LIITTEET Liite 1 Lappeenranna kaupungin maanomistus Liite 2 Arkivuorokauden liikennemäärät (KAVL 2007)

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Kiinteistö- ja mittaustimi Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalue Liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant Pakse Ky

2 1 (33) ALKUSANAT SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, NYKYTILANNE Nykyinen maankäyttö, kaavitustilanne Liikenneyhteydet ja nykyiset liikennemäärät Jukkliikenne ja kevyen liikenteen yhteydet KEHITTÄMISTAVOITTEET JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAT Maankäytön kehittämissuunnitelmat Seutukaava, maakuntakaava Yleiskaava Pajarilan alueen kaavarunk Asemakaava Maankäytön ja liikenneverkn kehittämistavitteet Satamatiminnt Lgistiikka- ja tellisuusalue-laajennukset Lgistiikka- ja tellisuusalueen rataverkk Lgistiikka- ja tellisuusalueen katuverkk Ulkisten liikenneyhteyksien kehittämistavitteet Valtatie13 ja sen eritasliittymäjärjestelyt Valtatien 13 rinnakkaisyhteydet Sskuantie Jukk- ja kevytliikenne KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Valtatien 13 eritasliittymäjärjestelyt ja Mustlan alueen pääkatuverkk Yleiset kehittämistavitteet ja kehittämisperiaatteet Sataman eritasliittymä Sskuantien eritasliittymä Mustlan eritasliittymä ja siihen liittyvät katujärjestelyt Lgistiikka-alueen yhteydet Mustlan eritasliittymään Lgistiikka- ja tellisuusalueen rataverkk Rautatieliikenteen hit TAVOITETILANTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VAIHEITTAIN TOTEUTTAMINEN JATKOTOIMENPITEET...32 LIITTEET Liite 1 Lappeenranna kaupungin maanmistus Liite 2 Arkivurkauden liikennemäärät (KAVL 2007) PIIRUSTUKSET Piirustus 1 Nykytilanne ja alueen asema-kaava 1:5 000 Piirustus 2 Liikenneverkk (Mustlan eritasliittymä TS:n mukainen) 1: Piirustus 3 Liikenneverkk (Mustlan eritasliittymä siirretty) 1: Piirustus 4 Mustlan eritasliittymäjärjestelyt, suunnitelmapiirustus 1:4 000 Piirustus 5 Sataman eritasliittymäjärjestelyt, suunnitelmapiirustus 1:4 000 Piirustus 6 Kehittämisvaihe suuri hyppy, suunnitelmapiirustus 1:5 000 Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

3 2 (33) ALKUSANAT Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen maankäyttö n kehittynyt viime vusina varsin sutuisasti. Asemakaavitettu tnttivarant alkaa lppua. Alueen kehittämisessä n valmisteilla ns. Suuri hyppy, jka käsittää lgistiikka- ja tellisuusalueen laajennukset nykyisen tellisuusalueen itäpulella sekä Sskuantien ja Puustellinmäenkadun välisellä alueella. Nykyinen alue tulee laajenemaan pintaalaltaan merkittävästi nykyiseen pinta-alaan verrattuna. Maankäytön laajenemisen hella tellisuusrataa jatketaan ja katuverkka sekä muuta kunnallistekniikkaa laajennetaan. Vunna 1995 laaditussa sayleiskaavalunnksessa esitetyt rata- ja katujärjestelyt n haluttu tässä vaiheessa tarkistaa laajennussuunnitelmien lähtökhdaksi. Osayleiskaavan lähtökhtien tarkistamiseksi Lappeenrannan kaupunki n teettänyt Mustlan lgistiikka- ja tellisuusaluetta kskevan liikenneverkkselvityksen. Suunnittelualueen yhteydet ja pääliittymät valtatielle 13 vat merkittävä lähtökhta alueen sisäisen katuverkn kehittämistimenpiteille. Liikenneverkkselvityksessä n määritelty lgistiikka- ja tellisuusalueen sisäisen katu- ja rataverkn kehittämistimenpiteiden lisäksi suunnittelualueen pitkän tähtäimen liittymätarpeet ja järjestelymahdllisuudet valtatielle 13. Työn eräänä lähtökhtana pidettiin valtatien 6 tiesuunnitelmaa, jssa n esitetty myös valtatien 13 liittymäjärjestelyt Mälkiän eritasliittymän tuntumassa. Pajarilantien ja Saimaan kanavan välisen alueen liikenne jhdetaan valtatielle 13 Mustlan eritasliittymän kautta. Eritasliittymä sijittuu aiempien pääkatulinjausten vuksi erittäin lähelle Mälkiän eritasliittymää. Mustlan alueen pääliittymän sijaintina pidettiin tällöin nykyistä Terminaalinkadun tasliittymäaluetta. Liikenneverkkselvityksen tulksena Mustlan satama-alueen pääliittymä n esitetty siirrettäväksi valtatiellä 13 Terminaalinkatua etelämmäksi nykyisen Ahtaajankadun tasliittymän alueelle. Tällöin etäisyys tiesuunnitelman mukaiseen Mustlan eritasliittymäratkaisuun mudstuu varsin pitkäksi. Valittu pääliittymäratkaisu mahdllistaa valtatien 13 liittymävälien tasittamisen siirtämällä Mustlan eritasliittymää tiesuunnitelmassa esitettyä kauemmas Mälkiän eritasliittymästä. Kaakkis-Sumen tiepiiri käynnistää valtatien 13 yleissuunnittelun lähivusina. Yleissuunnitteluvaiheessa valtatien 13 pitkän tähtäimen kehittämistimenpiteet määritellään kk tiejakslla valtatieltä 6 Nuijamaalle. Liikenneverkkselvityksen aikana Kaakkis- Sumen tiepiirin kanssa n käsitelty valtatien 13 kehittämistavitteita ja määritelty alustavat suunnittelualueelle khdistuvat kehittämistimenpiteet. Alueen sisäisen tavitteellisen katuverkkratkaisun kannalta merkittävimpänä n määritelty valtatien 13 eritasliittymävaraukset välillä valtatie 6 Sskuantie. Liikenneverkkselvityksen surittamista Lappeenrannan kaupungilta vat valvneet tutantjhtaja Pasi Leimi ja suunnittelupäällikkö Pentti Multaharju sekä suunnittelija Unt Äijö. Valtatiehen 13 liittyvät alustavat kehittämistavitteet n määritelty yhdessä liikennejärjestelmäsuunnittelija Kari Halmeen ja prjektipäällikkö Juha Laamasen kanssa Kaakkis-Sumen tiepiirin tienpidn suunnittelu-yksiköstä. Liikenneverkkselvityksen n laatinut DI Raim Mäki-Paakkanen Pakse Ky:stä. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

4 3 (33) 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, NYKYTILANNE 1.1 Nykyinen maankäyttö, kaavitustilanne Mustlan lgistiikkakeskus perustettiin 1985 Saimaan kanavan ja Nuijamaantien varteen. Mustlassa n tutanttilja, timistja, katettuja varasttilja, knttikenttiä sekä tavarankäsittelykenttiä. Mustlan satama sijaitsee Saimaan kanavan varrella 20 km:n päässä Venäjän rajasta lähellä Venäjän maantie-, rautatie- ja jkiverkka. Mustlasta jhtaa rautatie Venäjälle ja Kaukitään. Saimaan kanavan kknaisliikenne n nin 2,4 miljnaa tn, jsta raakapuukuljetukset vat nin tn, metsätellisuuden tutteet tn ja muut tellisuustutteet tn. Sataman rahtiliikenne n nin tn ja rautateiden rahtiliikenne nin tn. Rahtiliikenteestä maanteitse kulkee runsaat miljna tnnia. Mustlan kanavasatamassa n seitsemän laivapaikkaa, jista kahdelle n sura ratayhteys. Lappeenranta Free Zne Oy Ltd:n Mustlan vapaavarastn alueella n runsaasti varastkenttiä sekä katettua varasttilaa. Vapaavarast tarjaa tullivapaan turvallisen varastintimahdllisuuden ja hyvät rautatie-, maantie- ja vesiliikenneyhteydet aivan Venäjän rajalla. Mustlan satama- ja vapaa-varastalueet mudstavat yhdessä Mustlan lgistiikka-alueen. Lgistiikkatimintjen lisäksi alueen itäsiin n viime vusina sijittunut erilaista tellista timintaa. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueella n käytössä maa-aluetta nin 100 ha sekä merkittävässä määrin laajennusalueita. Mustlan alueella työskentelee kaikkiaan nin henkeä. Alueen maankäytön nykytilanne ja nykyiset timijat sekä vimassa leva asemakaava n esitetty piirustuksessa 1. Alueen maanmistustilanne n esitetty liitteessä Liikenneyhteydet ja nykyiset liikennemäärät Mustlan alueen ajneuvliikenteen yhteydet muualle Sumeen kulkevat valtatien 13 ja valtatielle 6 kautta. Valtatie 13 liittyy valtatiehen 6 Mälkiän eritasliittymässä. Satama- ja lgistiikka-alue liittyy valtatiehen 13 Terminaalinkadun ja eteläisempi tellisuusalue pääsin Ahtaajankadun kautta. Sskuantie palvelee nykyisin Kukkurinmäen aluejätekeskusta ja Saimaan kanavan itäpulista asutusta. Tulevaisuudessa maankäytön laajentuessa kaakkn Terminaalinkatu jatketaan Sskuantielle. Suunnittelualueen nykyisten liikennemäärien selvittämiseksi alueella suritettiin liikennelaskenta syyskuussa Liikennelaskennat tteutettiin viikn knelaskentina (pikkileikkausliikennemäärät suunnittain) sekä pääliittymien liittymälaskentina (huipputuntiliikennemäärät ja liikenteen suuntautuminen) 4.9. ja Lisäksi hyödynnettiin valtatiellä 13 Karhusjärven khdalla sijaitsevan LAM-pisteen 533 laskentatietja ajanjakslta Liittymälaskennat pikkeavat paikittain jnkin verran knelaskentatulksista. Eri päivinä suritettuina laskentatulsten erilaisuus kuvaa alueen liikennemäärien suuria päivittäisiä vaihteluita. Laskenta-aikana syntyneet rekkajnt vaikuttavat myös saltaan tulsten lutettavuuteen. Liittymälaskentjen tulkinnan yhteydessä tulisi humiida pitempiaikaisemmat knelaskennat. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

