Sitwise Oy / Oskari Kaupinmäki, Hanna Reihe, Santeri Haavist Arlampi I ja II Liikenneselvitys 27.9.2018
1/20 27.9.2018 Arlampi I ja II Sisällys 1 Lähtökhdat ja tavitteet... 2 2 Nykytilaselvitys... 3 2.1 Suunnittelu- ja kaavitustilanne... 3 2.2 Aiemmat suunnitelmat... 3 2.3 Arlampi I ja II kaavalunns... 4 2.4 Liikenneverkk... 7 2.4.1 Autliikenteen verkk... 8 2.4.2 Jukkliikenne... 8 2.4.3 Jalankulku- ja pyöräliikenne... 10 3 Liikenteelliset tarkastelut... 11 3.1 Tutkittu vaihteht... 11 3.1.1 Autliikenne... 11 3.1.2 Jukkliikenne... 11 3.1.3 Pyöräliikenne ja jalankulku... 12 3.2 Liikenteen timivuuden arviinti... 13 3.2.1 Liikenne-ennuste... 13 3.2.2 Simulintimalli... 15 3.2.3 Simulintitulkset... 15 3.2.4 Timivuustarkastelujen yhteenvet... 18 3.3 HCT-ajneuvyhdistelmien humiiminen liittymäalueilla... 18 4 Yhteenvet... 20
Arlampi I ja II 27.9.2018 2/20 1 Lähtökhdat ja tavitteet Arlammin eritasliittymän valmistuminen vuden 2016 lpulla valtatien 3 ja maantien 130 liittymään Riihimäen Arlammille sai yritykset kiinnstumaan timitilapaikista liittymän läheisyydessä. Arlammin alueen kaavittaminen työpaikka-alueeksi käynnistyi vunna 2016, kun kaupunginhallitus päätti Arlampi I asemakaavan laatimisesta 1.2.2016 43. Tarkasteltava alue sijaitsee nin 5 km Riihimäen keskustasta lunaaseen Arlammin eritasliittymän kaakkissektrissa. Aluetta rajaavat maantie 130, Hyvinkääntie, Kuluntien varren asutus sekä metsä- ja peltalueet. Alue n rakentamatn ja pääsin metsäaluetta. Kuluntien varrella n maktiasutusta sekä maatalusrakennuksia. Kaava-alueen eteläpulella sijaitsee vanha Arlammen kulu. Herajen tellisuusalue ulttuu Hyvinkääntien phjisreunaan. Arlammin tulevan maankäyttöalueen sijainti n esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Arlammin tulevan maankäyttöalueen (punainen ympyrä) sijainti Riihimäen etelä- ja Hyvinkään phjispulella valtatien 3 / maantien 130 varrella (kuva: Ggle Maps, 2018).
3/20 27.9.2018 Arlampi I ja II Tarkasteltavalle alueelle n tällä hetkellä maatalusliittymä maantieltä 130. Alueen phjispulella kulkee Hyvinkääntie Arlammin eritasliittymästä itään ja edelleen Hyvinkään suuntaan. Hyvinkääntieltä ei le liittymää alueelle. Riihimäen kaupungin tavitteena li alun perin tutkia Arlammin tulevan maankäyttöalueen pääkaduksi rakennettavan Virtakadun ja alueen länsipulella kulkevan maantien 130 välisen, asemakaavan mukaisen katuliittymän tteuttamisen edellytykset. Uudenmaan ELY-keskus ei kuitenkaan myöntänyt lupaa liittymän tteuttamiseksi maantielle 130, minkä takia tässä selvityksessä n tutkittu tarkemmin kaava-alueen liittymistä Hyvinkääntiehen sekä siitä aiheutuvia liikenteellisiä vaikutuksia Hyvinkääntien-Würthintien sekä Hyvinkääntien-maantien 130 liittymissä. 2 Nykytilaselvitys 2.1 Suunnittelu- ja kaavitustilanne Alueella n vimassa Valtineuvstn 28.9.2006 vahvistama Kanta-Hämeen maakuntakaava 2006. Kanta-Hämeen maakuntakaava sai lainviman 28.12.2007. Lisäksi alueella n vimassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava sekä 2. vaihemaakuntakaava. Edellä listattujen maakuntakaavjen yhdistelmäkartalla suunnittelualueen phjissa sijaitsee työpaikka-alueella. Alueen länsipulella vat mttritien ja valta- tai kantatien merkinnät. Luteispulelle n merkitty Arlammin eritasliittymä merkinnällä kehitettävä eritasliittymä. Eritasliittymästä itään kantatielle 54 n sitettu uusi tielinja, hjeellinen sijainti. Kaava-alue sisältyy 1. vaihemaakuntakaavassa kehitettävät liikennekäytävät alueeseen. Eritasliittymästä länteen kantatielle 54 n sitettu yhteystarve. Alueen eteläreunaa sivuaa maisema-alue. Alueen eteläpulella n ulkilureittimerkintä. Alueella n vimassa myös Riihimäen ikeusvaikutteinen yleiskaava 2035, jka n hyväksytty kaupunginvaltuustssa 29.5.2017 ja saanut lainviman 20.8.2017. Lukuun ttamatta phjisinta saa Hyvinkääntien kaarteessa, suunnittelualue n yleiskaavassa sitettu merkinnällä TP; Uusi