Muistio tehostamiskannustimen kahdeksan vuoden siirtymäajan vaikutuksista

Transkriptio

1 Musto Musto tehostamskannustmen kahdeksan vuoden srtymäajan vakutukssta Jakeluverkonhaltjoden tehostamstavotteet kolmannelle valvontajaksolle lasketaan suuntavvossa tarkemmn kuvatulla StoNED-menetelmällä (Stochastc Non-smooth Envelopment of Data). Jakeluverkonhaltjan alustava vuotunen tehostamstavote perustuu vuosen valvontatetojen perusteella estmotuun kustannusrntamaan. Energamarkknavrasto varmstaa velä tehostamskustannuksna käytettyjen kustannustetojen okeellsuuden ennen vahvstuspäätöksen antamsta. Tämän muston tarkotuksena on selventää tehostamskannustmeen lttyvän srtymäajan vakutuksa. Verkonhaltjat vovat arvoda tehostamstavotteen vakutusta Energamarkknavraston nternet-svulta saatavlla olevalla kohtuullsten tehostamskustannusten laskemseen kehtetyllä Excel-sovelluksella 1 Srtymäajan tehostamstavotteen laskenta Kolmannella valvontajaksolla sovelletaan verkonhaltjakohtasta tehostamstavotetta, joka perustuu 8 vuoden ptusen srtymäajan malln. Tehostamstavotteen laskennassa käytetään verkonhaltjan vuosna toteutuneden kustannusten keskarvon perusteella estmotua StoNEDkustannusrntamaa. Tehostamstavote X lasketaan kaavalla, 8 8 X 1 (1 2,06%) (exp( e ) 1) mssä e on verkonhaltjan vuosen keskmääräsellä anestolla (panos- tuotos- ja tomntaympärstömuuttujat) StoNED-menetelmällä laskettu regressoresduaal, joka kuvaa toteutuneden kustannusten ja kustannusten ehdollsen odotusarvon osamäärää 2, ja Eu ( ) on StoNEDmenetelmällä estmotu tehottomuustermn u odotusarvo. Sten exp( e ) 1 kuvaa yrtyksen suhteellsta tehostamstarvetta, joka tuls saavuttaa srtymäajan kuluessa. Kaavassa kuvaa ylesen tuottavuuskasvun (ertysest teknsen kehtyksen) mukasta kustannusten tehostamstavotetta 8 vuoden srtymäajan kuluessa. Ottamalla näden lukujen su m- 1 Saatavssa Energamarkknavraston kotsvulta seuraavan hakupolun kautta: Sähkömarkknat - Kolmannen valvontajakson valmsteluraportt - 33 Kustannusmuuttujan määrttelyn vakutukset tehokkuusestmonnn tuloksn ja tehostamstavottesn - StoNED - STOTEX - laskenta (StoNED_STOTEX_laskenta.xlsx) 2 Havattujen kustannusten pokkeama keskmääräsestä kustannusfunktosta, ks. Kuosmanen et al. (2010) s. 26. Saatavssa Energamarkknavraston kotsvulta seuraavan hakupolun kautta: Sähkömarkknat - Kolmannen valvontajakson valmsteluraportt - 32 Sähköverkkotomnnan kustannustehokkuuden estmont StoNED-menetelmällä Energamarkknavrasto Lntulahdenkuja 4 Puheln S-post vrasto@energamarkknavrasto.f Energmarknadsverket Helsnk Telefax Internet

