YLIVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kaisaniemen (6.) kaupunginosan korttelin 5 ja 6 osat sekä niihin liittyvä puistoalue Ehdotusvaihe 10-11/ 2014 Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 26.8.2014 69 Hyväksyminen Kaupunginhallitus xx.xx.201x xx Kaupunginvaltuusto xx.xx.201x xx YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS
2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Kaisaniemen (6.) kaupunginosan korttelin 5 osaa sekä puistoaluetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kaisaniemen (6.) kaupunginosan kortteleiden 5 ja 6 osat sekä katu- ja puistoaluetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 0,5438 ha, sijoittuu Kaisaniemen (6.) kaupunginosaan Mäntykujaan rajoittuen ja käsittää korttelin 5 tontin 3 sekä siihen rajoittuvan puistoalueen kortteleiden 5 ja 6 sekä Ouluntien välissä. Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus
1.3 Kaavan tarkoitus 3 Kaupunki ryhtyy kaavamuutosaloitteen pohjalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi voimassaolevan asemakaavan mukaisella 6. kaupunginosan korttelin 5 ja siihen liittyvällä puistoalueen osalla. Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1979 ja 1986. Tarkoituksena on suunnittelualueen asukkaan aloitteen ja kaupungin tavoitteiden pohjalta uudistaa asemakaavaa noin 0,5438 ha:n suuruisella alueella seuraavasti: Asukkaan aloite: 1) Omakotitonttiin 977-6-5-3, pinta-ala noin 0,2178 ha (e= 0,25 / rakennusoikeus 545 k- m 2 ) osoitetaan asemakaavamuutoksella tilasta 977 406-5-407 ja sen alueelle sijoittuvasta hoidetusta puutarha-alueesta lisäaluetta niin, että tontti muodostuu kokonaan rakentuneesta omakotitalon pihapiiristä. Kaupungin tavoite: 2) Tonttiin rajoittuvasta kaupungin omistamasta tilasta 977-406-5-384 muodostetaan kaavamuutoksella uusi omakotitontti kortteliin 6 Mäntykujan päähän. 3) Muut osat tiloista 977-406-5-407 ja 977-406-5-384 jäävät puisto- ja katualueeksi. Kaavamuutoksella on muodostettavissa: 1) aloitteen tehneelle maanomistajalle 0,2914 m 2 :n suuruinen omakotitontti (AO II), jolla rakennusoikeutta on muutoksen jälkeen noin 729 k-m 2. 2) kaupungille noin 0,1153 ha:n suuruinen omakotitontti (AO II), jolle rakennusoikeutta osoitetaan e = 0,25 tehokkuudella (noin 289 k-m 2 ). 3) Puistoaluetta, pinta-ala noin 0,1150 ha 4) Katualuetta, pinta-ala noin 0,0221 ha 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava 2030 3. Ylivieskan liikennesuunnitelma 4. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 5. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 6. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)
4 Sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 3 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA... 3 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 6 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 11 3.1.3 Maanomistus... 16 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 17 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 20 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 20 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 20 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 21 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 21 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 22 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 22 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen... 22 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 26 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 27 5.1 KAAVAN RAKENNE... 27 5.1.1 Mitoitus... 27 5.1.2 Palvelut... 27 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 28 5.3. ALUEVARAUKSET... 28 5.3.1 Korttelialueet... 28 5.4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 29 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 29 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 34 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 36 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 36 5.7 NIMISTÖ... 36 5.8 KAAVATALOUS... 36 5.8.1 Yleistä... 36 5.8.2 Rakentamiskustannukset... 36 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 36 7. YHTEYSTIEDOT... 37
5 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt yksityinen maanomistaja ja teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö/kaavatiimi. Asemakaavan muutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 26.8.2014 69. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville 14 päivän ajan 8.9. 22.9.2014 teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 26.8.2014 69. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty, viranomaisilta pyydetään lausunnot. - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema - Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema - Elisa Oyj / Tuotanto - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy Valmisteluaineistosta saatiin nähtävillä ollessa kolme lausuntoa: Elisa Oyj / Tuotanto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisilaitos Kaavoituksen valmisteluaineistosta ei esitetty mielipiteitä. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty, viranomaisilta pyydetään lausunnot. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavaehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Ehdotusvaiheessa pyydettiin lausunnot samoilta viranomaisilta kuin valmisteluvaiheessa. Ehdotuksesta jätettiin xx lausuntoa Ehdotuksesta jätettiin xx muistutuksia. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa xx.xx.201x xx. Asemakaavan muutoksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x xx.
6 2.2 Asemakaava Nykytilanne: Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,5438 hehtaaria, on voimassa 23.2.1979 ja 21.1.1986 hyväksytyt asemakaavat. Kaavamuutosalueelle on nykyisellään osoitettuna: 0,2178 ha enintään II kerroksisten omakotitalojen korttelialueena (AO 4 ), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta tonttitehokkuudella e = 0,25 eli 545 k-m 2. 0,3260 ha puistoaluetta (P). Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,5439 hehtaaria. Lähiympäristön asuntoalueet ovat asemakaavojen mukaisesti toteutuneita. Kaavamuutoksella osoitetaan lisäaluetta yksityisen maanomistajan asemakaavan mukaiseen omakotitonttiin siten, että hoidettu pihapiiri muodostaa yhteensä uuden, noin 2914 m 2 :n suuruisen tontin. Maanomistaja luovuttaa kaupungille muodostettavaan puistoalueeseen noin 640 m 2. Osasta puistoaluetta muodostetaan kaupungin tonttitarjontaan uusi 1153 m 2 :n suuruinen tontti valmiin kuntatekniikan piiriin. Kaavamuutosalueeseen kuuluu myös puistoaluetta noin 0,1150 ha sekä Mäntykujan katualuetta noin 0,0221 ha, jotka kiinteistömuodostuksella erotetaan asemakaavan mukaisesti yleisiksi alueiksi.
