SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI. Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää
|
|
- Simo Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SALON YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää Saln kaupunki Tehdaskatu 2, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:
2 Sisällys Taustaa Jhdant Työn tavitteet ja eteneminen Työn lähtökhdat Saln yritystiminnan prfiili ja yritysaluerakenne Prfilinnin perusteet Prfilinnin näkökulmat ja tavitteet Erilaisten yritysalueiden prfilinti ja erityispiirteiden tunnistaminen Yritystiminnan kehittymisen suuntauksia Saln yritysalueiden prfiilit Meriniitty Riikki Metsäjaanu Muurlan Prtti Ajpelt Perniön yritysalueet Muut keskustan yritysalueet Erityisalueet Muiden vanhjen kuntakeskusten yritysalueet Jhtpäätökset Lähteet Liite 1. Saln yritysaluerakenne ja sen lähivusien kehityssuunta 1
3 Taustaa -selvitys sisältyy vusina käynnissä levaan Saln yritysalueiden kehittäminen sana Etelä-Sumen kehityskäytävää - hankkeeseen. Se n saanut tukea Eurpan aluekehitysrahastlta ja rahittajaviranmaisena n timinut Varsinais-Sumen liitt. Hankkeen tarkituksena n vahvistaa kaupungin yritysalueiden rleja, jtta ne vivat prfilitua sana seudun kknaisvaltaista kehittämistä. Tavitteena n parantaa elinkeinelämän näkyvyyttä ja timintamahdllisuuksia Salssa sekä edistää kaupungin maankäytön strategista suunnittelua yrityselämää palvelevalla tavalla. Timinnassa humiidaan sekä pitkän aikavälin strateginen kehittäminen että lyhyen aikavälin knkreettiset kehittämistimenpiteet. n selvitys yritysalueiden nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Yksittäisiä alueita kskien kehittämistimenpiteiden määrittelemisen lisäksi siinä ludaan kknaiskuva Saln yritysaluerakenteesta ja sen kehittämisestä. Työ n tehty Saln kaupungin kaupunkisuunnittelussa. Päävastuu n llut prjektisuunnittelija Sarita Humpilla ja työtä n hjannut kaavitusinsinööri Tim Alhke. Alueiden prfiilin arviintiin n sallistunut kaupunkisuunnittelun asiantuntijahenkilöstön lisäksi kehittämishankkeen työtä hjannut hankeryhmä. Selvityksen lunns valmistui kesäkuussa Se hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, jnka jälkeen siitä pyydettiin lausuntja Saln kauppakamarisastlta sekä sallaisilta yrittäjäjärjestöiltä. Kauppakamarisastlta saatiin prfilintia kskeva lausunt, jnka perusteella raprttiin tehtiin pieniä muutksia. Lisäksi raprtin tietja päivitettiin. Lpullinen selvitys valmistui julukuussa Raprtti viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan kautta kaupunginhallituksen käsittelyyn ja kaupunginvaltuustn tiedksiantna. 2
4 1. Jhdant 1.1. Työn tavitteet ja eteneminen Saln yritysalueiden prfilinnilla tetaan kantaa siihen, mihin suuntaan yritysalueet jatkssa kehittyvät. Siinä nstetaan esiin yritysalueiden kehittämismahdllisuudet ja ludaan siten suuntaviivja yritysalueita kskeville timenpiteille. Kyse n uuden Saln yritysalueita kskevasta kknaissuunnittelusta ja taustatyöstä, jiden tavitteena n elinvimaisten yritysalueiden rakentuminen kk kunnan taslla. Työ n keskipitkän aikavälin strategista suunnittelua, jssa n tettu humin myös lyhyen aikavälin knkreettisia kehittämistimenpiteitä. Selkeä ja harkittu prfiili tukee myös yksittäisen yritysalueen kasvua ja kehitystä esimerkiksi alueiden markkininnin kautta. Työssä n tehty kattava aluekhtainen peruskartitus maankäytön ja yritystiminnan lunteesta. Tähän peruskartitukseen n yhdistetty myös yritysten näkemyksiä alueiden kehittämisestä. Saln yritysalueiden kehittämishankkeen yhteydessä n järjestetty yrityksille suunnattuja tilaisuuksia eri alueilla, vierailtu yrityksissä sekä perustettu alueellisia yritystimikuntia. Prfilinnin alustavia tulksia esiteltiin Saln lukilla järjestetyssä Tulevaisuuden yritysalueet Salssa -seminaarissa. Metsäjaanun ja Halikn mttritien vieressä sijaitsevan Haliknrinteen prfiileja käytiin läpi kaupunginvaltuutettujen ja sallaisten yrittäjäjärjestöjen edustajien yhteisessä työpajassa pidetyssä Elinkeinpliittisessa illassa. Täsmentyneiden prfiilien avulla vidaan hjata yritysten sijittumista alueelle siten, että eri yritysalueet mututuvat timiviksi kknaisuuksiksi. Kunnan sisällä eri yritysalueiden prfiilien tulisi lla tisiaan tukevia, jtta tnttitarjnta n riittävän mnipulista ja vastaa sijittuvien yritysten tarpeisiin. Uusien tai hitaasti kehittyvien