2 2 (5) masta kahdeksas juur saadaan vuosttanen tehostamstavote, johon ssältyy myös 2,06% vuosttanen tuottavuuskasvu srtymäjakson akana. Tarkastelujakson muuttujen keskarvon tulktaan kuvaavan vuoden 2007 teknsen kehtyksen tasoa. Myös tlastoaneston perusteella vodaan havata, että vuoden 2007 kustannus- ja tuotosmuuttujen arvot ovat lähempänä tarkastelujakson keskarvoa kun muden vuosen vastaavat arvot. Vertalukohtana oleva tehokas kustannusrntama määrtellään srtymäajan lopussa vuonna 2019, huomoden 2,06% vuosttanen tuottavuuskasvu. Jotta vuosen välllä tapahtuva ylenen tuottavuuskasvu tulee huomoduks, estmodut StoNED-rntaman mukaset kustannukset kerrotaan korjaustermllä. Tämä lasketaan suoraan kustannusrntaman Ĉ laskennan yhteydessä, jollon erllstä korjaustermä e srtymäajan laskukaavassa sovelleta. Tehostamstavote perustuu Energamarkknavraston käytössä oleven vuosen valvontatetojen perusteella laskettuun tehokkuusestmaattn. Koska tehostamstavotteen prn on kontrollotavssa oleven operatvsten kustannusten lsäks otettu mukaan hävösähkön ja keskeytyksstä aheutuneen hatan kustannukset, tehostamstavotteen laskennassa e huomoda toselle valvontajaksolle vahvstettuja verkonhaltjakohtasa tehostamstavotteta, jotka koskevat anoastaan operatvsa kustannuksa. Tosn sanoen verkonhaltjolle e aseteta jälkkäteen tehostamsvaatmuksa vuoslle , vaan srtymäajalle laskettua tehostamstavotetta sovelletaan kolmannella valvontajaksolla vuodesta 2012 alkaen. Vastaavast tehostamstavotteen laskennassa e myöskään oteta erkseen huomoon tehokkuuden mahdollsta hekkenemstä tosen valvontajakson akana, koska verkonhaltjoden on tosta valvontajaksoa koskeven vahvstuspäätösten mukasest edellytetty tehostavan tomntaansa jo tosella valvontajaksolla. Tehostamstavotteen laskenta perustuu vuoden 2007 teknsen kehtyksen tasoon, jollon lähtökohtasest oletetaan, että verkonhaltjoden yrtyskohtasessa tehokkuudessa e ole tapahtunut muutoksa tosen valvontajakson akana. Tuottavuuden oletetaan kasvaneen ylesen tuottavuustavotteen verran el 2,06% vuodessa joten tämän kasvu otetaan huomoon vuosen välseltä ajalta vuoden 2012 kohtuullsta tehostamskustannusta (STOTEX) määrtettäessä. Kuva 1. havannollstaa reaalsen kohtuullsen tehostamskustannuksen el STOTEX:n kehtystä srtymäajan kuluessa. On syytä huomata että esmerkn reaalnen STOTEX e ota huomoon nflaatota. Kolmannella valvontajaksolla verkonhaltjan tehostamskannustmessa STOTEX on nmellnen el ottaa myös nflaaton/kustannustason nousun huomoon. Kuvaan on merktty kolmen kuvtteellsen esmerkkyrtyksen reaalsen kohtuullsen tehostamskustannuksen el STOTEX:n kehtys ajan kuluessa ndeksotuna sten, että tehokas kustannustaso vuonna 2007 = 100. Musta paksun vva kuvaa tehokkaan yrtyksen (tehokkuusluku on tasan 100%) reaalsen STO- TEX:n kehtystä srtymäajan kuluessa. Musta vva laskee ylesen tuottavuustavotteen verran el 2,06% vuodessa vuosna Vva laskee vuosttan 2,06% myös srtymäajan kuluessa vuosna Tämä johtuu stä että yrtyksen verkonhaltjakohtaseks tehostamstavotteeks (joka ssältää ylesen tehostamsvaateen) muodostuu juur tämä 2,06%.

3 3 (5) Snnen vva kuvaa tehottoman (tehokkuusluku 60% ja 70% välllä) verkonhaltjan reaalsen STO- TEX:n kehtystä. Snnen vva laskee vuodesta 2007 vuoteen 2011 ylesen tuottavuustavotteen verran el 2,06%. Korkeamman verkonhaltjakohtasen vuotusen tehostamstavotteen johdosta vva laskee jyrkemmn vuosna Tämä tarkottaa stä että verkonhaltjan täytyy tehostaa tomntaansa vomakkaammn jotta se saavuttas tehokkaan tomnnan tason vuonna Punanen vva kuvaa tosta äärpäätä, erttän tehokasta yrtystä (tehokkuusluku 120% ja 130% välllä). Kakken verkonhaltjoden STOTEX-sopeutumsurat sjottuvat tehottommman yhtön snsen ja tehokkamman yhtön punasen käyrän vällle. Reaalnen STOTEX laskee ylesen tuottavuustavotteen myötä 2,06% vuodessa. Koska tehokkuusestmont perustuu vuoden 2007 teknsen kehtyksen tasoon ja toselle valvontajaksolle e aseteta jälkkäteen tehostamsvaatmuksa, kakken kolmen esmerkkyrtyksen laskennallnen STOTEX:n lähtötaso laskee vuosttan 2,06% vuosttan jaksolla Tällön yrtyksen tehokkuuden tasossa e tapahdu muutosta vuosen välllä. On syytä korostaa, että vuosen osalta kyseessä on anoastaan laskennallnen kehtysura, jonka perusteella STO- TEX:n lähtötaso määrtellään kolmannen valvontajakson alussa. Srtymäajan tehostamstavotetta sovelletaan vuodesta 2012 alkaen. Tällön tehottoman yrtyksen snnen STOTEX-käyrä laskee jyrkemmn, 100% tehokkaan yrtyksen musta STOTEX-käyrä jatkaa vakaalla 2,06% vuosttasella lasku-uralla, kun taas erttän tehokkaan yrtyksen punanen STOTEX-käyrä nousee maltllsest koht vuoden 2019 tavotetasoa. Tämän verkonhaltjan tehokkuus mahdollstaa sen että sen reaalnen STOTEX kasvaa heman vuosttan. Kuva 1. Kohtuullsen reaalsen kustannuksen kehtys srtymäajan kuluessa