3 Lähtökohdat 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila ja yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue sijoittuu vuosina 1979 ja 1986 hyväksyttyjen asemakaavojen mukaisesti toteutuneen asuntokorttelin alueelle ja siihen liittyvälle puistoalueelle. Yksityisen maanomistaja omistaa asemakaavan mukaisen omakotitontin 6-5-3 ja omistuksessaan on myös osa kaavan mukaista puistoaluetta, (tila 977-406-5-407),joka on rakennettu ja hoidettu omakotitalon pihapiirinä. Puistoalueelle on sijoittuneena omakotitalon viemärikaivot, kaivo ja maakellari sekä koko puutarha kasvimaineen, marjapensaineen ja omenapuineen. Maanomistaja on hoitanut aluetta puistomaisesti rakentuneisiin kevyen liikenteen väyliin saakka. Kaavamuutosalueen itäosan muodostaa kaupungin omistama asemakaavan mukainen puistoalue, jota ei ole puistomaisesti rakennettu. Kaupunki on hoitanut tätä osaa leikaten heinikon pari kertaa kesässä ja alue muistuttaa enemmänkin joutomaata. Mäntykujalta on kevyen liikenteen yhteys puiston läpi Ouluntien varteen sijoittuvalle kevyen liikenteen väylälle. 1) Yksityisen omistama omakotitontti 6-5-3 2) Yksityisen omistama puistoalueen osa tilaa 977-406-5-407 3) Kaupungin puistoalue, heinikko on niitetty pari kertaa kesässä Kuva: Ote Ktj /ilmakuva: Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö
8 Liikenne Valtatie 86 ( Ouluntien) nykyverkon liikennemäärät on todettu vaihtelevan 4000-5300 ajon/ vrk. ( Auto- ja kevyen liikenteen verkon yleissuunnittelu vuodelta 2006) Kaavamuutosalue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Kaavamuutosalue Yleiskaava liite 5: Maantiet, pääkadut, kokoojakadut
9 Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Muutettavan kaava-alueen viereiset alueet ovat vanhaa pientaloaluetta, jotka ovat jo rakentuneet voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti. Kaavamuutosalue sijoittuu Mäntykujan päähän. Kaavoitettava alue liittyy kevyen liikenteen verkostojen välityksellä keskustatoimintojen alueeseen. Alue on kävelymatkan päässä, noin 1-1,5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Kuva: Yleiskaava liite 5/ Pyörätien pääväylät Alueelta on yhteydet eripuolilla kaupunkia oleviin ulkoilualueisiin Kuva: Yleiskaava liite 10 / Ulkoiluja virkistys
10 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee 6. kaupunginosassa tiiviissä rakennetussa ympäristössä eikä kohdealueella ole merkittävää luonnonympäristöä vaan alue on rakennettua ympäristöä. Kaavamuutosalueen rakentumaton puistoalue on kaupungin omistuksen osalta heinittynyt ja sitä leikataan kaupungin toimesta pari kertaa kesässä. Osa puistoaluetta on ollut yksityisen omistuksessa ja sitä on hoidettu pihapiirinä. Kuva 1 Kuva 2 Kuva 1: Yksityisen maanomistajan omistama ja pihapiirinä hoitama puistoalue Kuva 2: Puistoalue jota kaupunki on niittänyt pari kertaa kesässä Kuva 3 Kuva 4 Kuva 3: Yksityisen omistama ja hoitama nykyisen asemakaavan mukainen puistoalue,puusto mäntyä ja pihlajaa Kuva 4: Kaupungin omistamalla nykyisen asemakaavan mukaisella puistoalueella kasvaa koivuryhmä Kuva 5 Kuva 6 Kuva 5: Kaavamuutosalueen rajalla oleva, puiston läpi johtava kevyen liikenteen reitti Ouluntieltä kuvattuna Kuva 6: Kaavamuutosalueen rajalla oleva, puiston läpi johtava kevyen liikenteen reitti kuvattuna Mäntykujalta Ouluntielle päin
11 3.1.2 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle sijoittuu yksi omakotikiinteistö tontilla 6-5-3, rakennettu vuonna 1955, jossa kaksi asukasta. Alue on osa asuntokorttelista. Alla on kuvia rakennetusta ympäristöstä (osa kuvista Google Maps), asemakaavat vuosilta 1979 ja 1986. Omakotitalot korttelissa 6-5 ovat vuosilta 1920-1982. Omakotitalot korttelissa 6-6 ovat vuosilta 1947-1982. AO -kortteli 6-5, tontti 1 AO -kortteli 6-5 tontti 2 Omakotitalo, rakennettu v. 1920,asumaton. Tonttiliittymä Pajutieltä, jolta rakennus on kuvattu. AO -kortteli 6-5 tontti 3 Omakotitalo rakennettu v. 1982 Omakotitalo, rakennettu v. 1955 AO- kortteli 6-6 tontti 1 Omakotitalo, rakennettu v. 1982 AO- kortteli 6-6 tontti 2 Omakotitalo, rakennettu v. 1981 AO- kortteli 6-6 tontti 3 Omakotitalo, rakennettu v. 1982 AO- kortteli 6-6 tontti 7 Omakotitalo, rakennettu v. 1947 Kuvat: Osa kuvista Google Maps
12 Kaupunkikuva Kaavamuutosalue rajautuu Ouluntien liikennealueeseen ja on osa Ouluntien pohjoispuolelle sijoittuvaa laajaa Kaisaniemen kaupunginosan asuntoaluetta, joka on toteutunut voimassaolevan asemakaavan mukaisesti. Ouluntiehen rajoittuva suojapuistovyöhyke on yksityisten maanomistajien osalta istutettu ja hoidettu. Kaupunki on vain osan omistamastaan alueesta istuttanut ja osa on luonnonvarainen pari kertaa kesässä niitetty alue. Kuva: Ote ktj- ilmakuvakartasta. Kuvassa on rajattuna kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus sekä aloitteen tekijän omakotitontti