työpaikka-alue. Alue n tarkitettu asemakaavitettavaksi. Alue varataan timistja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatnta tellisuutta sekä varastintia varten. Arlammin eritasliittymästä itään Arlammintielle n merkitty uusi hjeellinen tielinjaus, Arlammin rsi. Eritasliittymästä länteen n uusi tieyhteystarve, Läntinen kehätie valtatieltä 3 kantatielle 54. Alueen eteläpulelle n merkitty viheryhteystarve. Alueen itäpulella n merkittävän tulvariskialueen 1/250 a merkintä. Riihimäen kaupungin kaupunkisuunnittelun vastuualueella laaditaan asemakaavaa ja asemakaavan muutsta Arlammin eritasliittymän läheisyyteen. Aiemmin vireille tulleita Arlampi I ja Arlampi II asemakaavahankkeita viedään tällä hetkellä eteenpäin yhtenä hankkeena Arlampi I ja II. Kaavituksen tavitteena n mahdllistaa maakunta- ja yleiskaavissa määritellyn työpaikka-alueen sijittaminen alueelle, jka rajautuu phjisessa Hyvinkääntiehen ja lännessä maantiehen 130. Alueen pinta-ala n n. 21 ha. 2.2 Aiemmat suunnitelmat Ennen asemakaavituksen alkamista tarkasteltavasta alueesta n laadittu seuraavat selvitykset: Riihimäen yleiskaavaa 2035 varten tehdyt selvitykset Riihimäen meluselvitys, Rambll Finland Oy, 2008 Riihimäen ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteenlaits, 26.1.2011 Ilmanlaatumittaukset Riihimäellä (ympäristönsujeluyksikkö, 11/2016)
Arlampi I ja II 27.9.2018 4/20 Ympäröivän maankäytön kytkeminen mttritien liikennekäytävään, 2013 Liikennevirast Arlammin eritasliittymä valtatiellä 3, Liikennetarkastelu, 10.3.2014 Pöyry Finland Oy Arlammin eritasliittymä, Tiesuunnitelma, 28.5.2014, Pöyry Finland Oy Hyvinkääntien katusuunnitelma, 28.5.2014, Pöyry Finland Oy Valtatie 3 Helsinki Hämeenlinna, parantaminen rakentamalla eritasliittymä Arlammin khdalle, Meluselvitys, 12.3.2014, Pöyry Finland Oy Kaavatyön yhteydessä n laadittu / laaditaan seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: Riihimäen Arlampi I ja Herajki eteläinen alueiden luntselvitys, 11.10.2016, Tähtiranta Oy Riihimäki Arlampi I ja Herajki eteläinen liit-ravaselvitys, 5.4.2017, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Arlampi I ja Herajki etelä asemakaavaselvitykset, 30.9.2016, Sit Oy. Selvitykset sisältävät seuraavat suunnitelmat tai selvitykset: Rakennettavuusselvitys Pinnantasaussuunnitelma, sayleiskaavatasinen tarkastelu Hulevesiselvitys, sayleiskaavatasinen tarkastelu Vesihulln yleissuunnitelma Meluselvitys Arlampi I ja Herajki etelä asemakaavaselvitysten (30.9.2016, Sit Oy) päivitys Arlampi I ja II alueiden salta, Sitwise, Pinnantasaussuunnitelma, Hulevesiselvitys, Meluselvitys, Kaavan vaikutusten arviimiseksi laadittavat ympäristöselvitykset, Sitwise: Phjavesiriskien arviinti, Kaivkartitus Kallitekniikka, Mt 130 liikenneselvitys välillä Linnatuuli Hyvinkää, 15.5.2017, Trafix MT130 Virtakadun liittymän liittymäselvitys, 9.5.2018, Sitwise Havainnekuva, 25.6.2018, Riihimäen kaupunki, kaavituksen palvelualue Käsillä leva Arlampi I ja II liikenneselvitys, Sitwise. 2.3 Arlampi I ja II kaavalunns Asemakaavan laatimisen taustalla n tarve luda timitilja eritasliittymän mahdllistavien hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Kaupunki ja Sislin Oy (perustettavan yhtiön lukuun) vat slmineet esispimuksen Arlampi I asemakaavan ja Arlampi II asemakaavan alueilla sijaitsevien kaupungin mistuksessa levien tiljen Rauhala (694-401-13-33) sekä Viljamaa (694-403-24-4) kaupasta. Esispimuksessa n esitetty tavitteeksi kaavittaa alueille vähintään 3 000 k-m2 rakennusikeutta timistrakennusta varten ja vähintään 35 000 kem2 rakennusikeutta lgistiikka- ja varastrakennuksia varten. Tnttien yhteispinta-alaksi tavitellaan 10 hehtaaria, jsta nin 2 hehtaaria timistrakennusten krttelialuetta varten ja nin 8 hehtaaria lgistiikka- ja varastrakennuksien krttelialueen tnttia varten. Seuraavassa kuvassa n esitetty alustava ehdtus asemakaavaksi.
