A S E M A K A A V A N S E L O S T U S N U U T I N A S E M A K A A V A TAMMELAN KUNTA TAMMELAN KYLÄ 441 KUNNANOSAN KORTTELIT 7-15 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEET TAMMELAN KUNTA TEKNINEN OSASTO Arkkitehtitoimisto A+ 7.5.2007, päivitetty 12.11.2007
2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavalla muodostuu Tammelan kunnan 441 kunnanosan korttelit 7-15 sekä katu- ja virkistysalueita. Kaavan nimi: Nuutin asemakaava Kaavan päiväys: 7.5.2007 Kaavan laatija Arkkitehtitoimisto A+ Jukka Alapiha, arkkitehti SAFA Osoite Kuunsirppi 2 as 9 02210 Espoo Puhelin 044 360 4677 Sähköposti jukka.alapiha@elisanet.fi Kaavan vireilletulo 12.12.2005 Nähtävillä olo MRA 19 11.6.2007 10.7.2007 Hyväksymispäivämäärät Kunnanvaltuusto 8.10.2007 39 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoitus on mahdollistaa Nuutin alueelle pientalokortteleiden, puisto-, virkistys- ja katualueiden sekä kevyen liikenteen yhteyksien toteutuminen. Alueelle syntyy 38 uutta erillispientalotonttia. Uusia asukkaita tullee 400 450. Alue on 30.1.2004 vahvistetussa Syrjäharju-Kytö-Häiviä-Similänkulma osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla rakennuspaikan tulee olla vähintään 2000 m2. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 6 km etäisyydellä Tammelan keskustasta lounaaseen, Nuutinkulmantien ja valtatie 2:n välissä.
3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö 1.1.3 Yhdyskuntarakenne ja palvelut 1.1.4 Rakennettu ympäristö 1.1.5 Sosiaalinen ympäristö 1.1.6 Liikenne 1.1.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 1.1.8 Maanomistus 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava 1.2.2 Yleiskaava 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava 1.2.4 Muut suunnitelmat ja päätökset 1.2.5 Selvitykset ja inventoinnit 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 2.2.1 Osalliset 2.2.2 Vireilletulo 2.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 2.2.4 Viranomaisyhteistyö 2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 2.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet 2.3.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 2.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE 3.1.1 Mitoitus 3.1.2 Palvelut 3.2 ALUEVARAUKSET 3.2.1 Korttelialueet 3.2.2 Viheralueet 3.2.3 Muut alueet ja liikennejärjestelyt 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 3.3.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa 3.3.2 Epävarmuustekijät 3.3.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen 3.3.4 Vaikutusten arviointi 3.4 NIMISTÖ
4 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS LIITTEET 1. Ote Hämeen seutukaavasta 1998 2. Ote Hämeen maakuntakaavasta 2006 3. Ote Syrjäharju-Kytö-Häiviä-Similänkulman yleiskaavasta 2004 4. Nuutinkulman länsipuolen luontoselvitys 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. Asemakaavaehdotus (pienennös) 7. Asemakaavaehdotuksen havainnekuva (pienennös) 8. Laajemman alueen tarkastelu (pienennös) 9. Rakennustapaohjeet 10. Kooste luonnosvaiheen palautteesta 11. Asemakaavan seurantalomake
5 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Forssan Lehdessä 20.1.2006. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 17.1.2006 Se on ollut nähtävillä 30.1.-28.2.2006. Viranomaisneuvottelu käytiin 14.12.2005. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 8.1.- 6.2.2007. Luonnosvaiheen aineisto lähetettiin osallisille ja viranomaisille 19.12.2007. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä (MRA 19) 11.6 10.7.2007 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen 8.10.2007 39. (vaiheiden kuvaus täydentyy kaavaprosessin etenemisen myötä) Asemakaavan sisältö Asemakaavan tavoitteena on muodostaa alueelle ½ 1½ - 1 2/3 kerroksisten pientalojen kokonaisuus. Tonttien ja rakennusten sijoittelussa lähtökohtina ovat kylämäisen ja maaseutumaisen sekä yhtenäisen rakennetun ympäristön syntyminen. Suunnittelussa on huomioitu maastonmuodot, luonnonolosuhteet ja maisemaan sijoittuminen. Asemakaavan toteutus Alueen kunnallistekniikan ja tiestön toteuttaa Tammelan kunta. Yksityiset rakennuttajat toteuttavat alueen rakennukset. Tammelan kunnan viranomaiset valvovat rakentamisen toteuttamista tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä.