yritysalueiden salta väljällä prfilinnilla pystytään varautumaan paremmin tulevaan kehitykseen. Selkeä ja harkittu prfiili tukee myös yksittäisen yritysalueen kehittymistä, lu synergiaetuja siellä timiville yrityksille sekä edistää eheää yhdyskuntarakennetta. Työn tulksia n hyödynnetty esimerkiksi yritysalueiden ja -tnttien markkininnissa. Markkinintitimenpiteiden parantaminen n käynnistetty kaupunkikehityspalveluiden ja Yrityssaln yhteistyönä ja niissä keskitytään erityisesti alueisiin, jtka tarjavat hukuttelevia sijaintipaikkja yrityksille. Markkininnin hella työn tulksia hyödynnetään yritysalueita kskevien maankäytöllisten kehittämistimenpiteiden määrittelyssä ja yleiskaavallisen hjelman päivityksessä. Työ tukee muun muassa Haliknrinteen ja Riikin alueella käynnistyneitä asemakaavahankkeita. 3
5 1.2. Työn lähtökhdat Yritysalueiden prfilintityö kytkeytyy vuden 2009 kuntaliitksessa syntyneeseen uuteen kuntarakenteeseen. Varsinaisen keskustaajaman ympärillä n yhteensä kahdeksan vanhaa kuntakeskusta, jiden yritysaluerakenteet eravat tisistaan. Yhdistyneessä kuntarakenteessa n tarpeen tarkastella yritysalueita siten, että kknaiskuva, alueiden merkitys kuntarakenteessa ja alueiden suhteet tisiinsa tetaan humin. Tämä n sittain yritysalueisiin liittyvää perusselvitystyötä ja tietjen kkamista. Taustittavaa työtä n tehty vusina Saln yleiskaavallisen hjelman yhteydessä. Yritysalueiden prfilinnin kanssa kartitettiin samanaikaisesti uusia yritys- ja tellisuustiminnan alueita Ptentiaaliset yritysalueet Salssa -työssä. Tästä laadittiin erillinen, keväällä 2014 valmistunut raprtti, jka hyväksyttiin kaupunginvaltuustssa. Näitä töitä ja erityisesti niihin liittyviä taustaselvityksiä n tehty yhtäaikaisesti ja niissä määritellyt kehittämisen suuntaviivat tukevat tisiaan. Ne yhdessä mudstavat kknaisuuden, jssa n määritelty Saln elinkeinelämän aluerakenteen tulevaisuuskuva. Ptentiaalisten yritysalueiden tarkastelussa keskityttiin ennen kaikkea uusiin yritysalueisiin ja merkittäviin laajennuksiin, kun taas tässä työssä pääpain n nykyisten alueiden kehittämisessä. Niiden kehittämissuunnat vat kuitenkin yhteneväiset. Turun ja Saln seutujen kehittämiskeskukset vat aiemmin 2000-luvun pulivälissä tarkastelleen a. Tässä E18-kehityskäytävää kskevassa selvityksessä haettiin seudullisia ja paikallisia kehittämisen painpisteitä ja tarkasteltiin alueiden kehittämismahdllisuuksia sekä sitä, millaiselle timinnalle alue tulevaisuudessa sveltuu. Selvityksen tavitteet vat sin vanhentuneet, eikä siinä le tarkasteltu nyky-saln kknaisrakennetta. Nyt tehtävän prfilintityön myötä alueisiin liittyvät kehittämistarpeet vat tarkentuneet ja uuteen kuntarakenteeseen liittyvä kknaiskuva n hahmtettu. Saln elinkeinpliittisessa hjelmassa n nähty tärkeäksi tukea mnipulista elinkeinelämää. Mnipuliset ja vetvimaiset yritysalueet timivat phjana, jka vaikuttaa nykyisten yritysten ja uusien sijittuvien yritysten timintaedellytyksiin. Perustellisuuden muutksen myötä elinkeinelämän kehittymisessä pitää varautua erilaiseen yritystimintaan, mikä asettaa haasteita tulevaisuuden tarkastelulle. Datakeskukset, lgistiikka- ja jakelukeskukset, uusiutuvan energian tutant ja cleantech vat esimerkkejä nykypäivänä rakennettavista suurista yritystiminnista, jtka hakeutuvat erityisille sijaintipaikille. Haasteena n kyetä vastaamaan erilaisten sijittumispaikkjen tulevaan kysyntään. Prfilinnilla tunnistetaan alueiden erityispiirteet sekä tuetaan erityyppisten yritysalueiden kehittämistä. Näin vidaan taata riittävä ja mnipulinen sijittumispaikkjen tarjnta. Samalla pitää turvata nykyisen yritystiminnan kasvumahdllisuudet, sillä is sa tulevaisuuden kasvusta njautuu nykyiseen yritystimintaan. Yritysalueiden kehittämiseen vaikuttaa myös Saln kaupungin nykyinen taludellinen tilanne. Lähtökhtana n, että elinkeinelämään panstaminen tu Saln uusia kaivattuja työpaikkja ja parantaa aluetalutta. Tisaalta panstamiseen käytettävissä levat resurssit vat niukat, mistä syystä n erityisen tarkasti punnittava resurssien khdistamista viisaasti. 4
