Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta



Samankaltaiset tiedostot
DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS Merja Laine

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Tutkimuksen tavoitteet

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

Liikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Tyypin 2 diabetes sairautena

Diabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Pohjolan bioanalyytikkopäivä Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Uudet insuliinit Endokrinologi Päivi Kekäläinen

Onko testosteronihoito turvallista?

Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Diabeteksen yleistymisen päivittely on perusasioita, Diabeteksen lääkehoito ON SYDÄMEN ASIA

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS

Miten tehokkaasti tyypin 2 diabeetikon hyperglykemiaa tulisi hoitaa?

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

Hypoglykemia. el Minna Soinio TYKS / sisätautien klinikka Minna Soinio

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala GKS

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Insuliinipumppu tyypin 1 aikuisdiabeetikoiden hoitona

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä

Diabeetikon elämänlaadun arviointi

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Intressit ja Yhteistyö

Äidin ja sikiön ongelmia

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine

Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Laatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Kokemuksia Libre mittarin käytöstä

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

Lihavuusleikkaus ja täydellinen insuliininpuute

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Elämänkulku ja vanheneminen

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä

Transkriptio:

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009

Sidonnaisuudet edeltävältä kahdelta vuodelta Olen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin palveluksessa KYS:n sisätautien klinikassa ja toimin apulaisylilääkärinä Olen toistuvasti toiminut eri lääkeyritysten sponsoroimissa koulutustilaisuuksissa esiintyjänä ja saanut siitä palkkion Olen osallistunut vuosina 2008 ja 2009 EASD:n kokoukseen NovoNordiskin vieraana En ole saanut lääkeyrityksiltä tai niiden hallinnoimilta rahastoilta tutkimusapurahoja En ole osallistunut lääkeyritysten hallintoelinten toimintaan enkä omista lääkeyritysten osakkeita

Tyypin 1 diabetes Esityksen sisältö DCCT-tutkimus (RCT) EDIC-tutkimus DCCT:n kohortin seurantatutkimus Tyypin 2 diabetes UKPDS-tutkimus (RCT + seurantatutkimus) ACCORD-tutkimus (RCT) ADVANCE-tutkimus (RCT) VA Diabetes Trial (RCT) Johtopäätökset

Tyypin 1 diabetes

DCCT-tutkimus 1.441 tyypin 1 diabeetikkoa iältään 13 39 vuotta (keskiarvo 27 v) satunnaistettiin vuosina 1983-1989 intensiivisen hoidon tai tavanomaisen hoidon ryhmään Tavanomainen hoito 1-2 insuliinipistosta päivässä Virtsan tai verensokerin omaseuranta päivittäin Tavoitteena oli, ettei hyperglykemiasta ollut oireita eikä hypoglykemioita esiintynyt usein eikä vakavia hypoglykemioita ollut Varsinaista HbA1c-tavoitetta ei ollut Intensiivinen hoito Monipistosinsuliinihoito (vähintään 3 pistosta päivässä) tai insuliinipumppuhoito Tavoitteena oli niin lähelle normaalia oleva HBA1c-taso, kuin voitiin saavuttaa turvallisesti Insuliiniannos säädettiin verensokerin omaseurannan (> 4 mittausta/pv), ateriakoon ja liikunnan mukaan

DCCT-tutkimus Poissulkukriteerit Hypertensio (>140/90 mmhg) Oireinen sepelvaltimotauti Merkittävät EKG-muutokset Merkittävä hyperkolesterolemia Diabeteksen kesto keskimäärin 5 vuotta (SD 4) Satunnaistettu tutkimus loppui 1993 Keskimääräinen kesto 6,5 vuotta

