Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Transkriptio

1 Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08 ENV/FIN/ PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.

2 VILJOJEN KASVITAUDINAIHEUTTAJIEN YLEISYYS Ohran verkkolaikku: 90 % pelloista Vehnän ruskolaikku: 98 % pelloista Vehnän pistelaikku: 94 % pelloista

3 TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Ohrakokeet Saana 2005 Arve 2005 Kunnari 2006 Arve 2006 Kunnari 2006 Saana 2006 Voitto 2007 Prestige 2007 Kunnari 2007 Voitto 2008 Prestige 2008 Voitto 2009 Voitto 2009 Olavi 2010 Voitto 2010 Edvin Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine 2011 MTT

4 TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ Vehnäkokeet Tjalve 2005 Mahti 2006 Tjalve 2006 Anniina 2007 Tjalve 2007 Kruunu 2007 Anniina 2008 Tjalve 2008 Amaretto 2009 Tjalve 2009 Kruunu 2010 Tjalve 2010 Kruunu Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine 2011 MTT

5 TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - OHRA Tautimäärä vs. sadonlisä Sadonlisä (k kg/ha) y = x R 2 = Tautimäärä (verkkolaikku + rengaslaikku, %) Laine MTT

6 TAUDINAIHEUTTAJILLA ERI YMPÄRISTÖVAATIMUKSET 35 OIREIDEN ETENEMINEN ERI LÄMPÖTILOISSA mm 30 VERKKOLAIKKU DTR-LAIKKU C 4-5C 6-7C 8-10C 18-23C Jalli 2011 MTT

7 TAUDINAIHEUTTAJILLA ERI YMPÄRISTÖVAATIMUKSET 14 vrk 12 ITIÖIDEN TUOTANTO ERI LÄMPÖTILOISSA Verkkolaikku Ruskolaikku Pistelaikku LÄMPÖTILA C Jalli 2011 MTT

8 ESIKASVI VAIKUTTAA LAIKKUTAUTIEN RUNSAUTEEN 80 % rypsi sinilupiini härkäpapu hamppu kaura pellava tattari vehnä Keskitalo, Jalli 2011 MTT

9 LAJIKEKESTÄVYYS VAIKUTTAA TAUDIN ETENEMISEEN Fairytale Elmeri Justina Streif Conchita Alina Eerik Edvin Tolkien Tolar Cruiser Margret JB Maltasia Einar Harbinger Maaren Wikingett Minttu Jyvä Publican Beatrix Rambler Kunnari Erkki Amber Olavi Ingmar Artturi Marthe Tocada Quench Eliseta Rolfi Vilde Optima Auriga Edel Gaute Pilvi Tiril Voitto Arve MTT Viralliset lajikekokeet 2011 Jalli

10 MAAN MUOKKAUS VAIKUTTAA TAUDINAIHEUTTAJAN ELINKYVYN SÄILYMISEEN Verkkolaikkusienen elinvoiman säilyminen maan eri kerroksissa Jalli 2008 MTT

11 TYÖKALUJA KASVINSUOJELUN PÄÄTÖKSENTEKOON Kasvitautihavainnot Kansalaishavainnot kasvitautien esiintymisestä Torjuntatarve Kasvitautien ennustemallit Perustuvat lohkokohtaiseen viljely- ja säätietoon Reaaliaikainen, lohkokohtainen säätieto Torjunnan optimaalinen toteutus

12 KASVITAUTIHAVAINNOT Tiedon kerääjinä kansalaiset tutkijat, neuvojat, viljelijät Havaintoja viljojen lehtilaikkutaudeista kasvilaji, tauti, taudin määrä aika, paikka Työkaluna VTT:n kehittämä Enviobserver matkapuhelinsovellus tulokset avoimella web-sivulla Hyödyt paikkakuntakohtainen tieto kasvitautien esiintymisestä tietokanta tutkimuskäyttöön

13 KASVITAUTIEN ENNUSTEMALLI Ilmoittaa lohkokohtaisen kasvitautiriskin viljely- ja säätietojen perusteella WEBWISUN TIETOKANTA VILJELYKIERTO WebWisu SÄÄDATA + MUOKKAUSTAPA ITIÖINTI INFEKTIO + HÄLYTYS LAJIKE

14 MALLIN TESTAUS WebWisu-pohjaisen kasvitautien ennustemallin testaus 9 PesticideLife-hankkeen tilaa 10 koulutilaa Lohkotiedot WebWisusta, säätiedot IL / sääasema Kasvitautien etenemisen seuran kasvustonäytteiden avulla Tulosten pohjalta ennustemallin hionta (ProAgria & MTT) DTR-LAIKKU RUSKOLAIKKU VERKKOLAIKKU

15 100 OHRAN VERKKOLAIKKU

16 100 VEHNÄN PISTELAIKKU

17 PISTELAIKKUMALLI 28 % 61 % 9 %

18 UUDET TYÖKALUT APUNA IPM-VILJELYSSÄ Puitedirektiivi (2009/128/EY) edellyttää, että kaikki ammattimaiset käyttäjät noudattavat integroidun torjunnan yleisiä periaatteita (viim ) 1) Ennaltaehkäisy (suunnittelu, viljelykierto, lajikevalinta, siementen laatu ja peittaus ym.) 2) Tarkkailu ja tunnistus pellolla 3) Torjuntatarpeen määrittely 4) Varsinainen torjuntatoimenpide tilanteeseen sopivalla menetelmällä (aineen ja ajoituksen valinta)

19