6 2. Saln yritystiminnan prfiili ja yritysaluerakenne Vunna 2012 Saln alueella li nin työpaikkaa, jista 74 prsenttia eli sijittui yksityiselle sektrille jk palkansaajina tai yrittäjinä (SVTa). Yksityisen sektrin työpaikkjen määrä n laskenut vudesta 2007 lähtien, ja vunna 2013 työpaikkja li alle (kuva 1). Tänä aikana yksityisen sektrin työpaikkjen määrä n vähentynyt siis nin työpaikalla. Nkia-klusterin pienenemisen suus tästä muutksesta n llut hyvin suuri eli nin 70 prsenttia. Kuva 1. Saln yksityisen sektrin työpaikkamäärän kehitys Salssa vudesta 2007 vuteen Vuden 2013 tiet n ennakktiet. Lähdeaineist: Varsinais-Sumen ELY (2014). Yksityisen sektrin työpaikkjen muuts selittyy pitkälti tellisella rakennemuutksella. Vuden 2012 lpussa Saln alueen yritysten työpaikkarakenteessa tellisen timinnan merkitys n enää klmannes ja muiden palvelualjen työllistävä merkitys n tellisuutta suurempi. Timipaikkjen lukumäärässä mitattuna palvelualan yritysten lukumäärä n suuri (kuva 2). Tellisten työpaikkjen määrä n vähentynyt puleen vuteen 2008 verrattuna. Kuva 2. Saln alueen yritystiminnan prfiili yritysten työpaikkajakauman ja timipaikkajakauman suhteen vunna Aineistn lähteenä SVTa sekä Yritysrekisteri (2014). 5
7 Tämä yritystiminnan prfiili kuvastaa kuntaliitksen myötä syntynyttä laajaa kuntarakennetta, jhn kuuluu sekä seudullinen palvelutaajama että laajat maaseutualueet. Vaikka yritysten työpaikkarakenteessa paintus n tellisuudessa ja palveluissa, n yritysten timialajakauma lähellä maakunnallista ja valtakunnallista jakaumaa. Tsin maakuntakeskuksina timiviin, Sala suurempiin kaupunkeihin verrattuna erilaisten palvelualjen yritysten, kuten tutkimuksen, liike-elämän erikistuneiden palveluiden sekä kiinteistöalan suus n vähän pienempi. Saln yritystiminnan prfiilissa krstuu tellisuus sekä maatalus, jiden suus Saln alueen yritysten työpaikista n suurempi kuin maakunnallisesti ja valtakunnallisesti keskimäärin. (Kuva 3.) Maakunnallisesti myös tukku- ja vähittäiskaupan suus n hieman suurempi kuin keskimäärin. Tämä kuvastaa sitä, että Sal n maakunnan kaupallinen alakeskus, jssa asiidaan myös kunnan ulkpulelta. Tellisuuden alista erityisesti elektrniikka-, metalli- ja hunekalutellisuus vat Salssa vahvja alja. Kuva 3. Saln seutukunnan yritystiminnan erikistumisprfiili henkilötyövusilla mitattuna suhteessa maakuntaan ja kk maahan. Perustuu vuden 2011 tilanteeseen. Erikistumisindeksi kuvaa sitä, miten työpaikkjen suhteelliset suudet vat jakautuneet kullakin timialalla verrattuna maakunnalliseen tai valtakunnalliseen tilanteeseen. Js indeksiluku n 100, vastaa kyseisen timialan työpaikkjen suhteellinen suus maakunnallista/valtakunnallista jakaumaa. Tätä suurempi indeksiluku kuvastaa sitä, että seutukunnassa n kyseisen alan työpaikkja suhteessa enemmän kuin maakunnallisesti tai valtakunnallisesti keskimäärin. Alue n siis näiden timialjen keskittymä. Vastaavasti pienempi indeksiluku kert, että kyseisen alan työpaikkja n suhteessa vähemmän kuin maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. Kaupan alan erikistumisindeksi jää tässä kuvissa pienemmäksi, kska mukana n kk seutukunnan, eli myös Smern, työpaikat. Työpaikkatilastn lähteenä: SVTb. Yritystiminnan alueellista sijittumista n tarkasteltu tarkemmin Saln yleiskaavallisessa hjelmassa. Pääsa yritystiminnasta sijittuu Saln keskustaajamaan, mutta myös useimmissa vanhissa kuntakeskuksissa n pieniä yritystiminnan alueita. Kaupungin yritysaluerakenteesta vidaan tunnistaa erityyppisiä yritystiminnan keskittymiä (kuva 4 seuraavalla sivulla). Tyypilliset yritysalueet vat selvärajaisia, asemakaavituksella määriteltyjä alueita. Keskustataajamassa tällaisia alueita vat Meriniitty, Riikki, Iilike, Valuri Paukkula, Hrn ja Metsäjaanu. Muualla 6
8 Salssa sijaitsevat Perniön yritysalueet, Muurlan Prtti, Ajpelt ja Teijn yrityspuist. Kuvaan 4 merkityt tellisuuspaintteiset yritysalueet vat kaikki yli 100 työpaikan keskittymiä lukuun ttamatta Ajpelln sekä Metsäjaanun alueita, jtka vat rakentuneet vain sittain. Oma alueensa n myös Märyn mttritieliittymän viereinen alue, eli Haliknrinne, jnka kehittäminen n nyt käynnistetty. Kuva 4. Saln yritystiminnan aluerakenne. Varsinaista yritysaluerakennetta täydentävät ydinkeskusta kaupanalan ja palveluiden tärkeimpänä keskittymänä sekä yksittäiset merkittävän tutannllisen timinnan alueet. Nämä yksittäiset tutannllisen timinnan khteet vat yhden tai muutaman yrityksen keskittymiä. Tällaisia khteita Salssa n neljä Kuusjenperä, Perttelin Hähkänä, Kiikalan Härjänvatsa sekä Särkisaln Förby. Ne sijaitsevat taajaman ulkpulella, eivätkä mudsta yritysalueita, mutta niiden työllistävä merkitys n alueellisesti suuri yli 40:stä lähes 200 työpaikkaan. Näin llen nämä yksittäiset khteet saattavat työllistää enemmän kuin pienimmät yritysalueet. Kuvassa 4 esitetyn yritystiminnan rakenteen ulkpulelle jää hajasijittunut maatalus, pienemmät eri pulella kuntaa sijaitsevat tutannlliset laitkset sekä muiden entisten kuntakeskustjen ja taajamien kuin Sumusjärven ja Perniön alueelle sijittuvat pienet yritys- ja palvelukeskittymät. 7
