157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 1998

ISBN 951-561-221-7 ISSN 0788-5016 Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Hämeente 3, 00530 Helsnk, Fnland Emal: pas.holm@vatt.f J-Pano Oy Helsnk, maalskuu 1998

HOLM PASI JA MÄKINEN MIKKO: TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSJÄRJES- TELMÄN EMU-PUSKUROINTI. Helsnk, VATT, Valton taloudellnen tutkmuskeskus, Government Insttute for Economc Research, 1998, (C, ISSN 0788-5016, No 157). ISBN-951-561-221-7. Tvstelmä: Srtymnen yhteseen eurooppalaseen rahaan merktsee stä, että talouden sopeutumnen ulkosn häröhn tapahtuu enenevässä määrn työmarkknoden joustavuuden kautta. Eräs joustavuutta lsäävä tekjä on työttömyysturvajärjestelmän rahastonnn lsäämnen. Rahastojen avulla vodaan vamentaa palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksujen helahteluta nousukausen ja taantuma-akojen välllä. Tutkmuksessa tarkastellaan yhtäältä Työttömyysvakuutusrahaston muutoksa hypoteettsessa suhdannesyklssä sllon, kun työttömyysvakuutusmaksut pdetään kntenä. Tosaalta tarkastellaan työnantajen ja palkansaajen työttömyysvakuutusmaksujen vahteluta, jos Työttömyysvakuutusrahasto pdetään muuttumattomana. Lsäks arvodaan työttömyysvakuutusmaksujen kehtystä, kun tavotteena on työmarkknajärjestöjen puskursopmuksessa sovtun suurusen Työttömyysvakuutusrahaston keräämnen. Asasanat: Työttömyysvakuutusmaksut, Työttömyysvakuutusrahasto HOLM PASI JA MÄKINEN MIKKO: TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSJÄRJES- TELMÄN EMU-PUSKUROINTI. Helsnk, VATT, Valton taloudellnen tutkmuskeskus, Government Insttute for Economc Research, 1998, (C, ISSN 0788-5016, No 157). ISBN-951-561-221-7. Abstract: EMU membershp mples that economc adaptaton to foregn shocks needs to occur va ncreasng flexblty n the labour market. The flexblty can be, n prncple, ncreased by ncreasng the degree of fundng of the unemployment nsurance system. Wth the funds t s possble to undertake countercyclcal polces. The paper descrbes, on one hand, the fluctuaton of the Unemployment Insurance Fund durng a hypothetcal busness cycle when the unemployment nsurance payments are fxed. On the other hand, the varaton of the unemployment nsurance payments wth no fundng n the system at all s studed. In addton, the paper estmates the magntude of the unemployment nsurance payments n the near future whle ncreasng the sze of the Unemployment Insurance Fund to the level agreed on the labour market contract. Key words: Unemployment nsurance payments, Unemployment Insurance Fund

Tutkmusraportt perustuu sosaal- ja terveysmnsterön työttömyysturvaykskön selvtyspyyntöön. Tekjät haluavat kttää sosaal- ja terveysmnsterön työttömyysturvaykskön apulasosastopäällkkö Matt Tovasta, erkostutkja Carn Lndqvst-Vrtasta, yltarkastaja Annel Solloa ja yltarkastaja Tam Salohemoa monnasesta avusta, joka mahdollst tutkmuksen tekemsen, ja tutkmusraportn kommentonnsta. Vastuu raportn ssällöstä on kutenkn tekjöllä. Tekjät haluavat kttää kommentesta Valton taloudellsen tutkmuskeskuksen yljohtaja Reno Hjerppeä, tutkmusprofessor Matt Vrénä, kehtysjohtaja Ikko B. Vopota, tutkmuspäällkkö Antt Romppasta, johtava ekonomst Jaakko Kandera ja erkostutkja Prkko Valppua. Nna Intonen, Ma Pöntynen ja Helnä Slén avustvat tutkmusraportn tekemsessä. Helle myös suuret ktokset. Pas Holm Mkko Mäknen

Ssällys 1 Johdanto 1 1.1 Työttömyyskassan jäsenmaksut 3 1.2 Työttömyyskassan tasotusrahasto suhdannepuskurna 4 1.3 Työttömyysvakuutusrahasto suhdannepuskurna 4 2 Työttömyyskassan menot kattavan tasapanotetun jäsenmaksun määräytymnen 5 2.1 Työttömyysasteet ja jäsenmaksut vme vuosna 5 2.2 Työttömyyskassan tasapanotettu jäsenmaksu 7 3 Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso 10 3.1 Työttömyyskassojen tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot tomalottan 13 4 Työttömyyskassan vuotusen jäsenmaksun määräytymnen 16 5 Työttömyysvakuutusrahasto EMU-puskurna 20 5.1 Työttömyysvakuutusrahasto ja hypoteettnen taloudellnen taantuma 21 5.2 Työttömyysvakuutusrahaston keräämnen 25 6 Lopuks 29 Lähteet 32 LIITTEET LIITE 1: Työttömyyskassan jäsenmaksun määräytymnen nykysessä järjestelmässä 33 LIITE 2: Työttömyyskassan jäsenmaksun määräytymnen ehdotetussa järjestelmässä 34 LIITE 3: Palkasta perttävän työttömyysvakuutuksen koko työllsyyden muuttuessa 39 LIITE 4: Työttömyysvakuutusrahaston arvotu koko vuosna 1997-2004 40