5/20 27.9.2018 Arlampi I ja II Kuva 2. Arlampi I ja II kaavalunns, ehdtus pvm. 18.9.2018. Krtteliin 3401 n sitettu varast- ja lgistiikkatimintja varten merkinnällä TV Varastrakennusten krttelialue. Suurin sallittu kerrsluku n II ja tehkkuusluku e=0,5. Alueen käyttö varast- ja lgistiikka-alueena edellyttää laajja tasaisia alueita.
Arlampi I ja II 27.9.2018 6/20 Timistrakentamista varten n varastrakennusten krttelialueen eteläpulelle sitettu merkintä KT; Timistrakennusten krttelialue. Suurin sallittu kerrsluku n IV ja rakennusikeus 3500 kem2. Näiden lisäksi n sitettu merkinnällä KTY-2; Timitilarakennusten krttelialue. Alueelle saa rakentaa timistrakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmia tellisuus- ja varastrakennuksia. Timinta ei saa aiheuttaa melu- tai muuta häiriötä asutukselle. Rakennetusta kerrsalasta enintään 20 % saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tilja varten. Suurin sallittu kerrsluku n II ja tehkkuusluku e=0,5. Krttelialueille n merkitty maanpinnan likimääräiset krkeusasemat, jtka edellyttävät alueella pinnantasausta. Alueen itälaidassa Virtakadun itäpulelle kaavittamattman alueen väliin jää kapea sujaviheralue (EV), jka jatkuu aina maantielle 130 saakka. Virtakadun ja kaavan ulkpulelle jäävän Kuluntien välille n merkitty hjeellinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys. Kaava-alueen phjisreunaan n merkitty EV-1; Sujaviheralue, jlle saa sijittaa kunnallisteknisiä rakenteita. Alueelle saa sijittaa jalankulku- ja pyöräilyväyliä, yhdyskuntateknisiä jhtkäytäviä ja rakenteita, hulevesiumia ja hulevesien viivytysalueita. Tälle sujaviheralueelle Virtakadun varteen n merkitty hjeellinen rakennusala pumppaama varten. Alueen kaakkissaan n merkitty lähivirkistysalue merkinnällä VL-2; Lähivirkistysalue, taajamametsä, jka n lunnn mnimutisuuden kannalta erityisen tärkeä. Yleismääräyksissä n lisäksi annettu aluetta kskeva määräys: alue n metsälunnn mnimutisuuden kannalta merkittävä alue, jnka käsittelyssä tulee ttaa humin metsälain 10 :n asettamat rajitukset. Mititus ja aluevaraukset TV, Varastrakennusten krttelialue: n. 8,1 ha, kerrsalaa n. 40 600 kem2 KTY-2, Timitilarakennusten krttelialue: n. 1,7 ha, kerrsalaa n. 7 900 kem2 KT, Timistrakennusten krttelialue: n. 1,8 ha, kerrsalaa 3 500 kem2 LT, Maantien alue: n. 2 ha Katualueet: n. 3,3 ha VL-2, Virkistysalue: n. 1,6 ha EV ja EV-1, Sujaviheralueet: n. 2,6 ha KAAVA-ALUE YHTEENSÄ: n. 21 ha, kerrsalaa n. 52 000 kem2 Alueelle n lisäksi sitettu yleiskaavan mukaisesti määrittelemätöntä työpaikka-aluetta, jka n tässä selvityksessä humiitu tulevaisuuteen varautumista varten. Työssä humiitava kknaiskerrsneliömäärä alueella n tällöin 69 500 kem2.
7/20 27.9.2018 Arlampi I ja II 2.4 Liikenneverkk Kuva 3. Arlammin työpaikka-alueen kerrsalat yleiskaavakartalla. Tarkastelualueen liikenneverkk ja väylien hierarkia n kuvattu kuvassa 3. Alue kytkeytyy Riihimäen katuverkkn pääkkjakatuna timivan Meijeritien kautta. Pääkkjakatuyhteyttä täydentää maantie 130. Kuva 4. Tarkastelualueen liikenneverkn hierarkia nykytilanteessa.