13 Palvelut Kaavamuutosalue, noin kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta, tukeutuu keskustan julkisiin (Poliisi, Terveyskeskus, Akustiikka, Valtion virastotalo) ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Kaisaniemessä on myös lähikauppa. Jokirannan koulu (yläkoulu) sijaitsee Kaisaniemessä sekä Rahkorannnan ja Kiviojan alakoulut samoin kuin lukio Hakalahden kaupunginosassa ovat hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väylien kautta. Kuva: Yleiskaava, liite 4/ Palvelut
Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalue ei ole työpaikka-aluetta. 14 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta eikä siellä sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto Sosiaalinen ympäristö Alue on osa Kaisaniemen omakotialueesta. Kaava-alueelta on hyvät liikenne- sekä kevyen liikenteen yhteydet ja se sijaitsee pyöräily- ja kävelyetäisyydellä palveluista ja sijoittuu osayleiskaavan mukaiselle pyöräilysuosiolliselle vyöhykkeelle noin 1-1,5 kilometrin etäisyydelle ydinkeskustasta.
15 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Liikennemelu Suunnittelualue sijoittuu asuntokadun varteen ja alue on toteutunut pientaloalueena. Ouluntien liikennealueen teoreettinen melualue ulottuu kaavamuutosalueelle. Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaava liite 13 / Ympäristön häiriötekijät ja rajoitukset Kuvassa on näkyvissä kaavamuutosalueella Ouluntien teoreettisen melualueen ulottuvuus Liikennemelu Kuva: Teoreettinen melualue 55 db kuvassa sinisellä / Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue. Kuvaan on sijoitettuna myös kaavaehdotus, joten kuvasta on nähtävissä teoreettisen melualueen ulottuvuus kaavamuutosalueelle Käytännössä tilanne voi poiketa teoreettisesti lasketusta ja maastomalliin perustuva melulaskennan antama tulos on tarkempi. 55 db:n teoreettisen melualueen laskemisessa on käytetty seuraavia tierekisterin tietoja: - liikennemäärä - raskaan liikenteen osuus - nopeusrajoitus Melun leviämistä laskettaessa on käytetty teoreettista ympäristöä, jonka oletetaan olevan seuraavanlainen:
16 - tie on suora ja äärettömän pitkä - tiepenkereen korkeus on yksi metri - maasto on avoin ja tasainen - maaston pinta on pehmeä - laskentapisteenkorkeus on kaksi metriä Kaavamuutoksen lähtötilanteessa olevaa asuntoaluetta koskien todetaan: Valtioneuvosto on päättänyt melutason ohjearvoista maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla, taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. 3.1.3 Maanomistus Kaavamuutosalueesta on osa kaupungin (noin 0,1923 ha/ 35 %) ja osa yksityisen maanomistajan omistuksessa (noin 0,3515 ha/65 %). Kiinteistöluettelo AO 4 - tontti 977-6-5-3 Yksityinen Kaisaniemi 977-406-5-407 Yksityinen Holliniemi 977-406-5-384 Kaupunki Kuva: Maanomistus
17 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Asemakaavan muutosalueella ei ole maankäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallista merkitystä (MRA 25 ). Maakuntakaava Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavan uudistuu vaiheittain ja maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihekaavaehdotuksen 2.12.2013. Kaava odottaa Ympäristöministeriön vahvistamista. Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa on esitetty suunnittelualuetta koskettava merkintä: A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikkaalueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki.
18 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaava 2030. Kaavamuutosalue Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu: PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille, kuten erillispientaloille, kytketyille pientaloille, rivitaloille sekä kerrostaloille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriötä tuottamatonta palelu- ja työpaikkatoimintoja. Asemakaavoituksella tulee edistää kaupunkimaita pientalorakentamista, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. SUOJAVIHERALUE Alueelle saa sijoittaa meluvalleja, meluaitoja ja muita rakenteita ja istutuksia, jotka suojaavat viereisiä alueita liikenteen tai muun toiminnan aiheuttamattomilta haitoilta.
19 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 0,5438 hehtaaria, on voimassa 23.2.1979 ja 21.1.1986 hyväksytyt asemakaavat, jossa muutosalueelle on merkittynä: 0,2178 ha enintään II kerroksisten omakotitalojen korttelialueena (AO 4 ), jolle on osoitettuna rakennusoikeutta tonttitehokkuudella e = 0,25 eli 545 k-m 2. 0,3260 ha puistoaluetta (P). Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella Muita suunnitelmia ja selvityksiä Aluetta koskien ei ole laadittu muita suunnitelmia. Teoreettinen melualuetarkastelu. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Tonttijako suoritetaan kaavan valmistuttua, erillinen tonttijako (MRL 79 ). Alue on kaupungin ylläpitämää kiinteistörekisterissä olevaa aluetta ja suunnittelualueen kiinteistöt ovat kaupungin yleisiä alueita. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita.