5 4 (33) Valtatie 13 Valtatien 13 liikennemäärä Karhusjärven LAM-pisteen 533 khdalla li laskenta-aikana 3670 ajn/h (KVL) ja 3910 ajn/vrk (KAVL). Huipputuntiliikenne vaihteli ajn/h (mlemmat ajsuunnat yhteensä) ajanjakslla kl Huippuaikina Nuijamaalle suuntautuva tuntiliikenne li % Lappeenrannan suuntaa suurempi. Raskaan liikenteen määrä li laskenta-aikana keskimäärin 1050 (KVL) ja 1170 ajn/vrk (KAVL) llen nin 30 % kknaisliikenteestä. Ajneuvyhdistelmien suus raskaan liikenteen määrästä li 89 %. Raskaan liikenteen huipputunnin liikennemäärä li ajn/h huipputunnin ajittuessa vaihtelevasti kl 14 ja 18 väliselle ajalle. Rajaliikenteen määrä ja suuntautuminen vaihtelee erittäin paljn eri viiknpäivinä. Rajan ylittävä liikennemäärä li laskenta-aikana LAM-pisteiden 582 ja 597 mukaan 2570 ajn/vrk (KVL) ja 2610 ajn/vrk (KAVL). Karhusjärven ja rajan välisen maankäytön synnyttämä liikennemäärä valtatien 6 suuntaan lisi tällöin 1100 ajn/vrk (KVL) ja arkisin 1300 ajn/vrk (KAVL) Terminaalinkatu Kuva 1. Terminaalinkadun liittymä valtatielle 13. Mustlan satama- ja lgistiikka-alueen liikenne valtatielle 13 kulkee pääsin nykyisen Terminaalinkadun kautta. Liittymän kautta kulkeva nykyinen liikennemäärä li tehtyjen liikennelaskentjen mukaan nin 1250 ajn/vrk (KVL). Arkivurkausina ajneuvliikenteen määrä n nin 1700 ajn/vrk (KAVL). Raskaiden ajneuvjen määrä li 360 ajn/vrk (KVL) ja 495 ajn/vrk (KAVL). Raskaiden ajneuvjen suus Terminaalinkadun liikenteestä n nin 30 %. Ajneuvyhdistelmien suus raskaista ajneuvista n nin 78 %. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

6 5 (33) Liittymälaskennan perusteella Terminaalinkadun liikenne suuntautuu erittäin vahvasti valtatien 6 suuntaan, vain nin 2 % Terminaalinkadun liikenteestä suuntautuu Nuijamaalle. Liittymälaskennassa aamuhuipputunnin (7:30-8:30) liikennemäärä Terminaalinkadulla li 195 ajn/h (huipputuntikerrin 1.15) eli nin 11,5 % KAVL:stä suuntautuen satama-alueelle sisään/uls 82/18. Raskaiden ajneuvjen suus Terminaalinkadun huipputuntiliikenteestä li yli 21 %. Kk liittymän liikenteestä Terminaalinkadun suus li 41 %. Valtatien 13 suuntainen liikenne painttui valtatien 6 suuntaan suhteessa 55/45. Viikn knelaskentjen mukaan satama-alueelle suuntautuvan liikenteen huippu ( ajn/h) ajittuu arkipäivisin ajanjakslle kl 7-9, kummankin huipputunnin ltua nin 14 % kk arkivurkauden liikennemäärästä. Liittymälaskennassa iltahuipputunnin (15:15-16:15) liikennemäärä li 200 ajn/h (huipputuntikerrin 1.22) eli nin 11.5 % KAVL:stä suuntautuen satama-alueelle sisään/uls 17/83. Raskaiden ajneuvjen suus Terminaalinkadun huipputuntiliikenteestä li lähes 24 %. Kk liittymän liikenteestä Terminaalinkadun suus li 38 %. Valtatien 13 suuntainen liikenne painttui raja-aseman suuntaan suhteessa 57/43. Iltapäivän laskennan aikana rekkajn Nuijamaan suuntaan ulttui ajittain liittymäalueelle laskennan aikana. Muilta sin laskentatulkset vat lutettavia. Viikn knelaskentjen mukaan satama-alueelta ulspäin suuntautuva liikenteen huippu arkipäivisin n selkeämmin kl välisenä aikana llen laskenta-aikana nin 145 ajn/h. Iltahuipputunnin suus kk arkivurkauden liikennemäärästä li runsaat 16 %. Liittymän timivuuden kannalta aamuhuipputunti n merkitsevä. Liittymä timii hyvin vielä kaksinkertaisellakin liikennemäärällä ilman erillistä vasemmalle kääntyvien kaistaa valtatien 6 suunnasta. Liittymässä n nykyisin väistötila sekä ikealle kääntyvien kaista raja-aseman suunnasta. Ahtaajankatu Kuva 2. Ahtaajankadun liittymä valtatielle 13. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

7 6 (33) Mustlan alueen liikenneyhteyksiä valtatielle 13 täydentää Ahtaajankadun tasliittymä, jnka kautta kulkee pääasiassa kaakkisen tellisuusalueen liikenne. Ahtajankadun kautta kulkeva liikennemäärä n tehtyjen liikennelaskentjen mukaan nin 580 ajn/vrk (KVL). Arkivurkausina ajneuvliikenteen määrä n nin 760 ajn/vrk (KAVL). Raskaiden ajneuvjen määrä li 240 ajn/vrk (KVL) ja 300 ajn/vrk (KAVL). Raskaiden ajneuvjen suus Ahtaajankadun liikenteestä n nin 41 %. Ajneuvyhdistelmien suus raskaista ajneuvista n nin 79 %. Liittymälaskennassa aamuhuipputunnin (7:15-8:15) liikennemäärä Ahtaajankadulla li 50 ajn/h (huipputuntikerrin 1.23) eli nin 6,5 % KAVL:stä suuntautuen tellisuusalueelle sisään/uls 81/19. Raskaiden ajneuvjen suus Ahtaajankadun huipputuntiliikenteestä li yli 29 %. Kk liittymän liikenteestä Ahtaajankadun suus li vajaat 16 %. Valtatien 13 suuntainen liikenne painttui valtatien 6 suuntaan suhteessa 63/37. Aamupäivän laskennan aikana rekkajn Nuijamaan suuntaan ulttui ajittain liittymäalueelle laskennan aikana. Muilta sin laskentatulkset vat lutettavia. Viikn knelaskentjen mukaan tellisuusalueelle suuntautuvan liikenteen huippu ajittuu arkipäivisin varsin tasaisesti kl 6-18 väliselle ajanjakslle, kl 7-8 liikennemäärän (keskimäärin 35 ajn/h) ltua runsaat 8 % kk arkivurkauden liikennemäärästä. Liittymälaskennassa iltahuipputunnin (15:30-16:30) liikennemäärä li 25 ajn/h (huipputuntikerrin 1.14) eli vajaat 3 % KAVL:stä suuntautuen tellisuusalueelle sisään / uls 23/77. Raskaiden ajneuvjen suus Ahtaajankadun huipputuntiliikenteestä li lähes 32 %. Kk liittymän liikenteestä Ahtaajankadun suus li nin 7 %. Valtatien 13 suuntainen liikenne painttui raja-aseman suuntaan suhteessa 58/42. Iltapäivän laskennan aikana rekkajn Nuijamaan suuntaan ulttui liittymäalueelle kk laskennan ajan. Muilta sin laskentatulkset vat lutettavia. Viikn knelaskentjen mukaan tellisuusalueelta ulspäin suuntautuvan liikenteen huippu arkipäivisin n selkeämmin kl välisen aikana llen laskenta-aikana nin 55 ajn/h. Iltahuipputunnin suus kk arkivurkauden liikennemäärästä li vajaat 16 %. Liittymän timivuuden kannalta aamuhuipputunti n merkitsevä. Valtatien 13 ja Ahtaajankadun liittymässä ei le liikenteellisiä timivuusngelmia. Liittymässä n nykyisin väistötila sekä ikealle kääntyvien kaista raja-aseman suunnasta. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikennetuts Mustlan lgistiikka- ja tellisuus-aluetta palveleva liikenne keskittyy Terminaalinkadulle ja Ahtaajankadulle. Sulkutielle tai Sskuantielle liikenteestä suuntautuu vain satunnaista liikennettä. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen synnyttämä ajneuvliikenteen kknaismäärä n syyskuun 2007 laskentjen mukaan nin 1830 ajn /vrk (KVL) ja 2460 ajn/vrk (KAVL). Tästä raskaan liikenteen suus n 600 ajn/vrk (KVL) ja arkisin 795 ajn/vrk (KAVL). Raskaan liikenteen suus n siten nin 33 % kk liikennemäärästä. Aamuhuipputunnin liikennetuts lgistiikka-alueelta li yhteensä nin 245 ajn/h (10 % KAVL:stä) ja iltahuipputunnin salta yhteensä nin 225 ajn/h (9 % KAVL:stä). Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