9 3. Prfilinnin perusteet 3.1. Prfilinnin näkökulmat ja tavitteet Yritysalueiden prfilinti lähtee liikkeelle mnipulisesta kartituksesta, jssa tarkastellaan tarkastella yritysalueiden tarjamia mahdllisuuksia. Samalla pyritään turvaamaan lemassa levien yritysten timintaedellytyksiä nykyisillä alueilla. Tarkituksena ei le keskittyä timialaphjaisiin prfilinteihin eikä määritellä liian tarkkaan sitä, minkälaista yritystimintaa alueelle vi sijittua. Yritysalueiden kehittämisessä pitää kuitenkin svittaa yhteen yritystiminta ja ympäröivä maankäyttö, sillä ympäröivät lsuhteet vaikuttavat siihen, minkä tyyppinen yritystiminta alueelle parhaiten sveltuu. Erityisesti tämä vaikuttaa kaupan, tilaa vaativien tutant- ja varasttimintjen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttavien timintjen sijitteluun. Näiden timintjen ulkpulella timialittainen tarkastelu n lähinnä ideintia siitä, millaiselle yritystiminnalle kukin alue vi lla hukutteleva. Yritysalueiden prfilinti perustuu yritysalueiden mahdllisuuksiin ja rajituksiin sekä elinkeinelämän tulevien tarpeiden ja kehityssuuntien tunnistamiseen. Prfilinnin tarkituksena n kattaa erilaisia näkökulmia, jtka liittyvät yritysalueiden kehittämiseen. Se kuvaa erityyppisten yritysalueiden mudstamaa kknaisuutta sekä tarkastelee keskeisten yritysalueiden lunnetta. Salssa yritysalueiden prfilinnilla n llut klme erillistä tavitetta, jtka n esitetty tiivistetysti heisessa taulukssa. Prfilinnin ensimmäisenä tavitteena n yritysalueiden nykytilanteen taustittava kartittaminen sekä kknaiskuvan luminen kaupungin yritysalueista kuntaliitksen jälkeisessä tilanteessa. Tähän tavitteeseen kuuluu perusselvitys kunnan nykyisten yritysalueiden minaispiirteistä. Ensimmäisen tavite vastaa kysymyksiin, minkälaisia yritysalueita Salssa n, missä ne sijaitsevat ja miten alueet suhteutuvat tisiinsa ja ylipäänsä kuntarakenteeseen. Tisena tavitteena n selvittää nykytilanteen kuvaukseen phjautuen yritysalueiden kehittämismahdllisuudet ja -tarpeet. Nämä kumpuavat nykyisestä yritystiminnasta, ympäröivästä maankäytöstä sekä alueen ulkpulelta tulevista tarpeista kuten tiedssa levista kehityssuuntauksista. Tinen tavite vastaa kysymyksiin, mihin suuntaan yritysalue alue 8 PROFILOINNIN TAVOITTEET Yritysalueiden nykytilanteen kartittaminen ja kknaiskuvan luminen kaupungin yritysaluerakenteesta. Nykyisten yritysalueiden kehittämismahdllisuuksien ja -tarpeiden selvittäminen ja niistä jhtuvien kehittämistimenpiteiden määrittely. Yritysalueiden vetvimaisen prfiilin kehittäminen alueiden markkininnin tueksi ja yritysten sijittumisen edistämiseksi.
10 vi kehittyä ja minkälaisiin timiin tämän kehittymissuunnan suhteen pitää varautua. Klmantena tavitteena n kehittää yritysalueiden vetvimaista prfiilia, jta vidaan hyödyntää alueiden markkininnissa. Osana tätä n alueiden tutteistaminen, jka perustuu myös muihin kuin yritysklustereihin liittyviin tekijöihin. Saln kkisessa kaupungissa timialaphjaisten yritysklustereiden mudstuminen n vähäistä. Yritysalueiden prfilinnissa tarkitus n kuitenkin tunnistaa muitakin alueisiin liittyviä erityispiirteitä, jnka kautta vidaan lisätä alueiden vetvimaisuutta ja hukuttelevuutta. Klmannen tavitteen avulla vastataan kysymyksiin, mitkä alueen erityispiirteistä timivat vetvimatekijänä uudelle yritystiminnalle sekä millaisena aluetta kannattaa markkinida ja kenelle. Laaja-alainen prfilinti kattaa erilaisia näkökulmia. Siinä humiidaan yritysalueiden mahdllisuudet ja rajitukset sekä elinkeinelämän tulevat tarpeet ja kehityssuunnat tunnistamiseen. Yhtenä keskeisenä sana n yritysten sijittumiseen ja timintaan liittyvät tehtävät eli kaavitus ja spiva tnttitarjnta. Näin llen prfiili mudstuu maankäytöstä ja yritystiminnasta sekä näiden nykytilanteen että tavitteelliseen kehittämissuunnan tarkastelusta. Näistä eri tulkulmista mudstuu prfilinnin nelikenttämalli (kuva 5). Neljää näkökulmaa täydentää