Arlampi I ja II 27.9.2018 8/20 2.4.1 Autliikenteen verkk 2.4.2 Jukkliikenne Autliikenteen verkn mudstavat lännessä valtatie 3 ja maantie 130 (Hämeenlinnantie / Helsingintie) sekä phjisessa ja idässä Hyvinkääntie sekä Würthintie. Riihimäen katuverkkn alue kytkeytyy Meijeritien kautta. Maantie130 timii tarkastelualueella valtatien 3 rinnakkaistienä ja palvelee lähialueidensa maankäyttöä. Erityisesti Riihimäen Herajen khdalla paikallinen liikenne mudstaa merkittävän san maantien 130 liikenteestä. Maantien 130 keskimääräinen vurkausiliikenne (KVL) li 4 300 ajneuva / vurkaudessa (tiesite 130/9/0-130/9/7 103) ja raskaan liikenteen määrä 375 ajneuva / vurkaudessa eli nin 8,7 % vunna 2017 (Liikennevirast 2018). Maantien 130 npeusrajitukset vaihtelevat tarkastelualueella 50 km/h ja 80 km/h välillä. Arlammin eritasliittymän khdalla npeusrajitus n 50 km/h. Hyvinkääntien ja Würthintien npeusrajitus n tällä hetkellä 50 km/h. Liikennemäärä Hyvinkääntiellä n nykytilanteessa Tierekistein mukaan vain nin 200 ajneuva vurkaudessa. Maantiellä 130 tai katuverklla ei le tapahtunut henkilövahinkihin jhtaneita liikennennettmuuksia viimeisten viiden vuden aikana suunnittelualueen khdalla. Lähin yksittäinen liikennennettmuus n tapahtunut etelään päin Kuluntien liittymässä. Kyseessä li suistumisnnettmuus. Arlammin eritasliittymän rampeilla n sattunut muutamia maisuusvahinkihin jhtaneita eläinnnettmuuksia. Tarkasteltavassa khdassa maantie 130 kuuluu erikiskuljetusten runkreitteihin. Tällä hetkellä uudelle kaava-alueelle n maatalusliittymä maantieltä 130. Alueen phjispulella kulkee Hyvinkääntie Arlammin eritasliittymästä itään ja edelleen Hyvinkään suuntaan. Hyvinkääntieltä ei le liittymää alueelle. Jukkliikenteen palvelutas Riihimäen seudulla n määritelty Uudenmaan ELY-keskuksen jukkliikenteen palvelutasmäärittely PATA2 -työssä vunna 2011. Arlammin yhteys määriteltiin nykytilanteessa peruspalvelutasn, jka tarkittaa liikennöintiä kl 7.00/8.00 17.00 ja 3 5 vurn ajamista suunnittain kulu-, työmatka- ja asiintitarpeiden mukaisesti.
9/20 27.9.2018 Arlampi I ja II Kuva 5. Jukkliikenteen nykyinen palvelutas (ELY-keskus 2011). Arlammilla peri paikallisliikenteen linja 4. Riihimäen kaupungilta saatujen jukkliikenteen käyttäjämäärätietjen mukaan helmikuussa 2018 (5.2.2018-18.2.2018 välisenä aikana) Arlammin alueen matkustus li arvilta 12 matkaa / päivä. Kuva 6. Linja 4 (Riihimäen kaupunki 2018).
Arlampi I ja II 27.9.2018 10/20 Lähimpänä kaavitettavaa aluetta sijaitsevat linja-autpysäkit vat valtatien 3 Arlammin uuden eritasliittymän yhteydessä, Hyvinkääntiellä Würthintien liittymässä sekä maantien 130 ja Kuluntien liittymässä. Maantien 130 varrella ei le jalankulku- tai pyöräilyväyliä ja kulku Kuluntien pysäkeille tapahtuu maantien pientareella. Maantien 130 ylittäminen tapahtuu khdassa, jssa ei le merkittyä tienylityspaikkaa. Hyvinkääntiellä linja-autpysäkit n sijitettu Würthintien liittymään sekä Kuluntien liittymän kaakkispulelle. Würthintien liittymässä pysäkeille kuljetaan erillisiä jalankulku- ja pyöräilyväyliä pitkin. Ajneuvliikenteen väylät (Hyvinkääntie, Würthintie) ylitetään sujateitä / pyörätien jatkeita pitkin. Kuluntien liittymän eteläpulella ei le erillisiä jalankulku- tai pyöräilyväyliä, jten pysäkeille kuljetaan piennarta pitkin ja ajrata ylitetään tasssa khdassa, jssa ei le merkittyä tienylityskhtaa. Valtatien 3 rampeilla sijaitseville pysäkeille n järjestetty kulku jalankulku- ja pyöräilyväylää pitkin. Ramppiliittymissä ajradan ylitys tapahtuu sujateitse / pyörätien jatkeita pitkin. 2.4.3 Jalankulku- ja pyöräliikenne Uuden eritasliittymän myötä tarkastelualueen katuverklle n rakennettu miltei kk matkalta jatkuva yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä, jka n Riihimäen pyöräliikenteen taviteverkssa määritelty aluereitiksi. Pyöräily-yhteys kulkee Hyvinkääntien ja Meijerintien varrella yhdistyen Herajentien varteen kulkevaan jalankulku- ja pyöräilyväylään. Maantien 130 varrella ei le erillistä jalankulku- ja pyöräily- (jkpp) väylää. Jalankulku- ja pyöräilyväylää pitkin tulee Riihimäen rautatieasemalla matkaa nin 8 kilmetriä. Nykyisistä jalankulkija- ja pyöräilymääristä ei le tarkempaa tieta. Kuva 7. Pyöräliikenteen taviteverkk Riihimäellä (Riihimäen kaupunki 2016).