8 7 (33) Sskuantie Sskuantien liikennemäärä li tehtyjen liikennelaskentjen mukaan nin 615 ajn/vrk (KVL). Arkivurkausina ajneuvliikenteen määrä n nin 680 ajn/vrk (KAVL). Raskaiden ajneuvjen määrä li 85 ajn/vrk (KVL) ja 110 ajn/vrk (KAVL). Raskaiden ajneuvjen suus Sskuantien liikenteestä n kaikkiaan nin 12.5 % ja arkisin nin16 %. Ajneuvyhdistelmien suus raskaista ajneuvista n nin %. Liittymälaskennassa aamuhuipputunnin (7:30-8:30) liikennemäärä Sskuantiellä li 45 ajn/h (huipputuntikerrin 1.06) eli nin 6,6 % KAVL:stä suuntautuen sisään/uls 23/67. Raskaiden ajneuvjen suus Sskuantien huipputuntiliikenteestä li yli 24 %. Kk liittymän liikenteestä Sskuantien suus li nin 20 %. Valtatien 13 suuntainen liikenne painttui valtatien 6 suuntaan suhteessa 55/45. Aamupäivän laskennan aikana rekkajnja ei esiintynyt. Liittymälaskennassa iltahuipputunnin (15:30-16:30) liikennemäärä li 55 ajn/h (huipputuntikerrin 1.18) eli runsaat 8 % KAVL:stä suuntautuen Sskuantielle sisään / uls 53/47. Raskaiden ajneuvjen suus Sskuantien huipputuntiliikenteestä li vajaat 9 %. Kk liittymän liikenteestä Sskuantien suus li runsaat 15 %. Valtatien 13 suuntainen liikenne painttui raja-aseman suuntaan suhteessa 68/32. Iltapäivän laskennan aikana rekkajnja ei esiintynyt. Viikn knelaskentjen mukaan huipputuntien (7-8 ja 16-17) liikennemäärät vaihtelevat ajn/h llen nin % vurkausiliikennemääristä. Liikenne jakautuu varsin tasaisesti kl 6-19 väliselle ajalle. Liittymän timivuuden kannalta iltahuipputunti n hieman aamuhuipputuntia merkitsevämpi. Liittymässä ei le liikenteellisiä timivuusngelmia. Pajarilantie Viikn knelaskentjen mukaan Pajarilantien tulsuunnan liikenne valtatielle 13 Karhusjärven phjispulella n tasaisesti nin 120 ajn/vrk viikn kaikkina päivinä. Valtatielle suuntautuva liikenne n nin kaksinkertainen Rasalaan suuntautuvaan liikenteeseen nähden. Suunnittelualueen tie- ja pääkatuverkn arkivurkauden liikennemääräarvit n esitetty liitteessä 2. Liikennemäärät perustuvat viikn pikkileikkauslaskentihin ja LAMpistetietihin. Liikenteen suuntautumista n lisäksi arviitu pääliittymien liittymälaskentjen phjalta. 1.3 Jukkliikenne ja kevyen liikenteen yhteydet Suunnittelualueelle ei le paikallisliikenteen linja-aut yhteyttä. Paikallisliikenteen linja nr 1 kulkee Mustlan asuinalueelta Lappeenrannan keskustan kautta Skinnarilaan. Suunnittelualueelta kevyen liikenteen raitti jhtaa Lauritsalan suuntaan reittiä Karjalankatu - Nuijamaantie (valtatie 13). Lgistiikka- ja tellisuusalueella raitti jatkuu sin epäjatkuvana Terminaalinkadun varressa tulevalle Puustellinmäenkadulle asti. Valtatien 6 parannustimenpiteiden yhteydessä tteutettavat katu- ja raittijärjestelyt parantavat selvästi valtatien 6 suuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä Mustlan alueelle. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

9 8 (33) 2 KEHITTÄMISTAVOITTEET JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAT 2.1 Maankäytön kehittämissuunnitelmat Seutukaava, maakuntakaava Lappeenranta kuuluu Etelä-Karjalan seutukaava-alueeseen. Alueelle n vahvistettu klme seutukaavaa vusina 1979, 1987 ja Vaihekaavat krvaava seutukaava 4 n hyväksytty maakuntavaltuustssa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue n seutukaavassa esitetty pääsin tellisuustimintjen alueena (T). Tellisuusalue-varaus ulttuu etelässä nykyisen Sskuantien eteläpulelle asti. Tellisuusradan ja valtatien 6 välinen alue n sitettu taajamatimintjen alueeksi (A). Valtatien 13 länsipulinen alue n sitettu maa- ja metsätalusalueeksi (MT) lukuun ttamatta tellisuusradan ja valtatien 13 eteläpulista tellisuusaluetta (T), jka liittyy Pajarilan tellisuusalueeseen Yleiskaava Kuva 3. Seutukaavate Maakuntakaavan laatiminen n alitettu vunna Maakuntakaavan tavitteita llaan asettamassa. Saimaan kanavan vukra-alueen kehittäminen ja liikennekauden jatkaminen ympärivutiseksi sekä valtatien 13 Lappeenranta Nuijamaa kehittäminen rajaliikenneyhteytenä n mainittu suunnittelualuetta kskevina alustavina tavitteina. Lappeenrannan vimassa leva, kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman yleiskaava n hyväksytty kaupunginvaltuustssa ja sitä n tarkistettu ja Keskustaajaman yleiskaavassa n esitetty maankäytön kehitys ja aluevaraustarpeet vuteen 2020 asti. Yleiskaavan mukaan Mustlan alue yhdessä Pajarilan alueen kanssa mudstuu erääksi keskeiseksi työpaikkarakentamisen kasvusuunnaksi Lappeenrannassa. Kaavassa n suunnittelualueella seuraavia aluevarauksia: valtatien 6 ja tellisuusradan välinen Mälkiän alue n varattu palvelujen ja tutannn alueeksi (TP). Satamaalue n varattu pääasiassa tellisuus- ja varastalueeksi (T). Saimaan kanava n merkitty vesiliikenteen alueena (LV). Kanavan länsipulella n yksityisten palvelujen ja hallinnn alue (PK). Mustlassa n pientalvaltaiset asuntalueet (AP), jiden väliin Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

10 9 (33) jää virkistysalue (V). Pajarilantien itäpulella n laaja maa- ja metsätalusvaltainen alue (M). Mustlan sayleiskaavalunns laadittiin vunna Maankäyttöperiaatteet n sisällytetty Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaavan tarkistukseen v Osayleiskaava n hyväksytty kaupunginvaltuustssa Kuva 4. Ote keskustaajaman yleiskaavasta vudelta Pajarilan alueen kaavarunk Asemakaava Vunna 2004 laaditussa kaavarunktyössä tutkittiin valtatien 6 ja tellisuus- ja satamaradan välisen alueen maankäytön ja liikenneverkn periaateratkaisuja valtatien 6 tiesuunnitelmaa varten alitettavan asemakaavituksen phjaksi. Tellisuustien linjausta ja Mustlan eritasliittymäratkaisua tarkistettiin aiemmin esitetyllä paikallaan. Työn yhteydessä syntyi ajatus Pajarilanväylästä Lauritsalan eritasliittymän ja Mustlan alueen välille. Pajarilanväylä liittyi satama-alueen lisäksi eritasliittymän kautta valtatiehen 13 Terminaalinkadun khdalla. Mustlan alueen liikenneverkka ei tässä vaiheessa tutkittu. Ote kaavarungsta n esitetty kuvassa 5. Suunnittelualueella n vimassa leva asemakaava tellisuusradan, Saimaan kanavan ja valtatien 13 välisellä alueella. Asemakaava ulttuu nin 300 metrin Puustellinmäenkadun ja Terminaalinkadun pikittaisen maakaasulinjan itäpulelle. Vimassaleva asemakaava n esitetty nykytilanteen piirustuksessa 1. Mustlan eritasliittymäalueen asemakaavitus välittömästi suunnittelualueen phjispulella n laadittu valtatien 6 parantamishankkeeseen liittyen. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

11 10 (33) Kuva 5. Ote Pajarilan alueen kaavarungsta vudelta Maankäytön ja liikenneverkn kehittämistavitteet Satamatiminnt Satamarakenteiden turvatimien salta tulee nudattaa satamaturvadirektiivin mukaista ISPS-säännöstöä. Säännöstön mukaan satama-alue tulee mm. rajata aitaamalla. Satamatimintjen laajennusvaraus n esitetty yleiskaavassa nykyisen satama-alueen itäpuliselle alueelle. Mahdllinen uusi satama-aluevaraus sijittuisi Sskuan sulun lähettyville. Alueelta n hyvät yhteydet tulevan Sskuan eritasliittymän kautta valtatielle 13. Alueelle ei siteta muuta maankäyttöä Lgistiikka- ja tellisuusalue-laajennukset Valtatien 13 killispulinen maankäyttö laajenee nykyiseltä lgistiikka-alueelta Sskuantielle ja mahdllisesti pitkäntähtäimen varauksena nykyisen Sskuantien eteläpulellekin. Maankäytön kehittämistimenpiteet keskittyvät lähivusikymmeninä valtatien 13 ja Saimaan kanavan väliselle alueelle Tavitteena mnipulinen ja justava maankäyttöratkaisu, jssa aluevarauksia vidaan sittaa sekä kumipyörä ja ratasidnnaisille timinnille Ratasidnnaisen timinnan aluevarauksia laajennetaan nykyisestä ja pyritään sittamaan nin pulet kehittämisalueesta. Radan varren käytön tehkkuus ratasidnnaiselle timinnalle riippuu mm. asiakaskhtaisista junapituuksista, tnttisyvyyksistä jne. Tavitteellinen tnttisyvyys (rata-katu) n 125 m ( m) Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

