Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Transkriptio

1 Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela

2 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa ha peltoa pohjavesialueilla ha viljelty ala: Uusimaa 2013, TIKE Maataloustilastot Leipävilja Rehuvilja Nurmet alle 5 v. muut ha kesanto, luonnonhoitopellot, viherlannoitusnurmet Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuchel

3 Mustijoki Vanha ekologinen luokitus Vuodet Tarja Haaranen, YM 3

4 3 500 maatilaa Tilojen keskikoko 51 ha Uusimaa 2013, TIKE Maataloustilastot Tilakoot, 2011: 3-9,99 ha 650 kpl 50 ha kpl 100 ha 420 kpl 200 ha 69 kpl Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuchel

5 RAVINNETASEET 2012 ja kg Väkilannoite A Lanta B Uusimaa Siemen C Sato D Tase A+B+C-D TYPPI 80,9 16,1 3,4 65,8 35 FOSFORI 5,7 2,6 0,7 11,9-2,9 Lähde: MTT kg/ha 70 Typpi Fosfori

6 Peltojen kaltevuus Etäisyys vesistöstä Uusimaa 6 % 10 % 15 % 0 25 m ha ha 480 ha 0 50 m ha ha 820 ha Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus/Joni Koskinen, Riikka Elo Porvoonjoki Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuchel

7 Maatalouden eväitä, ryhmätöiden antia 24.2, Helsinki ja 27.2, Lohja

8 1. Mitkä ovat tärkeimmät vesienhoidon toimenpiteet Uudellamaalla? suojavyöhykkeet talviaikainen kasvipeite eroosion torjunta ravinteiden käytön hallinta maan rakenne viljelykierto aluskasvit syyskylvöiset kasvit kohdentaminen tärkeää hyvä kannattavuus järkevä tilakoko viljelyn keskittäminen tuottaville pelloille korkea satotaso lisää porkkanaa o neuvonta o infot o vapaaehtoinen ja pakollinen koulutus o tutkimustieto näkyväksi o ranta-asukkaiden ja viljelijöiden yhteistyö Luonnon monimuotoisuus

9 2. Miten viljelijä voi hyötyä vesienhoidosta? hyvä mieli parempi elinympäristö myös tuleville sukupolville imago tukien hyväksyttävyys pelto tuottaa paremmin parempi hinta kiinteistön arvo nousee ympäristötuki korvaa kulut virkistyskäyttö kalastus vedenhankinta uusi, mielenkiintoinen näkökulma työhön o ravinteiden kierrätys o ilmastonmuutoksen hillitseminen o resurssien hallinnan parantaminen o lannoite- ja polttoainesäästöt

10 3. Miten kuntien viranomaiset, vesiensuojeluyhdistykset, neuvonta ym. voivat kannustaa ja tukea viljelijöitä maatalouden vesienhoitoon? Ei rimaa liian ylös positiivista kannustusta viljelijöiden keskinäistä mentorointia oppimista pienryhmissä tilakohtaista neuvontaa byrokratian vähentämistä tietoa kuntien ympäristön tilasta vesiensuojelyhdistyksen ylläpitämiltä sivuilta: kunnan viranomainen voi edistää vesienhoitoa osallistumalla hankkeisiin, tutkimuksiin ja mittauksiin. Ojitusyhtiöiden herättely

11 4. Mitä käyttöä nurmelle? kompostointi energiakäyttö, biokaasutus viherlannoitteeksi ja maan parannukseen omille pelloille hevosheinäksi, jos kelpaa lisää urakoitsijoita lisää koneita heinänkeräilypankki/laidunpankin yhteyteen?

12 Vesiensuojelutoimia rahoitetaan pääasiassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoilla maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet Nykyinen ympäristötukijärjestelmä kattaa 94 % peltoalasta Tavoitteena on sama sitoutumisen määrä uuteen ympäristökorvausjärjestelmään.

13 Perustoimenpiteet Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet Asetus uudistettavana, uusi voimaan 2015 alussa Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan, kesantojen hoito Eläinsuojien ympäristölupien mukaiset toimenpiteet Eläinsuojien ympäristölupamenettelyn kehittämishanke Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet Levityskaluston testaus, koulutus

14 Täydentävät toimenpiteet Viherryttämistoimenpiteen ekologinen ala Tilalla on oltava 5 % maatalousmaan määrästä ekologista alaa, jota voivat olla esimerkiksi kesannot.

