Tarastenjärven osayleiskaava Ehdotus 13.8.2013 SELOSTUS

Tarastenjärven osayleiskaava Ehdotus 13.8.2013 SELOSTUS

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...7 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset...7 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue...7 1.3 Suunnitteluorganisaatio...7 1.4 Päätökset ja työvaiheet...8 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen... 11 2 LÄHTÖKOHDAT... 12 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne... 12 2.2 Suunnittelutilanne... 12 2.2.1 Maakuntakaava... 12 2.2.2 Yleiskaava... 13 2.2.3 Asemakaava... 13 2.2.4 Rakennusjärjestys... 13 2.2.5 Rakennus- ja toimenpide kiellot... 13 2.2.6 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 14 2.2.7 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat suunnitelmat ja päätökset...17 2.3 Maanomistus... 19 2.4 Rakennettu ympäristö... 19 2.4.1 Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut... 19 2.4.2 Väestö ja asuminen... 21 2.4.3 Liikenne... 21 2.4.4 Muinaismuistot... 22 2.4.5 Ympäristöhäiriöt... 22 2.4.6 Yhdyskuntatekninen huolto... 25 2.5 Osayleiskaava-alueen historiaa... 26 2.6 Luonnonympäristö... 27 2.6.1 Maastorakenne... 27 2.6.2 Maisemarakenne... 29 2.6.3 Pinta- ja pohjavedet... 30 2.6.4 Ilmasto-olot... 30 2.6.5 Kasvillisuus... 31 2.6.6 Avainbiotoopit... 31 2.6.7 Eläimistö... 31 2.6.8 Luonnonolosuhteiltaan arvokkaat kokonaisuudet... 34 3 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET... 35 3.1 Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 )... 35 3.2 Tampereen kaupungin tavoitteet... 35 3.2.1 Kaupunkistrategiat ja pormestariohjelma... 35 3.2.2 Alustavat tavoitteet... 35 3.2.3 Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja tavoitteita... 36 3.2.4 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 36 3.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 37 3.3.1 Toimiva aluerakenne... 37 3.3.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 37 3.3.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 38 3.3.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto... 38 3.4 Maakuntakaavan tavoitteet... 38 4 VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU... 40 4.1 Tarastenjärven rakennemallit... 40 4.2 Kehityskuvatarkastelu...41 4.3 Alustavat maankäyttövaihtoehdot... 42 4.4 Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot... 43 4.5 Muutokset luonnoksista ehdotukseksi (2009)... 44 4.6 Palaute ja vastineet kaavaehdotuksesta 2009... 46 4.7 Ehdotuksen uudelleen valmistelu 2012 2013... 61 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 62 5.1 Yleisperustelu ja kuvaus... 62 5.2 Mitoitus... 63 5.3 Kokonaisrakenne... 63 5.3.1 Asuminen... 63 5.3.2 Palvelut... 63 5.3.3 Työpaikat... 64 5.3.4 Virkistys... 64 5.3.5 Liikenne... 66 5.3.6 Luonnonympäristö ja -suojelu... 68 5.3.7 Maa- ja metsätalous... 68 5.3.8 Tekninen huolto... 69 5.3.9 Ympäristönsuojelu... 70 5.3.10 Muinaismuistot...71 5.4 Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset...71 6 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...76 6.1 Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat...76 6.2 Vaikutusalueet...76 6.3 Arvioinnin epävarmuustekijöitä... 77 6.4 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset... 78 6.5 Vaikutukset suunnitteluun ja kaavoitukseen... 79 6.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 82 6.7 Vaikutukset liikenteeseen... 83 6.8 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin... 85 6.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 89 6.10 Vaikutukset luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin... 92 6.11 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 96 6.12 Vaikutukset julkiseen ja yksityiseen talouteen...97 7 KAAVAN TOTEUTTAMINEN... 100 7.1 Toteuttamisen ajoitus ja toteutuksen ohjausta koskevia suunnitelmia... 100

Kartalle on merkitty (sinisellä) etäisyydet jätteenkäsittelykeskuksen alueesta yhden ja kahden kilometrin säteellä.

Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset Yleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 5.2.1999/132) 5. luvun tarkoittama suunnitelma. Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. Sen tärkeänä tehtävänä on osoittaa alueiden käytön tavoiteltu kehitys ja sovittaa yhteen eri toimintoja. Kaupungin tulee huolehtia tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava voidaan laatia myös kunnan osa-alueelle, kuten Tarastenjärven kohdalla on tehty. Tarastenjärven osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on asemakaavojen ohjaaminen. Oikeusvaikutteisuudesta seuraa myös, että viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan toteutumista. Tarastenjärven osayleiskaava ei voida suoraan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tarastenjärven osayleiskaava on työpaikkapainotteinen maankäyttösuunnitelma, jossa on huomioitu ympäristöhäiriöitä tuottavien yritysten ja muiden toimintojen sijoittuminen asutuksen läheisyyteen. Osayleiskaavalla varaudutaan Tarastenjärven alueella Pirkanmaan seudullisen jäte- ja energiahuollon järjestämiseen ja edelleen kehittämiseen sekä alueelle toteutettavan jätteenpolttolaitoksen yhteyteen sijoittuvan teollisuus-, varasto- ja tukitoimintojen alueen muodostamiseen valtatien 9 uuden rinnakkaistien varrelle. Osayleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue Osayleiskaava-alue sijaitsee Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajalla valtatien 9 pohjoispuolella. Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 3,5 km². Kaava-alueella sijaitsee toiminnassa oleva seudullinen jätteenkäsittelykeskus. Alueella toimiva Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 17 kunnan omistama osakeyhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Yhtiön toimialueella asuu lähes 420 000 ihmistä ja toimii noin 25 000 yritystä. Osayleiskaavan vaikutukset ulottuvat useimpien ympäristövaikutusten osalta suunniteltujen toimintojen välittömään lähiympäristöön eli noin yhden kilometrin säteelle. Maisema-, haju-, liikenne- ja vesistövaikutukset voivat kuitenkin ajoittain olla laajempia. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen ovat kaupunkiseudun laajuisia. 1.3 Suunnitteluorganisaatio Osayleiskaavatyötä ohjaavat kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä ja kaupunginhallituksen suunnittelukokous. Välivaiheen päätökset tekee yhdyskuntalautakunta. Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavaprosessi on ollut vireillä vuodesta 2002 lähtien. Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelu yhdistettiin Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa vuonna 2005. Molempien alueiden kaavaluonnokset olivat yhteisesti nähtävillä vuonna 2007 ja kaavaehdotukset vuodenvaihteessa 2009 2010. Osayleiskaavojen valmistelu eriytettiin uudelleen alkuvuodesta 2013, kun yleiskaavoitusohjelma vuosille 2013 2016 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Kaavaehdotuksen uudelleenvalmistelun pääsuunnittelijana vuoden 2012 syksystä lähtien on toiminut kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen. Avustajina ovat toimineet kaavoitussihteeri Pirjo Palokangas ja kaavoitusavustajat Birgitta Helsing ja Maikki Jokinen. Työtä _ 7 _