6 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Nuutin alue sijaitsee Tammelan kunnassa, noin 6 km etäisyydellä Tammelan keskustasta lounaaseen, Nuutinkulmantien ja valtatie 2:n välissä. Alueen sijainti 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Nuutin alue on tällä hetkellä rakentamatonta vaihtelevan-ikäistä metsää ja peltoa. Nuutinkulmantien varrella on harvaa rakentamista tien molemmin puolin. Alueen eteläreuna liittyy harjun suuntaisesti kaakosta luoteeseen suuntautuneeseen tiiviimpään rakentamisalueeseen. Kaava-alueella on moreeniselänteen metsävyöhykkeen sisässä olevia pieniä peltokuvioita. 1.1.3 Yhdyskuntarakenne ja palvelut Alueella ei ole palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat noin 5 km:n päässä Forssan kaupungissa ja Tammelan keskustassa. Alakoulu on noin kilometrin päässä.
7 1.1.4 Rakennettu ympäristö Alueella ei ole rakennuksia. Alueen läheisyydessä, koillis-, itä- ja eteläpuolella on joitakin maatilojen talouskeskuksia. 1.1.5 Sosiaalinen ympäristö 1.1.6 Liikenne Nuutin alue on rauhallinen ja rakentamaton alue, jonka läheisyydessä on jonkin verran maataloustoimintaa. Alueella ei ole tiestöä. Alueen itäpuolella kulkee Nuutinkulmantie, jolla on jonkin verran paikallisliikennettä. 1.1.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä eikä ympäristönsuojelutarvetta. Läheisyydessä olevista maatilojen talouskeskuksista syntyy vähäisiä haju- ja meluhaittoja. 1.1.8 Maanomistus Alue on Tammelan kunnan omistuksessa. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava Alue on 1.10.1998 vahvistetussa Hämeen seutukaavassa ns. valkoista aluetta, jolle ei ole esitetty merkintöjä. 28.9.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa alue on esitetty kyläalueeksi tai kylämäisen asutuksen alueeksi. 1.2.2 Yleiskaava Alueella on voimassa Syrjäharju-Kytö-Häiviä-Similänkulma osayleiskaava, joka on vahvistettu 30.1.2004. Siinä Nuutin alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP-1, jolla rakennuspaikan on oltava vähintään 2000 m2. 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 1.2.4 Muut suunnitelmat ja päätökset Nuutinkulmantien varressa on vesijohto ja saman tien varteen valmistuu runkoviemärilinja heinäkuun 2007 aikana. Alueen asutus voidaan liittää niihin.
8 1.2.5 Selvitykset ja inventoinnit FM, biologi Pirjo Rautiainen on tehnyt Nuutinkulman länsipuolen luontoselvityksen 21.6.2005. Selvityksessä todettiin, että alueella ei ole luontokohteita, jotka estäisivät alueen rakentamisen. FL Petro Pesosen vuonna 2006 suorittamassa arkeologisessa inventoinnissa ei kaava-alueelta löydetty muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maakuntakaavatyöhön liittyvässä inventoinnissa, joka on julkaistu kirjana Rakennettu Häme, ei kaava-alueelta ole löytynyt kohteita. Myöskään Tammelan kunnan omassa inventoinnissa, jossa listattiin paikallisesti merkittäviä kohteita, ei alueelta ole löytynyt kohteita. 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Tammelan kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen alueesta 12.12.2005 ( 343). 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 2.2.1 Osalliset Osallisia ovat olleet kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat sekä seuraavat viranomaiset: Viranomaiset: Hämeen ympäristökeskus Museovirasto / rakennukset, arkeologia Lounais- Hämeen museo Hämeen tiepiiri Hämeen liitto Kunnan viranomaistahot: Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta
9 Muut: 2.2.2 Vireilletulo Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Forssan seudun Puhelin Vattenfall Oy Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin 20.1.2006 Forssan Lehdessä julkaistulla kuulutuksella. 2.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Nuutin alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) postitettiin osallisille ja viranomaisille 17.1.2006. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 8.1.- 6.2.2007. Lausunnot ja muistutukset pyydettiin toimittamaan Tammelan kunnanhallitukselle 7.2.2007 mennessä. Luonnosvaiheessa saatu palaute vastineineen on koottu liitteeseen 10. 2.2.4 Viranomaisyhteistyö Nuutin asemakaava oli käsiteltävänä viranomaisneuvottelussa 14.12.2005. Hämeen Ympäristökeskuksen edustajat (Tulonen, Koivu) esittivät, että OAS:ssa (15.11.2005) olevaa aluerajausta tulisi laajentaa Nuutikulmantiehen saakka. Varsinaisen asemakaava-alueen lisäksi tulisi tehdä ns. suunnittelurunko / runkokaava laajemmalle alueelle ja valmistella se kaavan kanssa samanaikaisesti. Kunnanvaltuusto hyväksyisi kuitenkin vain Nuutin aluetta koskevan asemakaavan. Yksityisten maanomistajien tulisi osallistua kustannuksiin vain, jos aloite tulee maanomistajilta. 2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 2.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet Kaavatyön tavoitteena on ollut mahdollistaa korkealaatuisen, viihtyisän, turvallisen ja terveellisen sekä kylämäisen pientaloalueen syntyminen. 2.3.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Maisemaan sijoittuminen ja maaston muodot on suunnittelussa otettu huomioon. Alueen pohjoisosassa rakentaminen porrastuu olemassa olevaan rinteeseen.
10 2.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Vaihtoehtoisia asemakaavaluonnoksia ei ole laadittu. Luonnosvaiheessa alueelle esitettiin yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) aluetta palvelevaa pellettivoimalaa varten. Suunnittelun aikana on tonttikokoa suurennettu sekä virkistysalueiden rajausta ja kevyen liikenteen yhteyksiä tarkistettu. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE 3.1.1 Mitoitus 3.1.2 Palvelut Alue jakaantuu kahteen osa-alueeseen, joten alue on vaiheittain toteutettavissa. Kummallakin osa-alueella on liittymä Nuutinkulmantielle. Osa-alueet yhdistyvät toisiinsa hidaskatuosuudella. Hidaskadun kummallakin puolella on kaksi puistoaluetta (VP). Muut viheralueet toimivat metsämäisesti hoidettavina suojavyöhykkeinä asutuksen reunoilla. Varsinaisen asemakaavan lisäksi on laadittu Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämä laajemman alueen tarkastelu jossa maankäyttöä suunnittelualueen ja Nuutinkulmantien välillä on tutkittu osayleiskaavallisella tarkkuudella (liite 6). Alueen pinta-ala on yhteensä 13,65 hehtaaria. Pientalotontteja kaava-alueelle syntyy 38 kappaletta. Rakennusoikeutta alueella on yhteensä 19 000 k-m2, josta asuinrakennuksiin on osoitettu 15 200 k-m2 ja autotalli/talousrakennuksiin 3 800 k-m2. Alueelle ei tule uusia palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat noin 5 km:n päässä Forssan kaupungissa ja Tammelan keskustassa. Matka alueelta Riihivalkaman koululle ja Päiväkummun päiväkotiin on noin 1 km.
11 3.2 ALUEVARAUKSET 3.2.1 Korttelialueet 3.2.2 Viheralueet Kaava-alueelle syntyy 38 pientalotonttia (AO). Tonteilla on rakennusoikeutta yhteensä 19 000 k-m2. Pientalotonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 8,82 hehtaaria. Kaikki tontit ovat kooltaan vähintään 2000 k-m2. Keskimääräinen tonttikoko on 2321 m2. Puistoaluetta (VP) syntyy 0,61 hehtaaria ja lähivirkistysaluetta (VL) 2,63 hehtaaria. Viheralueiden läpi kulkee jalankulkureittejä (jk) sekä erityinen ratsastusreitti (ra). 3.2.3 Muut alueet ja liikennejärjestelyt Katualuetta syntyy yhteensä 1,59 hehtaaria. 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 3.3.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin joita on kaavoituksen edetessä täydennetty tarvittavin osin. 3.3.2 Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida varmuudella sanoa, miten alue tulee tarkemmin kehittymään ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. 3.3.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä.