11/20 27.9.2018 Arlampi I ja II 3 Liikenteelliset tarkastelut 3.1 Tutkittu vaihteht Tutkittu liikenneverkk ja väylien hierarkia n kuvattu seuraavassa kuvassa. Kuvassa n esitetty nykyisen väylien lisäksi kaava-alueelle suunniteltu Virtakatu järjestelyineen. Kuva 8. Tutkittu vaihteht. 3.1.1 Autliikenne 3.1.2 Jukkliikenne Asema-kaava-alueelle kulku n sitettu asemakaavassa Hyvinkääntien ja Würthintien liittymästä. Liittymätyypiksi susitellaan kiertliittymää, jka tulee helpttamaan erityisesti raskaan liikenteen liittymistä Hyvinkääntielle. Aikaisemmin kulkua alueelle n tutkittu myös maantieltä 130, mutta Uudenmaan ELY-keskus ei kuitenkaan hyväksynyt kyseistä ratkaisua. Alueen läpi kulkeva katu n nimetty Virtakaduksi. Kuluntien ja Islantien liittymään ei le tulssa muutksia. Aluetta palvelevan jukkliikennelinjan nykyinen käyttöaste kert sen, että ptentiaalia jukkliikenteen kehittämiselle n. Riihimäen väestö, kaupunkirakenne ja alueen sijainti humiiden n tdettava, että säännöllisen jukkliikenteen vurvälin tarjnnalle ei lähitulevaisuudessa kuitenkaan löydy edellytyksiä. PATA2 -työssä Arlammin tavitteelliseksi yhteydeksi n määritelty minimitas, jka tarkittaa liikennöintiä kl 8.00 16.00 välisenä aikana ja 1 2 vurn ajamista suunnittain kulu-, työmatka- ja asiintitarpeiden mukaisesti.
Arlampi I ja II 27.9.2018 12/20 Kuva 9. Jukkliikenteen tavitteellinen palvelutas (ELY-keskus 2011). Määritelty tavitetas n heikennys nykytilanteeseen nähden ja alueen kehittyessä palvelutasmäärittelyn uudelleentarkastelu n susiteltavaa. Maankäytön kehittymisen lisäksi jukkliikenteen palvelutasmäärittelyn uudelleentarkastelua pultavat valtakunnalliset ilmast- ja päästötavitteet, jihin vastaaminen edellyttää muiden muassa jukkliikenteen kulkutapasuuden kasvua. 3.1.3 Pyöräliikenne ja jalankulku Pyöräliikenteen järjestelyissä n nudatettava seuraavia keskeisiä infran rakentamisen periaatteita. Näitä nudattamalla turvataan myös jalankulkujärjestelyjen timivuus: yhdenmukaisuus jatkuvuus suruus miellyttävyys / hukuttelevuus turvallisuus. Virtakadun varrelle ehdtetaan saman tasisen yhdistetyn jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentamista kuin Hyvinkääntien ja Meijerintien varteen. Jalankulku- ja pyöräilyväylää n mahdllista jatkaa Kuluntielle asti. Näin uusi yritysalue n katkeamattmasti saavutettavissa Riihimäen keskustasta asti lukuun ttamatta lyhyttä, nin 150 m suutta Uusi Herajentien varrella välillä Parmantie Rintapellntie. Sekaliikenne suus Herajentiellä n lyhyt, autliikennemääriltään rauhallinen ja siellä n henkilöautliikenteen läpiajkielt. Osuuden liikennejärjestelyt kuitenkin edellyttävät keskustan suuntaan menevää pyöräliikennettä ylittämään Herajentien kahdesti nudattaakseen ikean puleisen liikennejärjestelmän periaatteita. Tästä syystä pyörätien rakentaminen puuttuvalle suudelle lisi sutavaa yhdenmukaisuuden ja turvallisuuden perusteella.