Johdanto Suomen mahdollnen lttymnen EMU:n kolmanteen vaheeseen ja srtymnen yhteseen eurooppalaseen rahaan merktsee stä, että talouden sopeutumnen ulkosn häröhn tapahtuu enenevässä määrn työmarkknoden joustavuuden kautta. Työmarkknoden kykyä sopeutua häröhn vodaan, anakn peraatteessa, pyrkä vamentamaan keräämällä hyvnä akona varoja pahan pävän varalle. Osana syksyn 1997 tulopolttsta ratkasua sovttn työttömyysturvajärjestelmän puskurrahastosta, jolla vodaan vamentaa tosaalta työttömyyskassojen jäsenmaksujen el vakuutettujen maksujen vahteluta sekä tosaalta työnantajen ja kakken palkansaajen työttömyysvakuutusmaksujen vahteluta. Työttömyysturvamenojen ja työttömyysturvan rahotuksen muutokset monmutkastavat työttömyyskassojen valvontatehtävää. Ohesessa tutkmuksessa tarkastellaan sekä työttömyyskassojen jäsenmaksujen että työttömyyskassojen tasotusrahastojen määräytymsperusteden muutoksa. Lsäks tarkastellaan Työttömyysvakuutusrahaston tomntaperaatteta ja rahaston kokoamsta. Ansosdonnasen työttömyysturvajärjestelmän rahotusvrrat muuttuvat vuoden 1999 alusta. Näden rahotusvrtojen pääprtetä vodaan havannollstaa kuvan 1 avulla. Työttömyyskassat maksavat jäsentensä työttömyysturvan kuten akasemmn. Työttömyyskassat saavat tulonsa jäsenltään jäsenmaksuna, Työttömyysvakuutusrahastolta ja valtolta. Työttömyysvakuutusrahasto saa tulonsa palkansaajen ja työnantajen maksamsta työttömyysvakuutusmaksusta. Työttömyyskassohn kuulumattomen palkansaajen työttömyysvakuutusmaksut ohjataan uudessa järjestelmässä Kansaneläkelatokselle. Valto maksaa ansosdonnasesta työttömyysturvasta peruspävärahaa vastaavan määrän. Uudstuksen yhteydessä sovttn, ette järjestelmän muutos 1 saa lsätä valton menoja. Jos valtolle tulee lsäkustannuksa, Työttömyysvakuutusrahasto maksaa valtolle aheutuneet lsäkustannukset. Työttömyysvakuutusrahaston menot koostuvat työttömyyskassolle ja valtolle maksettujen eren lsäks musta erstä, jolla rahotetaan mm. palkkaturvaa, koulutus- ja erorahastoa ja työeläkelsä. Ansosdonnasen työttömyysturvan rahastont on perntesest ollut vähästä. Työttömyyskassolla on ollut tasotusrahastot, jolla on votu vamentaa jäsenmaksujen vahteluta. Syvä lama 1990-luvun alussa osott tarvetta kasvattaa tasotusrahastojen kokoa. Myös keskuskassalla on ollut pen rahasto, jolla on pyrtty tasottamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua. Laman akana nätä maksuja jouduttn nostamaan runsaast ja samalla sovttn uudesta palkansaajen työttömyysvakuutusmaksusta vuoden alussa. Keskuskassan nm muuttuu Työt- 1 Nykysn valto maksaa pysyvän lan mukaan non 47,5 prosentta ansosdonnasen työttömyysturvan kustannukssta. Vuoden 1999 alusta lähten valto maksaa peruspävärahan jokasesta (pl. karensspävät) kassan jäsenten työttömyyspävästä.

2 tömyysvakuutusrahastoks ja samalla työttömyysvakuutusjärjestelmän rahastonta kasvatetaan. Kuva 1. Ansosdonnasen työttömyysturvan rahotusvrrat 1.1.1999 alkaen Kassojen jäsenet Valto lsäkustannusten kompensont valtolle Palkansaajen PTV Työnantajen TTV Työttömyyskassat TTV + kassan jäsenten PTV Työttömyysvakuutusrahasto (ent. Keskuskassa) Kassojen työttömen jäsenten ansoturva Kassohn kuulumattomen PTV Kela Muut erät Palkkaturva Koulutus- ja erorahasto Työeläkelsät Työttömyysvakuutusjärjestelmän EMU-puskurlla tarkotetaan sellasta rahastoa, jolla palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksujen helahteluja vodaan vamentaa hyven ja huonojen akojen välllä. Nykysessä järjestelmässä työttömyysvakuutusmaksut nousevat taloudellsessa taantumassa ja alentuvat nousukaudella, jollon ne kärjstävät talouden suhdannevahteluja ja pahentavat omalta osaltaan työttömyyttä. Tutkmuksessa tarkastellaan Työttömyysvakuutusrahaston tomnnan dynamkkaa hypoteettsessa taloudellsessa taantumassa, jossa oletetaan, että Suomen kansantaloutta kohtaa ensn taantuma ja sen jälkeen täsmälleen samansuurunen nousukaus työllsyyden määrän muutoksella mtattuna. 2 Ensks tarkastellaan työnantajen ja palkansaajen työttömyysvakuutusmaksun vahteluta, jos Työttömyysvakuutusrahasto pdetään muuttumattomana. Toseks tarkastellaan Työt- 2 Tutkmukset osottavat, että työttömyyden dynamkalla on ns. hysterees omnasuus el hstorarppuvuus, jollon työttömyyden kasvu ja työllsyyden parantumnen evät ole keskenään symmetrsä tapahtuma, vaan työttömyys pyrk palautumaan ennen taloudellsta härötä vallnneelle tasolle hyvn htaast.