1 JOHDANTO Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus on ohjannut kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä sekä yleiskaavapäällikkö Pia Hastio. Työtä ovat osaltaan ohjanneet myös kaupungin itäisen alueen asemakaavoittajat projektiarkkitehti Vesa Kinttula ja arkkitehti Timo Rysä sekä kaupungin tonttipäällikkö Reino Pulkkinen. Yleiskaavan uudelleen valmistelu on laadittu aikaisempien selvitysten ja vaikutusten arviointien pohjalta. Vuonna 2009 nähtävillä olleen osayleiskaavaehdotuksen vaikutusten arvioinnin kokoamisesta vastasi arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys asiantuntijatyöryhmän haastattelujen ja luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin pohjalta. Työryhmään ovat kuuluneet osayleiskaavatyöstä vastannut projektiarkkitehti Satu Kiveliö-Lukka, ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, ympäristösuunnittelija Kari Korte, liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä, suunnitteluinsinööri Mira Takala, joukkoliikenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen, suunnitteluinsinööri Ulla Nummi ja erikoissuunnittelija Ulla Tiilikainen. Julkisiin palveluihin liittyvä vaikutuksia on tarkasteltu kaupungin eri hallintokunnista kootussa työryhmässä. Työssä ovat avustaneet suunnitteluinsinööri Merja Kinos, suunnitteluinsinööri Tuija Rönnman, arkkitehti Anna-Maria Niilo-Rämä ja kaavoitusavustaja Pirjo Palokangas. Aikaisemmissa vaiheissa työn tilaajan yhdyshenkilönä toimi yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi. Suunnittelupalveluissa työtä ohjasi yleiskaavapäällikkö Taru Hurme (1.11.2005-31.1.2009 välisen ajan) ja työstä vastasi maankäytön suunnittelun osalta pääsuunnittelijana projektiarkkitehti Satu Kiveliö-Lukka. Suunnittelutyöstä on vastannut työryhmä suunnittelupalvelujen yleiskaavasuunnittelusta, selvitys- ja arviointiryhmästä, liikenne- ja kuntatekniikan suunnittelusta sekä vihersuunnittelusta. Työryhmään ovat yleiskaavasuunnittelusta kuuluneet arkkitehdit Elina Karppinen (luonnos- ja ehdotusvaihe), Vesa Kinttula (luonnosvaihe), Katariina Laine (luonnosvaihe) ja Anna-Maria Niilo-Rämä (ehdotusvaihe) sekä suunnitteluinsinöörit Merja Kinos, Ulla Nummi ja Tuija Rönnman sekä asemakaavasuunnittelusta erikoissuunnittelija Ulla Tiilikainen. Avustavina suunnittelijoina työhön ovat osallistuneet arkkitehtiylioppilaat Anna- Maija Sohn, Iida Kalakoski, Minttu Kervinen, Mari Kirjavainen ja Aija Rimpeläinen sekä kaavoitusavustajat Pirjo Palokangas, Maikki Jokinen ja Birgitta Helsing. Selvityksistä ja arvioinneista työstä ovat vastanneet ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki ja ympäristösuunnittelija Kari Korte, liikennesuunnittelusta liikennesuunnittelupäällikkö Timo Seimelä ja suunnitteluinsinööri Mira Siren, kuntatekniikkasuunnittelusta katusuunnittelupäällikkö Kari Hietala ja suunnitteluinsinööri Mikko Kajanus sekä vihersuunnittelusta maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki ja suunnittelija Pirkko Huttunen. Suunnittelua varten on myös perustettu suunnitteluryhmä, jossa ovat olleet mukana suunnittelutyöstä vastanneen työryhmän lisäksi edustajat Tampereen kaupungin eri hallintokunnista. Suunnitteluryhmässä on ollut edustaja myös Tampereen Kaukolämpö Oy:stä, Tampereen Sähköverkko Oy:stä, Tampereen Vedestä, Fingrid Oyj:stä ja Nurmin vesihuolto-osuuskunnasta, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä, Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen Tampereen aluelennonjohdosta sekä Satakunnan lennoston esikunnasta. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan edustajista koottu ohjausryhmä on ohjannut Tarastenjärven rakennemallivaihtoehtojen valmistelua vuosina 2003-2005. Tarastenjärven osayleiskaavan yhteistyöryhmään (osallisryhmään) ilmoittautui vuonna 2002 neljä henkilöä, jotka edustavat alueen asukkaita ja maanomistajia. Koska yhteistyöryhmään ilmoittautui vain neljä henkilöä ja edustus oli suppea, erillistä ryhmää ei perustettu vaan ilmoittautuneet oikeutettiin olemaan läsnä suunnitteluryhmän kokouksissa. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan yhteistyöryhmään (osallisryhmään) valittiin 12 jäsentä lokakuussa 2006. Koska aiemmin oli päätetty Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavatöiden valmistelun yhdistämisestä ja laatimisesta samassa aikataulussa, osallisryhmien työskentely katsottiin tarkoituksenmukaiseksi sovittaa yhteen. 1.4 Päätökset ja työvaiheet 13.5.2002 Tarastenjärven osayleiskaava käynnistettiin kaupunginhallituksen tekemällä aloituspäätöksellä. 16.5.2002 vireilletulosta ilmoitettiin Aamulehdessä, Demarissa, Tamperelaisessa ja Länsi-Sanomissa sekä kaavoituksen Internet-sivuilla ja samalla osayleiskaavan valmistelua varten haettiin kuulutuksella yhteistyöryhmän jäseniä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.5. 31.5.2002. 16.5.2002 neuvoteltiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaa varten valmisteltavista selvityksistä. 20.8.2002 Tarastenjärven osayleiskaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen toisella paikkakunnalla asuville maanomistajille ja haltijoille lähetettiin kirjallinen ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta, koska kaatopaikan läheisyydessä yleiskaava saattaa ohjata suoraan rakentamista. _ 8 _

Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 1 JOHDANTO 29.9.2003 järjestettiin neuvottelu Pirkanmaan ympäristökeskuksen, Pirkanmaan liiton, Hämeen tiepiirin sekä Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin edustajien välillä rakennemallityön valmistelun aloittamisesta. Neuvottelussa esiteltiin alueelle laadittuja selvityksiä ja alustavia rakennemallivaihtoehtoja sekä todettiin, että rakennemallityö ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma. 6.11.2003 järjestettiin neuvottelu Pirkanmaan liiton ja Tampereen kaupungin edustajien välillä maakuntakaavan ja osayleiskaavan valmistelusta Tarastenjärven alueella. 4.12.2003 pidetyssä kokouksessa Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelman ohjausryhmä käsitteli Tarastenjärven rakennemallivaihtoehtoja VE 0+, VE 0++, VE 1 ja VE 2. 28.9.2004 pidetyssä kokouksessa Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelman ohjausryhmä käsitteli maakuntakaavaehdotusta Tarastenjärven alueella ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemusta, Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön Nurmi-Sorilan osayleiskaavan pohjaksi laatimia kaavoitustavoitteita sekä Tiehallinnossa käynnistynyttä Tarasatenjärven eritasoliittymän suunnittelua. 1.11.2004 Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto merkitsi Tarastenjärven osayleiskaavan suunnittelutilanteen tiedoksi. 21.2.2005 kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymässä yleiskaavoituksen työohjelmassa v. 2005 2007 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen valmistelu yhdistettiin. 1.6.2005 avattiin Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovellus Tampereen kaupungin Internet-sivuilla. Sovelluksen tarkoitus oli koota paikallistietämystä Nurmi-Sorilasta sekä näkemyksiä ja toiveita alueen kehittämisestä. Sovellus oli käytössä 1.6.2005 31.5.2007 välisen ajan. 24.4.2006 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kehityskuvatyötä ja rakennemallivaihtoehtoja. 16.11.2006 pidettiin Tarastenjärven osayleiskaavan aloitusvaiheen MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. 11.12.2006 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli alustavia Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven maankäyttöluonnosvaihtoehtoja. Kokouksessa päätettiin, että luonnosvaihtoehtojen valmistelua jatketaan valmistelemalla viidestä maankäyttöluonnoksesta kolme osayleiskaavaluonnosta. 19.6.2007 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti, että Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaihtoehdot hyväksytään ja asetetaan nähtäville muun valmisteluaineiston kanssa. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 25.6. 14.9.2007 välisen ajan. 21.6.2007 julkaistiin Aamulehdessä, Demarissa, Tamperelaisessa ja Länsi-Sanomissa sekä kaavoituksen Internet-sivuilla kuulutus osayleiskaavaluonnosten nähtäville asettamisesta ja yleisötilaisuudesta. 27.6.2007 pidettiin yleisötilaisuus Sorilan koululla. Tilaisuudessa esiteltiin nähtävillä olevat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot. 6.9.2007 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtoja esiteltiin avointen ovien tilaisuudessa Palvelupiste Frenckellissä. 11.12.2007 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kaavaluonnoksista saatua palautetta. 1.12.2008 kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kokouksessaan Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen suunnittelutilannetta. Kokouksessa esiteltiin 19.11.2008 päivätty alustava Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusten yhdistelmä. 15.12.2009 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotukset esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle, joka päätti asettaa kaavaehdotukset nähtäville. 16.12.2009 Kuulutus osayleiskaavaehdotusten nähtäville asettamisesta julkaistiin paikallislehdissä. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotukset ja molempiin kaavoihin liittyvä selvitysaineisto sekä vaikutusten arviointi olivat nähtävillä 17.12.2009 5.2.2010. Tarastenjärven osayleiskaavaa koskien annettiin 14 lausuntoa ja jätettiin 3 muistutusta. 27.1.2010 pidettiin Sorilan koululla yleisötilaisuus koskien Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksia. 29.6.2010 nähtävillä oloaikana saatu palaute esiteltiin yhdyskuntalautakunnassa. _ 9 _

1 JOHDANTO Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 1.2.2011 Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta käsitteli ja päätti asettaa Tarastenjärven osayleiskaava-alueen toimenpidekieltoon MRL 128 :n mukaisesti. 23.12.2011. Pirkanmaan Jätehuolto Oy jätti Tarastenjärven aluetta koskevan asemakaavoitushakemuksen Dnro TRE: 10099/10.02.01/2011. 16.2.2012 Asemakaava nro 8440 (Tammervoima hanke) kuulutettiin vireille. 10.2.2012 Asemakaavan nro 8440 viranomaisneuvottelussa (Tammervoima hanke) sovittiin, että asemakaava voi edetä hyväksymiskäsittelyyn ennen Tarastenjärven osayleiskaavaa. 20.8.2012 Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Tammervoiman jätteenpolttolaitoksen asemakaavan (nro 8440). 1.10.2012 Asemakaava nro 8440 sai lainvoiman. 17.12.2012 kaupunginhallitus käsitteli ja hyväksyi yleiskaavaohjelman vuosille 2013 2016. Yleiskaavaohjelmassa Tarastenjärven ja Nurmi-Sorilan osayleiskaavojen valmistelu erotettiin toisistaan. Tarastenjärven osayleiskaavan valmistelussa huomioidaan jätteenpolttolaitosta koskevat päätökset. 21.1.2013 kaupunginvaltuusto käsitteli yleiskaavaohjelmaa vuosille 2013 2016. Asia jätettiin pöydälle. 18.2.2013 kaupunginvaltuusto käsitteli yleiskaavaohjelmaa vuosille 2013 2016 uudelleen ja hyväksyi kaupunginhallituksen päätöksen yksimielisesti. 24.6.2013 kaupunginhallitus käsitteli Tarastenjärven osayleiskaavan muuttuneita tavoitteita ja päätti että Tarastenjärven osayleiskaavaehdotus valmistellaan uudelleen nähtäville asetettavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunki neuvottelee ELY-keskuksen kanssa tavoitteena löytää yhteisymmärrystä tummaverkkoperhosen suojeluasiassa. 13.6.2013 yhdyskuntalautakunta käsitteli Tarastenjärven uudelleen valmisteltua 3.6.2013 päivättyä osayleiskaavaehdotusta ja merkitsi asian tiedoksi. TARASTENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN VAL- MISTELUUN LIITTYVÄT SELVITYKSET: PERUSSELVITYKSET Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Lähtökohdat, raportti, Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut / Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus 10.4.2006 MAISEMA JA LUONTO Tarastenjärven osayleiskaava-alueen eliöstön ja biotooppien lisäselvitys, Kari Korte, Tampereen kaupunki/kaavoitusyksikkö, toukokuu 2003 Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella, Tero Piirainen Tampereen hyönteistutkijain seura ry 27.9.2005 Tummaverkkoperhonen Sorilassa näkökohtia alueen kaavoitusprosessiin, Otso Ovaskainen ja Mar Cabeza Helsingin yliopisto, Metapopulaation tutkimusryhmä 29.5.2007 Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa, Sannakajsa Nylund ja Kalle Huttunen 23.7.2008 Tummaverkkoperhosen merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä, Jussi Iso-Tuisku Tampereen Hyönteistutkijain seura ry 3.9.2008 Pirkanmaan tummaverkkoperhosniityt vuonna 2010, yhteenvetoraportti, Marja-Liisa Pitkänen 12.11.2010 Tampereen Hirviniemen-Nurmen-Sorilan alueen merkittävimmät lepakkoalueet kesällä 2005. Kartoitusraportti, Yrjö Siivonen - Batcon Group, joulukuu 2005 Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006, Yrjö Siivonen - Wermundsen Consulting Oy, joulukuu 2006 Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Ossi Ikävalko ja Janne Huitti, Geologian tutkimuskeskus 11.10.2008 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Ympäristö- ja maisemaselvitys 6.6.2008, Tampereen kaupunki / Suunnittelupalvelut Maisema- ja viherverkkosuunnitelma, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat 2009, Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus KULTTUURIYMPÄRISTÖ Tarastenjärven osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2007, 1.11.2007 Hannu Poutiainen - Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikkö TEKNINEN HUOLTO Tampereen vesihuollon yleissuunnitelma 2008, Tampereen vesi Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavan teknisen huollon yleissuunnitelma, esiselvitys, Loppuraportti 16.4.2009, Kimmo Hell, Jenni Haapaniemi ja Sanna Pulkkinen - Ramboll Finland Oy _ 10 _

Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 1 JOHDANTO Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:N hulevesiselvitys, Mikko Kajanus Pöyry Environment Oy 15.12.2008 sekä tarkistus 17.3.2009 LIIKENNE Sorilan kaavoitustavoitteet, liikenne-ennusteet Tampereen seudullisella liikennemallilla (TALLI 2000), Työraporttiluonnos 28.1.2005, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 5.12.2006, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 18.2.2009, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys, Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö 5.3.2009 DIPLOMITYÖT Hevostalous maankäytön suunnittelussa, esimerkkinä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue, diplomityö, Satu Siltanen Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma 28.8.2007 Uusiutuva energia ja hajautettu tuotanto Nurmi-Sorilassa, diplomityö, Jari-Pekka Flinck Tampereen teknillinen yliopisto, Sähkötekniikan koulutusohjelma 3.6.2009 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Yleiskaavaprosessin kulku ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on kaavaselostuksen liitteenä 1. KAAVATALOUS Hola-kustannusarvio, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Rapal Oy 30.10.2006 Hola-kustannusarvio, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Rapal Oy 28.5.2007 Nurmi-Sorilan projektisaldo, loppuraportti, FCG Oy 18.9.2009 OSALLISTUMINEN Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovelluksen yhteenveto, Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Yleiskaavoitus 31.5.2007 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Pirkanmaan Jätehuolto Oy, jätteenkäsittelykeskusten ympäristövaikutusten arviointi, arviointiselostus, SCC Viatek, Tampere 2001 (aineistoa ei löydy sähköisesti) Nurmi -Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen 1.6.2007 alustavan vaikutusarvioinnin yhteenveto, merkittävimmät vaikutukset ja johtopäätökset 3.12.2007, Tampereen kaupunki Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, kaavaehdotusten vaikutusten arviointi 2009, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut Tarastenjärven varastoalueen ympäristövaikutusten arviointiselostus, FCG Oy 10.6.2010 Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tammervoima, Pirkanmaan jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt, helmikuu 2011 _ 11 _

2 LÄHTÖKOHDAT Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne Tarastenjärven osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee noin 12 km etäisyydellä Tampereen kaupungin keskustasta itään Jyväskylään johtavan valtatien 9 pohjoispuolella Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajalla. Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 3,5 km². Suunnittelualueella sijaitsee Pirkanmaan seudullinen jätteenkäsittelykeskus, yksityinen asfalttiasema ja kaupungin varastoalueita. Kaava-alueen keskeltä kulkee pohjois-eteläsuuntainen voimajohtokäytävä. Iso osa kaava-alueesta on metsää, jätteenkäsittelyalueen länsipuolella on niittyjä ja peltoja. Osayleiskaava-alueella ei ole asutusta. Vuoden 2011 orthoilmakuva suunnittelualueelta. Koko Tampereen puolen teollisuusalue ja osa jätteenkäsittelyalueesta on rajattu teknisen huollon kehittämisen kohdealueeksi (tk-3). Merkintää koskee kehittämissuositus: Merkinnän osoittamalle alueelle on mahdollista sijoittaa jätteiden käsittelyyn (sisältäen loppusijoituksen), kierrätykseen ja energian tuotantoon liittyviä toimintoja ottaen huomioon ympäristölle asetettavat vaatimukset. Jätteenkäsittelyalueen ympärille on maakuntakaavassa rajattu suoja-alue (sv), joka sijoittuu osittain teollisuusalueelle ja pohjoisessa maa- ja metsätalousalueelle. Suoja-alue on tarkoitettu jätteenkäsittelyyn liittyvien toimintojen puskuri- ja liitännäistoimintojen alueeksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa pysyvää eikä loma-asutusta. Teollisuusalue rajautuu lännessä ja pohjoisessa maaja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). MU alueen läpi pohjois-etelä suunnassa on osoitettu seudullinen ulkoilureitti ja viheryhteystarve. Seudullinen ulkoilureitti johtaa etelässä Tampereen ja Kangasalan taajamiin ja pohjoisessa Kintulammen retkeilymajalle ja sieltä edelleen pohjoiseen Teiskon alueelle ja itään Kangasalle. Nykyisen voimalinjan läheisyyteen on osoitettu uusi sähköasema (EN-1), jolle on merkitty voimalinjojen yhteystarpeet. Valtatie 9 on maakuntakaavassa osoitettu kaksiajorataisena moottoritienä ja sille on merkitty uusi eritasoliittymä jätteenkäsittelykeskuksen kohdalla. Maakuntakaavassa osayleiskaava-alueen länsipuolelle on osoitettu taajamatoimintojen alueet Nurmin ja Sorilan kyläkeskusten ympäristössä. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 MAAKUNTAKAAVA Ympäristöministeriö on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavassa valtatien 9 pohjoispuolelle on osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ), joka rajautuu lännessä olemassa olevaan voimalinjaan ja ulottuu idässä Kangasalan puolelle. Voimalinjan länsipuolelle on osoitettu teollisuusja varastoalue (T). Osayleiskaava-alueen itäpuolelle Kangasalla on osoitettu jätteenkäsittelyalueen lisäksi teollisuus- ja varastoalue. Osayleiskaava-alueen eteläpuolelle valtatien varteen on osoitettu työpaikka-alue (TP). Ote Pirkanmaan 1. Maakuntakaavasta. _ 12 _

Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 2 LÄHTÖKOHDAT 2.2.2 YLEISKAAVA Aitolahti Teiskon yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.9.1983 ja se on oikeusvaikutuksettomana voimassa Tarastenjärven osayleiskaava-alueen koilliskulmassa. Kaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). 2.2.3 ASEMAKAAVA Alueella on voimassa Tarastenjärven alueen asemakaava n:ro 8440, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.8.2012 ja tullut voimaan 1.10.2012. Asemakaavalla on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1), sen pohjoispuolelle suojaviheralue (EV). Asemakaavalla on osoitettu myös kadut valtatien 9 eritasoliittymästä korttelille asti (Hyötyvoimankatu ja kuja) sekä tarpeellisia määräyksiä ja osa-aluevarauksia hulevesien hallitsemiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi. ET-1 korttelialueelle saadaan rakentaa jätteenpolttolaitos. Ote Aitolahti Teisko yleiskaavasta. Suurimmalla osalla suunnittelualuetta on voimassa Nurmi-Sorilan oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joka on laadittu poikkeuslupaharkinnan pohjaksi ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.12.1981. Yleiskaavassa valtatien pohjoispuolelle on osoitettu alue kaatopaikalle (EK), joka käsittää nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja laajan laajennusalueen pohjoisessa. Kaatopaikan länsipuolelle on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT). Kaatopaikan eteläpuolelle on osoitettu katu- tai tiealue, joka liittää rakennettavat alueet valtatiehen lännessä Aitovuoren eritasoliittymän välityksellä. Idässä katu- tai tiealue päättyy Kangasalan rajalle. Kaatopaikkaa ympäröivät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M, MT). Kaatopaikan ja teollisuusalueen väliin on osoitettu johtoa (sähkölinja) varten varattu alueen osa ja alueen länsiosaan pohjois-eteläsuunnassa ulkoilureitti. Ote Nurmi-Sorilan osayleiskaavasta. Asemakaava nro. 8440 (Tammervoima hanke). Muulla suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja. 2.2.4 RAKENNUSJÄRJESTYS Tampereen kaupunginvaltuustossa 6.9.2000 hyväksytty rakennusjärjestys on tullut voimaan 19.10.2000. Rakennusjärjestyksessä osayleiskaava-alue on määrätty suunnittelutarvealueeksi. Suunnittelutarvealuetta koskevan määräyksen voimassa oloaikaa on kaupunginvaltuuston päätöksellä jatkettu kahteen kertaan 10 vuoden määräajan umpeuduttua. Rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealuetta koskevan määräyksen voimassaolo on päättynyt 1.1.2012. 2.2.5 RAKENNUS- JA TOIMENPIDE- KIELLOT Suunnittelualue on määrätty yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 21.2.2006 56 maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaiseen toimenpidekieltoon 31.1.2016 saakka. _ 13 _

2 LÄHTÖKOHDAT Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus Osayleiskaava-aluetta ei ole määrätty maankäyttöja rakennuslain 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon yleiskaavan laatimisen ajaksi. 2.2.6 MUUT SUUNNITELMAT, SELVITYK- SET JA PÄÄTÖKSET Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020 Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2012. Ohjelman tavoitteena on tukea olemassa olevien suojelukohteiden säilymistä sekä täydentää luonnonsuojelualueverkostoa suojelemalla arvokkaita luontokohteita ja uhanalaista eliöstöä. Ohjelmassa on 67 suojelukohdetta, joista kullekin on esitetty suojelutapa, suojeltavat lajit ja hoitotoimet. Suojeltavien alueiden ala on yhteensä noin 1200 hehtaaria. Luonnonsuojelulailla rauhoitetaan 923 hehtaaria, ja loput alueet suojellaan kaavalla ja hoitotoimilla. Kohteet on esitetty kohdekortteina. Suojelualueet ovat valtaosaksi kaupungin omistamalla maalla. Kaava-alueella on kolme luonnonsuojeluohjelmassa osoitettua aluetta. Näätäsuon niitty- ja peltoaukean eteläinen osa on tavoitteena rauhoittaa luonnonsuojelulailla. Alueella on merkitystä tummaverkkoperhosen elinympäristönä. Kaksi muuta aluetta on tarkoitus suojella lievemmillä keinoilla. Kohteet ovat Tiikonojan varrella sijaitsevia metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Luonnonsuojeluohjelmassa osoitetut suojelutavoitteet kaava-alueella. Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2012. Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 selkiyttää, kokoaa ja linjaa kaupungin ympäristöasioiden hoitoa ja hallintaa. Asiakirja täydentää kaupunkistrategian Tampere virtaa 2020 kestävän kehityksen näkökulmaa ja ympäristötavoitteita sekä edistää kaupungin ympäristösitoumusten toimeenpanoa. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää niiden valmistelun kytkemistä vuosittaiseen talouden ja toiminnan suunnitteluun sekä erillistä, kussakin asiassa toimivaltaisen toimielimen päätöstä. Ohjelmassa Ympäristöpolitiikassa asetetaan tavoitteeksi ennakointi ja vastuulliset toimintatavat. Ohjelmassa linjataan keinoja kokonaisvaltaisen ekotehokkuuden ohjeistamiselle ja jalkauttamiselle kaupungin omien yksiköiden ja liikelaitosten toimintatapoihin ja käytäntöön.yhteistyöhön. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Seutuhallitus on hyväksynyt Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 24.3.2010. Rakennesuunnitelma on ratkaisu kaupunkiseudun vahvan kasvun ylläpitämiseksi ja ohjaamiseksi kilpailukykyä ja kestävyyttä edistävällä tavalla. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan n. 90 000 asukkaan ja noin 20 000 työpaikan kasvuun Tampereen kaupunkiseudun alueelle 2030 mennessä. Rakennesuunnitelmassa on esitetty myös toteuttamisen ajoitusta ja vastuita koskeva toteuttamisohjelma sekä rakennesuunnitelman toteuttamista tukevat kuntien yhdessä valmistelemat maapoliittiset periaatteet. Tarastenjärven alue on rakennesuunnitelmassa osoitettu uudeksi merkittävästi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi molemmin puolin valtatietä 9 sekä Tampereen ja Kangasalan kuntarajaa. Rakennesuunnitelmassa on esitetty myös tavoitteita elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemiseksi. Toimenpiteitä: Toteutetaan kilpailukykyinen seudullinen yritysaluekokonaisuus. Työpaikka-alueita määrällisesti riittävästi, sijainniltaan hyviltä paikoilta sekä laadultaan monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin. _ 14 _

Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 2 LÄHTÖKOHDAT Logistisesti parhaat alueet varataan toiminnoille, jotka aiheuttavat suuria tavaravirtoja Suunnittelussa otetaan huomioon yritysten muuttuvat tarpeet ja laajenemismahdollisuudet Vahvistetaan osaamisklustereiden menestymisen edellytyksiä. Luodaan mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja uusien elinkeinojen syntyyn. Tutkitaan seudun muutosvyöhykkeillä elinkeinoelämän mahdollisuuksina. Raskaat ja tilaa vaativat työpaikkatoiminnot keskitetään kehäteiden varsille, keskustan alueelta pyritään vapauttamaan tilaa kaupallisille palveluille ja asumiselle. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2030. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025) Seutuhallitus on hyväksynyt TASE 2025 kehittämisohjelman 26.5.2010. Kehittämisohjelmassa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman edellyttämät joukkoliikenteen ja seudun pääväylästön kehittämisen edellyttämät toimenpiteet (suunnittelu, muu edistäminen, investoinnit) sekä muiden kärkiteemojen (keskustojen kehittäminen, pyörä- ja jalankulkuliikenteen kehittäminen) edellyttämät edistämistoimenpiteet. Kärkiteemojen osalta yksityiskohtaiset toimenpiteet tarkentuvat rakennesuunnitelman toteutuksen ja resurssien tarkentuessa kuntatasolla. Edistämistoimenpiteiden ja investointihankkeiden ohella kehittämisohjelmassa käsiteltyjä teemoja ovat ns. politiikkatoimenpiteet sekä rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmäratkaisun toteutumista edistävien suunnittelutarpeiden ja yhteistyötarpeiden tunnistaminen. TASE:n kehittämisohjelmasta ei laadita erillistä liikennejärjestelmäaiesopimusta, vaan kaupunkiseudulla laaditaan ns. MAL-aiesopimus (maankäyttö, asuminen, liikenne), jossa osapuolina ovat seudun kunnat ja valtio. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiaa on laadittu samanaikaisesti asuntopoliittisen ohjelman ja seudun maankäytön rakennesuunnitelman kanssa. Seutuhallitus on hyväksynyt ilmastostrategian 24.3.2010. Seudun ilmastotyön päävision mukaisesti Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna. Tarastenjärven alueella on keskeinen asema joidenkin ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamisessa. Seudun energiaomavaraisuus ja uusiutuvan energian osuus kasvavat selvästi. Jätteen energiakäyttöä edistetään ja mitoitusta optimoidaan. Syntynyttä energiaa hyödynnetään alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Lannan ja lietteen käsittelyä kehitetään. Jätteenpoltto kehittyy jätteenpolttoteknologian kehittymisen myötä ja teknologia otetaan käyttöön ripeästi. Edistetään kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa ja biokaasun tuotantoa pyrkimällä alueellisissa jätesuunnitelmissa riittävään ja alueellisesti tasapainoiseen jätteen energiahyödyntämiskapasiteettiin. Lisäksi poltossa hyödynnetään puhdasta jätepuuta ja muuta puhdasta uusiutuvaa energiaa. Tampereen seudun jätehuollon osalta toteutetaan valtakunnallista ja alueellisia jätesuunnitelmia ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakaskuntien jätestrategiaa. Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden lisääminen on keskeistä. Biohajoava jäte ohjataan pois kaatopaikoilta hyödynnettäväksi. Kaatopaikkakaasun talteenottoa tehostetaan. _ 15 _

2 LÄHTÖKOHDAT Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Tampereen kaupunki 2012 Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellinen aikataulu vesihuollon kehittämistoimenpiteille Tampereen kaupungin eri alueilla. Kehittämissuunnitelma on kunnan suunnittelun apuväline, johon on koottuna katsaus vesihuollon nykytilaan, kehittämistarpeisiin ja suunnitelmat tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä. Vuosien 2013 2015 aikana on tavoitteena parantaa vesi- ja viemärilinjat välillä Nurmi-Nikki. Parantamistoimenpiteissä otetaan huomioon kapasiteetin merkittävät kasvutarpeet Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven alueella. Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueelta Nurmin pumppaamolle kulkeva viettoviemäri on myös tarkoituksena parantaa. Kohti kierrätysyhteiskuntaa, Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2008 Valtioneuvosto on hyväksynyt 10.4.2008 Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016. Valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeiset tavoitteet: jätteen syntymistä ehkäistään, jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään, kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa lisätään ja turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus. Jätehuollosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pienennetään erityisesti vähentämällä biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja lisäämällä kaatopaikoilla syntyvän metaanin talteenottoa. Yhdyskuntajätteiden osalta tavoitteena on kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikoille enintään 20 % jätteestä. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluryhmä 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma on Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskusten toimialueiden yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Suunnitelman laadinnassa on sovellettu SOVA-lain eli viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukaista ympäristöarviointia. Jätesuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen jätehuollon nykytila sekä tulevaisuuden kehittämistarpeet vuoteen 2020. Vuonna 2020 jätehuollon tavoitetila Etelä- ja Länsi-Suomessa on, että jätemäärä on vähentynyt, hyödyntäminen lisääntynyt ja monipuolistunut, jätehuolto on suunnitelmallista ja ainakin maakuntakaavoissa on varauduttu jätehuollon tarpeisiin. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma on yleispiirteinen raportointi, eikä siinä suoraan oteta kantaa tai esitetä toimenpiteitä Tarastenjärven alueelle. Pirkanmaan jätesuunnitelma, Jätealan tavoiteohjelma vuosiin 2005 ja 2010, Tampere 2004 Pirkanmaan jätesuunnitelmassa on ensimmäistä kertaa kartoitettu Pirkanmaalla eri toimialoilla vuosittain syntyvä jätteiden määrä. Jätesuunnitelmassa asetetaan tavoitteita jätteiden määrän vähentämiseksi ja jätteiden hyödyntämisen lisäämiseksi vuosiin 2005 ja 2010 mennessä. Tavoitteet koskevat kaikkia pirkanmaalaisia toimijoita yrityksistä kotitalouksiin. 2000-luvun vaihteessa Pirkanmaalla oli 15 käytössä olevaa kaatopaikkaa. Vuoteen 2002 mennessä niistä oli suljettu 12 ja vuonna 2002 pirkanmaalaisilla oli käytössään kolme kaatopaikkaa. Virroilla sijaitseva Sarvinevan kaatopaikka on kunnan ylläpitämä. Koukkujärven kaatopaikka Nokialla ja Tarastenjärven kaatopaikka Tampereella ovat molemmat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ylläpitämiä. Näiden lisäksi yhdeksän pirkanmaalaisen kunnan ja kaupungin (Kihniö, Äetsä, Vammala, Urjala, Kylmäkoski, Viiala, Toijala, Valkeakoski, Lägelmäki) yhdyskuntajätteet viedään Pirkanmaan ulkopuolisille kaatopaikoille. Näitä ovat Kiimassuon kaatopaikka Forssassa, Kooninkeitaan kaatopaikka Kankaanpäässä, Karanojan kaatopaikka Hämeenlinnassa ja Metsä-Kivelän kaatopaikka Jämsässä. Jätesuunnitelmassa Tarastenjärven kaatopaikan laajentamismahdollisuuksia ei käsitellä, vaan siinä todetaan ympäristöluvan päättyvän vuoden 2007 aikana. Suunnitelmassa kuitenkin osoitetaan tarve huomioida jätteenkäsittelyn tarpeet maankäytönsuunnittelussa ennakoivasti. Voimassa olevat ympäristö- ja muut luvat Pirkanmaan ympäristökeskus on 31.5.2006 myöntänyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan (Dnro PIR-2004-Y-143-111), joka koskee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta on 6.5.2008 myöntänyt Tampereen kaupungin yhdyskuntapalveluille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan (Dnro: YPA:6323/643/2005) sadevesikaivojen pohjahiekan käsittelykentän sijoittamiseen ja hiekan sekä sadeveden käsittelyyn kentällä. _ 16 _

Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 2 LÄHTÖKOHDAT Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 14.2.2013 Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen Katu- ja vihertuotannolle ympäristöluvan (Dnro LSSA- VI/68/04.08/2011) toiminnan olennaisesta muuttamisesta koskien Tampereen Infran jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa sekä kallion louhintaa ja murskausta, kiinteää asfalttiasemaa sekä romuajoneuvojen esikäsittelyä ja varastointia Tarastenjärven varastoalueella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 28.2.2013 Tammervoima Oy:lle ympäristöluvan (Dnro LSSAVI/236/04.08/2011) jätteenpolttolaitoksen toimintaan Tarastenjärven alueella. Laitoksella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Jätteenpolttolaitoksen toiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista. 2.2.7 OSAYLEISKAAVA-ALUEESEEN RA- JAUTUVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on päättänyt 5.12.2011 käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Maakuntakaava laaditaan koko maakunnan alueelle ja sillä on tarkoitus korvata kaikki voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Yleiskaavat Tampereen kantakaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.5.1998 ja tullut lainvoimaiseksi 16.10.2003. Kaava rajautuu Tarastenjärven osayleiskaava-alueeseen valtatien 9 välityksellä. Tarastenjärven osayleiskaavaan rajautuva alue (Ojalan alue) on kantakaupungin yleiskaavassa rajattu ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen ulkopuolelle. Hyväksytyssä yleiskaavassa valtatie 9 on osoitettu liikennealueeksi ja liikennealueen eteläpuolelle on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue (TY-1) ja virkistysalue (VLL), joka on varattu suojaviheralueeksi. Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan liittyy kartta 2: Viherverkko ja suojelu. Viheralueita on yleiskaavassa varattu tasapuolisesti kaupungin eri osiin, siten, että ne täyttäisivät mahdollisimman hyvin viheralueille määriteltyjä tehtäviä. Viheralueista muodostetaan kantakaupungin läpi jatkuva yhtenäinen kokonaisuus, viherverkko. Valtatien 9 eteläpuolelle on osoitettu virkistysalue (V) ja maa- ja metsätalousvaltainen alue (MU), jonka läpi on merkitty valtatien 9 ylittävä pääulkoilureitti. Tampereen kaupunki laatii osayleiskaavaa Nurmi-Sorilan alueelle samanaikaisesti Tarastenjärven osayleiskaavan kanssa. Osayleiskaava-alueet rajautuvat toisiinsa. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmistelussa tutkitaan mahdollisuuksia osoittaa uusi, kokoluokaltaan merkittävä noin 13 000 asukkaan asuntoalue Näsijärven rannalle Nurmi-Sorilaan ottaen huomioon alueen nykyinen asutus, erityiset maisema- ja kulttuuriarvot sekä luontokohteet. Ojalan osayleiskaava sisältyy yleiskaavoituksen työohjelmaan. Kaavatyön tarkoituksena on täydennysrakentamisen tutkiminen Ojalan alueella. Kaavaehdotukset on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2013 aikana. Asemakaavat Valtatien 9 eteläpuolella Olkahisen alue on asemakaavoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi pääosin 1970-luvulla. Asemakaavoitettu alue rajautuu idässä Aitolahdentiehen. Tampereen ja Kangasalan raja-alueen maankäytön yleissuunnitelmien laatiminen Vuoden 2003 ja 2004 aikana Ojalan alueen ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan alueen maankäytön vaihtoehtoja on selvitetty yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa Ojala-Lamminrahkan rakennesuunnittelutyön avulla. Työstä on valmistunut Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma -loppuraportti 10.5.2004. Naapurikunnan suunnitelmat Kangasalan taajamien osayleiskaava on hyväksytty Kangasalan kunnanvaltuustossa 11.12.2000. Jätteenkäsittelykeskuksen kohdalle on tehty varaus jätehuoltoalueelle. Tämän läheisyyteen on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Ruutanan ja Jussilan ympäristöt on osoitettu pientalovaltaiselle asumiselle. Jussila on kaavassa osoitettu olennaisesti muuttuvaksi alueeksi. Tampereen rajaa vasten oleva alue Ruutanan luoteispuolella on puolustusvoimien aluetta. Kangasalan kunnassa on vireillä Ruutanan alueen osayleiskaava. Osayleiskaava laaditaan Ruutanan taajama-alueelle, Jussilan alueelle sekä Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen ympäristöön Tampereen ja Kangasalan kunnan rajan tuntumassa. Tarastenjärven osayleiskaava oli aikaisemmin vireillä omana erillisenä kaavana myös Kangasalan puolella, mutta on nykyisin yhdistetty osaksi Ruutanan alueen osayleiskaavan valmistelua. Osayleiskaavaehdotus oli nähtä- _ 17 _

2 LÄHTÖKOHDAT Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus Kangasalan puolella vireillä olevan Ruutanan osayleiskaavan ehdotus. villä 14.2. 15.3.2011. Osayleiskaavaehdotuksessa Ruutanaan on esitetty uusia asukkaita 1360-2800. Tarstenjärven jätteenkäsittelyalue on osoitettu selvitysalueena ja sen vierelle Valtatien 9 pohjoispuolelle on osoitettu laaja teollisuusaluevaraus. Valtatien 9 eteläpuolelle on osoitettu työpaikkatoimintojenalueita, joille ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Selvitysalueen määräyksessä mainitaan, että alueen maankäyttö voidaan ratkaista, kun Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen maankäyttö tulee ajankohtaiseksi. Valtatien 9 eteläpuolella sijaitseva Ruutanan alue on aikoinaan rakentunut rautatieliikenteen varaan. Alue on asemakaavoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavoitettua pinta-alaa on noin 230 hehtaaria. Ruutanan eteläpuolella on vireillä asemakaavan laatiminen Jussilan alueelle. Asemakaavaluonnos on mitoitettu noin 1000 uudelle asukkaalle. Työpaikka-alueita on noin 10 20 työntekijälle. Ruutanan länsipuolella on vireillä asemakaavan laatiminen Laureeninkallion jatkeeksi. Asemakaavaluonnos on mitoitettu 500 uudelle asukkaalle. Työpaikkaalueita on noin 20 30 työntekijälle. Liikenteeseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Pirkanmaan ELY-keskus on vuonna 2010 laatinut yleissuunnitelman Valtatien 9 parantamiseksi välillä Tampere Orivesi. Hanketta on suunniteltu pitkään vuodesta 1994 saakka. Hankkeen YVA-menettely on valmistunut vuonna 2009. Yleissuunnitelman kannalta tarpeelliset aluevaraukset on tehty Pirkanmaan maakuntakaavaan. Tarastenjärven eritasoliittymä on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna 2006. Virkistys Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys on valmistunut 4.1.2008. Selvitys on osa kaupungin viheralueiden pitkän aikavälin tavoite- ja kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata kaupungin viheralueiden määrä ja laatu sekä käyttäjien tarpeet. Ympäristö- ja maisemaselvitys ei ulotu suunnittelualueelle, mutta valtatien 9 eteläpuolelta on esitetty toiminnallinen yhteystarve alueen rajalle (Lintukalliontie). _ 18 _

Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 2 LÄHTÖKOHDAT 2.3 Maanomistus Noin puolet Tarastenjärven osayleiskaavan maa-alueesta on kaupungin omistuksessa ja suuri osa tästä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallinnassa. Loput kaavaalueesta on yksityistä maanomistusta. Tampereen kaupungin maanomistus kaava-alueella. 2.4 Rakennettu ympäristö Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsee jätteiden käsittelylaitos, kompostointilaitos ja pumppuasema, voimalaitos, kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksia, talous- ja varastorakennuksia sekä muita jätteenkäsittelytoimintaa palvelevia rakennelmia ja laitteita. Rakennettua kerrosalaa alueella on noin 5 500 k-m 2. Asfalttiaseman alueella sijaitsee toimistorakennus, voimalaitos ja varastorakennus sekä alueen toimintaa palvelevia rakennelmia ja laitteita. Rakennettua kerrosalaa alueella on noin 400 k-m 2. Yksityisellä varastoalueella on varastorakennus, jonka rakennusala on noin 200 k-m 2. Alueella voimassa olevassa asemakaavassa on käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 25 000 k-m 2. Rakennusoikeus on osoitettu sitovalla tonttijaolla yhdelle tontille ja tarkoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten rakentamiseen. Alueelle on tarkoitus rakentaa jätteenpolttolaitos. 2.4.1 TYÖPAIKAT, ELINKEINOTOIMINTA JA PALVELUT Tarastenjärven osayleiskaava-alueella sijaitsevat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ylläpitämä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus, Tampereen kaupungin romuautojen varastoalue sekä yksityinen asfalttiasema ja puutarvikevarasto. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus palvelee niin yrityksiä kuin yksityisiä asiakkaita. Pirkanmaan jätehuolto Oy hoitaa jätteen keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn 17 kunnan alueella. Jätteenkäsittelykeskuksesta löytyy lajittelupaikka pientuojien kierrätettävälle jätteelle, kodin ongelmajätteille, energiajätteelle ja kaatopaikkajätteelle. Alueella on valmiudet vastaanottaa myös vaarallisia jätteitä. Kaava-alueella työskentelee vakituisesti yhtiöiden ja urakoitsijoiden palveluksessa noin 30 40 työntekijää. Lisäksi ajoittain maisemointi- ja muissa alueen töissä on koneurakoitsijoiden henkilökuntaa vaihtelevasti. Linja-autolla Kangasalta Ruutanasta pääsee arkena Tampereen keskustaan yhteensä 12 vuorolla kello 6-20:30 välisenä aikana. Tampereelta Ruutanaan kulkee arkisin yhteensä 30 vuoroa. Linja-autot kulkevat Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Myös osa valtatien 9 pitkän matkan vuoroista pysähtyy tarvittaessa Tarastenjärven eritasoliittymän pysäkillä. Kaava-alueella harjoitetaan myös maa- ja metsätaloutta. Kaava-alueella oleva Näätäsuo ja Isoniitty ovat jälki laidunnettavaa rehu- ja viljapeltoa sekä luonnonlaidunta. Pelto- ja niittyalueet liittyvät läheisten hevostilojen elinkeinon harjoittamiseen. Iso osa kaava-alueen metsäalueista on talousmetsiä. Kaava-alueella kulkee ratsastusreitti, joka muodostaa Holvastin tilan eteläpuolella rengasreitin ja tekee Isoniityn kohdalta piston Lintukalliontielle. _ 19 _

2 LÄHTÖKOHDAT Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus Kaava-alueen nykyisin käytössä olevat maatalousalueet ja ratsastusreitit. (Siltanen 2007). _ 20 _

Tarastenjärven osayleiskaava / Ehdotus 13.8.2013 / Selostus 2 LÄHTÖKOHDAT 2.4.2 VÄESTÖ JA ASUMINEN Tarastenjärven osayleiskaava-alueella ei ole asukkaita. Tampereen puolella lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat pohjoisessa Palon kylässä, noin 700 metrin etäisyydellä jätteenkäsittelyalueen pohjoisrajasta. Myös etelän suunnassa lähimmät asutut kiinteistöt ovat noin 700 metrin etäisyydellä valtatien 9 toisella puolella. Kangasalan puolella lähimmät asutut kiinteistöt ovat idässä noin yhden kilometrin etäisyydellä. Tampereella Olkahisen asuintaajama sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä lounaassa ja Kangasalla Ruutanan asuintaajama noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaakossa. Puolen kilometrin etäisyydellä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueesta ei ole asukkaita Tampereella eikä Kangasalla. Kilometrin etäisyydellä ympäristöluvan mukaisesta lupa-alueesta asuu yhteensä noin 10 asukasta ja kahden kilometrin etäisyydellä noin 950 asukasta Tampereella ja Kangasalla yhteensä. 2.4.3 LIIKENNE Osayleiskaava-alueen eteläpuolella kulkee valtatie 9, joka on osa valtakunnallista runkotieverkkoa. Valtatie 9 jatkuu Tampereen itäisenä ohikulkutienä Alasjärven eritasoliittymästä Lakalaivan eritasoliittymään asti. Tarastenjärven eritasoliittymä avattiin liikenteelle syksyllä 2006. Se palvelee Tarastenjärven aluetta ja Kangasalan Ruutanan asukkaita. Etelästä päin alue on hyvin saavutettavissa Kangasalan keskustasta Ruutanan läpi kulkevaa maantietä 3400. Pohjoisesta Teiskosta päin Tarastenjärven alueelle on kuljettava valtatien 9 kautta. Suunnittelualueen toiminnot kytkeytyvät alueelle voimaan tulleessa asemakaavassa osoitettujen Hyötyvoimankujan ja Hyötyvoimankadun välityksellä valtatien 9 eritasoliittymään. Paikalla on nykyisin Tarastenjärven yksityistie. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) valtatiellä 9 oli vuonna 2010 Tarastenjärven ja Aitovuoren eritasoliittymän välillä noin 14 900 ajon./vrk ja Aitovuo- 500 ja 1000 metrin etäisyysvyöhykkeet Tarastenjärven nykyisten toimintojen reunoilta. _ 21 _