DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Transkriptio

1 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

2 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA

3 VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa on paha tulehdus verensokeri voi nousta, vaikka ruoka ei pysy sisällä Riittävä nesteytys! Metformiini kannattaa jättää pois Ketoasidoosin riski, huom. Oireet voi sekoittua vatsataudin oireisiin!

4

5

6

7 Sairaalapotilaista 40 %:lla on hyperglykemia, joka kolmannella ei ollut tiedossa aiempaa diabetesta.

8 KESKEISET TAVOITTEET SAIRAALAPOTILAAN HYPERGLYKEMIAN HOIDOSSA Vakavan hyperglykemian korjaaminen Hypoglykemian ennaltaehkäisy Ravitsemuksen turvaaminen Potilaan ohjeistaminen kotiutusvaiheessa ADA ja Endokrinologiyhdistys suosittaa verensokeritavoitetta mmol/l kaikille sairaalapotilaille

9 HYPERGLYKEMIAN HOITO PÄIVYSTYKSESTÄ OSASTOLLE VS mitattava kaikilta akuutisti sairailta Tarv lääkäri määrää pikavaikutteista insuliinia sc (esim Novorapid,Humalog) Jatkossa vältetään pelkällä pikainsuliinilla tehtävää korjausta

10 HOITOMÄÄRÄYKSET OSASTOLLE Verikokeisiin myös HbA1c Metformiini ja muut per os diabeteslääkkeet yleensä tauotetaan vaikeasti akuutisti sairailla Verensokerin seuranta/verensokerin tavoite Insuliinihoito-ohje (tarpeen jos VS toistuvasti yli 10 mmol/l)

11 Verensokerin mittaus Tarkista diabetestyyppi Tarkista DM lääkitys - myös potilaalta Ohjelmoi verensokeriseuranta Mittaus x 4-6 vrk:ssa jos P-Gluk 8-10 mmol/l, aikaisemmin todettu DM, aloitetaan hyperglykemialle altistava lääkitys tai hoito, raskaskirurgian jälkeen Huomioi ruokailu Kirjaa annetut insuliinit Tarkista potilaan omahoitokyky Tehostettu seuranta/parimittaukset+yöllä kun käytössä perus-, ateria- ja korjausinsuliini

12 Insuliinihoito osastolla

13 INSULIINIHOITO KÄYTÖSSÄ Jatketaan kotona käytössä olevaa pitkävaikutteista insuliinia, tarv säätö kuten yllä (h. sekoiteinsuliinit!) Jos perusinsuliinina Lantus, sen annosta ei yleensä muuteta Aloitetaan/säädetään pikavaikutteista insuliinia kuten yllä

14 HOIDON LOPETUS OSASTOLLA Kun akuutti tilanne korjaantuu (potilas syö ja kävelee), palataan aiempaan lääkehoitoon HOIY :ssä ja loppuarviossa maininta epätyydyttävästä sokeritasapainosta Jos potilaalla ei ole tiedossa diabetesta aikaisemmin esim. haimatulehdus, konsultoi diabetesalan ammattilaista Potilas ohjataan n. kk kuluttua omalle lääkärille/diabeteshoitajalle

15 Kortisoni suun kautta aamulla/lisäinsuliinin tarve ajoittuu iltapäivään ja iltaan Kun potilaalla käytössä jo insuliinihoito, Levemir tai Lantus annosta ei yleensä nosteta vaan rinnalle Protaphan aamuun Jos ei aikaisemmin insuliinihoitoa ja hyperglykemia, Protaphan aamuun tai sekoiteinsuliini lounaalle

16 Miksi verensokeri heittelee Stressihyperglykemia Pistospaikat Liikaa perusinsuliinia Hypon jälkeinen VS nousu Jatkuva korjaaminen pikainsuliinilla Fyysinen aktiviteetti puuttuu Ruokailun keskeytyminen T2D T1D Huom korjausinsuliinin tarpeeseen vaikuttaa erityisesti paino ja potilaan yhteisinsuliinimäärä vrk:ssa

17

18

19 Suunniteltu leikkaus ja diabetes Tehostaa hoitoa kaikkien riskitekijöiden osalta Glukoositasapainon parantaminen (oman TK:n diabeteshoitaja) Tupakoinnin lopettaminen Mihin HbA1c-tasoon pitäisi pyrkiä? Leikkauksen kiireellisyys Finnvasc-tutkimuksen mukaan yhteydessä kuolleisuuteen diabeetikoilla, mutta ei muilla. Taustalla vakavat infektiot, jotka ovat usein syynä diabeetikkojen päivystysleikkaukseen. Kivuttoman sydänlihasiskemian diagnosointi ja hyperglykemian hallinta päivystystilanteessa hankalaa.

20 Kudosvaurion laajuus+kipu

21

22 HaiPro Insuliinihoitoisella potilaalla oli VS illalla 11.6, jota oli korjattu Humalog 4 ky:llä klo 20. Potilas oli ollut samana päivänä ravinnotta. Iltahoitaja antoi raportin yöhoitajalle joka ihmetteli miksi tämänkaltaista verensokeriarvoa oli lähdetty korjaamaan illalla. Yöhoitaja ei heti ehtinyt ottamaan sokeria, koska muut potilaat soittivat kelloa ja yksi potilas piti hakea heräämöstä. Kello 23 potilaan huonekaveri soittaa kelloa ja epäilee, että ko. potilaalle voi tulla kylmä koska hänellä ei ole peittoa. Kun hoitaja menee potilaan luokse, potilas ei reagoi, on kylmän hikinen. Soitetaan elvytysryhmä. Mitataan potilaan verensokeri joka on 0.7. Potilaalle aloitettiin G 10 % tiputus sekä anestesialääkäri laittoi stoossina muutamia kymmeniä millejä G 10 %, jonka seurauksena verensokeri lähti pikkuhiljaa kohoamaan. Verensokeri kohosi hitaasti ja potilas virkosi vasta aamulla. Hän ei itse kuitenkaan muistanut tapahtumista mitään. Ilman huonekaverin huolta potilaasta tilanne olisi voinut koitua potilaan kohtaloksi.

23 kiitos