3 tömyysvakuutusrahaston muutoksa sllon, kun työttömyysvakuutusmaksut ovat kntetä koko hypoteettsen suhdannesykln ajan. Lsäks tarkastellaan stä, kunka työttömyysvakuutusmaksut muuttuvat talouden kehttyessä, kun tavotteena on työmarkknaosapuolen puskursopmuksessa sovtun suurusen Työttömyysvakuutusrahaston keräämnen. Työttömyysvakuutusrahaston tomntaperaatteta vodaan soveltaa myös työttömyyskassojen tomntaan. Varat työttömyyskassojen tasotusrahastohn, joden avulla ss pyrtään elmnomaan jäsenmaksujen suhdantesta johtuva helahteluja, kerätään työttömyyskassojen jäsenmaksutulosta. Tutkmuksessa määrtellään ensks työttömyyskassan etuusmenot kattava tasapanotettu jäsenmaksu. Työttömyyskassan jäsenmaksun ollessa tasapanotetun jäsenmaksun suurunen työttömyyskassan tasotusrahaston koko pysyy muuttumattomana. Sen jälkeen määrtellään työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso. Tasotusrahaston ollessa tovetasonsa suurunen vodaan jäsenmaksu ptää sen avulla vakaana normaalessa taloudellsssa taantumssa. Lopuks tarkastellaan vuotusen jäsenmaksun määräytymstä ottaen huomoon tasapanotettu jäsenmaksu ja se, kunka paljon STM:n vuosttan vahvstama tasotusrahaston tavotetaso ja sen kullonkn valltseva taso pokkeavat ptkän akaväln tovetasosta. Työttömyyskassan tasotusrahaston tavotetasoa määrteltäessä on arvotava yksttäsen työttömyyskassan työttömyystlannetta. Taantuman akana työttömyyskassan tasotusrahaston tavotetason ptäs olla ptkän akaväln tovetason alapuolella ja nousukautena sen yläpuolella. Työttömyyskassan jäsenmaksut Vomassa olevan Työttömyyskassalan mukaan työttömyyskassan jäsenmaksut on määrättävä sten, että ntä vodaan ptää rttävnä yhdessä valtonosuuden ja työttömyyskassojen Keskuskassan osuuden kanssa kassan stoumusten täyttämseen. Jäsenmaksut vahvstaa sosaal- ja terveysmnsterö vuosttan työttömyyskassan lokakuun loppuun mennessä tekemän jäsenmaksuestyksen pohjalta. Jäsenmaksun vahvstamsen ylesstä perustesta säädetään tarkemmn asetuksella. Työttömyyskassalan täytäntöönpanosta annetun asetuksen mukaan työttömyyskassan tulee jäsenmaksun vahvstamsta hakessaan esttää sosaal- ja terveysmnsterölle laskelma jäsenmaksun rttävyydestä huomoon ottaen maksettavat työttömyyspävärahat, koulutustuet, vuorotteluvapaakorvaukset, hallntokulut ja srrot tasotusrahastoon. Koska ansosdonnanen työttömyysturva on tulosdonnanen, el kassan maksamat tuet rppuvat työttömyyspävärahaa saaven jäsenten tulotasosta, jäsenmaksujen tason määräämsessä tarvtaan tetoja kassan jäsenstöstä, maksetusta pävärahosta ja kassan taloudellsesta tlasta. Koska etuudet ovat ansoon suhteutettuja, on luonnollsn jäsenmaksujen permstapa prosenttperustenen jäsenmaksu (% palkasta). Jäsenmaksujen määräytymsperusteta tarkastellaan tässä

4 raportssa tasapanotetun budjetn jäsenmaksun ja tasotusrahaston muutoksen avulla. Työttömyyskassan tasotusrahasto suhdannepuskurna Avan vme vuosn ast työttömyyskassojen tasotusrahastot ovat olleet kooltaan suhteellsen penä. 1990-luvun laman jälkeen on estetty tasotusrahastojen kokojen kasvattamsta, jotta kassojen jäsenmaksujen helahteluta votasn vamentaa. Nykyjärjestelmän mukaan tasotusrahastojen koko on rppuvanen kassan koosta ja kassan omalla vastuulla olevsta etuusmenosta. Kassat on jaettu etuusmenojen mukaan setsemään luokkaan. Mtä penempään luokkaan kassa kuuluu, stä (suhteellsest) suuremp saa tasotusrahasto olla etuusmenohn nähden. Nykynen tasotusrahaston määräytymsperuste pyrk lsäämään työttömyyskassojen jäsenmaksujen suhdannevahteluta. Taloudellsessa taantumassa, jossa kassan maksamat etuusmenot kasvavat ja jossa kassan saamat jäsenmaksutulot vähenevät työttömyyden lsääntyessä, myös työttömyyskassojen tasotusrahastoja täytyy määräyksen mukaan kasvattaa. Sekä etuusmenojen kasvu että tasotusrahaston kokotavote aheuttavat taloudellsessa taantumassa samanakasest panetta jäsenmaksujen kasvattamseen. Tasotusrahaston ptkän akaväln tovetason määräytymstä tarkastellaan tässä tutkmusraportssa sen tavotteen näkökulmasta, että työttömyyskassan tasotusrahastoa vodaan purkaa etuusmenojen kasvaessa ja kasvattaa takasn ptkän akaväln tovetasolleen etuusmenojen vähetessä. Kun kassan jäsenten työttömyys on normaallla tasolla, tasotusrahaston koon ptäs olla lähellä ptkän akaväln tovetasoa. Työttömyysvakuutusrahasto suhdannepuskurna Työmarkknajärjestöt totesvat 22.5.1997 yhtesessä kannanotossaan, että työmarkknolla ja koko kansantaloudessa on varauduttava taloushäröhn olosuhtessa, jossa e ole entsen kaltasta mahdollsuutta valuuttakurssmuutoksn. Tällanen tlanne syntyy Emun kolmannen vaheen käynnstyttyä 1.1.1999, jollon EU:n rahataloudellsessa ntegraatossa mukana olevat maat srtyvät yhtesen valuutan, euron, käyttöön. Työmarkknoden keskusjärjestöt sopvat keskenään 17.11.1997 puskursopmuksen, jolla yrtetään vamentaa talouden härötä yhtesen valuutan olosuhtessa. Työttömyysvakuutusjärjestelmän osalta puskursopmuksessa todetaan, että palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksulla kerätään non 3 mljardn markan suurunen rahasto työttömyyskassojen Keskuskassaan, jonka nm muuttuu samalla Työttömyysvakuutusrahastoks. Tarkotus on, että tämä rahamäärä ols kerättynä vuosn 2002-2004 mennessä. Lsäks sopmuksessa todetaan, että 1.1.1999 alkaen valto rahottaa

