Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Transkriptio

1 Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus

2 Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti proteiinista pulaa tärkeä kauppatavara maailmankaupassa Proteiiniomavaraisuus ja huoltovarmuus tärkeää Epävarma maailmanpoliittinen tilanne Mahdolliset tuontiperäisen rehuvalkuaisen saatavuusongelmat Kriisi- ja katotilanteet Ulkoapäin sanellut hinnat GM vapaan rehun saatavuus Suora vaikutus rehuteollisuuteen ja eläintuotantoon Huomioon otettava myös ihmisravinnossa 2

3 Hankkeen taustaa Suomessa täydennysrehuvalkuaisen (TRV) omavaraisuus 15 % Euroopassa yleisesti 30 % Eurooppa Suomi Viljelyedellytykset mahdollistaisivat TRV osuuden 15 kaksinkertaistamisen vaikka välittömästi Suomen täydennysrehuihin käytettävän valkuaisen kauppatase on 100 miljoonaa kiloa negatiivinen! 3

4 Valkuaisrehuomavaraisuuden kasvu 30 %:iin Suomi Suomi Negatiivinen kauppatase pienenisi arvioiden mukaan miljoonalla :lla / vuosi! = SÄÄSTÖÄ! 4

5 Eikä siinä vielä kaikki Lisäksi useilla valkuaiskasveilla typensidontavaikutus = SÄÄSTÖÄ! Maanparannus vaikutus = HYÖTYÄ! H Monipuolistavat viljelykiertoa = HYÖTYÄ! H Ympäristönäkökulmat (ilmasto, ravinteet) = Kestävä alkutuotanto Kotieläintilojen ostorehun tarpeen pieneneminen = SÄÄSTÖÄ! K 5

6 Tuota Valkuaista (TUOVA) hanke Luken kenttäkokeet Valkuaiskasvipitoisten tai valtaisten nurmien tallauksen ja niittokertojen kesto, Kokoviljasäilörehut korkean satopotentiaalin viljoilla ja palkovalkuaiskasveilla, Puitavien palkoviljojen (härkäpapu, lupiinit) ymppäystestaus Syysmuotoisten öljykasvien kylvöaika ja kylvötiheys Boreal Kasvinlajostus Oy:n herneen ja härkäpavun jalostajankokeet ProAgrian demoruudut Ruralia intistutti/luke Viljelijöiden haastattelu/kyselytutkimus Perunantutkimuslaitos Peruna valkuaiskasvina 6

7 Taustaa ja tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksia erilaisista kokoviljasäilörehuista ja viljapalkokasviseoksista on tehty paljon, mutta erittäin satoisat ruisvehnät eivät ole olleet mukana tutkimuksissa. Viljelijäkokemusten perusteella ruisvehnä-palkovilja-seoksen satopotentiaali voi olla lähellä kg ka/ha yhdellä korjuulla, vrt. kolmen korjuun nurmisäilörehu. Kokoviljasäilörehu on myös hyvä karjanlannan hyödyntäjä, joten se sopisi karjatiloille huomattavasti yleisemmin kuin mitä sitä tällä hetkellä hankemaakunnissa hyödynnetään. 7 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

8 Koejärjetelyt Seoslajit Lajikkeet, kylvötiheys A Kevätvehnä + härkäpapu Demonstrant + Louhi, B Kevätruisvehnä 1 + härkäpapu Nagano+ Louhi, C Kevätruisvehnä 1 + rehutyypin sinilupiini Nagano + Iris, D Kevätruisvehnä 2 + härkäpapu Logo + Louhi, E Kevätruisvehnä 2 + rehutyypin sinilupiini Logo + Iris, Lannoitus kg/ha (N 64 P 12 K 29 ) 8 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

9 Lehtialan kehitys ,00 7,00 6,00 6,00 Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi 5,00 4,00 3,00 5,00 4,00 3,00 Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiini Iris 2,00 1,00 0, ,00 1,00 0, Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Logp + sinilupiini Iris Kylvö Korjuu Kylvö Korjuu Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

10 Sadot Kg ka /ha A B Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpau Louhi 4000 C Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris D Kevätruisvehnä Logo + Härkäpau Louhi 0 A B C D E 2016 E Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris Kylvö Kylvö Korjuu Korjuu Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

11 Sadon koostumus % A B C D E Rikka Palko Vilja A B C D E rikat Palkokasvi Vilja A B C D E Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 11 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

12 Sulavuus ja valkuainen D-arvo Valkk g /kg ka g /kg ka A Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi B C Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris D Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi 580 A B C D E 20 E Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 12 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

13 Valkuaissadot Kg/ha A B C D E A B C D E Kevätvehnä Demonstrand + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Nagano + sinilupiin Iris Kevätruisvehnä Logo + Härkäpapu Louhi Kevätruisvehnä Logo + sinilupiin Iris 13 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

14 14 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

15 Härkäpapukasvustojen kuiva-ainesadon kehitys Kuva: Kaisa Kuoppala, Luk Lajike_vuosi y = 146.5x R² = Valkuaisfoorumi ja Edistystä luomutuotantoon hankkeiden tuloksia

16 D-arvo (g sulavaa orgaanista ainetta /kg ka) Lajike_vuosi Luke Rehutaulukoissa D-arvot: Härkäpapukasvusto, täysi kukinta Härkäpapukasvusto, palon aiheet Härkäpapukasvusto, siemenet maitoasteella 560

17 Kuvat härkäpapukokeen 2015 näytteenottokerroilta 1., 3. ja 5. Aikavälillä pv kylvöstä rehuarvossa ei tapahdu suuria muutoksia mutta satoa tulee lisää. Sininen viiva on kuiva-ainesato ja punainen D-arvo. Keskimäärin Pyramid, Fanfare ja Honey lajikkeet 17 Kuvat Kaisa Kuoppala, Luke

18 18 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

19 19 Tuova-hanke, M.Högnäsbacka

20 Johtopäätöksiä Kevätruisvehnä tuottaa korkeita kuiva-ainesatoja yhdessä härkäpavun kanssa - Vuosien väliset vaihtelut - Nagano satoisa Satojen vilja/palkokasvisuhde vaihtelee vuosine välillä - Härkäapu kuivuudenarka Sadon sulavuudet keskimäärin nurmirehuja pienempiä - Kevätruisvehnä /sinilupiini seos hieman sulavampi kuin kevätruisvehnä /härkäpapu seos Heikkona satovuonna ei päästy nurmien kanssa samaan valkuaissatoon 10,5-14,0 % Satojen vilja/palkokasvisuhde vaikuttaa Oikea korjuuajankohta - Härkäpavulla sulavuuden lasku hidasta päivää kylvöstä - Vilja maitotuleentumiasteella 20

21 Kiitos! 21

22 22 Teppo Tutkija