4 4 (5) Verkonhaltjoden toteutuneden kustannusten e tarvtse noudattaa STOTEX:n laskennallsa kehtysura, vaan yrtykset vovat ajottaa tehostamstomet er tavon. Mkäl verkonhaltja on tehostanut tomntaansa jo akasemmlla valvontajaksolla, nn tällön toteutunut reaalnen kustannus on vonut lähestyä tehokkaan tomnnan tasoa jo tosella valvontajaksolla, jollon kolmannelle valvontajaksolle asetetun tehostamstavotteen saavuttamnen on helpompaa. Tosaalta, jos verkonhaltja e ole akasempa valvontajaksoja koskeven vahvstuspäätösten mukasest tehostanut tomntaansa akasemmlla valvontajaksolla, vo tehokkaan tomnnan mukasen kustannustason saavuttamnen edellyttää vomakkaampa tehostamstoma. Lsäks on myös syytä huomata, että edellä estetty tarkastelu perustuu reaalsn, tetyn vuoden hntatasoon korjattuhn kohtuullsn kustannuksn. Yrtyksen nmellnen kohtuullnen kustannus vo kasvaa hntojen nousun myötä (STOTEX sdottu rakennuskustannusndeksn), vakka samalla yrtyksen kohtuullset kustannukset reaalsest lasksvat. Lsäks STOTEX kasvaa tuotosten (srretyn energan määrä, verkon ptuus, käyttäjämäärä) ta maakaapelontasteen kasvaessa. Taulukossa 1. on havannollstettu reaalsen STOTEX:n ja nmellsen STOTEX:n erlasa kehtys-skenaarota keskmääräsen verkonhaltjan tapauksessa (tehokkuusluku 95,5%, srtymäajan tehostamstavote 2,91% vuodessa). Taulukon ensmmänen sarake kuvaa reaalsen, vuoden 2009 hntatasoon suhteutetun STOTEX:n laskennallsta kehtystä vuosna Taulukon tonen sarake esttää vastaavan kehtysuran, mutta kustannukset on estetty kunkn vuoden nmellshnnon olettaen, että nflaatovauht on 2,63% vuodessa (vastaa RKI:n keskmäärästä vuosmuutosta ajanjaksolla ). Kolmannessa sarakkeessa on lsäks oletettu, että tuotosmäärät (energan srto, verkkoptuus ja käyttäjämäärä) kasvavat yhden prosentn vuodessa. Taulukko 1. Keskmääräsen verkonhaltjan vuotusen kohtuullsen tehostamskustannuksen kehttymnen tetyllä lähtöoletukslla vuos reaalnen STOTEX vuoden 2009 hnnon, tuotosmäärät e muutu nmellnen STOTEX kysesen vuoden hnnon (nflaato 2,63%), tuotosmäärät e muutu nmellnen STOTEX kysesen vuoden hnnon (nflaato 2,63%), tuotosmäärä kasvaa 1% vuodessa

5 5 (5) Taulukosta havataan, että reaalnen, vuoden 2009 hntatasoon korjattu vuoden 2007 STOTEX laskee 5456 tuhannesta eurosta 4250 tuhanteen euroon vuonna Kutenkn nmellnen STOTEX kasvaa, mkäl keskmääränen nflaatovauht ylttää tuottavuustavotteen 2,06% vuodessa. Maltllnen tuotosmäären kasvu vakuttaa myös STOTEX:a kasvattavast, mutta nflaaton vakutus on huomattavast suuremp. Keskmääräsen verkonhaltjan tedot john yllä oleva esmerkk perustuu, on mallnnettu Excelsovellukseen valmks nmellä Keskarvon Voma Oy. Excel-sovellus on tarkotettu yhtöden kohtuullsten tehostamskustannusten (STOTEX) arvomseen vuosna Sovelluksessa on myös mahdollsta tarkastella ajanjaksoa ennen kolmannen valvontajakson alkamsta vuonna Tällön tulee kutenkn huomoda, kuten edellä on manttu, että ajanjakso vuosen osalta on laskennallnen kehtysura, jonka perusteella STOTEX:n lähtötaso määrtellään kolmannen valvontajakson alussa. Käytännössä tämä tarkottaa, että halutessa tarkastella vuosa , Excel-sovelluksessa tulee kohtaan Verkonhaltjakohtanen tehostamstavote (%) asettaa ylenen tuottavuustavote el 2,06%. Arvotaessa vuotta 2012 ja sen jälkesä vuosa tähän kohtaan tulee asettaa verkonhaltjakohtanen vuotunen tehostamstavote. Reaalsa kustannuksa tarkastellessa tulee Rakennuskustannus-ndeksn psteluku (1995=100) - kohtaan syöttää tarkastelun kohteena olevasta vuodesta rppumatta sama psteluku kun parametrarvossa olevassa kohdassa Rakennuskustannusndeks Nmellstä toteutunutta kustannustasoa arvotaessa kohtaan Rakennuskustannus-ndeksn psteluku (1995=100) tulee syöttää ndeksn psteluku ta arvo psteluvusta jos lukua e ole velä saatavlla (esm. jos halutaan tarkastella vuotta 2013). Energamarkknavrasto vahvstaa käytettävän rakennuskustannusndeksn psteluvun akasempaan tapaan, el vuonna 2012 käytettävä psteluku on vuoden 2011 huht-kesäkuun keskarvo.