12 11 (33) Mustlan vapaa-alueen laajennustarpeet vat humattavat. Alueet vat laajentuneet viime vusina npeasti, jllin n mudstunut erillisalueita. Tavitteena mahdllisimman laaja ja yhtenäinen vapaa-alue (ajyhteydet, vartiinti jne.). Valtatien 13 lunaispuliselle alueelle (rata-valtatie 13 kainalssa) n esitetty tellisuusaluevaraus. Alueen yhteystarpeet humiidaan. Valtatien 13 lähialueille (erityisesti eritasliittymien lähialueet) sijittuu kumipyörä/liikennehakuisia timintja Sulkutien ja nykyisen sataman välinen alue saattaa muuttua tulevaisuudessa asuinalueesta tellisuus- ja varastalueeksi, ajneuvliikenteen yhteydet sitetaan alueelta Mustlan tulevaan eritasliittymään. Raskaan liikenteen dtus-, levähdys- ja pysäköintialueita varataan riittävästi sisääntulväylien (pääliittymät valtatieltä 13) lähistöltä Lgistiikka- ja tellisuusalueen rataverkk Rautatiekuljetuksia susitaan ja niitä pyritään lisäämään sittamalla aiempaa enemmän ratasidnnaisia alueita. Radan käytön tehkkuuteen ja rataverkn laajuuteen kiinnitetään erityishumita. Selvitetään kaksis/klmisraideversin (rata/kumipyörä-srmimalli) tteuttamismahdllisuuden uusilla maankäyttöalueilla mahdllisimman laajana, rajituksena maastn suuret krkeusert Maankäyttö- ja tnttiperiaate ratjen varrella (jka tinen kumipyörä / ratasidnnainen tntti. Mahdllistaa pidemmät junat ja niiden seisttamisen yhtenäisinä sekä justavammat ratapihatiminnt viereisen yrityksen lastaus/purkutimintja häiritsemättä Eritasristeämiset pääteiden ja pääkatujen kanssa (valtatie 13, Sskuantie, pääkadut) mahdllistavat pidemmät junat ja niiden seisttamisen yhtenäisinä sekä justavammat ratapihatiminnt ajneuvliikennettä häiritsemättä Tellisuusradan npeustavite 35 km/h, R = , Rmin = 180 m, raideväli 4500 mm, alikulkukrkeustavite 6750 mm (sähköistetty, sähköistämätön 5600 mm) Tellisuusradan pituuskaltevuus < 15, enintään 30. Lastausalueiden pituuskaltevuus 1,5...2,5, enintään 5. Rataverkn laajentuessa ja asiakasmäärien lisääntyessä järjestelyratapihatiminnille tulee sittaa aluevaraus. Järjestelyratapihan tulisi sijaita pääradalta katsen ennen Mustlan aluetta ilmeisesti Heimsillan alueella valtatien 13:n lunaispulella Lgistiikka- ja tellisuusalueen katuverkk Ludaan nykyisen päätiestön phjalta selkeä pää- ja kkjakatuverkk, jlta n hyvät yhteydet valtatielle 13 kaikissa katuverkn ja valtatien 13 kehitysvaiheissa Pääkatujen yhteyteen tteutetaan krkeatasiset erilliset kevyen liikenteen raitit, jtka risteävät tasssa katujen kanssa. Mahdlliset risteämiset valtatien 13 kanssa eritasssa. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

13 12 (33) 2.3 Ulkisten liikenneyhteyksien kehittämistavitteet Valtatie13 ja sen eritasliittymäjärjestelyt Tavitetilanteessa valtatie 13 välillä valtatie 6 Sskuantie n keskikaiteellinen 2+2-kaistainen (19.00 / 2x kk, pientareet 1.50) maantie, jnka kaikki liittymät vat eritasliittymiä (tiesan pituus km). Npeustavite n 80 km/h. Tiesa parannetaan nykyisellä paikallaan, tinen ajrata tteutetaan nykyisen tien eteläpulelle Nykyinen satama-alue ja laajeneva lgistiikka- ja tellisuusalue tarvitsee tavitetilanteessa Mustlan eritasliittymän lisäksi kaksi uutta eritasliittymää valtatielle 13. Eritasliittymien tulisi sijaita mahdllisimman keskeisesti kehittämisalueen maankäyttöön nähden. Satama-alueen pääyhteys (Sataman eritasliittymä) vi periaatteessa sijaita alueen phjispäässä (esim. nykyisen Terminaalinkadun tasliittymän paikkeilla) liikenteen suuntautuessa erittäin vimakkaasti valtatien 6 suuntaan. Ratkaisu edellyttää krkeatasista pääkatuyhteyttä Terminaalinkadun eteläpuliseen maankäyttöön. Eritasliittymäalue n erittäin ahdas eikä eritasliittymää vida tteuttaa ilman nykyisen maankäytön, katujen ja radan uudelleenjärjestelyjä tai valtatien 13 linjasiirta. Sskuantien eritasliittymä palvelee lgistiikka- ja tellisuusalueen eteläisiä laajennusalueita, uutta satama-aluevarausta ja Sskuantien ympäristön laajennusalueita sekä Saimaan kanavan kaakkispuleista maankäyttöä kuten Kukkurinmäen aluejätekeskusta. Tavitetilanteessa tiesuus Sskuantie raja-asema (tiesan pituus runsaat 15 km) n keskikaiteellinen jatkuva hituskaistatie, liittymät kanavituja T- tasliittymiä, npeustavite 100 km/h. Alkuvaiheessa Nuijamaan lähialueella tteutetaan lisäkaista rekkjen jntusalueena (pituus ainakin nin 5 km) rajan suuntaan. Jntuskaistan lisäksi tteutetaan myöhemmin erillinen rekkjen pysäköinti- ja dtusalue (500 ap) rajan tuntumaan. Mustlan eritasliittymä ei timi satama-alueen pääyhteytenä valtatielle 13. Mustlan eritasliittymä (tiesuunnitelman mukainen) timii yhteytenä tulevalle kaupalliselle alueelle ja Mustlan asuinalueelle sekä mahdllisesti laajentuvalle tellisuus- ja varastalueelle. Satama-alueelta ludaan yhteys Mustlan eritasliittymään. Eritasliittymien keskinäisen etäisyyden tulisi lla mahdllisimman suuri valtatien13:n timivuuden varmistamiseksi, vähimmäistavitteena Kaakkis- Sumen tiepiiri n esittänyt 1500 metriä, mieluiten 2000 m. Mustlan eritasliittymä sijaitsee tiesuunnitelmassa vain nin 300 metrin etäisyydellä Mälkiän eritasliittymästä. Liittymäväli n selvästi alle tavitepituuden ja sitä pyritään kasvattamaan mahdllisuuksien mukaan siirtämällä Mustlan eritasliittymää maankäytön mahdllisesti tarkentuessa eritasliittymäalueella Valtatien 13 rinnakkaisyhteydet Pajarilanväylä jatketaan valtatieltä 6 Lauritsalan eritasliittymästä Mustlan lgistiikka-alueelle nykyisen Terminaalinkadun liittymän khdalta (eritasliittymä / risteyssilta), jssa se yhtyy lgistiikka- ja tellisuusalueen kkjakatuverkkn. Pääkatuverkn kautta Pajarilanväylältä mudstuu yhteys Sskuantielle saakka. Pajarilanväylän jhtaminen lgistiikka-alueelle nykyisen Terminaalinkadun khdalla edellyttänee nykyisen maankäytön, katujen ja radan uudelleenjärjestelyjä. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

14 13 (33) Vaihtehtisesti Pajarilanväylä jhdetaan valtatien 13 lunaispulisena rinnakkaisyhteytenä phjisempaan eritasliittymään nykyisen Ahtaajankadun tasliittymän khdalle, jka timii pääyhteytenä tellisuustimintjen alueelle. Pajarilanväylän tteuttaminen ei le ajankhtainen lähitulevaisuudessa. Pajarilanväylän jatkaminen kauas etelään valtatien 13 rinnakkaisyhteytenä ei le järkevää maankäytön kehittämisen painpisteen llessa lähivusikymmeninä valtatien 13 ja Saimaan kanavan väliselle alueelle. Eritasliittymien yhteyteen syntyy paikallista maankäyttöä ja katuverkka. Erittäin pitkän ajan varauksena (valtatie 13 n tällöin kaksiajratainen eritasliittymin varustettu väylä) rinnakkainen katuyhteys kehittyy mlemmin pulin valtatietä, myös valtatien 13 lunaispulella mikäli maankäyttö leviää valtatien mlemmin pulin Nykyinen lgistiikka-alue liitetään katuyhteydellä Mustlan eritasliittymään Sskuantie Sskuantie n nykyisin maantie (8/7), jnka npeustavite n 80 km/h. Pääliittymät vat kanavituja T-tasliittymiä, tavitteellinen liittymäväli 300 m. Nykyinen Sskuantie muuttuu maankäytön ja asemakaavituksen edetessä mahdllisesti kaduksi. Tellisuusrata risteää Sskuantien eritasssa, mikäli rata jhdetaan tien eteläpulelle. Eritasristeys turvaa Sskuantien liikennöintilsuhteet ja parantaa radan käyttömahdllisuuksia. Nykyinen Sskuantie n tteutettu siten, että nykyisellä tellisuusradan linjauksella rata risteää Sskuantien tasssa. Ratalinjausta tarkistetaan eritasristeyksen mahdllistavaksi Jukk- ja kevytliikenne Jukkliikenne jhdetaan keskeisille maankäyttöalueille pääkatuverklla (esim. Tellisuustie Mustlan eritasliittymä Sulkutie Mustlan alueen kkjakatu) Kevyen liikenteen yhteyksiä Lappeenrannan keskustan ja valtatien 6 suunnasta Mustlan alueelle parannetaan. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