EDIC-tutkimus DCCT-tutkimuksen loppuessa diabeetikoiden hoito jatkui heidän omien lääkäreiden toimesta Tavanomaisen hoidon ryhmään kuuluneille diabeetikoille tarjottiin mahdollisuus intensiivisen hoidon opetukseen Kaikkia diabeetikkoja neuvottiin toteuttamaan intensiivistä hoitoa 1994 DCCT-tutkimuksen diabeetikoista 96% halusi osallistua EDICseurantatutkimukseen EDIC-tutkimus kesti 1994-2005 Käynti kerran vuodessa diabeteksen komplikaatioiden kartoittamiseksi

Keskimääräinen HbA1c - DCCT/EDIC tutkimus T1DM intensiivinen hoito 10,0 8,0 7,1% 9,1% HbA1c (%) 6,0 4,0 2,0 Intensiivinen hoito Tavanomainen hoito 0,0 DCCT alku DCCT loppu EDIC vuosi 12 Arch Intern Med 2009;169:1307-1316

DCCT Mikrovaskulaaristen komplikaatioiden väheneminen intensiivisellä hoidolla Komplikaatio Riskin vähentyminen Retinopatia 63% Nefropatia 54% Neuropatia 60% N Engl J Med 1993;329:977-986

HbA1C ja mikrovaskulaaristen liitännäissairauksien riski: DCCT-tutkimus 20 Suhteellinen riski 15 13 11 9 7 5 3 1 6 7 8 9 10 11 12 HbA1C (%) Retinopatia Nefropatia Neuropatia Mikroalbuminuria DCCT, Diabetes Control and Complications Trial. 1. Adapted from Skyler JS. Endocrinol Metab Clin North Am. 1996;25:243-254. 254. 2. DCCT. N Engl J Med. 1993;329:977-986. 986. 3. DCCT. Diabetes.. 1995;44:968-983. 983.

Keskimääräinen HbA1c - DCCT/EDIC tutkimus T1DM intensiivinen hoito 10,0 8,0 7,1% 9,1% HbA1c (%) 6,0 4,0 2,0 Intensiivinen hoito Tavanomainen hoito 0,0 DCCT alku DCCT loppu EDIC vuosi 12 Arch Intern Med 2009;169:1307-1316

Diabeteksen liitännäissairauksien kumulatiivinen ilmaantuvuus 30 vuoden kuluessa DCCT/EDICtutkimus (T1DM) 50 Kumulatiivinen ilmaantuvuus % 40 30 20 10 0 Silmä Munuainen Valtimo DCCT intensiivinen hoito (HbA1c 7%) DCCT tavanomainen hoito (HbA1c 9%) Arch Intern Med 2009;169:1307-1316.

Tyypin 2 diabetes

UK Prospective Diabetes Study 20-year Interventional Trial from 1977 to 1997 5,102 patients with newly-diagnosed type 2 diabetes recruited between 1977 and 1991 Median follow-up 10.0 years, range 6 to 20 years Results presented at the 1998 EASD Barcelona meeting 10-year Post-Trial Monitoring from 1997 to 2007 Annual follow-up of the survivor cohort Clinic-based for first five years Questionnaire-based for last five years Median overall follow-up 17.0 years, range 16 to 30 years UKPDS 80 N Engl J Med 2008;359:1577-1589

Glucose Interventional Trial Dietary Run-in 744 Diet failure FPG >15 mmol/l Randomisation 1977-1991 2,729 Intensive with sulfonylurea/insulin Trial end 1997 Intensive P 5,102 Newly-diagnosed type 2 diabetes 4209 1,138 (411 overweight) Conventional with diet Conventional P 149 Diet satisfactory FPG <6 mmol/l 342 (all overweight) Intensive with metformin Intensive Mean age 54 years (IQR 48 60) UKPDS 80 N Engl J Med 2008;359:1577-1589

Post-Trial Monitoring: Patients 1997 # in survivor cohort 2002 2007 # with final year data 2,118 Sulfonylurea/Insulin Clinic Questionnaire 1,010 Sulfonylurea/Insulin P 880 Conventional Clinic Questionnaire 379 Conventional P 279 Metformin Clinic Questionnaire 136 Metformin Mean age 62±8 years Mortality 44% (1,852) Lost-to-follow-up 3.5% (146) UKPDS 80 N Engl J Med 2008;359:1577-1589