vielä alueiden rlitukseen liittyvät kysymykset, jssa tunnistetaan eri yritysalueiden rli suhteessa tisiin yritysalueisiin, kuntarakenteeseen ja muuhun ympäröivään timintaan. Kuva 5. Prfilinnin nelikenttämalli. Maankäytön nykyprfiilissa määritellään alueen tnttitarjntaan ja kaavituksen lähtötilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi tarkastellaan lähiympäristön maankäyttöä sekä alueen sijainnin vaikutusta. Tämä maankäytöllinen lähtötilanne lu sekä mahdllisuuksia että asettaa rajitteita alueen nykyisen timinnan kehittämiselle. Yritystiminnan nykyprfiili antaa kattavan kuvan alueelle sijittuvan yritystiminnan lunteesta erilaisilla mittareilla tarkasteltuna. Näitä mittareita vat 9
11 esimerkiksi yritysten määrä, työpaikkjen määrä ja yritysten kklukka. Nykyprfiilin kautta vidaan myös määritellä sitä, minkä tyyppiselle timinnalle jatkssa vi sveltua, sillä lemassa leva timinta vi synnyttää ympärilleen uutta timintaa. Timialan tarkasteltu perustuu Tilastkeskuksen TOL2008- lukitukseen. Yritystiminnan nykytilanteen kartitus n taustittavaa työtä, jka sveltuu parhaiten sellaisille alueille, jissa yritystimintaa n runsaasti. Jllain alueille vidaan ttaa humin myös lähiympäristössä leva yritystiminta. Maankäytöllinen kehitysprfiili määrittää maankäyttöön liittyvät kehittämistarpeet, -mahdllisuudet ja -tavitteet. Merkittävien laajennusten salta maankäytöllistä kehitysprfiilia n tarkasteltu Ptentiaaliset yritysalueet Salssa -selvityksessä. Tämä kehitysprfiili phjautuu alueen maankäytön nykytilanteeseen, ympäröivään maankäyttöön sekä tulevan kysynnän ennakimiseen. Maankäytöllinen kehitysrli kulkee käsi kädessä tulevan yritystiminnan lunteen kanssa. Tämä näkökulma kskee erityisesti sellaisia alueita, jiden maankäyttöön khdistuu yritystiminnan kehityksestä jhtuvia sisäisiä paineita (kuten runsas timitilarakentaminen ja yritysten lpettaminen) tai ympäröivästä maankäytöstä jhtuvia ulkisia paineita (kuten asuinalueiden laajeneminen). Alueen tuleva prfiili viittaa arvin alueen tulevan yritystiminnan lunteesta. Tulevan prfiilin salta vidaan ennakida alueen yritystiminnassa tapahtuvia muutksia ja tarkastella, minkä tyyppisen yritystiminnan kannalta alue lisi erityisen hukutteleva. Lisäksi tulevan prfiilin avulla vidaan määrittää alueen markkinitava kärki ja siihen tähtäävät timenpiteet, jtka eivät viittaa yksistään yritystiminnan lunteeseen vaan muihinkin yritystimintaan vaikuttaviin tekijöihin. Tulevaan prfiiliin kiinnitetään humiita erityisesti laajentuvilla tai muuttuvilla alueilla sekä niillä alueilla, jissa n yrityksille tarjlla runsaasti sijittumismahdllisuuksia. Aluerlitus n vertaileva näkökulma, jnka avulla mudstetaan kknaiskuva kaupungin yritysaluerakenteesta. Tämän kautta mudstuu yksittäisen alueen merkitys kuntarakenteessa sekä laajemmin seudullisesti esimerkiksi liikenneväylien kautta. Jkaisella yritysalueella ja muulla yritystiminnan keskittymällä n ma rlinsa kaupungin yritysaluerakenteessa Erilaisten yritysalueiden prfilinti ja erityispiirteiden tunnistaminen Yritysaluerakenteessa käy ilmi, että Saln alueella n hyvin erityyppisiä yritystiminnan keskittymiä. Kska prfilinnilla halutaan luda kattava kuva Saln yritysrakenteesta, svelletaan siihen liittyviä näkökulmia erilaisiin yritysalueisiin. Yleiskaavallisen hjelmassa n tettu kantaa prfilitaviin yritysalueisiin seuraavasti: Yritysalueiden prfilintiin tetaan mukaan sellaiset alueet, jtka mudstavat tarpeeksi suuria kknaisuuksia ja jiden kehittämistä kaupunki vi ajaa eteenpäin maapliittisin timenpitein eli maanhankinta-, kaavitus- sekä maanluvutusplitiikalla. Näin tarkastelun ulkpulelle jäävät yksittäiset ja hajallaan sijaitsevat tntit sekä pienet yritystnttiryppäät. Pienet yritystnttiryppäät timivat kehysalueella kuitenkin paikallisina yritysalueina, [jissa lemassa leva yritystiminta vi kehittyä] ja jihin pienet tai keskisuuret yri- 10