5 ansosdonnasesta työttömyysturvasta peruspävärahaa vastaavan määrän ja että Työttömyysvakuutusrahasto vo ottaa velkaa menojensa kattamseen. Työttömyysvakuutusrahaston avulla palkansaajen ja työnantajen työttömyysvakuutusmaksut vodaan ptää taloudellsssa taantumssa jotakn vuosa muuttumattomna, ja nän helpottaa työllsyystlannetta. On syytä huomata, ette Työttömyysvakuutusrahaston avulla ole tarkotus torjua lamaa. Tähän tarkotukseen parhata kenoja ovat realstnen talouspoltkka, pen julksen sektorn aljäämä ja vakavaraset yrtykset. Työttömyyskassan menot kattavan tasapanotetun jäsenmaksun määräytymnen Työttömyysasteet ja jäsenmaksut vme vuosna Työttömyyskassat esttävät ohjesn perustuvat jäsenmaksuehdotuksensa sosaalja terveysmnsterölle (katso lte 1). Tutkttuaan ehdotuksa sosaal- ja terveysmnsterö vahvstaa kassan jäsenmaksun seuraavalle vuodelle. Kuva 2. Työttömyyskassojen työttömyysaste tomalottan 3. Etummasn pylväs on vuos 1993 ja takmmasn pylväs vuos 1996 60,0 % 40,0 20,0 0,0 F H G D E K L X I J A O N M Työttömyyskassat on luokteltu 14 tomalaluokkaan 4 : 3 Työttömyysaste kuvaan tettyyn tomalaan kuuluven kassojen jäsenten työttömyysastetta. Tosn sanoen se eroaa jonkn verran työmnsterön luvusta, john lasketaan tetyst kakk työttömät.

6 A: maatalous, rsta- ja metsätalous; D: teollsuus; E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto; F: rakentamnen; G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus; H: majotus- ja ravtsemstomnta; I: kuljetus, varastont ja tetolkenne; J: rahotus- ja vakuutustomnta; K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää L: julknen hallnto ja maanpuolustus palv. tom; N: terveydenhuolto ja sosaal- M: koulutus; palvelut; O: muut yhteskunnallset ja henklö- X: monala ja luokttelematon kohtaset palvelut; tomala. Kuva 3. Työttömyyskassojen arvotu jäsenmaksu tomalottan. 5 Etummasn pylväs on vuos 1996 ja takmmasn pylväs vuos 1993 mk/jäsen 2 000 1 500 1 000 500 N M O L A J I G K X H D E F 0 Työttömyyskassat on luokteltu 14 tomalaluokkaan: A: maatalous, rsta- ja metsätalous; D: teollsuus; E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto; F: rakentamnen; G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus; H: majotus- ja ravtsemstomnta; I: kuljetus, varastont ja tetolkenne; J: rahotus- ja vakuutustomnta; K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää L: julknen hallnto ja maanpuolustus palv. tom; N: terveydenhuolto ja sosaal- 4 Luoktusperusteena on se, mllä tomalalla työttömyyskassan enemmstö työskentelee. 5 Työttömyyskassojen arvotu jäsenmaksu on saatu jakamalla työttömyyskassan jäsenmaksutulot työttömyyskassan keskmääräsellä jäsenmäärällä.

7 M: koulutus; palvelut; O: muut yhteskunnallset ja henklö- X: monala ja luokttelematon kohtaset palvelut; tomala. Työttömyyskassan jäsenmaksu perustuu kassan omalla vastuulla olevn etuusmenohn ja valltsevaan tasotusrahaston kokoon. Työttömyyden kasvaessa työttömyyskassojen jäsenmaksut nousevat (kuvat 2 ja 3), koska (a) kassan maksamat etuudet kasvavat ja koska (b) tasotusrahaston kokoa ptää kasvattaa. Lsäks (c) maksupohjana pääasallsest oleva palkkasumma supstuu. Suurn tomalottanen työttömyysaste on ollut rakennusalalla (kuva 2). Myös majotus- ja ravtsemustomnnassa tomalan työttömyysaste on ollut yl 20 prosentta. Teollsuudessa, rakentamsessa ja sähkö-, kaasu- ja veshuollossa työttömyysaste on vähentynyt vme vuosna. Rahotus- ja vakuutustomnnassa, kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palvelevassa tomnnassa, julksessa hallnnossa ja maanpuolustuksessa sekä terveydenhuollossa ja sosaalpalvelussa työttömyysaste on noussut. Työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat vahdelleet tomalottan vuosna 1993-1996 huomattavast (kuva 3). Esmerkks rakennusalan työttömyyskassojen (tomala F) keskmääräset jäsenmaksut ovat alentuneet tarkasteluajanjaksolla 1500 markasta 550 markkaan. Vastaavast rahotus- ja vakuutusalan kassojen (tomala J) jäsenmaksut ovat lähes puoltostakertastuneet 370 markasta 540 markkaan. Ylestäen vodaan sanoa, että mtä suuremp jäsenmaksu, stä suuremp on kassan työttömyysaste. Työttömyyskassan tasapanotettu jäsenmaksu Ansosdonnasen työttömyysturvan uudstuksen yhteydessä vos olla tarkotuksenmukasta määrtellä vuotunen jäsenmaksu ns. tasapanotetun jäsenmaksun ja tasotusrahaston muutosten avulla. Vuotusen jäsenmaksun ollessa tasapanotetun jäsenmaksun suurunen, työttömyyskassan tasotusrahasto pysyy muuttumattomana. Mkäl kassan tasotusrahastoa halutaan kasvattaa (supstaa), vuotunen jäsenmaksu on tasapanotettua jäsenmaksua suuremp (penemp). Tasapanotettu jäsenmaksu lasketaan peraatteessa samalla tavalla kun nykysn (katso lte 1 ja lte 2). Tasapanotetun jäsenmaksun arvont helpottuu, kun kassan jäsenten potentaalset työpävät jaetaan kahteen er joukkoon: tosaalta kassan jäsenten työllsyyspävn ja tosaalta kassan jäsenten työttömyyspävn. Kassan jäsenllä on vuodessa non 258 potentaalsta työpävää, jotka vodaan jakaa joko työllsyys-