12 3.3.4 Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Toteutuessaan kaava tuo alueelle noin 400 450 asukasta. Alue ei kuitenkaan tarjoa uusia lähi- tai koulupalveluja, joten se tukeutuu ympäristön palveluihin. Tämä saattaa kuormittaa kouluja tai toisaalta mahdollistaa niiden säilymisen. Lähiseudun kauppojen asiakas- ja toisaalta liikennemäärät kasvavat. Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Alueen maisema ja luonnonympäristö muuttuu voimakkaasti, koska suurin osa sen pinta-alasta tulee olemaan asuintontteja ja liikennealuetta. Toisaalta uusi asuinalue ei ole rakentamistehokkuudeltaan kovin suuri eikä se näy maisemassa merkittävästi ohi kulkevalle Nuutinkulmantielle. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Uudet kevyen liikenteen väylät ja ratsastusreitti parantavat alueen ympäristön virkistysyhteyksiä ja yhteyksiä viheralueisiin. Alue ei tällä hetkellä ole juurikaan virkistyskäytössä, joten uusi rakentaminen ei heikennä seudun viher- ja virkistysaluetarjontaa. Alueelle toteutetaan kaksi uutta puistoaluetta (VP), jotka palvelevat lähinnä alueen tulevia asukkaita. Vaikutukset taajamakuvaan Alue tulee toteutuessaan olemaan omaleimainen kylämäinen yksikkö, jonka identiteettiin vaikuttavat katujen varsille sijoittuva rakentaminen ja rakentamistapaa ohjaavat, rakennusten muotoa ja materiaalia koskevat määräykset. Alueella ei ole huomattavaa taajamakuvallista vaikutusta ympäristöönsä, koska se on hieman sivussa Nuutinkulmantiestä ja sen rakennettavat alueet sijoittuvat pääasiassa metsäisille alueen osille. Sosiaaliset vaikutukset Alueelle tulee uusia asukkaita, mikä lisää alueen ympäristön elävyyttä, mutta toisaalta saattaa aiheuttaa häiriötä. On oletettavaa että suuri osa muuttajista on lapsiperheitä. Kokonaisuudessaan sosiaaliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Liikenteelliset vaikutukset Ajoneuvoliikenne alueelle kulkee Nuutinkulmantieltä, jonka liikenne tulee kasvamaan.
13 Teknisen huollon vaikutukset Alueelle tulee normaali kunnallistekniikka. Putket sijoitetaan pääosin rakennettavien katujen alle. Teknisellä huollolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueella. 3.4 NIMISTÖ Asemakaavassa esitetyt kadunnimet pohjautuvat etunimiin, jotka esiintyvät suomalaisessa, sääaiheisessa sananlaskuperinteessä, Nuutti-nimen tapaan. 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentamisen suunnittelu on tarkoitus aloittaa välittömästi kaavan vahvistuttua. Jukka Alapiha arkkit. SAFA Arkkitehtitoimisto A+ Kuunsirppi 2 as 9 02110 Espoo www.arkaplus.net p. 044 360 4677 e. jukka.alapiha@elisanet.fi jukka.alapiha@arkaplus.net
14 LIITE 9 RAKENNUSTAPAOHJEET 1 YLEISTÄ Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista niin että alueelle syntyy kylämäinen ja yhtenäinen kokonaisvaikutelma, kuitenkin niin että yksilöllinen rakentaminen on mahdollista. Osa ohjeista on sitovia ja määräysluontoisia asemakaavan merkintöjen ja määräysten mukaisesti ja osa ohjeellisia suosituksia. 2 RAKENNUKSET 2.1 SIJAINTI 2.2 MUOTO Rakennustapaohjeet koskevat varsinaisen asuinrakennuksen lisäksi myös tontille rakennettavia autotalleja ja huolto- yms. rakennuksia. Materiaali-, väri-, rakennustapa- ja detaljiratkaisuissa tulee suosia hillittyä, rauhallista, korkealaatuista ja yhtenäistä yleisilmettä. Tonteilla on esitetty sekä sitova rakennusala, jonka sisään rakennukset on kaavan mukaisesti sijoitettava sekä myös luonteeltaan ohjeellinen rakennusala. Ohjeellisesti asuinrakennuksen tulisi sijaita kadun varressa, niin että kadunvarren taajamakuvasta tulee yhtenäinen ja kylämäinen. Näin myös tontin sisäistä ajoliikennettä syntyy vähän. Autotalli/talousrakennukset tulisi myös sijoittaa kadun varteen ohjeellisen rakennusalan osoittamaan paikkaan. KERROSKORKEUS Korttelit AO 7 9 ja AO 12-15 Rakennusten kerroskorkeus on 1 + 2/3, mikä mahdollistaa ns. puolitoistakerroksisen rakennusratkaisun lisäksi monenlaisia vaihtoehtoja ja sopii maastoon joka on suhteellisen tasainen. Täyttä kahta kerrosta ei saa rakentaa.