15 14 (33) 3 KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 3.1 Valtatien 13 eritasliittymäjärjestelyt ja Mustlan alueen pääkatuverkk Yleiset kehittämistavitteet ja kehittämisperiaatteet Suunnittelun lähtökhtina ja päätavitteina n esitetty seuraavaa: Mustlan eritasliittymä tteutetaan sana valtatien 6 tiejärjestelyjä ennen vutta Mustlan eritasliittymä ei timi Mustlan satama- ja lgistiikka-alueen pääyhteytenä vaan valtatien 6 ja tellisuusradan välisen alueen maankäytön pääyhteytenä valtatielle 13. Lgistiikka-alue ja laajeneva tellisuusalue tarvitsee kaksi eritasliittymää (Mustlan eritasliittymän lisäksi), jiden tulisi sijaita mahdllisimman keskeisesti kehittämisalueen maankäyttöön nähden. Eritasliittymien keskinäisen etäisyyden tulisi lla mahdllisimman suuri ( m) valtatien13 timivuuden varmistamiseksi. Valtatien 13 kaksiajrataistaminen ja varustaminen eritasliittymin ei le lähitulevaisuudessa tdennäköistä. Kehittämistimenpiteiden ajitukseen vaikuttaa ratkaisevasti rajaliikennemäärien kehitys, mikä n erittäin vaikeasti arviitavissa. Lgistiikka- ja tellisuusalueen pääyhteyden ja eritasliittymän tteuttaminen lgistiikka-alueen phjislaitaan edellyttäisi hyvätasista pääkatuyhteyttä Terminaalinkadun eteläpuliseen maankäyttöön liikenteen suuntautuessa vimakkaasti valtatielle 6. Nykyisen Terminaalinkadun tasliittymäalue n erittäin ahdas eikä eritasliittymää vida tteuttaa ilman nykyisen maankäytön, katujen ja radan tai valtatien 13 uudelleenjärjestelyjä. Eritasliittymävaraus sijittuisi kk kehittämisalue humiiden ttaen alueen laidalle ahtaaseen ja hankalasti ja kalliisti tteutettavaan paikkaan. Lisäksi eritasliittymän tteutusmahdllisuus Ahtaajankadun tasliittymäalueelle lisi tällöin eritasliittymien keskinäisen välimatkatavitteen vuksi varsin vaikeaa. Sskuantien eritasliittymän tteutuessa tiejakslle syntyisi yksi eritasliittymä muita vaihtehtja enemmän. Näistä syistä jhtuen Terminaalinkadun nykyisen tasliittymän khdalle sijittuvasta eritasliittymä-vaihtehdsta luvuttiin Sataman eritasliittymä Nykyisen Ahtaajankadun tasliittymän khdalle tai sen lähialueelle tteutettavan eritasliittymän katsttiin varsin keskeisen sijaintinsa pulesta palvelevan hyvin nykyistä satama- lgistiikka-aluetta sekä nykyistä ja laajenevaa tellisuusaluetta. Lgistiikkaalueen eritasliittymä sijittuu tällöin varsin etelään, jllin syntyy selkeästi yhteystarve Terminaalinkadulta alueen phjissasta Mustlan eritasliittymään. Lgistiikkaalueen yhteysvaihtehdt Mustlan eritasliittymään n esitetty khdassa 3.2. Sataman eritasliittymän sijituksessa Ahtaajankadun liittymäalueelle li esillä kaksi erilaista perusvaihtehta (kuvat 6 ja 7). Muuttuvina tekijöinä livat eritasliittymän sijainti valtatiellä 13 ja yhteydet eritasliittymästä lgistiikka- ja tellisuusalueen pääkatuverkkn. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

16 15 (33) Kuva 6. Sataman eritasliittymävaihteht A Kuva 7. Sataman eritasliittymävaihteht B Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

17 16 (33) Vaihteht A arviitiin paremmaksi seuraavista syistä: Mudstaa erittäin hyvän ja selkeän yhteyden eritasliittymästä Mustlan satama-alueelle ja kelvllisen yhteyden keskeisille pääkaduille eli Terminaalinkadulle ja lännessä Piivurenkadulle Sijittuu melk hyvin kumipyörähakuiseen (rataa ei vida tehkkaasti hyödyntää) maankäyttöön nähden Tasliittymävaihe timii alkuvaiheen perusratkaisussa erittäin hyvin, vidaan tteuttaa vaiheittain. Sveltuu nykyiseen katuverkkratkaisuun hyvin Eritasliittymän rakennusvaiheessa liikenne timii nykyisen tasliittymän kautta, rakennusaikaiset haitat melk pienet Aiheuttaa jnkin verran kierthaittaa nykyisten lgistiikkatimintjen yhteyksille metriä VE A:ta lyhyempi eritasliittymäväli Sskuantien eritasliittymän suuntaan Maastn ja nykyisten väylien krkeusasemista jhtuen peruslähtökhdaksi valittiin valtatien 13 alittava katujärjestely. Järjestelyperiaate vastaa tiejaksn muita eritasliittymäratkaisuja. Perusvaihtehdn A järjestelyvaihtehtina tutkittiin kahta erilaista alustavaa eritasliittymämallia: Kuva 8. Sataman eritasliittymävaihteht A1. Eritasliittymä sijittuu nykyisen tasliittymän kaakkispulelle. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

18 17 (33) Kuva 9. Sataman eritasliittymävaihteht A2. Eritasliittymä sijittuu nykyisen tasliittymän khdalle. Rmbiset rampit valittiin ratkaisuksi valtatien 13 phjispulella seuraavista syistä Terminaalikadun pulella rmbiset rampit tukevat pääliikennevirtja erityisesti valtatien 6 suuntaan Ratkaisu tukee nykyistä katuverkka ja liittymäratkaisua Terminaalikadulle. Killisneljänneksen erkanevan rmbisen rampin pituus mudstuu tasauksen nususta hulimatta varsin khtuulliseksi. Maankäyttö tehstuu alueella, vähän tilaavievä ratkaisu. Tnttikk ja tnttien mut mudstuvat käyttökelpisiksi Rmbiset rampit mahdllistavat tehkkaat risteyssillan rakentamistyön aikaiset liikennejärjestelyt ja turvaavat lähes häiriöttömän valtakunnallisen rajaliikenteen sujuvuuden. Rmbiset rampit vidaan tteuttaa mlemmissa vaihtehdissa Valtatien eteläpuleisista ramppivaihtehdista vaihteht A2 arviitiin paremmaksi seuraavista syistä: Pääliikennevirta sataman suuntaan ikealle kääntyvänä takaa liikenteellisen timivuuden myös maankäytön mahdllisesti laajentuessa valtatien 13 eteläpulelle Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

19 18 (33) Sskuantien eritasliittymä Risteyssilta sijittuu valtatien 13 rakennussuunnitelman mukaan kantavalle alueelle (kapea kallisaareke) Ratkaisu sveltuu varsin hyvin maisemaan Pääliikennevirran ajmatka Satama-alueen suuntaan n hieman vaihtehta A1 pidempi Vaihteht B:ssä ramppien kaltevuudet mudstuvat jnkin verran paremmiksi (raskas liikenne) Sskuantien eritasliittymän sijituksessa li esillä kaksi erilaista perusvaihtehta (kuvat 10 ja 11). Muuttuvana tekijänä li eritasliittymän sijainti valtatiellä 13. Tavitteena li riittävän pitkä ( m) eritasliittymien välinen etäisyys valtatiellä 13. Kuva 10. Sskuantien eritasliittymävaihteht A. Eritasliittymä sijittuu nykyisen tasliittymän khdalle. Vaihteht B arviitiin paremmaksi seuraavista syistä: Etäisyys Sataman eritasliittymään n riittävän pitkä, vaihtehdssa A eritasliittymäväli jää selvästi alle tavitteen Sskuantien phjispulinen yhtenäinen krttelialue laajenee ja sen mut, laajuus ja käyttökelpisuus paranevat Nykyinen Sskuantie vidaan syrjään jääviltä siltaan hyödyntää jk katuna tai rataphjana tulevaisuuden järjestelyissä Tasliittymävaihe timii perusratkaisussa varsin hyvin, vidaan tteuttaa vaiheittain. Sskuantien eritasliittymän ja uuden Sskuantien rakennusaikana liikenne timii nykyisen tasliittymän kautta Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

20 19 (33) Sskuantien tasauksessa valtatien 13 lähialueella ei le humiitu eritasliittymän tulevaa tteutusta Maanmistuslt sin ngelmalliset, yksi asuinrakennus juduttaneen purkamaan eritasliittymä-alueelta Maastllisesti vaihteht A sijittuu jnkin verran VE B:tä paremmalle paikalle Kuva 11. Sskuantien eritasliittymävaihteht B Mustlan eritasliittymä ja siihen liittyvät katujärjestelyt Mustlan lgistiikka ja tellisuusalueen liikenneverkkselvityksen lähtökhtana valtatien 13 järjestelyjen ja Mustlan eritasliittymän salta n pidetty valtatien 6 tiesuunnitelmassa esitettyä ratkaisumallia (piirustus 2). Tiesuunnitelman lähtökhdat valtatien 13 eritasliittymäjärjestelyperiaatteen salta vat muuttuneet. Valtatien 6 ja tellisuusradan välisen alueen maankäyttötavitteet vat tarkentuneet. Tämän vuksi liikenneverkkselvityksen aikana n päädytty tarkastelemaan Mustlan eritasliittymän tiesuunnitelmasta pikkeavien ratkaisumallien tteutusmahdllisuuksia sekä laadittu niiden alustava keskinäinen vertailu. Tiesuunnitelman mukainen eritasliittymäratkaisu (VE 1) Valtatien 6 parantamisen yhteydessä valtatielle 13 n esitetty tteutettavaksi Mustlan eritasliittymä nin 300 metriä Mälkiän eritasliittymän eteläpulelle. Nykyinen Sulkutien liittymä valtatielle 13 katkaistaan ja hjataan uuteen eritasliittymään. Valtatien 6 eteläpuleinen rinnakkaiskatu Tellisuustie n varauduttu jhtamaan myöhemmin Mustlan eritasliittymään, kuva 12. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