Post-Trial Changes in HbA 1c UKPDS results presented Mean (95%CI) UKPDS 80 N Engl J Med 2008;359:1577-1589

Microvascular Disease Hazard Ratio (photocoagulation, vitreous haemorrhage, renal failure) Intensive (SU/Ins) vs. Conventional glucose control HR (95%CI) UKPDS 80 N Engl J Med 2008;359:1577-1589

Myocardial Infarction Hazard Ratio (fatal or non-fatal myocardial infarction or sudden death) Intensive (SU/Ins) vs. Conventional glucose control HR (95%CI) UKPDS 80 N Engl J Med 2008;359:1577-1589

All-cause Mortality Hazard Ratio Intensive (SU/Ins) vs. Conventional glucose control HR (95%CI) UKPDS 80 N Engl J Med 2008;359:1577-1589

Legacy Effect of Earlier Glucose Control After median 8.5 years post-trial follow-up Aggregate Endpoint 1997 2007 Any diabetes related endpoint RRR: 12% 9% P: 0.029 0.040 Microvascular disease RRR: 25% 24% P: 0.0099 0.001 Myocardial infarction RRR: 16% 15% P: 0.052 0.014 All-cause mortality RRR: 6% 13% P: 0.44 0.007 RRR = Relative Risk Reduction, P = Log Rank UKPDS 80 N Engl J Med 2008;359:1577-1589

ACCORD, ADVANCE ja VA Diabetes tutkimuksien tutkimushenkilöt ACCORD (v. 2008) ADVANCE (v. 2008) VADT (v. 2009) N 10.251 11.140 1.791 Ikä (vuosia) 62 66 60 Diabeteksen kesto (vuosia) 10 8 11,5 % miehiä/naisia 39/61 42/58 97/3 Valtimotauti (%) 35 32 40 BMI kg/m 2 32 28 31 HbA1c (%) 8,1 7,2 9,4 Insuliinihoito (%) 35 1,5 52 Skyler et al. JACC 2009;53:298-304

ACCORD, ADVANCE ja VADT tutkimusten protokolla ACCORD ADVANCE VADT HbA1c-tavoite (%) Intensiivinen vs. tavanomainen hoito <6,0 vs. 7,0-7,9 <6,5 vs. paikalliset ohjeet <6,0 vs. etukäteen suunniteltu ero 1,5 Hyperglykemian hoito (I vs. T) Useita lääkkeitä molemmissa hoitoryhmissä Gliclizidi + lukuisia lääkkeitä vs. lukuisia lääkkeitä ilman gliclizidia Useita lääkkeitä molemmissa hoitoryhmissä Muiden SVT riskitekijöiden hoito Sisälsi verenpaine ja lipidi tutkimukset Sisälsi verenpainetutkimuksen Ohje intensiivisestä riskitekijöiden hoidosta molemmissa ryhmissä Skyler et al. JACC 2009;53:298-304

ACCORD, ADVANCE ja VADT tutkimukset lääkitys lopussa ACCORD ADVANCE VADT Seuranta-aika (vuosia) 3,5 (lopetettiin ennenaikaisesti) 5 5,6 Insuliinihoito (%) (I vs. T) Insuliiniherkistäjä (%) (I vs. T) Statiini (%) (I vs. T) ASA (%) (I vs. T) 77 vs. 55 40 vs. 24 89 vs. 74 91 vs. 58 17 vs. 11 53 vs. 42 88 vs. 88 46 vs. 48 85 vs.83 76 vs. 76 57 vs. 55 88 vs. 86 Skyler et al. JACC 2009;53:298-304