20 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen laatimista koskeva aloite tuli yksityiseltä maanomistajalta. Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,5439 hehtaaria. Yleiskaavan ja asemakaavan mukaiselle pientaloalueelle on ollut osoitettuna asuinpientalotontti (AO 4 ) ja puistoaluetta (P). Suunnittelualue on pääosin asemakaavan mukaisesti toteutunut. Maanomistaja omistaa osan voimassaolevan asemakaavan mukaisesta puistoalueesta ja se omakotitalon pihapiirinä rakennettu. Rakentunut pihapiiri osoitetaan kaavamuutoksella lisäalueena yksityisen omistamaan omakotitonttiin ja maanomistaja luovuttaa osan omistamastaan tilasta Kaisaniemi 977 406-5-407 kaupungille muodostettavaan asemakaavamuutoksen mukaiseen puistoalueeseen. Mäntytien päässä olevasta puistoalueesta osoitetaan osa kaupungille muodostettavaan omakotitonttiin joka muodostuu valmiin kuntatekniikan piiriin. Alueella on kaavat hyväksytty 1979 ja 1986. Kaavamuutosalueeseen kuuluvaa puistoaluetta ei ole varsinaisesti rakennettu eikä lohkottu kiinteistönmuodostuksella, vaan se on ollut kerran kesässä niitettävänä viheralueena. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite ja kaavatyön valmistelu aloitettiin 12.8.2013 teknisen palvelukeskuksen kaavatiimissä, jonka pohjalta maankäyttöyksikössä laadittiin kaavoituksen valmisteluaineisto. Alueen kaavan laatimisesta tehtiin vireille tulo päätös teknisten palveluiden lautakunnassa 26.8.2014. Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos nähtäville. Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille lehtiilmoituksella 5.9.2014 Kalajokilaaksossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos ovat nähtävillä 8.9. 22.9.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaavamuutosalueenmaanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä kaavahankkeessa paikallisviranomaisia ovat Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu, Ylivieskan Vesiosuuskunta, Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema, Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema, Elisa Oyj / Tuotanto ja Sonera Carrier Networks Oy ja muita viranomaisia ovat mm. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään kaava-asiakirjojen nähtävillä olon yhteydessä. Viranomaisneuvottelun tarvetta ei ole. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutoksen ollessa nähtävillä. Kaavan etenemisestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehden Kalajokilaakson lisäksi kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä.
4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 21 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kerrottu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Suunnittelualueelta yksityinen maanomistaja on esittänyt kaavamuutosaloitteen Maanomistaja omistaa osan voimassaolevan asemakaavan mukaisesta puistoalueesta ja se omakotitalon pihapiirinä rakennettu. Rakentunut pihapiiri osoitetaan kaavamuutoksella lisäalueena yksityisen omistamaan omakotitonttiin ja maanomistaja luovuttaa osan omistamastaan tilasta Kaisaniemi 977 406-5-407 kaupungille kaavoituksella muodostettuun asemakaavamuutoksen mukaiseen suojapuistoon rajoittuen Ouluntien liikennealueeseen. Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on asemakaavan muuttaminen maanomistajan tarpeita vastaavaksi. Lisäksi Mäntykujan päässä olevasta puistoalueesta osoitetaan osa kaupungille muodostettavaan omakotitonttiin, joka muodostuu valmiin kuntatekniikan piiriin ja saadaan yksi tontti kaupungin tonttitarjontaan. Ouluntien varteen muodostetaan asutuksen suojapuisto, joka on kokonaan kaupungin ylläpitämä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueelta on laadittu oikeusvaikutteiseksi Keskustan osayleiskaava 2030 ja asemakaavoitettava alue on merkitty yleiskaavassa pientalovaltaisena asuntoalueena (AP) ja suojaviheralueena (EV).
22 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutos on laadittu hankekaavana aloitteen pohjalta. 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto nähtävillä 8.9. 22.9.2014: Kuva: Ote nähtävillä kaavaluonnos Valmisteluaineistosta esitettiin seuraavat lausunnot: 1) Elisa Oyj /Tuotanto, 8.9.2014 Elisalla ei ole huomauttamista alueen asemakaavamuutoksesta. Mahdollisista Elisan kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen.
