Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria Keskusten Liitto
Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? Tilamme tärkein menestystekijä ei löytynyt vaihtoehdoista. Se on tavoitteiden asettaminen ja kirjaaminen. ProAgria Keskusten Liitto
Keskeiset kasvintuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen tai sen parantaminen - viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille Sadon markkinoinnin ja myynnin parantaminen - markkinoiden seuraaminen - tietoisuus viljelyn tuotantokustannuksista ja hintariskin pienentäminen - sopimusviljelyn kehittäminen ja lisäarvon tuottaminen elintarvikeketjuun Tuotantokustannusten alentaminen - työn ja koneiden käytön suunnittelu - energiansäästö Ympäristökuormituksen vähentäminen - pellon sadontuottokyvyn mukainen ravinteiden käyttö - talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ProAgria Keskusten Liitto
Ympäristön huomioiminen: Tilakohtainen viljelysuunnittelu Ravinteiden käytön tarkentaminen lohkon tuottokyvyn mukaan Ravinnetaseiden parantaminen Satotason nostaminen Maan rakenneongelmien selvittäminen Myyntikasvien viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille ProAgria Keskusten Liitto
120 Typpitase kg/ha 100 80 60 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Koko maa 40 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Tuloksia ravinnetaselaskelmista 20 Fosforitase kg/ha 15 10 5 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Koko maa 0-5 -10 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
typpeä kg/ha Tuloksia ravinnetaselaskelmista / TEHO-hanke 160 Viljelykasvien typpitaseita TEHO Plus-tiloilla v. 2007-2011 140 120 100 Keskiarvo / Annettu lannoitteissa typpeä (kg/ha) 80 Keskiarvo / Poistettu sadossa typpeä (kg/ha) Keskiarvo / Typpitase (kg/ha) 60 40 20 0 kaura kevätrypsi kevätvehnä ohra syysruis syysvehnä viljelykasvi Lillunen A. 2013. TEHO+ hanke
Taseet apuna Liika lannoitusta heikolla lohkolla Typpitase Lisäys kg N+ kg/ha Siemen 269 4,8 Lannoitus (26-2-3) 405 105,3 N lisäys yhteensä 110,1 Poisto kg N- kg/ha Ohra 3000 52,1 N poisto 52,1 Typpitase kg/ha 58,0 Lannoitus sopeutettu lohkon satopotentiaaliin Typpitase Lisäys kg N+ kg/ha Siemen 269 4,8 Lannoitus (26-2-3) 300 78 N lisäys yhteensä 82,8 Poisto kg N- kg/ha Ohra 3000 52,1 N poisto 52,1 Typpitase kg/ha 30,7 Lannoituksen sopeuttamisen kautta säästetty 105 kg lannoitetta eli n. 50 eur/ha.
Ympäristön huomioiminen: herkille lohkoille kohdennetut toimenpiteet Eroosion ja pintavalunnan vähentäminen erityisesti kaltevilla, vesistöihin rajoittuvilla pelloilla kerääjäkasvit talviaikainen kasvipeitteisyys muokkauksen keventäminen suojavyöhykkeet ei lannan syyslevitystä ProAgria Keskusten Liitto
Viljojen ja öljykasvien satokehitys Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015
Viljan tuottojen ja kustannusten kehitys v. 2002-2015e - kevätvehnä Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015
kesän 2014 viljelyn taloudellinen tulos kaikki kevätviljat tappiolle Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015
Tappiotavuosia peräjälkeen Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015
Tilanne ei kuitenkaan ole näin synkkä: paras neljännes tekee tulosta Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015 Paras neljännes: Satoa noin 600 kg/ha keskimääräistä enemmän Kustannukset noin 90 /ha keskimääräistä pienemmät
Kevätrypsin sato ja kannattavuus v. 2014 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015
Kevätrapsin sato ja kannattavuus v. 2014 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015
Öljykasvien esikasvivaikutus v. 2008-2014 +166 kg/ha Lähde: ProAgrian Lohkotietopankki 2015
Talous>>>BIOLOGISET KEINOT VILJELYKIERRON HYÖDYNTÄMINEN Lisätään eloperäisen aineen määrää maassa Maan biologinen kuohkeutus runsas- ja syväjuuristen kasvien avulla Ruokamultakerroksen ja jankon rakenteen ylläpito ja parantaminen Maan kasvukunnon säilyttäminen ja parantaminen Edistää ja tasapainottaa maan pieneliö-toimintaa = maanalaisesta karjasta huolehtiminen Reijo Käki 2013
Viljelykierron kumulatiivinen kate A ja B Yksipuolinen kierto: K-vehnä -Ohra 4100 kg/ha, vehnä 15,8 c/kg, ohra 13,9 c/kg Nurmikierto: apilanurmi-vehnä-kaura, esikasvivaik, viherlann vaikutus ja viljelykiertovaikutus huomioitu satotaso 4300 kg/ha (ko. kierrolla viljelty pidempään), hinnat kuten ed. (kaura 13 c/kg)
Lohkotietopankista ja Tilakunnosta tietoa oman tuloksen vertailuun Oma tulos Vertailuryhmät