15 Korttelit AO 10 11 Rakennusten kerroskorkeus on ½ +1 + ½. Se mahdollistaa ratkaisun, jossa rakennus porrastuu rinteeseen niin että alin kerros on vajaa ja sen päällä on puolitoistakerroksinen rakennuksen osa. Voimakkaita maaston leikkauksia tai täyttöjä tulee välttää. KATTOKULMA Rakennusten pääasiallinen kattokaltevuus on 20 35 astetta. Merkintä mahdollistaa useimmat harjakattotyypit, pulpettikatot ja näiden yhdistelmät. Pääasiallisena kattomuotona ei sallita tasakattoa tai hyvin jyrkkää kattokulmaa. Räystäiden tulisi olla avoimia ja niiden alapinnan katon lappeen suuntaisia. RUNKOSYVYYS Runkosyvyydestä ei kaava anna määräyksiä, mutta suositusluontoisesti se ei asuinrakennuksessa saisi ylittää kymmentä metriä. 2.3 MATERIAALIT JULKISIVUT Korttelit AO 7 9 ja AO 12-15 Kaavassa on esitetty sitovina julkisivumateriaaleina peittomaalattu lauta tai rappaus. Nämä materiaalit ovat julkisivuissa pääasiallisia. Lomalaudoitusta ei suositella. Muita materiaaleja saa käyttää vähäisessä määrin. Korttelit AO 10 11 Kaavassa on esitetty sitovana pääasiallisena julkisivumateriaalina tiili. Lohkotiiltä ei suositella. Muita materiaaleja saa käyttää vähäisessä määrin. KATOT Katemateriaali on vapaasti valittavissa. Katoissa suositellaan käytettäväksi aitoja, eläväpintaisia materiaaleja jäljitelmäratkaisujen sijasta.
16 2.4 VÄRIT JULKISIVUT Korttelit AO 7 11 Rakennusten julkisivuissa tulee pääasiallisesti käyttää punaisia, keltaisia ja ruskeita, lämpimiä värisävyjä. Värien valinnassa on vältettävä kirjavuutta ja suosittava hillittyjä ratkaisuja. Korttelit AO 12 15 Rakennusten julkisivuissa tulee pääasiallisesti käyttää vaaleita värisävyjä. Värien valinnassa on vältettävä kirjavuutta ja suosittava hillittyjä ratkaisuja. KATOT Suositeltavat kattovärit ovat tummanharmaa, musta, tummanruskea tai tummanpunainen. 3 YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN 3.1 ISTUTUKSET Kaavassa on asuinrakennuksen rakennusalan ja kadun välille merkitty istutettava vyöhyke. Istutuksina voidaan käyttää puita tai pensaita. Pensasaidat ja puurivit ovat suositeltavia. Pensasaidan tavoitekorkeus on 1,5 metriä. Katunäkymän yhtenäisyys on otettava huomioon. Olemassa olevia hyväkuntoisia puita tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. 3.2 AITAAMINEN Tontit saa aidata. Ensisijaisesti suositellaan pensasaitaa. Aidan korkeus ei saisi olla korkeampi kuin 1,5 m. 3.3 MAASTON MUOKKAAMINEN Voimakkaita täyttöjä ja leikkauksia tulee tontilla välttää. 3.4 PINNOITTEET Pihan pinnoitteiden tulee erityisesti kadun puolella olla kestäviä ja korkealaatuisia.