13/20 27.9.2018 Arlampi I ja II Pyöräliikenteen suurin ptentiaali n alle 5 kilmetrin matkilla ja jalankulun alle 1 kilmetrin matkilla. Kknaisuudessaan uudelta tellisuusalueelta kertyy pyörällä tai jalan matkaa nin 8 km, jllin edes pyörällä tehtyjen matkjen ptentiaali ei le enää suurin mahdllinen. Arkimatkjen salta vielä alle 10 kilmetrin matkja vidaan kuitenkin pitää pyöräilyn kannalta hukuttelevana, jllin jnkinasteista pyöräliikenteen ptentiaalia n lemassa. Pyöräilyn hukuttelevuus edellyttää pienten infran puutteiden krjaamisen lisäksi työnantajien tukea sekä yleistä myönteistä ilmapiiriä pyöräilyä khtaan. Jalankulun kannalta tärkeimpiä vat tarkituksenmukaiset ja turvalliset sujatiejärjestelyt sekä yhteydet bussipysäkeille. 3.2 Liikenteen timivuuden arviinti 3.2.1 Liikenne-ennuste Vuden 2040 liikenne-ennuste perustuu maantien edellä mainitussa maantien 130 liikenneselvityksessä välille Linnatuuli-Hyvinkää (Trafix 2017) esitettyyn liikennemääräennusteeseen sekä raskaan liikenteen suuksiin. Arlammin uuden maankäyttöalueen liikennetutksen arviinnissa n hyödynnetty hjejulkaisua Liikennetarpeen arviinti maankäytön suunnittelussa (Ympäristöministeriö 2008), jtta saatiin mudstettua arvi Virtakadun keskivurkausiliikenteestä (KVL) ja iltahuipputunnin liikenteestä sisältäen raskaan liikenteen suudet. Liikennemäärien mudstamisessa käytettiin timistmaisten työpaikkjen ja tavaraterminaalien asianmukaisia kertimia ja lukuarvja. Ajneuvilla tehtyjen käyntien määriksi n arviitu timistmaisten työpaikkjen salta 12 / 100 k-m2 (pelkkää henkilö- ja pakettiautliikennettä) sekä varast- ja lgistiikkarakentamisen salta pulestaan 2,2 / 100 k-m2 (raskasta liikennettä 20 %). Liikennetuts arviitiin 70 000 kem2 rakennusalalle. Yleisesti kk Hyvinkää, Janakkala, Riihimäki -alueen liikenteen ennustetaan kasvavan melk vimakkaasti varsinkin työpaikkjen letetun vimakkaan kasvun takia. Valtasa Virtakadun liikenteestä nkin työmatkaliikennettä, jnka khdalla huipputuntien liikenteen suus vurkausiliikenteestä n merkittävä, timistmaisten työpaikkjen salta nin 25 % saapuvista tai lähtevistä ajneuvista (vastakkainen suunta 1 %). Varast- ja lgistiikkarakentamisen (tavaraterminaalit) työmatkaliikenne jakautuu tasaisemmin kk vurkaudelle, ja sen salta n arviitu huipputuntien suudeksi 15 % (vastakkainen suunta 5 %). Tavaraterminaalien raskas liikenne jakautuu maankäytön liikenteestä tasaisimmin kk vurkaudelle ja iltahuipputunnin suus n 7 % sekä lähtevistä että saapuvista ajneuvista. Virtakadun keskivurkausiliikenteen (KVL) ennuste n 4800 ajneuva vurkaudessa, jsta raskasta liikennettä n 624 ajneuva eli 13 %. Iltahuipputunnin suus liikenteestä n 480 ajneuva/tunti (raskasta liikennettä 34 ajneuva eli 7 %). Arvi Virtakadun liikenteen suuntautumisesta phjautuu maantien 130 liikenneselvityksen tietihin sekä Virtakadun sijaintiin suhteessa muuhun liikenneverkkn ja lähimpiin valtatielle 3 jhtaviin eritasliittymiin. Hyvinkääntien läpiajavasta liikenteestä arviitiin 60 % suuntautuvan iltahuipputunnin aikana länsisuuntaan. Seuraavassa kuvassa n esitetty tutkittavan alueen yksinkertaistettu kaaviesitys, jssa n arviitu maankäytön muutsten mukainen KVL (keskimääräinen vurkausiliikenne) ja iltahuipputunnin liikenne.
Arlampi I ja II 27.9.2018 14/20 Kuva 10. Keskivurkausiliikenne (KVL) ja iltahuipputunnin (IHT) liikenne. Liikennetuts 2040 alla levassa kuvassa n taas esitetty tutkittavan alueen ennustevuden 2040 KVL (keskimääräinen vurkausiliikenne) ja iltahuipputunnin liikenne. Kuva 11. Ennustevuden 2040 liikennemäärät.