8 ta työttömyyspävn. 6 Jos työttömyyskassan jäsenmäärä on suhteellsen vako, kassan jäsenten työllsyyspävät vodaan lausua kassan jäsenten työttömyyspäven avulla. Tällön tasapanotettu jäsenmaksu vodaan määrätä työttömyyspäven lukumäärän, keskpalkkatason ja keskmääräsen ansoetuuden avulla (lte 2). Työttömyyskassan tasapanotettu jäsenmaksu on rppuvanen kassan nettomenosta ja jäsenmaksupohjasta. Formaalst tasapanotettu jäsenmaksu määrtellään: C TAS = ( k ) 0, 055 P T + M + B + C + M + O R J ( ) W 258L W P T h. (1) Kassan vastuulla on 5,5 prosentta kassan jäsenten työttömyyteen lttyvstä menosta, työttömyysturvan etuusmeno 7 on M = P T ja jäsenmaksupohja on ( ) I = W N + P T = W 258 L W P T, jossa MP M k B C M h O R J W N koulutustuen ansotuen anso-osamenot työvuorottelumenot koulutusvakuusmenot kassan omalla vastuulla olevat hallntomenot tukkassan jäsenmaksu sjotusten tuotto jäsenmaksujen tasauksen tuotto työttömyyskassan työllsten jäsenten keskpalkka työttömyyskassan työllsten jäsenten työllsyyspäven lukumäärä P työttömyyskassan työttömen jäsenten keskmääränen ansoturva T työttömyyskassan työttömen jäsenten työttömyyspäven lukumäärä L työttömyyskassan jäsenmäärä. e Vuonna 1996 toteutunutta jäsenmaksua on verrattu tasapanotettuun jäsenmaksuun taulukossa 1. 8 Esmerkks rakentamsessa toteutunut jäsenmaksuprosentt 6 Todellsuudessa jako työttömyys- ja työllsyyspävn e ole nän yksnkertanen, sllä työttömllä on ns. karensspävä, jolta työttömyysturvaetuuksa e makseta. Jokasen työttömyyskassan tuls arvoda ne työttömyyspävät, jolta työttömyysturvaetuuksa maksetaan. 7 Työttömyysturvan etuusmenot jaetaan etuuspäven lukumäärään ja pävttäseen etuustasoon. Vastaava jaottelu ols tarpeellsta tehdä myös koulutustuen ansotuen anso-osamenojen, työvuorottelumenojen ja koulutusvakuusmenojen osalta.

9 ol 0,69 tasapanotetun jäsenmaksun ollessa 0,47 prosentta. Melken kaklla tomalolla toteutunut jäsenmaksu on ollut suuremp kun tasapanotettu jäsenmaksu vuonna 1996. Tällön myös tasotusrahastojen koot ovat kasvaneet kysesenä vuonna. Suurmmat erot jäsenmaksuprosentten välllä on ollut seuraavlla tomalolla: D (teollsuus), E (sähkö-, kaasu- ja veshuolto), F (rakentamnen), J (rahotus- ja vakuutus), M (koulutus ja tutkmus) ja X (monala ja luokttelematon tomala). Taulukko 1. Työttömyyskassojen keskmääränen toteutunut ja tasapanotettu jäsenmaksuprosentt tomalottan vuonna 1996 9 Tomala Toteutunut jäsenmaksuprosentt vuonna 1996. Saatu jakamalla jäsenmaksutulot jäsenmaksupohjalla Tasapanotettu jäsenmaksuprosentt vuonna 1996 A: maatalous, rsta- ja metsätalous 0,37 % 0,37 % D: teollsuus 0,54 % 0,48 % E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto 0,69 % 0,47 % F: rakentamnen 0,43 % 0,32 % G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus 0,62 % 0,59 % H: majotus- ja ravtsemstomnta 0,95 % 0,92 % I: kuljetus, varastont ja tetolkenne 0,41 % 0,40 % J: rahotus- ja vakuutustomnta 0,51 % 0,42 % K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää 0,61 % 0,56 % palv. tomnta L: julknen hallnto ja maanpuolustus 0,45 % 0,44 % M: koulutus ja tutkmus 0,23 % 0,17 % N: terveydenhuolto ja sosaalpalvelut 0,26 % 0,23 % O: muut yhteskunnallset ja henklökohtaset 0,30 % 0,29 % palvelut X: monala ja luokttelematon tomala 0,37 % 0,29 % 8 Vuonna 1996 pertty yksttäsen työttömyyskassan jäsenmaksu on perustunut vuonna 1995 tehtyyn arvoon työttömyyskassan jäsenten työllsyys- ja ansokehtyksestä. Arvotu vuonna 1996 toteutunut yksttäsen työttömyyskassan jäsenmaksuprosentt on laskettu jakamalla vuonna 1996 toteutuneet jäsenmaksutulot toteutuneella jäsenmaksupohjalla. Tomalottaset jäsenmaksut on laskettu panotettuna keskarvona yksttästen työttömyyskassojen jäsenmaksusta. Panona on käytetty työttömyyskassan suhteellsta jäsenmäärää tomalan ssällä. 9 Jotkut yksttäset työttömyyskassat pervät kuukausjäsenmaksun, mutta tässä ne lmotetaan vuostasolla. Jos yksttäsen työttömyyskassan jäsenmaksu e ollut vuonna 1996 prosenttperustenen, nn kassalle laskettn arvo vuoden 1996 jäsenmaksuprosentks.

