Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Transkriptio

1 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

2 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä 4. Palkoviljojen viljelykiertoja 5. Herneen viljely 6. Härkäpavun viljely Härkäpapu

3 Valkuaiskasvit Saadaan proteiinipitoista rehua tai ravintoa nurmipalkokasvit: mm. apilat, mailaset, virnat palkoviljat: herne, härkäpapu, soija, lupiini, linssi öljykasveja : rypsi, rapsi, öljypellava ja hamppu, auringonkukka muita: kinua

4 Palkoviljat - Herne ja härkäpapu tärkeimmät. - Typpiomavaraisia (biologinen typensidonta) - Herneen suosio ollut tasaista, härkäpapu yleistyy maisemassa 2014 Varsinais-Suomi Koko maa Pinta-ala Sato Pinta-ala Sato Herne 2600 ha 2760 kg/ha 5600 ha 2540 kg/ha Härkäpapu 2900 ha 2610 kg/ha 8700 ha 2460 kg/ha Lähde: Luonnonvarakeskus: Satotilasto

5 Monipuolisen viljelyn edut Kaiken lähtökohta on hyvärakenteinen maa, jonka vesitalous on kunnossa. Vuoro- ja seosviljelyn sekä viljelykierron edut: Tasaa viljelyn riskejä ja työhuippuja Lisää satovarmuutta Usein yksipuolista viljelyä kannattavampaa Edistää sopeutumista muuttuviin oloihin (luonnon monimuotoisuus)

6 Esikasvivaikutus Herneen ja härkäpavun typpilannoitusteho on noin 25 kg/ha - mitä rehevämpi kasvusto, sen parempi vaikutus. Kasvuolot ja maaperätekijät (ph > 6) vaikuttavat biologiseen typensidontaan (Rhizobium-bakteerien toiminta juurissa) Härkäpapu lisäsi kokeessa lannoitetypen hyväksikäyttöä eniten vehnällä (Monisopuhanke)

7 Esikasvivaikutus Palkoviljat vähentävät monien viljanviljelyn kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä (eri isäntäkasvit) Merkitys korostuu, kun muokkausta vähennetään Jokainen kasvi itselleen huono esikasvi Kirjallisuutta: Viljelykiertojen monipuolistaminen, Tieto tuottamaan 141.

8 Palkoviljojen viljelykierrossa huomioitavaa 1. Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi 4. Vuosi Ohra Härkäpapu Vehnä Kaura 1. Vuosi 2. Vuosi 3. Vuosi 4. Vuosi Ohra Herne Syysvehnä Syysruis Hyväkuntoisille lohkoille Välivuodet: herne 5-9 vuotta (herneenlakaste), härkäpapu 3 v. suklaalaikku(harmaahome). Samassa kierrossa riskinä mm. pahkahome Vaikutus kasvinsuojeluun, jälkikasvirajoitukset eräillä aineilla (mm. MCPA, fluroksipyyri, )

9 Herneen viljely Lajikkeet jalostettu satoisammiksi ja paremmin lakoa kestäviksi Hyvärakenteisille hietasaville ja hienoille hiedoille. Herne arka poudalle ja märkyydelle. Ruokaherneet: iso, vihreä siemen Rehuherneet: uudet satoisat lajikkeet siemeneltään pieniä ja keltaisia Kasvuaika pv

10 Herneen viljely Lannoituksessa typpiomavarainen, fosforin ja kalin tarve suurempi kuin viljoilla. Siemenen ymppäys tehokkaalla typensitojabakteerilla, jos palkokasvien viljelyssä pitkä tauko Kylvö 5-8 cm syvyyteen, jotta kosteus riittää itämiseen Kylvömäärä 130kpl/m2, noin kg/ha Siemenen hinta /tn

11 Härkäpavun viljely o Päälajike Kontu, muut toistaiseksi liian myöhäisiä puitavaksi. o Hernettä myöhäisempi, kasvuaika 111 pv. o Voi kylvää ajoissa, syv. 5-8 cm. Kestää hallaa. o Kasvupaikaksi sopii hyvin savi- ja hietamaat o Kylvötiheys 70 kpl/m2, noin kg/ha (siemenen koko voi vaihdella) o Siemen n /tn

12 Palkoviljojen kasvinsuojelu Rikkakasvien torjuntaan muutama valmiste, ainekustannus /ha. Hukkakauran torjunta onnistuu kemiallisesti myös härkäpavulta Härkäpavun suklaalaikkutautia voi torjua rehevissä kasvustoissa, toisaalta tauti pakkotuleennuttaa kasvuston. Hernekääriäinen paha tuholainen, torjunta ruiskulla tai välivuosilla.

13 Herneen puinti Puinti ja kuivaus tehtävä hellävaraisesti, jottei herneet halkea Ison siemenen kuivaamiseen menee aikaa. Kylmäilmakuivaus tai 2-vaiheinen kuivaustapa parantaa itävyyttä. Tukiviljan käyttö helpottaa puintia ja varmistaa satoa huonommilla lohkoilla. Pieni määrä (10 kg/ha) riittää, muuten herneen osuus sadosta laskeen

14 Härkäpavun puinti Päätteettömän kasvutavan vuoksi puintiajankohta hankala määrittää Tyvessä palot aukeavat ja latvassa saattaa ollla kukkia. Helteiden tai suklaalaikun takia kasvusto voi pakkotuleentua ja puinti on helppoa. Puintiajankohta voi vaihdella vuosittain elokuun puolivälistä lokakuulle

15 Härkäpavun kuivaus Lämminilmakuivaus pitää aloittaa alhaisella lämmöllä ⁰C, varsinkin jos haluaa, että raa at pavut jälkituleentuvat Kuivausta voi tauottaa ja antaa kosteuden tasaantua, jos muu sadonkorjuu sen sallii. Kuivaavat siilot saattavat toimia hyvin, mutta joskus joutuu puimaan kosteana. kauhutarinat elevaattorit jumissa

16 Herne vai härkäpapu Molempien satovarmuus viljaa huonompi ja puinnissa varauduttava haasteisiin Herneen etuja: aikaisuus, tasaisempi tuleentuminen Härkäpavun etuja: pysyy paremmin pystyssä, varjostaa paremmin rikkoja elokuulle asti. Parempi lannoitusvaikutus Palkoviljan etuja: viljelykiertohyödyt, parempi tukitaso, valkuaisomavaraisuus

17 Kiitos mielenkiinnosta! Tieto tuottamaan 134 : Valkuaisrehujen tuotanto ja käyttö (2011)