15/20 27.9.2018 Arlampi I ja II 3.2.2 Simulintimalli Timivuustarkastelut tteutettiin Synchr 10 -hjelmistlla ja simulintihjelman asetuksissa humiitiin Liikennevirastn hjejulkaisussa Tieliikenteen timivuuden arviinti (Liikennevirast 2013) esitetyt asianmukaiset susitukset ja Synchrn asetukset. Liikenteen timivuuden arviinnissa tarkasteltiin kahden keskeisen autliikennettä välittävän liittymän timivuudet yön yli -tilanteessa (tilanne, jssa uuden maankäytön tuttama liikenne n lisätty nykytilan liikennemäärien päälle), ennustetilanteessa 2040 sekä herkkyystarkasteluin (30 % liikennemäärän lisäys ennustetilanteen liikennemääriin). Tarkasteltavat tasliittymät livat Hyvinkääntien / Würthintien / Virtakadun kiertliittymä ja Hämeenlinnantien / Hyvinkääntien kiertliittymä. Iltahuipputunnin liikenteen suutena n käytetty 10% keskivurkausiliikenteestä. Suuntautumisena n käytetty jaka 60% / 40%. 3.2.3 Simulintitulkset Virtakadun uuden maankäytön lisäämät liikennemäärät eivät aiheuta ngelmia kummassakaan tutkituista kiertliittymistä liikennemäärien lisääntyessä ennusteen mukaisesti. Yön yli - tilanteessa liittymien liikenteellinen timivuus n simulintitulsten perusteella erinmainen, eikä palvelutasn heikentymistä llut havaittavissa. Alla levissa kuvissa n esitetty tarkastelualueen mukaiselle liikenneverklle tehtyjen arkivurkauden huipputuntien simulintien tulkset vuden 2040 ennustetilanteessa. Kuvasta näkee, että kurmitusasteet ennustetilanteessa pysyvät hyvänä (alle 0,64) mlempien liittymien kaikilla tulsuunnilla. Kuva 12. Kurmitusasteet v. 2040.
Arlampi I ja II 27.9.2018 16/20 Matalien kurmitusasteiden jhdsta jnpituudet pysyvät myös hyvin maltillisina eikä ruuhkautumista synny. Häiriötilanteissa riskinä n Hämeenlinnantien ja Hyvinkääntien liittymän läntisen haaran jnn ulttuminen valtatien 3 itäiselle ramppiliittymälle. Kuva 13. Jnpituudet v.2040. Ajneuvkhtaiset viivytykset pysyvät alle 10 sekunnin kaikilla tulsuunnille, jllin palvelutas n A, eli erittäin hyvä kaikilla tulsuunnilla. Kuva 14. Keskimääräiset ajneuvviivytykset v.2040. Herkkyystarkastelu Herkkyystarkasteluna simulitiin tilanne, jssa tteutettiin 30 % liikennemäärän lisäys ennustetilanteen 2040 liikennemääriin. Kurmitusasteet pysyivät alle 0,5 myös herkkyystarkasteluissa, jllin liittymien vidaan tdeta kestävän vielä suurempi liikennemäärien kasvu.
17/20 27.9.2018 Arlampi I ja II Kuva 15. Kurmitusasteet herkkyystarkastelussa. Jnpituudet pysyvät edelleen maltillisina eikä Hämeenlinnantien ja Hyvinkääntien kiertliittymän läntisen haaran jn vieläkään ylety valtatien 3 itäisen ramppiliittymän kiertliittymään. Häiriötilanteissa tilannetta vidaan pitää mahdllisena, mutta se ei kuitenkaan edellytä erityisiä timenpiteitä. Kuva 16. Jnpituudet herkkyystarkastelussa. Ajneuvkhtaiset viivytykset pysyvät yhä alle 10 sekunnin, eli palvelutas n erittäin hyvä (LOS A).
Arlampi I ja II 27.9.2018 18/20 Kuva 17. Keskimääräiset ajneuvviivytykset herkkyystarkastelussa. 3.2.4 Timivuustarkastelujen yhteenvet Päätelmänä vidaan tdeta, että simulitujen liittymien liikenteellinen timivuus n hyvä yön yli tilanteessa, iltahuipputunnin aikana vuden 2040 ennustetilanteessa sekä herkkyystarkasteluissa. Tarkasteltavat liittymäalueet timivat erittäin hyvin iltahuipun ennusteliikenteellä vastaten palvelutasa A. Jnpituudet vat lyhyitä ja viivytykset vähäisiä eivätkä liittymäalueet ruuhkaudu. Kasvusta ylivimaisesti suurin sa n henkilö- ja pakettiautliikennettä, jten maksimijnpituudet pysyvät maltillisina. Vaikeinta liittyminen n pitkille perävaunullisille kurma-autille, jtka kiihtyvät hitaasti ja edellyttävät pitkät kriittiset aikavälit liittyäkseen liikennevirtaan. 3.3 HCT-ajneuvyhdistelmien humiiminen liittymäalueilla Tavallista ajneuvyhdistelmää pidemmät ja/tai painavammat HCT-ajneuvyhdistelmät (High Capacity Transprt) määritellään tistuvasti liikennöiviksi suuremman tavaramäärän ajneuvyhdistelmiksi, jiden mitat ja/tai massat ylittävät valtin lainsäädännössä asetetut enimmäisarvt. Pisimmät Sumessa käytössä levat HCT-ajneuvyhdistelmät vat 34,5 metrisiä ja kknaismassaltaan jpa 104 tnnisia. Pitkät HCT-ajneuvyhdistelmät mudstavat liittymäalueilla suuremman pyyhkäisyalan tavalliseen ajneuvyhdistelmään verrattuna, minkä vuksi tilantarve liikenneympäristössä kasvaa. Liittymäalueilla HCT-ajneuvyhdistelmien tilantarve riippuu teknisistä minaisuuksista ja käytettävistä akselistrakenteista. HCTajneuvyhdistelmien erityisminaisuudet n pyrittävä humiimaan timivan HCT-verkstn mudstamiseksi tulevaisuutta ajatellen.