23 2) Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema, 9.9.2014 Oulun poliisilaitos/ Ylivieskan yksikön puolesta kiitän mahdollisuudesta lausua asian johdosta. Poliisin puolesta kannanottonani totean esitettyyn aineistoon perehdyttyäni, että Oulun poliisilaitoksella (Ylivieskan yksikkö) ei ole asiassa mitään erityistä lisättävää. Asemakaavamuutoksessa/-luonnoksessa ei ole tuotu esille sellaisia seikkoja esimerkiksi liikenneturvallisuuden heikkenemisen suhteen, jonka johdosta poliisilla olisi erityistä lausuttavaa asiassa. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen. 3) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 8.9.2014 Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttöyksikkö Asemakaavan muutoksella tavoitellaan yhden rakennetun pientalotontin laajentamista puistoalueelle sekä yhden uuden pientalotontin muodostamista puistoalueelle. Kaava-alue rajoittuu Ouluntiehen. Kaava-alue on osoitettu Keskustan yleiskaavassa 2030 osittain pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi AP ja osittain suojaviheralueeksi EV. Asemakaavan selvitykset ovat pääosin hyvin laaditut. Alueen rakennettua ympäristöä ja viherympäristöä sekä kaupunkikuvaa on selvitetty riittävästi ja havainnollisesti. Kaavaselostuksessa on esitetty Ouluntien sekä rautatien teoreettiset melualueet Ouluntien liikenteen 55 desibelin melualue ulottuu kaava-alueella olemassa olevan rakennuspaikan pihapiiriin saakka ja peittää uuden rakennuspaikan kokonaan. Kaavaselostuksessa ei ole kerrottu onko kyseessä päivä- vai yömelun arvo. Valtionneuvosto on päättänyt melutason ohjearvoista maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. ELY -keskus katsoo, että kaavan laajennusalueella on käytettävä uusille alueille annettua yöajan ohjearvoa Pääperiaatteena maankäytön suunnittelussa tulisi olla, että asumiseen tarkoitettuja kortteleita tai edes yksittäisiä tontteja ei tulisi kaavoittaa liikennemelualueille. Kaisaniemen korttelin 5 kaavamuutoksessa on kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on pyritty ohjaamaan rakentamista siten, että liikennemelu ei kantautuisi asuntoihin ja piha-alueille. Kaavamääräys, jolla edellytetään alueen rakennuksilta tiettyä ääneneristävyyttä, on riittävä. Piha-alueiden melutasosta huolehtimiseen velvoittava määräys ei ole riittävä, kun otetaan huomioon kaava-alueelle kulkeutuvan melun määrä. Melun kulkeutumista asuntojen piha-alueille tulee ehkäistä rakenteellisesti joko sijoittamalla riittävän korkea ja koko tontin rajan pituinen rakennus tai vaihtoehtoisesti meluvalli/aita piha-alueiden suojaksi. Rakenteellisesta melusuojauksesta tulee olla selkeä kaavamääräys, jonka tulee perustua laskennalliseen tietoon kyseiselle paikalle vaadittavan meluesteen mittasuhteista. EL V-keskus suosittaa, että meluvallilla suojataan myös kaava-alueen ulkopuolella oleva korttelin 6 tontti 8. Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Kaavaluonnoksessa kortteleiden 5 ja 6 rakennuspaikat sijoittuvat kantatien 86 (Ouluntie) melualueelle. Rakentamista ei tule sallia ennen kuin rakennuspaikat on suojattu tieliikenteen melulta. Melusuojausrakenteet tulee sijoittaa kokonaisuudessaan maantien alueen ulkopuolelle
24 joko VP -alueelle tai tonteille. Melusuojausvaatimus ajoituksineen tulee sisällyttää myös kaavamääräyksiin. Mikäli kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen melusuojauksineen toteutetaan, ei EL Y - keskus osallistu melusuojauksesta aiheutuviin suunnittelu- tai toteuttamiskustannuksiin Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Kaavaluonnoksessa kortteleiden 5 ja 6 rakennuspaikat sijoittuvat kantatien 86 (Ouluntie) melualueelle. Rakentamista ei tule sallia ennen kuin rakennuspaikat on suojattu tieliikenteen melulta. Melusuojausrakenteet tulee sijoittaa kokonaisuudessaan maantien alueen ulkopuolelle joko VP -alueelle tai tonteille. Melusuojausvaatimus ajoituksineen tulee sisällyttää myös kaavamääräyksiin. Mikäli kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen melusuojauksineen toteutetaan, ei ELY -keskus osallistu melusuojauksesta aiheutuviin suunnittelu- tai toteuttamiskustannuksiin. Kaavoittajan vastine: Lausunnossa esitetysti: 1) Kaavaselostukseen sivulle 16 kaavamuutoksen lähtötilanteessa olevaa asuntoaluetta koskien merkitään: Valtioneuvosto on päättänyt melutason ohjearvoista maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla, taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. 2) Kaavaselostukseen sivuille 29, 33 ja 34 merkitään, että kaavamuutosalueelle uutta rakennettaessa melutason yöohjearvo (klo 7-22) ei saa ulkona ylittää 45 db. 3) Asemakaavamääräystä piha-alueiden melutasosta täydennetään seuraavasti. Korttelin 5 AP - tontilla 4 ja korttelin 6 AO - tontilla 8 tulee huolehtia siitä, että pihaalueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia päivä- tai yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla korttelialueilla ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uutta rakennettaessa ei melutason yöohjearvo (klo 22-7) saa ulkona ylittää 45 db. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys pihaalueille kantautuvan melun osalta. Lausunnossa ELY-keskus suosittaa, että meluvallilla suojataan myös kaava-alueen ulkopuolella oleva korttelin 6 tontti 8. Kaavoittaja toteaa, ettei vuonna 1947 rakentuneen korttelissa 6 sijaitsevan tontin 8 melusuojausta käsitellä, koska tontti ei ole mukana kaavamuutosalueessa. Ko. tontin osalta voidaan soveltaa siihen rajoittuvan totin 977-6-6-8 uudisrakentamisen rakennuslupavaiheessa todettua rakenteellista melusuojausta. Kaavoituksen valmisteluaineistosta ei esitetty mielipiteitä
25 Yhteenvetona kaavamuutoksen ehdotusvaiheeseen tehdyt muutokset: Lausuntojen pohjalta tehdään muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen seuraavasti: 1) Kaavaselostukseen sivulle 16 kaavamuutoksen lähtötilanteessa olevaa asuntoaluetta koskien todetaan: Valtioneuvosto on päättänyt melutason ohjearvoista maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla, taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. 2) Kaavaselostukseen sivuille 29, 33 ja 34 todetaan, että kaavamuutosalueelle uutta rakennettaessa melutason yöohjearvo (klo 7-22) ulkona ei saa ylittää 45 db. 3) Asemakaavamääräystä piha-alueiden melutasosta täydennetään seuraavasti: Korttelin 5 AP - tontilla 4 ja korttelin 6 AO - tontilla 8 tulee huolehtia siitä, että pihaalueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia päivä- tai yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla korttelialueilla ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uutta rakennettaessa ei melutason yöohjearvo (klo 22-7) saa ulkona ylittää 45 db. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys pihaalueille kantautuvan melun osalta. Ehdotus nähtävillä xx.xx.2014 xx.xx.2014 Kuva: Ote kaavaehdotus
Lausunnot kaavamuutosehdotuksesta ja niihin laaditut kaavoittajan vastineet: 26 Muistutukset kaavamuutosehdotuksesta ja niihin laaditut kaavoittajan vastineet. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatiimi 12.8.2012 Kauko Niemistö jätti kaava-aloitteen kesäkuussa 2014. Kaavatiimi käsitteli kaavamuutoksen suunnitteluperiaatteet. Teknisen palveluiden lautakunta 26.8.2014 69 Päätös vireilletulosta sekä valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta 14 päivän ajaksi. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Valmisteluaineisto nähtäville 8.9.2014 22.9.2014 Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä Viranomaisilta pyydetään lausunnot ehdotuksesta. Teknisten palveluiden lautakunta 13.10.2014 xx Oikeuttaa teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus nähtävillä maankäyttöyksikössä xx.xx.2014 xx.xx.2014. Kaupunginhallitus xx.xx.201x xx Kaavamuutoksen hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto xx.xx.201x xx Kaavamuutoksen hyväksyminen.