10 Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetason määrttämsessä lähtökohtana on ajatus, että työttömyyskassan vuotunen jäsenmaksu votasn ptää suhteellsen vakosena normaaln suhdannevahtelun olossa. Jos työttömyyskassan tasotusrahaston tovetaso on hyvn pen, työttömyyskassan vuotunen jäsenmaksu seuraa lähesest työttömyyskassan tulot ja menot tasapanottavaa jäsenmaksua. Koska taloudellsessa taantumassa työttömyyden lsääntyessä työttömyyskassan jäsenmaksutulot penenevät ja etuusmenot kasvavat, tasapanotettu jäsenmaksu kasvaa taantumassa. Vastaavast se laskee työllsyyden parantuessa. Tasotusrahaston tomessa puskurna vodaan vuotusen jäsenmaksun helahteluja vamentaa sten, että työttömyyskassan tasotusrahasto penenee taantumassa ja kasvaa nousukaudella. Työttömyyskassan tasotusrahaston ptkän akaväln tovetason määrttely perustuu odotettavssa olevan taantuman suuruuteen. Holmn, Kandern ja Tossavasen (1997) tutkmuksen mukaan Suomen lttyessä EMUn kolmanteen vaheeseen vos olla tarkotuksenmukasta varautua non 100 000 lsätyöttömän kustannuksn rahaston avulla. Arvot tasotusrahaston ptkän akaväln tavotetasosta perustuvat seuraavlle oletukslle: Varaudutaan 160 000 uuden työttömän lsäkustannuksn rahaston avulla. Jos hestä 50 prosentta kuuluu ansoturvan prn, työttömyyskassojen ptää selvytyä jäsentensä työttömyyden lsääntymsestä 80 000 henklöllä yl normaaltason. Oletetaan uuden työttömän työttömyysturvamenojen olevan 50 000 markkaa vuodessa. Lsärahaa vuostasolla tarvtaan non 4,0 mljarda markkaa. Työttömyyskassojen osuus tästä on 5,5 prosentta el non 220 mljoonaa markkaa. Kasvanut työttömyys vähentää kassan jäsenmaksutuloja. Jos työllsen vuotunen keskanso on 105 000 markkaa, jäsenmaksupohja 10 laskee kasvaneen työttömyyden johdosta 4,4 mljarda markkaa. (105 000 mk - 50 000 mk = 55 000 mk, joka kerrotaan 80 000 ansoturvatyöttömällä). Jos työttömyyskassojen keskmääränen jäsenmaksu on 0,6 prosentta palkasta, työttömyyskassojen jäsenmaksutulot penenevät myös non 26,4 mljoonaa markkaa. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen ptkän akaväln tovetasojen tuls yhteensä olla non 250 mljoonaa markkaa, jotta sen avulla votasn elmnoda 10 Myös työttömltä oletetaan perttävän jäsenmaksuja.

11 80 000 uuden ansoturvatyöttömän vakutukset työttömyyskassojen vuotusn jäsenmaksuhn. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen ollessa non 250 mljoonaa markkaa vodaan elmnoda 80 000 lsätyöttömän vakutukset työttömyyskassojen jäsenmaksuhn vuoden ajaks. Jos työttömyyden lsäys kestää edellsestä poketen esmerkks kolme vuotta, vaadtaan kolme kertaa suuremmat rahastot estämään jäsenmaksujen nousu työttömyyden seurauksena. Kunka rahastojen tarve jakautuu tomalottan? Koska suhdannevahtelut vahtelevat tomalottan ja koska tomalojen työvomavaltasuus vahtelee selväst (Holm ja muut., 1995 ja 1997), jaotellaan työttömyyskassat er tomalohn työmnsterön tomalaluoktuksen mukaan. Vmeakasen työllsyyskehtyksen perusteella tomalat on jaettu ensks kahteen luokkaan (lte 2). Lähnnä avomen sektorn ja stä palveleven tomalojen työllsyysvahtelujen arvodaan olevan non 58 600 henklöä. Lähnnä julkshyödyketyyppsä palveluja tuottaven tomalojen työllsyysvahtelujen arvodaan olevan non 21 400 henklöä. Näden kahden luokan ssällä työllsyysvahtelut on jaettu tomalottan vmeakasen työllsyyskehtyksen avulla. Samassa suhteessa, mtä työllsyys on tomalolla vuosna 1993-1996 muuttunut, ajatellaan työllsyyden taantuman olossa myös muuttuvan. 11 11 Tämä on tetenkn yksnkertastava oletus. Epälemättä ols paremp, jos votasn tehdä huolellnen emprnen analyys tomalojen työllsyyden määräytymsestä. Mutta myös tässä on ongelma. Esmerkks yksttäsen työttömyyskassan sjottamnen tetylle tomalalle on hankalaa, koska kassat ovat syntyneet lähnnä ammattjaottelun mukasest (el kassat tomvat ammattlttojen yhteydessä).