19/20 27.9.2018 Arlampi I ja II Kuva 18. Esimerkkikuva HCT-ajnevsta ja tavallisesta mduuliyhdistelmästä. Kiertliittymien sveltuvuus HCT-ajneuvyhdistelmille riippuu näiden minaisuuksista, jtka n humiitava suunnittelussa. HCT-ajneuvyhdistelmien yksilölliset minaisuudet kuten kknaispituus, kknaismassa ja akselirakenteet vaikuttavat mudstuviin ajuriin. Ajurien lisäksi minaisuudet vaikuttavat risteysalueen ylitysaikihin ja ajneuvyhdistelmän tilantarpeeseen. HCT-ajneuvyhdistelmien yksilöllisten minaisuuksien lisäksi ajnpeudella ja kuljettajan ammattitaidlla n vaikutusta tilantarpeeseen liikenneympäristössä. Ajuramallinnuksen perusteella mititusajneuvna käytetyn 31 metrisen HCT-ajneuvyhdistelmän ajlinjat eivät aiheuttaneet ngelmia selvitykseen valituissa kiertliittymissä. Tutkitut kiertliittymät n mititettu mduuliyhdistelmille, mutta niihin sisällytettyjen liikkumisvarjen avulla tilaa n käytettävissä myös mduuliyhdistelmiä pidemmille kuljetuksille. Hyvinkääntien ja maantien 130 välinen kiertliittymä sijaitsee suurten erikiskuljetusten tavitetieverklla, jten sen kautta liikennöidään tilapäisesti myös HCT-ajneuvyhdistelmiä suuremmilla kuljetuksilla. Virtakadun/Würthintien ja Hyvinkääntien välisen kiertliittymän tulkaistjen mutiluun n kiinnitettävä humita, jtta varmistetaan HCT-ajneuvyhdistelmien sujuva liikennöinti kaikista tulsuunnista. Seuraavassa kuvassa n esitetty ajurasimulinneista saadut tulkset. Kuva 19. HCT-ajneuvyhdistelmän ajurat tutkittavissa kiertliittymissä.
Arlampi I ja II 27.9.2018 20/20 4 Yhteenvet Selvityksessä tarkasteltiin Arlampi I ja II asemakaava-alueen kytkeytymistä lemassa levaan liikenneverkkn kaikki kulkumudt humiiden. Liikenteen timivuuden arviinnissa humiitiin kaava-alueen liikennetutsten lisäksi muiden ympäröivien kaava-alueiden liikennetutkset niiltä sin, kuin ne vaikuttavat Arlammin kaava-alueeseen ja sitä ympäröivään tieja katuverkkn. Tarkasteluissa humiitiin lisäksi HCT -ajneuvyhdistelmien timintaedellytykset alueella. Selvityksen perusteella suunniteltu maankäyttö istuu hyvin ympäröivään katuverkkn tilanteessa, jssa uuden maankäytön tuttama liikenne hjataan Hyvinkääntien kautta kaupungin katuverklle ja valtin tieverklle. Tehtyjen timivuustarkastelujen perusteella lisääntyvä maankäyttö ei tuta liikenteen timivuuden kannalta ngelmia edes tilanteessa, jssa ennustevuden 2040 liikennemääriä kasvatetaan 30 %:lla, ja jnka realisitumista vidaan pitää epätdennäköisenä. Timivuustarkastelujen lisäksi tdettiin alueelle suunnitellun katuverkn mahdllistavan liikennöinnin HCT-ajneuvyhdistelmillä siten, että Virtakadun kiertliittymän suunnittelussa humiidaan kiertliittymän tulkaistjen mutilu. Alueen kytkeytyminen lemassa levaan jukkliikennelinjaan ja pyöräliikenteen aluereittiin lisivat edellytyksiä kestävien kulkutapjen valinnille työmatkilla. Kestävien kulkumutjen valinnan ptentiaalissa n kuitenkin humiitava alueen sijainti suhteessa Riihimäen kaupunkiin, jssa lyhyet etäisyydet ja runsaammat palvelut tukevat kestäviä kulkumutja paremmin. Jukkliikenteen taviteltava palvelutas n kuitenkin syytä tarkistaa uudelleen humiiden alueen vimakkaasti kehittyvä maankäyttö ja sen tuttama työmatkaliikenne.