27 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,5438 ha, josta: Korttelialueet Osuus 74,8 % kaava-alueesta Omakotitalojen korttelialue (AO II) noin 0,1153 ha Kortteli 6 osa tontti nro 8 Tonttitehokkuus e = 0,25 Rakennusoikeus 288 k-m 2, kerrosluku II AO- korttelialueen tontille on varattava 2 autopaikkaa asuntoa kohti Asuinpientalojen korttelialue (AP II) noin 0,2914 ha Kortteli 5 osa tontti nro 4 Tonttitehokkuus e = 0,25 Rakennusoikeus 729 k-m 2, kerrosluku II AP- korttelialueen tontille on varattava 2 autopaikkaa asuntoa kohti AP- korttelialueen tontille on varattava 2 vieraspaikkaa Puistoalue VP noin 0,1150 ha Kortteleiden 5 ja 6 sekä Ouluntien väliin muodostuva suojapuistovyöhyke Mäntykuja noin 0,0221 ha Asemakaavamuutoksen aiheuttamat muutokset mitoitukseen: Puistoalue pienenee yht. noin 0,2110ha. Puistoalueesta osoitetaan osa AP- korttelialueeseen huomioiden oleva pihapiiri Puistoalueesta osoitetaan osa AO- korttelialueeseen Puistoalueesta osoitetaan osa Mäntykujan alueeseen. Korttelin 5 omakotitontti nro 3 muodostetaan kaavamuutoksella asuinpientalotontiksi nro 4. Tontin piha-alue laajenee, mikä vaikuttaa myös rakennusoikeuden määrään eli se kasvaa noin 184 k-m 2 /25 %. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalue tukeutuu Kaisaniemen sekä Hakalahden kaupunginosassa oleviin julkisiin ja ydinkeskustassa ja Kaisaniemessä sijaitseviin kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat ja alueelta on hyvät katu- ja kevyenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. Kaisaniemessä sijaitsee mm julkisista palveluista Jokirannan koulu /yläkoulu, päiväkoti Simonpuisto.
28 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on varmistettu asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Kaavamuutoksen määräyksellä on mm esitetty, että uudisrakentaminen korttelialueilla sovitetaan siten, että ulko-oleskelutilat voidaan sijoittaa melulta suojaisiin paikkoihin. Asemakaavamääräyksellä on ohjattu seuraavasti: Korttelin 5 AP - tontilla 4 ja korttelin 6 AO - tontilla 8 tulee huolehtia siitä, että pihaalueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia päivä- tai yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla korttelialueilla ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uutta rakennettaessa ei melutason yöohjearvo (klo 22-7) saa ulkona ylittää 45 db. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys pihaalueille kantautuvan melun osalta. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla ohjaavat rakennusvalvonnan ja kaavaosaston yhteistyö sekä virkistysympäristön suunnittelun osalta kuntatekniikkayksikön puistotoimiala. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuntoalueet ovat yhteensä noin 74,8 % kaavamuutosalueesta. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Osuus noin 71,7 % kaavamuutosalueen asuntoalueesta. Alueella on ja / tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 0,2914ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty tehokkuusluku e= 0,25 eli noin 729 k-m 2. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on II. AP- korttelialueella tontilla on varattava kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. AP- korttelialueella on varattava kaksi vieraspaikkaa tonttia kohden. p-2 Ohjeellinen pysäköimispaikka, jolle autosuojan rakentaminen on sallittu. Erillispientalojen korttelialue (AO) Osuus on noin 28,3 % kaavamuutosalueen asuntoalueesta. Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja ( omakotitaloja). Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 0,1153 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty tehokkuusluku e= 0,25, eli noin 288 k-m 2. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on II. AO- korttelialueella tontilla on varattava kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. Korttelin 5 AP-alueen tontilla 4 ja korttelin 6 AO- tontilla 8 tulee huolehtia siitä, että piha-alueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia päivä- ja yöajan melutason ohjearvoja.