21 20 (33) Eritasliittymä sijaitsee valtatien 13 krkeusasemasta, ympäröivästä maaststa ja aiemmista pääkatusuunnitelmista jhtuen hyvin lähellä (n. 300 m) Mälkiän eritasliittymää. Eritasliittymän läheisyyteen n tiesuunnitteluvaiheessa esitetty melk vähän maankäyttöä lähinnä valtatien 13 ja kanavan väliselle alueelle sekä eritasliittymän länsipulelle sen välittömään läheisyyteen (Pajarilan alueen kaavarunk). Valtatien 13 ja kanavan välialueen maankäyttö n alueen asemakaavituksen myötä tehstumassa kuitenkin selvästi aiemmista kaavailuista. Kuva 12. Valtatien 6 tiesuunnitelman yhteydessä esitetty Mustlan eritasliittymäjärjestely valtatiellä 13 (VE 1). Etäisyys Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen pääliittymään (Sataman eritasliittymä) mudstuu pitkäksi (3000 m). Lgistiikka-alueen phjissan yhteydet valtatien 6 suuntaan mudstuvat heikiksi ja edellyttävät Terminaalinkadun jatkamista pitkästi tellisuusradan yli Mustlan eritasliittymään valtatien 13 itäpulella. Lisäksi ratkaisu edellyttänee Pajarilanväylän tteuttamista tellisuusradan phjispulelta satamaalueelle saakka (piirustus 2). Ratkaisuvaihteht tuttaa maankäyttötavitteisiin nähden humattavan väyläinvestintien tarpeen. Mikäli maankäyttöä tehstetaan myöhemmin (tellisuusaluevaraus) Pajarilanväylän, tellisuusradan ja valtatien 13 kainalssa, valtatielle 13 tulisi Pajarilanväylälle tteuttaa uusi eritasliittymä Pajarilan sayleiskaavan mukaisesti. Ratkaisu lisäisi eritasliittymien määrää ja tiheyttä maankäyttötavitteisiin nähden varsin suureksi. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

22 21 (33) Eritasliittymä nykyisen Sulkutien khdalla (VE 2A) Tellisuustie jhdetaan Lauritsalan eritasliittymästä Mustlan eritasliittymään, jka sijittuisi jnkin verran tellisuusradan phjispulelle nykyisen Sulkutien alueelle. Terminaalinkatu jatketaan valtatien 13 killispulella tellisuusradan phjispulelle ja liitetään eritasliittymään. Rinnakkaiskadun kautta mudstuu yhteys satama- ja lgistiikka-alueelta eritasliittymän kautta valtatielle 13. Kuva 13. Mustlan eritasliittymäratkaisuvaihteht 2A Valtatien 13 eritasliittymäväli n tiesuunnitelmavaihtehta tasaisempi ja Mälkiän eritasliittymään selvästi pitempi (n. 800 m), eritasliittymien kknaismäärä n pitkälläkin ajanjakslla tiesuunnitelmaratkaisua pienempi Valtatien 13 killispulelle mudstuu yhtenäinen ja jatkuva rinnakkaiskatu maankäytön ja alueen sisäisen liikenteen tarpeisiin. Valtatien 13 kehittämistavitetta vidaan nstaa ja liittymätiheyttä vähentää. Valtatien 13 pikkeustilanteiden hitmahdllisuudet paranevat. Eritasliittymä sijaitsee maankäyttöön nähden keskeisesti ja palvelee siten sekä valtatien 6 ja tellisuusradan välistä aluetta että lgistiikka-alueen phjissaa varsin hyvin Mahdllistaa lgistiikka-alueen laajentamisen phjiseen Mahdllistaa ratasidnnaisen maankäytön kehittämisen tellisuusradan ja Tellisuustien välisellä alueella Ei tarvitse tteuttaa erillistä muuta ajneuvliikenteen yhteyttä valtatien 13 pikki valtatien 6 suunnassa. Pajarilanväylän varaus mudstuu tarpeettmaksi aiemmassa merkityksessään. Valtatien 13 lunaispulinen rinnakkaiskatuyhteys rakentuu ja kehittyy Sataman eritasliittymästä alkaen Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

23 22 (33) Alueen tie- ja katuverkn laajuus erityisesti suhteessa maankäyttötavitteisiin mudstuu khtuulliseksi ja tiesuunnitelmavaihtehta suppeammaksi. Valtatien13 tisen ajradan tteuttaminen n VE 2B:n tapaan muita siirrettyjä eritasliittymävaihtehtja halvempi (vähemmän siltapaikkja) Maankäyttö keskittynee valtatien 6 (Lauritsalan etl-mälkiän etl) ja tellisuusradan väliselle alueelle. Tällöin mudstuu yhtenäinen maankäyttöalue Pajarilan alueen kanssa. Heimsillan alue säilyy rakentamattmana avimena maalaismaisemana Jukkliikenteen järjestelymahdllisuudet tehstuvat jnkin verran Pajarilan ja Mustlan välisellä alueella. Sveltuu melk hyvin nykyisiin maisemaelementteihin, kanavan lähialueen kalliharjanne säilyy nykyisellään. Tellisuusaluevaraus Heimsillan alueella ei tteutune, alueen käyttööntt ja yhteys eritasliittymään edellyttää tellisuusradan ylittävän katuyhteyden tteuttamista Maankäytön keskittyessä perinnemaisema kataa tellisuusradan phjispulisilta alueilta Eritasliittymän lähellä sijaitseva pientalvaltainen asutus krvautuu raskaammalla rakentamisella Eritasliittymä tellisuusradan phjispulella (VE 2B) Tellisuustie jhdetaan Lauritsalan eritasliittymästä Mustlan eritasliittymään, jka sijittuisi välittömästi tellisuusradan phjispulelle. Terminaalinkatu jatketaan valtatien 13 killispulella tellisuusradan phjispulelle Läntiselle kanavatielle. Rinnakkaiskadun kautta n yhteys lgistiikka-alueelta ja muusta maankäytöstä eritasliittymän kautta valtatielle 13. Valtatien 13 eritasliittymäväli n tiesuunnitelmavaihtehta tasaisempi ja Mälkiän eritasliittymään selvästi pitempi (1100 m), eritasliittymien kknaismäärä n pitkälläkin ajanjakslla tiesuunnitelmaratkaisua pienempi Valtatien 13 killispulelle mudstuu yhtenäinen ja jatkuva rinnakkaiskatu maankäytön ja alueen sisäisen liikenteen tarpeisiin. Valtatien 13 kehittämistavitetta vidaan nstaa ja liittymätiheyttä vähentää. Valtatien 13 pikkeustilanteiden hitmahdllisuudet paranevat. Eritasliittymä sijaitsee kehittyvään maankäyttöön nähden hieman kaukana valtatiestä 6. Palvelee valtatien 6 ja tellisuusradan välistä aluetta khtuullisesti ja lgistiikka-alueen phjissaa varsin hyvin Mahdllistaa lgistiikka-alueen laajentamisen phjiseen Ei tarvinne tteuttaa erillistä muuta ajneuvliikenteen yhteyttä valtatien 13 pikki valtatien 6 suunnassa. Valtatien 6 suuntaisen kevyen liikenteen pääraitin alikulku valtatien 13 pikki n syytä tteuttaa. Pajarilanväylän varaus mudstuu tarpeettmaksi aiemmassa merkityksessään. Valtatien 13 lunaispulinen rinnakkaiskatuyhteys rakentuu ja kehittyy Sataman eritasliittymästä alkaen Alueen tie- ja katuverkn laajuus erityisesti suhteessa maankäyttötavitteisiin mudstuu khtuulliseksi ja tiesuunnitelmavaihtehta suppeammaksi. Eritasliittymä edellyttää uutta risteyssiltaa, kevyt liikenne vidaan jhtaa nykyisessä silta-aukssa Valtatien13 tisen ajradan tteuttaminen n VE 2A:n tapaan muita siirrettyjä eritasliittymävaihtehtja halvempi (vähemmän siltapaikkja) Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

24 23 (33) Maankäyttö keskittyy valtatien 6 (Lauritsalan etl-mälkiän etl) ja tellisuusradan väliselle alueelle. Tällöin mudstuu yhtenäinen maankäyttöalue Pajarilan alueen kanssa. Heimsillan alue säilyy rakentamattmana avimena maalaismaisemana Ajneuv- ja kevyen liikenteen yhteydet Mustlan asuinalueelle ja Saimaan kanavan itäpulisille laajennusalueille paranevat, kevyen liikenteen verkk yksinkertaistuu ja selkiintyy Jukkliikenteen järjestelymahdllisuudet tehstuvat Pajarilan ja Mustlan välisellä alueella. Kuva 14. Mustlan eritasliittymäratkaisuvaihteht 2B Tellisuusaluevaraus Heimsillan alueella ei tteutune, alueen käyttööntt ja yhteys eritasliittymään edellyttää tellisuusradan ylittävän katuyhteyden tteuttamista Maankäytön keskittyessä perinnemaisema kataa tellisuusradan phjispulisilta alueilta Eritasliittymän lähellä sijaitseva pientalvaltainen asutus krvautuu raskaammalla rakentamisella Mustlan asuinalueen sura yhteys kallialueen pikki ja lisääntyvä maankäyttö edellyttävät kalliharjanteen leikkaamista ja aiheuttavat maisemallisia muutksia. Eritasliittymä tellisuusradan eteläpulella (VE 2C) Tellisuustie jhdetaan tellisuusradan eteläpulelle tteutettavaan eritasliittymään ja edelleen valtatien 13 killispulelle liittyen siellä Terminaalinkatuun. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

25 24 (33) Kuva 15. Mustlan eritasliittymäratkaisuvaihteht 2C Valtatien 13 eritasliittymäväli n tiesuunnitelmavaihtehta tasaisempi ja Mälkiän eritasliittymään selvästi pitempi (1200 m), eritasliittymien kknaismäärä n pitkälläkin ajanjakslla ilmeisesti tiesuunnitelmaratkaisua pienempi. Lgistiikka-alueen phjissan yhteydet valtatielle 13 vat hyvät Pajarilanväylän varaus muuntuu entisestä merkityksestään valtatien 13 lunaispuliseksi rinnakkaiseksi Mustlan ja Sataman eritasliittymien väliseksi katuyhteydeksi, tteutus n ajallisesti melk vapaa maankäytön tteutumisen myötä Alueen tie- ja katuverkn laajuus erityisesti suhteessa maankäyttötavitteisiin mudstuu tiesuunnitelmavaihtehta pienemmäksi mutta jnkin verran vaihtehtja 2A ja 2B suuremmaksi Maankäyttö hajautuu vaihtehtja VE 2A ja 2B enemmän mm. Heimsillan alueelle. Maankäyttö visi tteutua Pajarilan kaavarungn mukaisena Eritasliittymä palvelee erittäin hunsti tellisuusradan ja valtatien 6 välistä laajentuvaa maankäyttöä, edellyttää valtatien 13 pikittaisen katuyhteyden tteuttamista tiesuunnitelmassa esitetyn risteyssillan paikkeille Valtatielle 13 ei mudstu jatkuvaa hyvätasista rinnakkaista katuyhteyttä tiesan phjispäässä Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