17 LIITE 10 KOOSTE LUONNOSVAIHEEN PALAUTTEESTA MRA 30 NÄHTÄVILLÄOLO 8.1.- 6.2.2007 Tammelan kunta, tekninen lautakunta Kaukolämpölaitoksen toteuttaminen ei liene taloudellisesti realistista. Samoin alueellisen lämpökeskuksen toteuttaminen edellyttäisi vähintään usean rivitalotontin kaavoittamista lämpökeskuksen viereen. Näin ollen luonnoksessa esitetty lämpökeskuksen tontti tulisi muuttaa omakotitontiksi. Kaavoittajan vastine: ET-kortteli poistetaan kaavasta ja kortteliin AO 7 lisätään yksi omakotitontti. Tammelan kunta, ympäristölautakunta Kaavaluonnos on alueella voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen. Viheralueet ovat tarkoituksenmukaisia. Laadittavien korttelikohtaisten rakennustapaohjeiden tulisi mahdollistaa kylämäiselle alueelle sopiva yksilöllinen rakentaminen, mutta ohjata rakentamista siten että kokonaisvaikutelma on yhtenäinen. Kaavoittajan vastine: Korttelikohtaisissa rakennustapaohjeissa otetaan huomioon kylämäisyys, alueellinen yhtenäisyys ja mahdollisuus rakentaa yksilöllisesti. Tommi Lunden Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Veli-Matti Rauhaniemi Korttelissa AO 13, Tuomaanpolun varrella olevien tonttien määrä on on vähennettävä neljään eli tien päässä olevat kaksi tonttia on poistettava ja tilalle varattava lisää lähivirkistysaluetta (VL). Korttelin AO 13 eteläisimmät tontit tulevat liian lähellä tilalle Mäkelä Rn:o 1:82 vievää tietä. Kaavoittajan vastine: Levennetään korttelien AO 13 ja AO 14 ja tilan Mäkelä Rn:o 1:82 välillä olevaa lähivirkistysaluetta (VL) 20 metrin levyiseksi.
18 Hämeen ympäristökeskus Ympäristökeskus esittää 14.12.2005 pidettyyn viranomaisneuvotteluun viitaten, että asemakaava-alue laajennetaan kattamaan myös suunnitellun alueen välittömässä läheisyydessä olevat rakennetut kiinteistöt. Alue on varsin taajaan rakennettu mikäli tavoitellaan maakuntakaavan mukaista kylämäisen asutuksen aluetta. Jatkosuunnittelussa tulee arvioida myös sitä miten suunniteltava alue liittyy naapurustoon ja yleiskaavan mukaiseen laajempaan asumiselle osoitettuun alueeseen. Kaavaluonnoksessa esitetyn puiston (VP) luonnetta ja laajuutta tulee harkita: onko kysymyksessä metsänä hoidettava lähivirkistysalue vai rakennettava puisto. Kaavaluonnoksessa korttelinumeroissa on epäjohdonmukaisuuksia. Kaavaaineistoon esitetään lisättäväksi havainnepiirustuksia. Valmisteluvaiheessa pitäisi olla nähtävillä myös kaavaselostusluonnos tarpeellisine liitteineen. Kaavoittajan vastine: Varsinaisen asemakaava-alueen lisäksi suunnittelutyössä on tarkasteltu laajempaa, tarkoituksenmukaista kokonaisuutta osayleiskaavallisella tasolla. Alueen korttelitehokkuus on enintään 0,23 joten rakentamista voi pitää väljänä. Kylämäiseen asutukseen kuuluu myös tietynlainen tiiviys ja yhtenäisyys johon on pyritty rakennustapaohjein. Niissä ohjataan sijoittamaan rakennukset kadun varsille ja annetaan ohjeita niiden rakennustavasta. Kaavassa esitetyt puistoalueet (VP) on tarkoitus toteuttaa rakennettuina puistoina, jotta ne palvelisivat alueen tarpeita ja kestäisivät paremmin kulutusta. Lähivirkistysalueita (VL) hoidetaan metsämäisinä kokonaisuuksina. Korttelinumerointi tarkistetaan. Rakennustapaohjeistoon on mahdollista liittää havainnepiirustuksia. Kaavaselostusta ei ollut mahdollista liittää mukaan luonnosvaiheen nähtävilläoloaineistoon. Asemakaavaehdotusvaiheessa selostus liitteineen on esillä.