15 Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen (U) Uusimaa Täydentävä toimenpide V = vanha U = uusi Maatalouden suojavyöhykkeet (V) Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat (V) Peltojen talviaikainen eroosion torjunta (V) Ravinteiden käytön hallinta (V/U) Lannan ympäristöystävällinen käyttö (V/U) Peltojen käyttötarkoituksen muutos (V)? Maatalouden tilakohtainen neuvonta (V) ha 20 kpl 200 ha ha ha ha 800 henkilöä Lannan prosessointi (V/U) m³ Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet (V) 338 muodostumaa Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuchel

16 P kg Toimenpideyhdistelmällä saavutettava kuormitusalenema sektoireittain Sektori Kg P % jäljelle jää kg P Maatalous % Metsätalous 0 0 % 758 Haja- ja loma-asutuksen jätevedet 0 0 % 4579 Turvetuotanto 0 0 % 1 Yhteensä % KUTOVA malli Mustijoen vesienhoidon toimenpiteiden arvioinnin tukena Hinta 2,3 milj. 430 /fosforikilo Kuormitus toimenpiteiden jälkeen Kuormitus ennen toimenpiteitä Maatalous Metsätalous Haja- ja lomaasutuksen jätevedet Turvetuotanto

17 Teoreettinen Toimenpide maksimimäärä Toteutettava määrä yksikkö Suojavyöhykkeet, <0,5% kaltevuus 523 ha Suojavyöhykkeet, 0,5-1,5% kaltevuus 429 ha Suojavyöhykkeet, 1,5-3,0% kaltevuus ha Suojavyöhykkeet, 3,0-6,0% kaltevuus ha Suojavyöhykkeet, >6,0% kaltevuus ha Pienet kosteikot (<0,5 ha), % peltoa 11 kpl Pienet kosteikot (<0,5 ha), % peltoa 15 2 kpl Pienet kosteikot (<0,5 ha), > 50 % peltoa 23 kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), % peltoa 81 kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), % peltoa 90 1 kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), > 50 % peltoa 62 1 kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), % peltoa 36 kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), % peltoa 38 1 kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), > 50 % peltoa 19 1 kpl Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, <0,5% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 0,5-1,5% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 1,5-3,0% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 3,0-6,0% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, >6,0% kaltevuus ha Monivuotinen nurmiviljely, <0,5% kaltevuus 544 ha Monivuotinen nurmiviljely, 0,5-1,5% kaltevuus 359 ha Monivuotinen nurmiviljely, 1,5-3,0% kaltevuus ha Monivuotinen nurmiviljely, 3,0-6,0% kaltevuus 250 ha Monivuotinen nurmiviljely, >6,0% kaltevuus 52 ha Säätösalaojitus ym ha Ravinteiden käytön hallinta ha Kipsin levitys pelloille HUOM! Soveltuvuus järvivesisöihin* ha

18 Kustannustehokkuus ( /P kg) 6 Monivuotinen nurmiviljely, >6,0% kaltevuus 27 7 Suojavyöhykkeet, >6,0% kaltevuus 42 8 Monivuotinen nurmiviljely, 3,0-6,0% kaltevuus 64 9 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, >6,0% kaltevuus Kipsin levitys pelloille Pienet kosteikot (<0,5 ha), > 50 % peltoa Suuret kosteikot (> 2 ha), > 50 % peltoa Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 3,0-6,0% kaltevuus Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), > 50 % peltoa Suuret kosteikot (> 2 ha), % peltoa Pienet kosteikot (<0,5 ha), % peltoa Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), % peltoa Suuret kosteikot (> 2 ha), % peltoa Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 1,5-3,0% kaltevuus Pienet kosteikot (<0,5 ha), % peltoa Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), % peltoa Suojavyöhykkeet, 1,5-3,0% kaltevuus Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 0,5-1,5% kaltevuus Ravinteiden käytön hallinta Monivuotinen nurmiviljely, 1,5-3,0% kaltevuus Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, <0,5% kaltevuus Suojavyöhykkeet, 0,5-1,5% kaltevuus 1596

19 Kiitos Uudenmaan 19 ympäristökeskus/irmeli Ahtela Suojavyöhyke erittäin tarpeellinen