26 25 (33) Valtatien 13 linjauksen llessa nykyisellä paikallaan eritasliittymän kaakkisneljännes jää ahtaaksi, nykyisen silta-aukn käyttö ei mahdllista esim. kääntyvien kaistjen tteuttamista sillan alle (tarve ilmeisen vähäinen) Valtatien 13 linjauksen siirtn kytkeytyvät vaihtehdt (VE 3A ja 3B) Vaihtehdssa n tutkittu valtatien 13 linjauksen siirtn liittyviä kehittämismahdllisuuksia. Valtatien 13 linjauksen siirtyessä nin 2 kilmetrin matkalla nykyisen tien lunaispulelle nykyinen valtatie jää rinnakkaiskaduksi (Terminaalinkatu). Linjausta ei le kannattavaa siirtää vaihtehtjen 2A, 2B eikä 2C:ään (vertaa VE 3A) mukaisissa periaateratkaisuissa. Kuva 16. Mustlan eritasliittymäratkaisuvaihtehdt 3A ja 3B Linjauksen siirtäminen (kuva 16) antaa mahdllisuuden eritasliittymän sijittamiselle nykyisen Terminaalinkadun tasliittymän paikkeille (VE 3B). Tällöin liittymäväli Sataman eritasliittymään ja valtatielle 6 mudstuu hyväksi. Liittymäväli Sataman eritasliittymään vaikuttaa maankäyttöön ja sen aiheuttamaan liikennemäärään nähden kuitenkin melk lyhyeltä. Valtatien 13 eritasliittymäväli n tiesuunnitelmavaihtehta tasaisempi ja Mälkiän eritasliittymään selvästi pitempi (1200 m / 2000 m). Tulevaisuudessa saattaa kuitenkin syntyä paineita tiesuunnitelman mukaisen eritasliittymänkin tteuttamiselle Lgistiikka-alueen phjissan yhteydet valtatielle 13 vat hyvät / melk hyvät Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

27 26 (33) Maankäyttö hajautuu humattavasti VE 2A ja 2B laajemmalle mm. Heimsillan alueelle. Valtatien 13 linjausmuutksen myötä samansuuntaisten väylien lukumäärä kasvaa entisestään, liikennemäärät eivät tätä kuitenkaan edellytä. Edellyttää myös Pajarilanväylän ja sen eritasliittymän tteuttamista valtatielle 13. Tie- ja katuverkn kknaispituus ja rakennuskustannukset mudstuvat khtuuttman suuriksi maankäyttöön ja sen synnyttämiin liikennemääriin nähden Eritasliittymä palvelee erittäin hunsti tellisuusradan ja valtatien 6 välistä maankäyttöä, edellyttää valtatien 13 pikittaisen katuyhteyden tteuttamista tiesuunnitelmassa esitetyn risteyssillan paikkeille Yhteenvet ja jhtpäätökset Mustlan eritasliittymävaihtehdista Valtatien 13 eritasliittymien keskinäistä välimatkaa vidaan pidentää ja siten tasittaa eritasliittymävälejä tiejakslle siirtämällä Mustlan eritasliittymä valtatien 6 tiesuunnitelmassa esitetyltä paikaltaan kauemmas Mälkiän eritasliittymästä Valtatien 6 ja tellisuusradan välisen maankäytön kehittämistavitteet sallivat Mustlan eritasliittymän siirtämisen, ei kuitenkaan tellisuusradan eteläpulelle Valtatien 6 tiesuunnitelmassa esitetty ratkaisumalli Mustlan eritasliittymästä ei parhaalla mahdllisella tavalla svellu Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen maankäytön ja tie- ja katuverkn kehittämistavitteisiin Valtatien 6 tiesuunnitelmassa esitetty ratkaisumalli Mustlan eritasliittymästä tuttaa maankäyttösuunnitelmiin nähden varsin laajan ja ilmeisen tehttman katuverkkratkaisun Valtatien 6 tiesuunnitelmassa esitetty ratkaisumalli Mustlan eritasliittymästä n miaan hajauttamaan maankäyttöä valtatien 6 ja Mustlan välisellä alueella Valtatien 13 linjauksen muuttaminen nykyisestä ei le hyödyllistä eikä varsinkaan taludellista. Tisen ajradan ja siihen liittyen valtatien 13 eritasliittymien tteuttaminen riippuu rajaliikenteen kehityksestä ja lienee varsin kaukana tulevaisuudessa Mustlan eritasliittymää lukuun ttamatta. Mustlan eritasliittymävaihteht 2A mudstaa varteentettavan ja tutkimisen arvisen ratkaisumallin yhdessä Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkratkaisun kanssa valtatien 13 lähialueen taviteverkksi. Ratkaisu mahdllistaa valtatien 13 lähialueiden maankäytön tiivistämisen ja laajennussuunnitelmien keskittämisen Pajarilan, tellisuusradan, valtatien 6 ja Saimaan kanavan väliselle alueelle. Siirrettyyn Mustlan eritasliittymäratkaisuun perustuva taviteverkk n esitetty piirustuksessa 3. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

28 27 (33) 3.2 Lgistiikka-alueen yhteydet Mustlan eritasliittymään Terminaalinkadun jatkeelle n asemakaavassa sitettu varaus tellisuusratasillan eteläisessä reuna-aukssa valtatien 13 länsipulelle Heimsillan alueelle. Liikenneverkkselvityksessä n tdettu, että Sataman pääliittymän siirtyessä varsin kauas etelään, lgistiikka-alueen phjissasta tulee sittaa ajneuvliikenteen yhteys Mustlan eritasliittymän (sijainnista riippumatta) kautta valtatielle 13. Terminaalinkatu tulee jatkaa tellisuusradan yli ja liittää Mustlan eritasliittymään. Katuyhteyden periaatteelliset järjestelyvaihtehdt n esitetty kuvassa 17. Kuva 17. Lgistiikka- alueen periaatteelliset yhteysvaihtehdt Mustlan eritasliittymään (tiesuunnitelman mukainen eritasliittymäratkaisu). Terminaalinkadun jatkaminen lgistiikka-alueelta Mustlan eritasliittymään esitetään tehtäväksi vaihtehdn B mukaisesti seuraavista syistä: Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

29 28 (33) Selkeä ja suraviivainen yhteys lgistiikka-alueelta Mustlan eritasliittymään sveltuen hyvin myös raskaalle liikenteelle Riittävän kaukana kanavan ranta-alueesta, jllin häiriö ja maisemahaitat jäävät mahdllisimman vähäiseksi, nykyinen asutus vi pääsin alueella säilyä Palvelee hyvin maakäytön keskeistä kehittämisaluetta Risteää eri tasssa tellisuusradan kanssa eikä häiritse junaliikennettä Kadun yhteyteen vidaan tteuttaa krkeatasinen kevyen liikenteen yhteys valtatien 6 suunnasta Mustlan alueelle Mahdllistaa tulevaisuuden maankäyttöä hyvin palvelevan jukkliikenneyhteyden mudstamisen Tellisuustien kautta Terminalinkadulle ja Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueelle Rakennuskustannuksiltaan melk kallis ratkaisu uuden ratasillan vuksi 3.3 Lgistiikka- ja tellisuusalueen rataverkk Suunnittelun tavitteina pidettiin seuraavia seikkja: Rautatiekuljetuksia susitaan ja niitä pyritään lisäämään sittamalla aiempaa enemmän ratasidnnaisia alueita. Ratasidnnaisen timinnan aluevarauksia laajennetaan nykyisestä ja pyritään sittamaan nin pulet kehittämisalueesta. Tellisuusrata risteää maantiet ja pääkadut eritasssa Kuva 18. Tellisuusradan kehittämisen yksiraiteinen periaatevaihteht. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

30 29 (33) Kuva 19. Tellisuusradan kehittämisen mniraiteinen periaatevaihteht. Selvityksessä tutkittiin kaksis/klmisraideversita (rata/kumipyörä-srmimallia) uudella maankäyttöalueella tteutukseltaan eri laajuisina. Kuvissa 18 ja 19 esitetyt yksi- ja mniraiteinen vaihteht vat periaateluntisia, jissa ei le humiitu esim. maastn krkeuslsuhteita. Maast-lsuhteiden vaikutukset humiitiin alustavasti jatkselvitysvaiheissa. Nykyinen Sskuantie n tteutettu siten, että sayleiskaavatyön yhteydessä tehdyn suunnitelman mukainen tellisuusrataratkaisu ja Sskuantie risteäisivät tisiaan tasssa. Tämän ei le katsttu levan mahdllista eikä tavitteiden mukaista. Eritasristeys vidaan tteuttaa nykyisellä ratalinjalla nstamalla Sskuantien tasausta nin metrin matkalla enimmillään jpa yli kuusi metriä sin varsin heiksti kantavalla savimaalla. Rakennuskustannuksiltaan ja maisemahaitiltaan parempana ratkaisuna ratalinjausta esitetään siirrettäväksi aiemmasta jnkin verran länteen mäen rinteeseen jk Piivurenkadun liittymävarauksen itä- tai länsipulelle. Risteyspaikan sijaintiin vaikuttaa leellisesti Sskuantien lähialueiden ratasidnnaisen maankäytön tavitteellinen laajuus ja sijittuminen. Lpullinen ratkaisu tehdään jatksuunnittelun yhteydessä. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