12 tykset vivat sijittua. [--]Myös varsinainen kaupallinen keskusta rajataan prfilinnin ulkpulelle. (Saln kaupunki 2012: s. 19.) Kattavimmin prfilintiin liittyviä näkökulmia tarkastellaan kuntarakenteellisesti merkittävien, lemassa levien yritysalueiden khdalla, jilta löytyy vapaata timitilaa tai vapaita yritystntteja ja jihin kaupungin vi keskittää markkinintiaan. Näihin kuuluvat Meriniitty, Riikki, Metsäjaanu, Muurlan Prtti, Ajpelt sekä Perniön yritysalueet. Ne vat kuntarakenteen kannalta keskeisiä yritysalueita, sillä ne sijaitsevat eripulilla Sala. Näiden lisäksi keskustaajamassa n muita vakiintuneita, keskikklukan työpaikka-alueita, jita vat Hrn, Anjala, Valuri Paukkula ja Iilike. Erityisalueina vat suunnitteilla leva Märyn liittymän vieressä sijaitseva Haliknrinne sekä Teij tellisuus- ja matkailukeskittymineen. (Kuva 6.) SALON YRITYSALUEIDEN JAKAUTUMINEN PROFILOIN- NIN NÄKÖKULMASTA 1. Kunnan rakennetta tukevat keskeiset yritysalueet, jihin keskitetään markkinintia MERINITTY RIIKKI METSÄJAANU MUURLA PORTTI PERNIÖN YRITYSALUEET AJOPELTO (SUOMUSJÄRVI) Kuva 6. Yritysaluetyypit prfilinnin näkökulmasta. Prfilinnissa tarkastellaan tarkemmin ensimmäisen kategrian alueita ja suppeammin neljännen kategrian alueita. 2. Muut suuremmat yritysalueet keskustaajaman piirissä HORN VALURI PAUKKULA ANJALA IILIKE 3. Erityisalueet TEIJO HALIKONRINNE 4. Muut aluerakenteeseen vaikuttavat alueet YKSITTÄISET SUURET LAITOKSET VANHOJEN KUNTATAAJAMIEN PIENET YRITYSALUEET Alueiden erityispiirteet liittyvät esimerkiksi liikenteelliseen ja yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin, ympäröivään maankäyttöön ja alueen laajentumismahdllisuuksiin, alueella ja sen lähistöllä levan yritystiminnan lunteeseen. Alueisiin liittyviä erityispiirteet nusevat esiin yritysalueita vertailtaessa (kuvat 7, 8 ja 9). Kuva 7. Yritysalueiden sijainnin vertailu keskustaetäisyyden perusteella. 11
13 Kuva 8. Yritysalueiden vertailu yritystimintaan kaavitettujen tnttien yhteispintaalan, rakennusikeuden sekä yritystimintaan rakennetun kerrsalan mukaan. Pinta-alan ja rakennusikeuden suhde kuvastaa, kuinka suuri rakentamistehkkuus kaavaan n merkitty. Tiedt vat vuden 2014 tietja. Mukana n kaikki yli 10 hehtaarin asemakaavitetut yritysalueet. Kuvasta 8 käy ilmi, että Salssa n pinta-alallisesti vain kaksi suurta yritysaluetta, jita vat Meriniitty ja Riikki. Muut alueet vat kltaan hehtaarin välillä. Metsäjaanun alue mudstaa pikkeuksen, js mukaan lasketaan myös Krvenmäen alue. Tämän listauksen ulkpulella n alle kymmenen hehtaarin yritysalueita muiden vanhjen kuntien taajamista. Kaavitetun rakennusikeuden suhteen Meriniitty, Hrn ja Valuri Paukkula eravat muista alueina, jissa n mahdllistettu hyvin tehkas rakentaminen. Sallittua rakennusikeutta ja käytettyä rakennusikeutta tarkasteltaessa kaikilla alueilla n rakennusikeutta käytetty alle pulet. Tämä jhtuu jk rakentamattmien tnttien määrästä, vajaasti rakennetuista tnteista tai mlemmista. Jillain alueilla yritystntteja n käytetty myös asuinrakentamiseen, jllin tntille jää usein suuri määrä käyttämätöntä rakennusikeutta. Tteutuneen rakentamisen suhteen Meriniitty eraa selvästi muista alueista. Eri- Kuva 9. Yritysalueiden kn vertailua työpaikkjen ja yritysten määrillä. 12
14 tyisen vimakasta alueen kasvu li 1990-luvulla, jllin Meriniittyyn khdistui yli 90 prsenttia keskustaajaman yritysalueisiin rakennetuista timitilista. Meriniityn vapaiden tnttien lppumisen myötä sen suus uudesta kasvusta n hiljalleen pienentynyt, mutta 2010-luvulla valmistuneissa rakennushankkeissa vastaava luku n edelleen 60 prsenttia. Myös työpaikkjen määriä ja yritysten määriä vertailtaessa Meriniitty eraa hyvin selvästi muista alueista (kuva 9 edellisellä sivulla) Yritystiminnan kehittymisen suuntauksia Yritysalueiden prfilintia ja kehittämistä tehtäessä pitää humiida myös kk kunnan yritystimintaan liittyvät erityispiirteet sekä glbaalit suuntaukset: Timialat vat limittyneet, verkttuneet ja niiden väliset rajat vat hämärtyneet: esimerkiksi saman katn alla samassa yrityksessä harjitetaan tutetutanta, palvelututanta ja kauppaa. Tämän muutksen myötä yritystiminnan lunne määrittyy pikemminkin markkinasektrin kuin timialan kautta. Yhtenä esimerkkinä uusista timialat ylittävistä timinnista n hyvinvintiteknlgia. Tällaisessa tilanteessa alueiden prfiliminen jäykästi esimerkiksi tellisuusalueiksi ei pitäisi lla esteenä tai hidasteena yritystiminnan sisäiselle kehittymiselle. Energiatehkkuuteen ja uusiutuvan energian tutantn liittyvät alat vat glbaalisti kasvussa. Salssa n tähän liittyvää merkittävää teknlgista saamista esimerkiksi LED-ptiikassa. Energian tutantn liittyvä uusi yritystiminta vi liittyä esimerkiksi laitteistjen suunnitteluun, valmistamiseen ja myymiseen. Lisäksi tarvetta vi lla uusiutuvan energian tutantlaitksille