12 Taulukko 2. Tasotusrahastojen ptkän akaväln tovetasot ja tasotusrahastojen koot er tomalolla vuonna 1996 Tomala Tasotusrahaston ptkän akaväln tovetaso (mlj. mk) Tasotusrahaston koko 31.12.1996 (mlj. mk) A: maatalous, rsta- ja metsätalous 6,5 0,8 D: teollsuus 8,2 35,1 E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto 1,0 10,9 F: rakentamnen 66,1 107,4 G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus 11,5 5,6 H: majotus- ja ravtsemstomnta 14,7 8,6 I: kuljetus, varastont ja tetolkenne 3,7 5,3 J: rahotus- ja vakuutustomnta 0,8 2,8 K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palv. tomnta 3,3 4,9 L: julknen hallnto ja maanpuolustus 12,0 17,1 M: koulutus ja tutkmus 1,7 18,5 N: terveydenhuolto ja sosaalpalvelut 2,2 7,8 O: muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut 2,9 1,6 X: monala ja luokttelematon tomala 3,2 26,5 Lsäks on oletettu, että luokttelemattomaan tomalaluokkaan (X) kuuluven työttömyyskassojen tasotusrahasto on sama kun tomalan, johon kuuluvat muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut (O). Tomalojen tasotusrahastojen arvodut ptkän akaväln tovetasot ja nden vuonna 1996 vallnneet tasot on estetty taulukossa 2. Tomalojen tasotusrahastojen ptkän akaväln tovetasot ja nden vuoden 1996 lopussa vallnneet tasot vahtelevat huomattavast er tomalolla. 12 Tomalojen D (teollsuus), E (sähkö-, kaasu ja veshuolto), F (rakentamnen), I (kuljetus, varastont ja tetolkenne), J (rahotus- ja vakuutustomnta), K (kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palvele- 12 Vuonna 1997 yksttästen työttömyyskassojen tasotusrahastojen koot ovat muuttuneet tlkauden 1996 al- ta yljäämän kästtelyn jälkeen. Mkäl yksttäsen työttömyyskassan tuloslaskelma ol vuodelta 1996 yljäämänen, lsätään tämä yljäämä kassan krjanpdossa kassan tasotusrahastoon vuonna 1997. Mkäl yksttäsen työttömyyskassan tuloslaskelma ol vuodelta 1996 aljäämänen, on tämä aljäämä vähentänyt yksttäsen työttömyyskassan tasotusrahaston kokoa sten, että työttömyyskassan tasotusrahastosta vodaan käyttää edellsen vuoden aljäämän kattamseen enntään 50 prosentta. Mkäl velä tämän jälkeen yksttäsen työttömyyskassan tlnpäätös on aljäämänen, vodaan aljäämän kattamseen käyttää tukkassan varoja. Elle tämäkään rtä, loput aljäämästä katetaan valton lsäosuudesta.

13 va tomnta), L (julknen hallnto ja maanpuolustus), M (koulutus ja tutkmus), N (terveydenhuolto ja sosaalpalvelut) ja X (monala ja luokttelematon) tasotusrahastojen vuoden 1996 lopun koot ovat ptkän akaväln tovetasoja suurempa. Muden tomalojen tasotusrahastojen vuoden 1996 lopun koot ovat puolestaan penempä kun nden ptkän akaväln tovetasot. Keskmäärn kassojen ptkän akaväln tovetasot ovat non 40 prosentta nden vuoden 1996 tasoa penemmät. Kassojen tasotusrahastot ovat kasvaneet nopeast muutaman vme vuoden akana (lte 2). Jos halutaan varautua suurempn työllsyyden vahteluhn ja/ta ptkäakasempn taantumn, tulee työttömyyskassojen tasotusrahastojen olla tetyst suurempa. Esmerkks kolme vuotta kestävä taantuman jäsenmaksuvakutusten elmnont edellyttää kolme kertaa suurempa rahastoja. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot tomalottan Työttömyyskassojen tasotusrahastolla on luontevaa olla myös ylä- ja alaraja. Tasotusrahaston maksmkoko rppuu oleellsest stä, kunka ptkäakaseen ja/ta suureen työttömyyteen halutaan varautua tulevasuudessa. Edellsen jakson laskelma perustu 160 000 uuden työttömän vuoden mttaseen taantumaan ta vahtoehtosest 53 300 työttömän kolmen vuoden mttaseen taantumaan. EMUolosuhtessa ols ehkä tarkotuksenmukasta jossan tapauksssa varautua korkentaan 3 vuoden 160 000 työttömän taantumaan. Tällön yksttäsen työttömyyskassan tasotusrahasto vos olla välakasest kolme kertaa ptkän akaväln tovetasonsa yläpuolella. Työttömyyskassan tasotusrahaston mnmkoon ols luontevaa määräytyä sten, että tasotusrahaston avulla votasn kakssa tlantessa varautua kassan tulojen ja menojen kausvahteluhn. Tosn sanoen tasotusrahastonsa avulla työttömyyskassa vo kakssa tlantessa maksaa velvotteensa joutumatta välakasn lkvdteett- el maksuvalmusongelmn. Työttömyyspävärahamenojen kausvahteluja on tässä tutkmusraportssa arvotu työttömyyskassojen kuukausttan maksamen päväraha- ja vuorotteluvapaamenojen perusteella 13 (tästä eteenpän pävärahamenot). Oletuksena on ss se, että vuosttaset kokonaspävärahamenot on arvotu oken ja että kassa saa tuloja saman suurusen määrän kunakn kuukautena. Tosn sanoen kausvahtelun oletetaan olevan relevantta van menojen osalta. Kassan tulossa lmenevä kausvahtelu, jota tässä e ole tarkasteltu, vakuttaa myös mnmtason määräytymseen. 13 Tedot työttömyyskassojen kuukausttan maksamsta päväraha- ja vuorotteluvapaamenosta on saatu sosaal- ja terveysmnsteröltä vuoslta 1994, 1995 ja 1996. Päväraha- ja vuorotteluvapaamenojen lsäks työttömyyskassat maksavat työvomapolttsa akuskoulutusmenoja. Koska mttaluokaltaan ne ovat päväraha- ja vuorotteluvapaamenohn nähden nn vähäsä, e ntä ole tässä huomotu.