31 30 (33) Asetettujen tavitteiden mukaisesti alueen käytettävyys mahdllisimman laajasti ratasidnnaiseen timintaan turvataan tteuttamalla mniraidemallin mukainen maankäyttöratkaisu alueilla, jilla se jäykän ratagemetrian ja maastn krkeuserjen pulesta n mahdllista. Käyttökelpista aluetta ratasidnnaiselle maankäytölle n lähinnä maankäytön laajennusalueen keskeinen alava peltalue. Ratjen / katujen tiheys ja lukumäärä alueella määräytyy mniraiteisessa mallissa pääsin tavitteellisen tnttisyvyyden mukaan. Suunnitelmassa tnttisyvyydeksi (radan ja kadun välinen etäisyys) n arviitu 125 m. Laajennusalueen keskeinen alava peltalue tulee sittaa mahdllisimman yhtenäisenä lgististen timintjen laajennusalueena. Gemetrialtaan sveltuvaa ratapituutta ei vitane kknaisuudessaan hyödyntää ratasidnnaiseen maankäyttöön tnttipituuden llessa useasti asiakaskhtaista junapituutta pienempi. Alueen tulevista timijista riippuen sa radan varren tnteista vitaneenkin sittaa pelkästään kumipyöräliikenteen tnteiksi. Pelkästään kumipyöräliikenteen varassa levaa maankäyttöä tulee kuitenkin ensisijaisesti hjata sijittumaan muille maastlsuhteiltaan epätasaisemmille alueille. 3.4 Rautatieliikenteen hit Lgistiikka-alueen ja ratasidnnaisen maankäytön laajentuessa ja asiakasmäärän kasvaessa alueella vimakkaasti, junaliikenteen määrä ja ratapihatiminnt kasvavat ja käyvät haasteellisemmiksi. Suunnitelmassa esitetään tutkittavaksi erillisen järjestelyraiteiden / järjestelyratapihan aluevarauksen sittamista tellisuusradan varresta valtatien 13 länsipuliselta Heimsillan alueelta. Nykyisen 3-aukkisen ratasillan etelänpuleinen reuna-aukk vidaan tarvittaessa hyödyntää tellisuusradan tiselle raiteelle nykyisen katuvarauksen sijaan. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

32 31 (33) 4 TAVOITETILANTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tavitetilanteessa valtatie 13 parannetaan 2+2-kaistaiseksi keskikaiteella varustetuksi maantieksi välillä valtatie 6 Sskuantie. Liittymät vat eritasliittymiä. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusaluetta palvelevat eritasliittymät vat Sataman eritasliittymä ja Sskuantien eritasliittymä. Alueen yhteyksiä täydentää Mustlan eritasliittymä valtatien 6 ja tellisuusradan välillä. Alueen maankäyttö jakautuu kahteen erilliseen lgistiikka-alueeseen; nykyinen eli Mustlan satama -alue ja uusi lgistiikka -alue sekä niiden väliselle alueelle kehittyvään tellisuuspaintteiseen alueeseen. Mustlan satama alueen ja tellisuusalueen pääliittymänä timii Sataman eritasliittymä, jsta liikenne jakautuu Ahtaajankadun kautta satama-alueelle ja Terminaalinkadun ja Puustellinmäenkadun kautta alueen itäsien pääkkjakaduille; Piivurenkatu alueen phjissassa ja Terminaalinkatu eteläsassa. Tellisuusradan jatke risteää eritasssa tellisuusalueen pääkatuyhteyden Puustellinmäenkadun kanssa. Piivurenkadun ympäristöön sijittuu pääasiassa kumipyöräsidnnaista maankäyttöä. Nykyiselle satama-alueelle ja sen laajennusalueelle mudstuu sujuva yhteys valtatieltä 13. Uuden lgistiikka-alueen yhteydet tteutuvat Sskuantien eritasliittymän kautta. Sskuantien länsipään linjausta siirretään nykyisestä tasliittymästä nin 750 m etelään. Terminaalinkatu jatketaan alkuvaiheessa nykyiselle Sskuantielle ja myöhemmin Sskuantien uudelle linjaukselle. Terminaalinkatu palvelee sekä ratasidnnaista että pelkästään kumipyöräsidnnaista liikennettä. Maankäyttövarauksia ratasidnnaisille timinnille lisätään kehittämisalueen keskeisellä peltalueella haarittamalla tellisuusrata ainakin kahteen erilliseen ratalinjaan. Tämä kasvattaa välittömästi rataan liittyvää tnttipituutta merkittävästi. Tellisuusradan eteläistä haaraa jatketaan tavitetilanteessa nykyisen Sskuantien päälle, jka sveltuu tasauksensa pulesta erittäin hyvin rataphjaksi. Tellisuusradan phjinen haara jatketaan Sskuantien eteläpulelle, jllin se risteää Sskuantien eritasssa hieman aiemmin esitettyä ratalinjausta lännempänä. Phjiselta haaralta sitetaan raideyhteys myös uuteen lgistiikka-alueeseen kuuluvalle satamaaluevaraukselle. Nykyisen satama-alueen yhteyksiä täydennetään Sataman eritasliittymän tteutuessa ja nykyisen Terminaalinkadun tasliittymän pistuessa valtatieltä 13 jatkamalla Terminaalinkatua tellisuusradan yli Mustlan eritasliittymään. Mustlan eritasliittymä siirretään valtatien 6 tiesuunnitelmassa esitetyltä paikalta kaakkn nykyisen Sulkutien khdalle. Tellisuusradan ja ratasidnnaisen maankäytön laajentuessa ja junaliikenteen kasvaessa tteutetaan järjestelyratapiha välittömästi satama-alueen ulkpulelle valtatien 13 tuntumaan Heimsillan alueelle. Liikenneverkn kehittämisen tavitetilanne n esitetty piirustuksissa 2 ja 3. Piirustuksessa 2 Mustlan eritasliittymäratkaisu n hyväksytyn tiesuunnitelman mukainen ja piirustuksessa 3 eritasliittymä n esitetty siirrettäväksi Sulkutien khdalle. Alustava lunns siirretystä Mustlan eritasliittymäratkaisusta n lisäksi esitetty piirustuksessa 4. Alustava lunns Sataman eritasliittymäjärjestelyistä n esitetty piirustuksessa 5. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

33 32 (33) 5 VAIHEITTAIN TOTEUTTAMINEN Mustlan eritasliittymä valtatielle 13 tteutetaan valtatien 6 rakentamisen tisen tteutusvaiheen yhteydessä vusina Lgistiikka- ja tellisuusalueen seuraavana merkittävänä kehitysaskeleena ns. suuri hyppy tteutettaneen j ennen vutta Kehitysvaiheeseen liittyvät ensimmäisen vaiheen katu- ja rataverkn kehittämistimenpiteet ja maankäytön kehittämistavitteet n esitetty piirustuksessa 6. Valtatien 13 muuttaminen 2-ajrataiseksi ja varustaminen eritasliittymin riippuu erityisesti rajaliikenteen mutta saltaan myös Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen maankäytön kehityksestä ja sen aiheuttamasta liikennemäärien kasvusta. Mustlan alueen maankäytön kehittyessä ja liikennemäärien kasvaessa nykyiset tasliittymät valtatielle 13 tulee kanavida varustamalla ne valtatien 6 suunnasta vasemmalle kääntyvin kaistin. 6 JATKOTOIMENPITEET Liikenneverkkselvityksessä esitetyistä valtatien 13 tavitetilanteen eritasliittymäjärjestelyistä ja erityisesti Mustlan eritasliittymän mahdlliseen siirtn ja Sataman eritasliittymäjärjestelyihin liittyvistä seikista pyydetään lausunt Kaakkis-Sumen tiepiiriltä. Mikäli Mustlan eritasliittymä päätetään siirtää, tiesuunnitelman tarkistus tulee käynnistää välittömästi siten, että eritasliittymä vidaan liittää valtatien 6 tteutusurakkaan vusille Suunnitelman tarkistamiseen liittyvistä seikista svitaan Kaakkis-Sumen tiepiirin kanssa. Valtatien 6, tellisuusradan ja Saimaan kanavan välisen alueen asemakaava ja katusuunnitelmat tarkistetaan. Liikenneverkkselvityksessä esitetyt lgistiikka- ja tellisuusalueen kehittämistavitteet ja katu- ja rataverkn kehittämistimenpiteet hyväksytään jatksuunnittelua varten. Erityistä humita n kiinnitettävä laajennusalueiden maankäytön määrittelyyn ja maankäytön edellyttäviin tnttiratkaisuihin sekä rataverkn laajuuteen. Hyväksytyn liikenneverkkselvityksen ja kehittämistavitteiden phjalta käynnistetään sayleiskaavan tarkistus tellisuusradan, valtatien 13, Saimaan kanavan ja Sskuantien välisellä alueella. Osayleiskaavatarkistukseen liittyen laaditaan katuverkn ja vesihulln yleissuunnitelmat sekä tellisuusradan laajennukseen liittyvät alustavat ratasuunnitelmat. Liikennejärjestelyjen tarkistuksen yhteydessä maankäytön sijittuminen ja alustavat tnttikrt tarkistetaan kknaismassatilanteen selvittämiseksi. Uudelta kehittämisalueelta laaditaan alustava tasaus tnttien timivuuden ja kuivatusratkaisujen varmistamiseksi ja massansiirtjen ptimimiseksi. Massa- ja kunnallisteknisten töiden salta mudstetaan satteutusalueita. Valtatien 13 eritasliittymävarausten tilavaraukset määritellään viimeistään Kaakkis- Sumen tiepiirin laatiman valtatien 13 yleissuunnittelun yhteydessä lähivusina. Järjestelyratapihan tarve, ptimaalinen sijitus ja tellisuusrataan liittyvät mahdlliset muut kehittämistavitteet tarkistetaan RHK:sta ja/tai VR:stä. Määritellään satamaturvadirektiivin (ISPS-säännöstö) mukainen satama-alueen rajaus alueen timintjen perusteella sekä aitaamisen vaikutus kanavasataman lähialueen katuverkkn. Mustlan lgistiikka- ja tellisuusalueen liikenneverkkselvitys Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

34 Liite 1 Lappeenrannan kaupunki Kiinteistö- ja mittaustimi Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant

35 Lappeenrannan kaupunki / Palvelututant Liite 2