ja niille spiville sijittumispaikille. Palvelutiminta n llut usean vusikymmenen kasvussa. Sen sijittumiseen vaikuttaa ennen kaikkea asiakkaiden läheisyys, mistä syystä kaupunkien keskusta-alueet vat tyypillisesti lleet tärkeitä sijittumispaikkja yrityksille. Osa timinnasta palvelee kuitenkin sekä yrityksiä ja kuluttajia, jllin asuinalueiden läheisyydessä sijaitsevat yritysalueet vat luntaisia sijittumispaikkja. Tällaisen pitkäaikaisen muutksen myötä mnet tutannn alueet Salssa vat myös tietyntyyppisten (esim. teknisten ja tutannllisten) palveluiden sijittumisen alueita. Lisäksi palveluita vidaan tuttaa etätyönä tai asiakkaan luna, jllin yritystiminta vi sijittua hajautetummin esimerkiksi yrittäjän ktiin tai vukrattaviin timistkeskuksiin. Salssa n maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kaksi timialakeskittymää: tellisuus (erit. teknlgiatellisuus) ja maatalus. Tellisuuden myötä alueelle n syntynyt insinööri- ja suunnittelusaamista, jta vidaan hyödyntää myös muilla tutannnalilla ja tutekehittämisessä. Maataluden keskittymä n erityisesti alkututannn parissa. Tämä kert maataluden raaka-aineiden saatavuudesta alueella, mikä mahdllistaa maataluden tutteiden ja sivuvirtjen jatkjalstamisen. Osa tästä timinnasta tapahtuu suraan maatililla ja raaka-aineen syntypaikilla, mutta jatkssa sa timinnasta vi keskittyä yritysalueille sijittuviin jalstuslaitksiin ja varastintiterminaaleihin. 13
15 4. Saln yritysalueiden prfiilit 4.1. Meriniitty Nykytilanne Meriniitty n laajuudessaan ja yritysten lukumäärässä Saln ylivimaisesti suurin yritysalue ja Varsinais-Sumen mnipulisin yrityskeskittymä. Se sijaitsee aivan ydinkeskustan eteläpulella yhdyskuntarakenteellisesti keskeisellä paikalla. Tämä sijainti, alueen laajuus, yritystiminnan mnipulisuus ja määrä tekevät Meriniitystä jatkssakin tärkeimmän yritystiminnan keskittymän Salssa. Meriniityssä yritystimintaan n varattu nin 140 hehtaaria. Se n kaavitettu tellisuus- ja varastrakennusten alueeksi, jhn vi sijittaa myös tilaa vaativaa erikiskauppaa. Alue n alkanut kehittyä 70-luvulla, mutta pääsa rakentamisesta n tapahtunut 80-luvulla. Nykyinen kaava n pääsin peräisin 90-luvun alusta. Kaavassa sitettu rakentamisen tehkkuusluku n suuri muihin Saln yritysalueisiin verrattuna. Kaavan suuren tehkkuuden vuksi rakentamistehkkuudesta n käytetty vain nin klmassa, eli suuressa sassa tntteja n hyvin tilaa lisärakentamiselle (kuva 10). Sallaisittain kyse n kuitenkin tiiviisti rakentuneesta yritysalueesta. Kuva 10. Rakentamistehkkuus Meriniityssä. Prsenttiluku kuvaa, kuinka paljn tntin rakennusikeudesta n käytetty. Kaupungilla ei le Meriniityssä myytäviä tntteja. Yksityisessä mistuksessa n kuitenkin rakentamattmia tntteja, jista sa n tsin varastinti- tai pysäköintikäytössä. Tiivistämisen kautta tapahtuva lisärakentaminen ja vapaat timitilat tarjavat yrityksille hyviä sijittumismahdllisuuksia. Meriniittyyn nkin rakennettu uusia timitilja viime aikihin asti. 14
16 Yritystiminnan prfiililtaan Meriniitty n mnipulinen kaupan, tellisuuden ja muun liiketiminnan keskittymä, jhn n sijittunut eri kklukkien yrityksiä. Alueen yleiskuva mudstuu erikistuneesta ja työvimavaltaisesta tellisuudesta sekä asiakas- ja kuljetusvirrista riippuvasta tilaa vaativasta kaupasta. Kknaisuus mudstaa nin 300 yrityksen ja yli 3500 työpaikan keskittymän. Tilaa vaativa kauppa (erityisesti autkauppa) sekä erilaiset palvelut (ml. liike-elämän palvelut) näkyvät katutilassa ja mudstavat selkeän enemmistön eli 70 prsenttia alueella timivista timipaikista. Alueen merkittävin työllistävä timiala n kuitenkin tellisuus, jnka suus alueen työpaikista n pulet. Yksittäisistä yritysalueista rakennemuuts n vaikuttanut eniten juuri Meriniittyyn. Työpaikkamäärä n vähentynyt, varsinaisen valmistuksen merkitys n pienentynyt ja samalla tutekehitykseen liittyvän timinnan suus suhteessa tutantn n kasvanut. Alueen erikistumisprfiilissa nusee esiin esimerkiksi elektrniikkatellisuus ja autkauppa- ja hult, muu tilaa vaativa kauppa sekä erikistuneet palvelut, kuten suunnittelu- ja insinööripalvelut sekä hjelmist- ja tietpalvelut. Mnipulisuus ja yritysten runsas lukumäärä takaavat hyvät sisäiset palvelut, ja yrityksille nkin tarjlla kaikkea sähkö- ja rautatukkukaupasta lunaspalveluihin. Lisäksi keskustan palvelut vat lähellä, vaikkakin rautatie rajittaa yhteyksiä alueen phjissan ja keskustan välillä. Kuva 11. Meriniityn aluerakenne ja kaupan aljen timipaikkjen sijittuminen. Timipaikkatiedt vat Tilastkeskuksen timipaikkarekisteristä vudelta