14 Ensks työttömyyskassolle lasketaan vuosttasten pävärahamenojen perusteella keskmääränen pävärahameno kuukaudessa. 14 Tämä keskmääränen pävärahameno on se rahasumma, joka työttömyyskassan ols maksettava jäsenlleen, jos kuukausttaset pävärahamenot olsvat yhtäsuuret. Seuraavaks lasketaan, kunka monta prosentta työttömyyskassan kuukausttan maksamat todellset pävärahamenot eroavat keskmääräsestä kuukausttasesta pävärahamenosta. Tämä prosenttluku kertoo sen, kunka paljon kassan kuukausttan maksamat pävärahamenot ovat keskmääräsen pävärahamenon ala- ta yläpuolella. Lopuks nästä prosenttluvusta lasketaan jokaselle vuodelle kumulatvnen summa. Jos kumulatvnen summa osottaa vajetta, työttömyyskassan pävärahamenot panottuvat alkuvuoteen. Jos taas kumulatvnen summa osottaa yljäämää, työttömyyskassan pävärahamenot panottuvat loppuvuoteen, jollon lkvdteettongelmaa e tetenkään synny. Molemmssa tapauksssa kumulatvnen summa on vuoden lopussa nolla. Työttömyyskassan kausvahtelut tasapanottavalla tasotusrahastolla tarkotetaan sellasta tasotusrahastoa, jonka avulla työttömyyskassa selvää kaksta normaalesta pävärahamenojen kausvahtelusta. Tomalosta esmerkks rakentamsen työttömyyskassolla alkuvuoden pävärahamenot ovat kausvahtelusta johtuen suuremmat kun loppuvuoden pävärahamenot. Työttömyyskassojen pävärahamenojen kausvahtelut evät aheuttas lkvdteettongelma, jos työttömyyskassojen tasotusrahastot olsvat vähntään työttömyyskassojen maksamen kahden kuukauden pävärahamenojen suurusa. 15 Työttömyyskassan tasotusrahaston mnmkoko 16 vodaan laskea seuraavalla tavalla: Olkoon K todellsten kuukausttasten pävärahamenojen ja keskmäärästen kuukausttasten pävärahojen suhteellsen erotuksen (suhteessa keskmääräseen kuukausttaseen pävärahamenoon) kumulatvnen summa ja määrtellään KU kassan maksmaalsena vajeprosenttna, el KU = max(k ). Tällön tasotusrahaston mnmkoko on U ja 0 M = KU *(, 055 * ), jos KU > 0 (2) 12 e MIN 14 Työttömyyskassan vuosttanen pävärahameno saatn summaamalla yhteen kuukausttaset pävärahamenot. Tällön pävärahamenot ovat bruttopävärahamenoja, el nssä e ole huomotu mahdollsa okasuja, kuten esmerkks pävärahojen palautuksa edellsltä vuoslta. 15 Suurn osa työttömyyskassosta selväs myös tätä penemmällä tasotusrahastolla. Lsäks osa työttömyyskassosta e vuosen 1994, 1995 ja 1996 tetojen perusteella tarvtss lankaan kausvahteluja tasapanottavaa tasotusrahastoa. 16 Mnmkoko huomo pävärahamenojen toteutuneet kausvahtelut (kumulatvset vajeet) vuonna 1996. Tällön tasotusrahaston mnmkoko vo olla myös nolla, jos työttömyyskassa e kärs pävärahamenojen kausvahtelusta.

15 U MIN = 0, jos KU 0, jossa M e = työttömyyskassan vuosttan maksamat päväraha- ja vuorotteluvapaamenot ja työttömyyskassan osuus pävärahamenosta on 5,5 prosentta. Työttömyyskassojen tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot er tomalolla vuonna 1996 on estetty taulukossa 3. Tasotusrahastojen mnmkoot on arvotu kaavan (2) avulla kutenkn nn, että kaklle rahastolle on määrtelty anakn puolen kuukauden kassan vastuulla oleven pävärahamenojen mnm. Tlapänen maksm on määrtelty kolme kertaa ptkän akaväln tovetasoa suuremmaks. Taulukko 3. Tasotusrahastojen mnm- ja maksmkoot vuonna 1996 Tomala Tasotusrahaston mnmkoko (mlj. mk) Tasotusrahaston maksmkoko (mlj. mk) A: maatalous, rsta- ja metsätalous 0,11 19,6 D: teollsuus 0,77 24,7 E: sähkö-, kaasu- ja veshuolto 0,51 3,0 F: rakentamnen 9,25 198,4 G: tukku- ja vähttäskauppa ja korjaus 0,62 34,4 H: majotus- ja ravtsemstomnta 0,47 44,1 I: kuljetus, varastont ja tetolkenne 0,63 11,2 J: rahotus- ja vakuutustomnta 0,08 2,5 K: kntestö-, vuokraus- ja lke-elämää palveleva tomnta 0,08 9,8 L: julknen hallnto ja maanpuolustus 0,15 36,1 M: koulutus ja tutkmus 0,21 5,1 N: terveydenhuolto ja sosaalpalvelut 0,15 6,7 O: muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut 0,04 8,8 X: monala ja luokttelematon tomala 0,26 9,6 Lsäks on oletettu, että luokttelemattomaan tomalaluokkaan (X) kuuluven työttömyyskassojen tasotusrahasto on sama kun tomalan muut yhteskunnallset ja henklökohtaset palvelut (O). Verrattaessa tasotusrahastojen mnmkokoja nykysn valltsevn tasotusrahastojen kokohn (taulukko 2) näyttäs sltä, että työttömyyskassat selväsvät erttän hyvn normaalesta pävärahamenojen kausvahtelusta nykysen kokoslla