29 Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla korttelialueilla ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uutta rakennettaessa ei melutason yöohjearvo (klo 22-7) saa ulkona ylittää 45 db. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys pihaalueille kantautuvan melun osalta. Rakennettaessa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa tai siihen kiinni, ei rajan puoleiseen seinään saa tehdä ovea, ikkunaa tai muuta aukkoa, josta on näköyhteys ulos. Puistoalue (VP) Osuus noin 23,8 % kaavamuutosalueesta. Puistoalueen pinta-ala on noin 0,1150 ha. Liikennealueet (L) Osuus noin 1,4 % kaavamuutosalueesta. Mäntykujan katualue, pinta-ala on noin 0,0221ha. 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ei muutu. Kaavamuutosalue liittyy kiinteästi ja on osa olevaa ja rakentunutta Kaisaniemen laajaa pientaloaluetta. Kaavamuutoksen mahdollistama asuinpientalon lisärakennusoikeus noin 189 k-m 2 (AP- tontilla) + 288 k-m 2 (AO- tontilla) ei olennaisesti lisää alueen väestömäärää aikaisempaan asemakaavaan verrattuna. Mitoitettuna 1 asukas / uusi 40 k-m 2 (AP- tontti ja 4 asukasta / AP- tontti tarkoittaa sitä, että alueelle tulisi noin 8-9 uutta asukasta eli 2-3 ruokakuntaa. Kaavamuutosalue Elinympäristö. Kaavamuutoksella osoitettu ratkaisu ei poikkea merkittävästi ympäröivän rakennuskannan rakennustehokkuudesta eikä rakentamistavasta. Kuitenkin lähelle nykyisiä asuinrakennuksia sijoittuva uusi rakennettava tontti saatetaan kokea negatiivisena tekijänä. Toisaalta uudelle omakotitontille on osoitettu ympäröimään istutettavat
30 vyöhykkeet, mikä lisää istutuksia nykyiseen verrattuna. Korttelin 5 pientalotontin 4 autopaikoitus voidaan kaavaa toteutettaessa ja uutta rakennettaessa rajata istutuksilla. Aloitteen tekijä on aloitteessaan maininnut olevan puistoalueen käytöstä seuraavasti: Kaupunki hoitaa tätä osaa Ieikkaamalla heinikon pari kertaa kesässä traktorin niittokoneella puolikorresta. Alue muistuttaakin enemmän joutomaata kuin puistoa. Jatkossa kaavoituksella muodostuvan puistoalueen hoitoon tulee kaupungin kiinnittää erityistä huomiota laatimalla Ouluntien ja asuntokortteleiden väliselle suoja-alueelle istutussuunnitelma sekä hoitotason määritys. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue ei ole työpaikka-aluetta. Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Kaavamuutosalue, noin kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta, tukeutuu keskustan julkisiin (Poliisi, Terveyskeskus, Akustiikka, Valtion virastotalo) ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Kaisaniemessä on myös lähikauppa. Jokirannan koulu (yläkoulu) sijaitsee Kaisaniemessä sekä Rahkorannan ja Kiviojan alakoulut samoin kuin lukio Hakalahden kaupunginosassa ovat hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen väylien kautta. Kaavamuutosalue Virkistys Lähialueella on virkistys- ja ulkoilu- ja luonnonmaisema-alueita, jotka ovat hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen reitistöjen kautta. Lähimmät puistot ovat Kaisaniemen asuntoalueelle sijoittuvia lähipuistoja. Urheilualueita ja uimahalli sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä kaavamuutoskohteesta.
31 Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaava liite 10 / Ulkoiluja virkistys Liikenne Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Alueen sisäinen liikenne lisääntyy jonkin verran asuntojen määrän lisääntyessä. Tonttiliittymä kaavamuutosalueen tonteille on osoitettu Mäntykujalta. Omakotitontin muuttaminen asuinpientalotontiksi lisää rakennusoikeuden määrää ja mahdollistaa pienimuotoisen kytkettyjen rakennusten rakentamisen nykyisin omakotirakennuksen sijaan korttelin 5 tontilla 4. Asemakaavamuutosalue rajautuu Ouluntiehen (valtatie 86), jolla liikennemäärät vaihtelevat 4000-5300 ajon/vrk. Vuodelle 2020 yleissuunnitelmassa kaavamuutosalueeseen rajoittuvan Ouluntien arvioitu liikenne-ennuste välillä Hakalahti - Kaisaniemi on noin 3300 ajon/vrk. Helaalankadun avaaminen Ouluntielle vähentää liikennemäärää kyseisen kaavamuutosalueen kohdilla. 2200 ajoneuvoa / vuorokaudessa.
32 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Teoreettinen melualue Meluvaikutusten selvitys ja liikennemelun huomioiminen kaavamuutoksessa: Luonnokseen Ouluntien varteen esitetyillä tonteilla tulee tontille uutta rakennettaessa asuntojen leikki- ja ulko- oleskelualueet sijoittaa tontin pohjoispuoliselle alueelle, jolla melutaso ei ylitä 55 db. Tulevaisuudessa Helaalankadun avaaminen Ouluntielle vähentää liikennemäärää kyseisen kaavamuutosalueen kohdilla. 2200 ajoneuvoa / vuorokaudessa (kts. edellinen sivu). Kaavamuutosalueen kohdalla Ouluntiellä on nopeusrajoitusalue 60 km/h.
