: ka min max Öljyhamppu, koko biomassa kg ka/ha Varret + puintijätteet kg/ha Sato, potentiaalinen kg ka/ha Sato, todennettu kg/ha Satoindeksi 0,23 0,18 0,29 Rikat, biomassa kg ka/ha Tiheys, kpl/m Pituus

22 Härkäpapukasvustojen rakenne - Tuloksia kymmenen tilan peltokierrokselta 2016: ka min max Härkäpapu, koko biomassa kg ka/ha Varret + puintijätteet kg/ha Sato, potentiaalinen kg ka/ha Sato, todennettu kg/ha Satoindeksi 0,54 0,46 0,59 Rikat, biomassa kg ka/ha Tiheys, kpl/m Pituus