ACCORD, ADVANCE ja VADT tutkimukset - riskitekijät ACCORD ADVANCE VADT Saavutettu 6,4 vs. 7,5 6,3 vs. 7,0 6,9 vs. 8,5 HbA1c (%) (I vs. T) (lähtötaso 8,1) (lähtötaso 7,2) (lähtötaso 9,4) Painon muutos (kg) I vs.t +3,5 vs.+0,4-0,1 vs. -1,0 +7,8 vs. + 3,4 Tupakointi (%) 10 8 8 Verenpaine (mmhg) I-ryhmä 126/67 136/74 127/68 T-ryhmä 127/68 138/74 125/69 Vakavat hypoglykemiat (%) I vs. T 16,2 vs. 5,1 2,7 vs. 1,5 21,2 vs.9,9 Skyler et al. JACC 2009;53:298-304

ACCORD, ADVANCE JA VADT tutkimuksien päätetapahtumat ACCORD ADVANCE VADT Ensisijainen päätetapahtuma Ei-fataali MI, eifataali aivohalvaus, SVT kuolema Mikrovaskulaari + makrovaskulaari Ei-fataali MI, eifataali aivohalvaus, SVT kuolema, CABG, srl-hoito vajaatoiminnan takia Ensisijaisen päätetapahtuman HR (95% CI) 0,90 (0,78-1,04) 0,9 (0,82-0,98) Makrovaskulaari: 0,94 (0,84-1,06) 0,88 (0,74-1,05) Kuoleman HR (95% CI) 1,22 (1,01-1,46) 0,93 (0,83-1,06) 1,07 (0,81-1,42) Skyler et al. JACC 2009;53:298-304

ACCORD, ADVANCE JA VADT tutkimukset - yhteenveto Tutkimushenkilöt olivat sairastaneet tyypin 2 diabetesta noin 10 vuotta Merkittävällä osalla henkilöistä oli aiemmin todettu valtimotauti HbA1c-tavoite oli tiukka SVT riskitekijät oli hoidettu erittäin tehokkaasti Yhdessäkään tutkimuksessa intensiivinen hyperglykemian hoito ei vähentänyt makrovaskulaaripäätetapahtumia ACCORD-tutkimuksessa intensiivinen hyperglykemian hoito lisäsi kokonaiskuolleisuutta 22%

Miksi intensiivinen hyperglykemian hoito lisäsi kuolleisuutta ACCORDtutkimuksessa? Liian nopea HbA1c-tason lasku? Liian tiukka HbA1c-tavoite? Hypoglykemiat ja niiden aiheuttamat SVT kuolemat? Painon nousu? Lääkkeiden yhdysvaikutukset? Who knows?

Johtopäätökset 1 1) Hyperglykemian intensiivinen hoito on tehokkaampi vähentämään mikrovaskulaaristen kuin makrovaskulaaristen liitännäissairauksien riskiä sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa. 2) Hyperglykemian intensiivisen hoidon myönteinen vaikutus SVT tapahtumiin tulee vasta useiden vuosien viiveellä sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa. 3) Hyperglykemian intensiivinen hoito on tärkeää sekä mikrovaskulaaristen että makrovaskulaaristen liitännäissairauksien ehkäisemiseksi henkilöillä, joiden diabetes ei ole vielä kestänyt pitkään (alle 10 vuotta?). 4) Diabeteksen ensimmäisten vuosien hyvällä hoitotasapainolla on pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia liitännäissairauksien riskiin ns. metabolinen muisti.

Johtopäätökset 2 5) Jos tyypin 2 diabetes on kestänyt pitkään (yli 10 vuotta?) ja etenkin, jos potilaalla on valtimotauti, tulee HbA1c-tavoite asettaa yksilöllisesti ja välttää hypoglykemioita. 6) Pitkään kestäneessä diabeteksessa SVT riskitekijöiden laajaalainen ja intensiivinen hoito on keskeistä SVT tapahtumien riskin pienentämiseksi.