33 Kuva: Teoreettinen melualue 55 db kuvassa sinisellä / Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue. Kuvaan on sijoitettuna myös kaavaluonnos, joten kuvasta on nähtävissä teoreettisen melualueen ulottuvuus kaavamuutosalueelle Käytännössä tilanne voi poiketa teoreettisesti lasketusta ja maastomalliin perustuva melulaskennan antama tulos on tarkempi. 55 db:n teoreettisen melualueen laskemisessa on käytetty seuraavia tierekisterin tietoja: - liikennemäärä - raskaan liikenteen osuus - nopeusrajoitus Melun leviämistä laskettaessa on käytetty teoreettista ympäristöä, jonka oletetaan olevan seuraavanlainen: - tie on suora ja äärettömän pitkä - tiepenkereen korkeus on yksimetri - maasto on avoin ja tasainen - maaston pinta on pehmeä - laskentapisteenkorkeus on kaksi metriä Valtioneuvosto on päättänyt melutason ohjearvoista maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla, taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Kaavamuutosalueelle uutta rakennettaessa melutason yöohjearvo (klo 7-22) ei saa ulkona ylittää 45 db. Tätä kaavamuutosta koskien ei suoriteta erillistä maastomalliin perustuvaa melulaskentaa mutta huomioidaan liikenteen meluvaikutusten osalta kaavamääräyksiin seuraavasti:
34 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden äänieristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db. Piha-alueiden melutasosta todetaan seuraavasti: Korttelin 5 AP - tontilla 4 ja korttelin 6 AO - tontilla 8 tulee huolehtia siitä, että pihaalueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia päivä- tai yöajan melutason ohjearvoja. Melutaso ei saa ylittää rakentuneilla korttelialueilla ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uutta rakennettaessa ei melutason yöohjearvo (klo 22-7) saa ulkona ylittää 45 db. Rakennuslupavaiheessa on varmistettava rakenteellisen melusuojauksen riittävyys kaavamuutosalueen piha-alueille kantautuvan melun osalta. Ouluntien liikenteen meluvaikutuksia voidaan vähentää, kun uudisrakentaminen korttelialueilla sovitetaan siten, että ulko-oleskelutilat voidaan sijoittaa melulta suojaisiin paikkoihin, kuten asemakaavamääräyksellä on edellytetty. Tontille rakentamista on ohjattu sijoittamalla ohjeellinen rakennusala kaavaluonnokseen ja ehdotukseen koko Ouluntien puoleiseen rajaan piha-alueiden suojaksi. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaupunkirakenne Tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kaupunkikuvalliseen laatuun kiinnittää erityistä huomiota. Kaavamuutosalueelle sijoittuva puistoalue toimii Ouluntien ja asuntokorttelin välissä suojapuistona. Alueelle on uusille tonteille osoitettu puistoa vastenkin istutettavat tontin osat.
35 Luonnonolot Kaavamuutosalue sijaitsee 6. kaupunginosassa tiiviissä rakennetussa ympäristössä eikä kohdealueella ole merkittävää luonnonympäristöä. Alueella ei ole suojelua edellyttäviä luontotekijöitä, osa voimassaolevan kaavan mukaisesta puistosta on ollut omakotiasujan pihapiiriä. Kaupungin omistuksessa, suojapuistona Ouluntien ja asuntokortteleiden 5 ja 6 väliin osoitettu alue, on ollut pari kertaa kesässä niitettävää aluetta, jolle on sijoittuneena muutama koivu, sekä heinäkasveja ja lisäksi vieraslajina laajahko lupiiniesiintymä. Kuvat: Maastossa 29.8.2014 Kaavamuutosalue ja ympäristö ovat rakentuneet asemakaavojen mukaisesti ja yksityinen maanomistaja on hoitanut omistamaansa pientalotonttia ja osaa tontin ja Ouluntien välissä olevaa asemakaavassa osoitettua omistuksessaan olevaa puistoalueen osaa pihapiirinään ja on istuttanut myös olevan puuston. Kaavamuutoksen jälkeen, kaupunki ostaa maanomistajalta kaavoituksella muodostuvan puistoalueen osan ja se muodostaa jatkossa kaupungin hoitaman suojakaistan Ouluntien ja korttelin välissä.
36 Vesistöt ja vesitalous Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö eivät ole pohjavesialuetta. Kaavoituksella ei ole vaikutuksia vesistöön eikä vesitalouteen. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun samanlaiset kuin voimassaolevan asemakaavan eli ei vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei sijoitu ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat tarkemmin asemakaavakartan määräysosassa. 5.7 Nimistö Nimistö säilyy ennallaan. 5.8 Kaavatalous 5.8.1 Yleistä Suunnittelualue on keskeisellä paikalla ja liittyy kiinteästi rakentuneisiin asuntokortteleihin Kaisaniemen kaupunginosassa. Kaavaratkaisu tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja hyödyntää olevaa kunnallistekniikan verkostoa sekä palveluverkostoa ja on siten kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. Kaupunki voi myydä omakotitontin asuntoalueelta läheltä keskustaa. Kaupungin velvollisuus on toteuttaa ja ylläpitää kortteleiden 5 ja 6 sekä Ouluntien välinen jalankulkuyhteys ja rakentaa sekä hoitaa suojapuisto. 5.8.2 Rakentamiskustannukset Kaavamuutos ei aiheuta kaupungille yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus Kaavamuutosalueelle muodostuu kaupungin tonttitarjontaan yksi uusi omakotitalotontti ja yksityiselle maanomistajalle muodostetaan olevaa maanomistusta ja rakentunutta pihapiiriä vastaava asuinpientalotontti. Tontit on mahdollista toteuttaa nopeasti kaavan hyväksymisen ja lainvoimaistumisen jälkeen valmiin kuntatekniikan piiriin tiivistämään Kaisaniemen asuntoaluetta. Valmiiseen pientaloympäristöön rakennettavat asunnot ovat helposti tavoitettavissa. Kaupungin toteuttavaksi jää Ouluntien ja asuntokortteleiden väliin muodostettavan suojapuistovyöhykkeen istutukset ja hoitosuunnitelman laatiminen. Asemakaavan muutoksen toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvontaviranomainen.
37 7. Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA /kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, p 044 4294 322 /kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 /kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi www.ylivieska.fi/kaavoitus