Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Transkriptio

1 Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden

2 Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi, jolloin kasvi ei pysty käyttämään ravinteitä hyväkseen Lannoitetaan enemmän kuin mitä kasvi pystyy hyödyntämään Syyskyntö ja pellot avoimina (ei kasvipeitettä) talvisin

3 Minkälaisilla lohkoilla riski on suurin? Valtaojiin ja vesistöihin rajoittuvat pellot Kaltevat pellot (pintavalunta) Lohkot, joille levitetään karjanlantaa Huonosti tuottavat lohkot

4 Miten kuormitusta voidaan vähentää? Talviaikainen kasvipeitteisyys Maan rakenteen parantaminen (kalkitus, syväjuuristen kasvien viljely, ajokertojen vähentäminen ) Karjanlannan multaaminen, sijoittamalla levittäminen Lannoituksen kokonaisvaltainen suunnittelu eli huomioidaan esikasvi, ravinteet, joita maassa jo on ja kasvin tarve ja kyky hyödyntää ravinteita. Mietitään vaihtoehtoja (esim. viherlannoitus) Taloudellinen kannattavuus?

5 Miksi? Kun sadosta saatava tili ei kata edes siemenkuluja on syytä kaivaa laskukone esiin. Lannoitteet ja polttoöljy ovat kalliita. Kaukana sijaitsevien lohkojen viljely ei yleensä ole kustannustehokasta. Pellolla rämpiminen syyssateiden aikaan tiivistää maata, syö polttoainetta ja rassaa hermoja.

6 Tuotannon lähtökohdat Sadon arvon tulisi kattaa muuttuvat kustannukset Tuotoilla (sato + tuet) tulisi saada katettua myös työkustannus, kiinteät kulut sekä mahdollistaa tuotannon kehittäminen

7 Viljelyn ympäristösuunnittelu Ympäristön ja talouden kannalta järkevä viljely Peltolohkon satotason mukainen lannoitus Viljelykierto Hankalille / tuottamattomille / kaukana oleville peltolohkoille muu käyttö Tukijärjestelmän tarjoamien vaihtoehtojen hyödyntäminen

8 Vaihtoehtoja pellon käyttöön Hoidetut viljelemättömät pellot: (niittovelvoite vaihtelee, puiden ja pensaiden kasvu estettävä) Luonnonhoitopellot eli Monivuotiset nurmipellot (tuki 170 /ha, säilytysvelvoite 2 vuotta) Monimuotoisuuspellot (tuki 300 /ha) Niittypellot (2 vuoden säilytysvelvoite) Riistapellot (yksi kasvukausi + talvi, sato käytettävä riistan ruokintaan) Maisemapellot (yksi kasvukausi + talvi) Kesannot (viher-, sänki- ja avokesanto, ei ympäristötukea)

9 Vaihtoehdot jatkuu Viherlannoitusnurmi (saa ympäristötuen) Erityistukisopimukset (erillinen hakemus ja suunnitelma) Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Lietelannan sijoittaminen peltoon Jne.

10 Luonnonhoitopellot ja viherlannoitusnurmi eivät ole nollavuosia Rehuohra kg/ha Viherlannoitusnurmi (2 v.) Luonnonhoito-pelto, nurmi (2 v.) Riistapelto (1 v.) Sato-tuotot 405 /ha (150 /tn) 324 /ha (120 /tn) Tuet 532 /ha 532 /ha 575 /ha 705 /ha Muuttuvat kulut yht. 367 /ha 73 /ha 73 /ha 121 /ha Kate A 615 /ha 525 /ha 459 /ha 502 /ha 584 /ha Kate B (työkustannus huomioitu) 445 /ha 355 /ha 415 /ha 458 /ha 540 /ha (Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto)

11 Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon (RAVI-hanke) Viljelysuunnittelua ympäristönäkökohdat ja taloudellisuus huomioiden Nykytilanteen arviointi (mikä hyvää, mitä kehitettävää) Maan rakenteen arviointi kuoppatestin avulla Huomioidaan viljelijän kiinnostus ja tarpeet Tarjotaan vaihtoehtoja ja neuvotaan, ei holhota Mahdollisuus ilmaiseen ympäristökartoitukseen, jossa arvioidaan suojavyöhykkeiden tarve ja mahdollisuudet koko tilalla sekä tehdään tarvittaessa suojavyöhykesuunnitelma Mahdollisuus ilmaiseen kosteikkoneuvontaan