19 Hämeen liitto Asemakaavaluonnos on maakuntakaavan mukaista alueiden käyttöä eikä siitä ole huomautettavaa. Asemakaavan kaavamääräyksissä ja rakennustavan ohjauksessa Hämeen liitto toivoo kiinnitettävän huomiota alueen maaseutumaisuuteen. Kaavoittajan vastine: Alue tulee olemaan väljästi rakennettu. Asemakaavamerkinnöissä ja määräyksissä sekä rakennustapaohjeissa huomioidaan maaseutumainen ja kylämäinen yleisilme. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Pellettivoimalan sijoittaminen aivan asutuksen viereen saattaa aiheuttaa häiriötä asutukselle. Kevyen liikenteen reitti tulisi järjestää alueelta ainakin Riihivalkaman koululle. Alueelle tulisi lisäksi perustaa yleinen leikkikenttä. Kaavoittajan vastine: ET-kortteli poistetaan kaavasta ja kortteliin AO 7 lisätään yksi omakotitontti. Alueen läpi meneviä kevyen liikenteen reittejä lisätään. Alueen keskellä on puisto (VP) jolle kaava mahdollistaa yleisen leikkikentän toteuttamisen. Museovirasto Vuonna 2006 suoritetun arkeologisen inventoinnin yhteydessä ei kaavaalueelta löydetty muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirasto toistaa pyyntönsä lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja/tai kaavaselostuksen kohtaan Tehtävät/tehdyt selvitykset maininta FL Petro Pesosen suorittamasta arkeologisesta inventoinnista vuonna 2006. Kaavoittajan vastine: Lisätään maininta ko. inventoinnista asemakaavaselostukseen. Hämeen tiepiiri Ennen Antintien liittymän rakentamista maantielle 13586 on haettava liityntälupa tiepiiristä. Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen.
20 Forssan Seudun Puhelin Ei huomautettavaa asemakaavaluonnokseen. Vattenfall Alueelle tarvitaan sähkönjakelua varten puistomuuntamo. Ensisijaiset ja toissijaiset muuntamovaraukset on mahdollista sijoittaa ET-, VL- ja VPalueille. Ei varsinaista huomautettavaa asemakaavaluonnokseen.
21 LIITE 11 ASEMAKAAVAN PERUSTIEDOT JA YHTEENVETO Kunta Tammela Täyttämispvm 7.5.2007 Kaavan nimi Nuutin asemakaava, 441 kunnanosan korttelit 7-15 sekä katu- ja puistoalueet Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm. Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala (ha) 13,65 Uusi asemakaavan pinta-ala (ha) 13,65 Maanalaisten tilojen Asemakaavan muutoksen pinta-ala (ha) 0 pinta-ala (ha) 0 ALUEVARAUKSET Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan (ha) (%) (k-m2) (e) muut. (+ha) muut. (+k-m2) Yhteensä 13,65 19000 0,14 13,65 19000 A yhteensä 8,82 19000 0,22 8,82 19000 VP yhteensä 0,61 VL yhteensä 2,63 Kadut 1,59 Maanalaiset tilat 0 0 0 0 0 0 Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos (+/-) 0 0 TILASTOTIEDOT ASUINKORTTELEITTAIN KATUALUEET Kortteli Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-ala (ha) (k-m2) e (ha) AO 7 0,68 1500 0,22 Katu 1,40 AO 8 0,65 1500 0,23 Hidaskatu 0,06 AO 9 0,49 1000 0,20 Kev.liik.väylä 0,13 AO 10 0,79 1500 0,19 Yhteensä 1,59 AO 11 1,29 3000 0,23 AO 12 1,59 3500 0,22 AO 13 0,64 1500 0,23 AO 14 2,17 4500 0,21 AO 15 0,52 1000 0,19 Yhteensä 8,82 19000 0,22