17 Saln kaupallisessa rakenteessa Meriniitty n merkittävä tilaa vaativan erikiskaupan keskittymä, jllaisena se n kehittynyt viimeiset parikymmentä vutta. Kuluttajakaupan lisäksi alueella n useita tukkukaupan timipisteitä. Erilaiset timinnt vat sijittuneet tasaisesti ympäri aluetta, mikä näkyy esimerkiksi tukku-, vähittäis- ja autkaupan jakautumisessa (kuva 11 edellisellä sivulla). Meriniityn yritysrakenne n hyvin mnipulinen ja yhtenäinen, eikä timipaikkjen sijittumisen perusteella le nähtävissä merkittävää alueellista eriytymistä. Yhtenäisestä rakenteesta vidaan kuitenkin tarkastella erillisenä klmea saa (kuva 11): Entinen Nkian tehdasalue, jssa n tutannn lputtua jäljellä Micrsftin puhelimiin liittyvää tutekehitystimintaa sekä Orinin varast- ja pakkaustehdastimintaa. Alue eraa muusta Meriniitystä kampusmaisena kknaisuutena, jssa n tellisuushallien lisäksi vapaana suuri määrä timisttilaa. Rautatieaseman läheisyydessä leva aseman pääty, jhn Saln keskustan sayleiskaavassa 2035 esitetään erittäin tehkkaasti ja krkealukkaisesti rakennettua palvelu- ja työpaikka-aluetta. Meriniityn eteläkärki, jka pikkeaa muusta alueesta puhtaana tellisuusalueena. Kehittämistavite Saln yritysalueiden kehittämisessä tavitteena n, että Meriniitty säilyy Saln vahvimpana yrityskeskittymänä. Tätä rlia tukee alueen kkn ja yritystiminnan määrään liittyvät tekijät, jita vertailtaessa Meriniitty eraa selvästi muista yritysalueista. Yritystiminnan mnipulisuus, sijainti keskustan ja rautatieaseman läheisyydessä, yritysten palvelut ja vapaat timitilat tekevät Meriniitystä jatkssakin hukuttelevan alueen mnentyyppiselle yritystiminnalle. Tisaalta alueen ympäröivä maankäyttö n sidttua, eikä Meriniityllä le mahdllisuuksia laajentua ympäristöön. Vaikka alueella ei lekaan kaupungin vapaita tntteja myytävissä, n kuitenkin merkittävä lisärakentaminen mahdllista. Meriniityn ehdtn valtti n keskustan ja julkisten liikenneyhteyksien läheisyys sekä yritysten tarvitsemien palveluiden runsas tarjnta. Yhteyttä keskustaan sekä julkisen liikenteen asemille pitäisi parantaa rautatien ylittävällä tai alittavalla kevyen liikenteen väylällä. Suuressa sassa Meriniittyä n tällä hetkellä kaavallisesti mahdllistettu tietyntyyppisen kaupan, kuten rauta- ja autkaupan, sijittuminen alueelle. Kaupan sijittumista kskevan lakimuutksen myötä Meriniityssä n käynnistetty asemakaavamuuts. Kaavan lunnsvaiheessa suurin sa alueesta n esitetty tilaa vievän kaupan ja työpaikkjen alueeksi, jka mahdllistaa mnentyyppisen yritystiminnan lukuun ttamatta ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa tellisuustimintaa, päivittäistavarakauppaa ja saa palvelutiminnista. Samalla n esitetty timintjen mnipulistamista erityisesti tilaa vaativan kaupan salta vastaamaan nykytilannetta, jssa alueelle n sijittunut esimerkiksi kdinkne- ja sähkötavarakauppaa. Verkkkaupan kasvun myötä kaupan rakenne n muutstilassa, jka vaikuttaa jatkssa myös kaupan sijittumistekijöiden valintaan. Nämä muutkset vivat myöhemmin heijastua myös Meriniittyyn, ja siihen minkälaiset kauppa- ja palvelutiminnt alueelle tulevaisuudessa sijittuvat. Kauppaa ja palveluita kskevien 16
18 ratkaisujen tulee kuitenkin lla sellaisia, että ne eivät merkittävästi heikennä keskustan palvelutarjntaa. Meriniityn haasteena n löytää uutta liiketimintaa Nkialta ja sen alihankkijilta vapautuneisiin timitilihin. Se, minkälaista yritystimintaa näihin tyhjiin tilihin lpulta sijittuu, tulee vaikuttamaan myös muun Meriniityn kehittymiseen esimerkiksi mahdllisten alihankintaverkstjen kautta. Kehityksen myötä esimerkiksi keskustasta helpsti saavutettavat sat vivat luntevasti muuttua enemmän tutekehitykseen ja teknisiin sekä tutannllisiin palveluihin liittyvään yritystimintaan. Tämäntyyppinen kehitys näkyy j jssain määrin esimerkiksi Jensuunkadun ympäristössä, jssa saan timitilista n rakennettu merkittäviä määriä timisttilaa. MERINIITTY Meriniitty prfilituu Saln mnipulisimpana ja suurimpana yritysalueena, kaupan keskittymänä ja tellisen tutannn tukijalkana. Alueen valttikrttina n, että lähes kaikki yritysten tarvitsemat palvelut löytyvät kävelyetäisyyden päästä. Alueen runsas yritysten määrä ja timinnan mnipulisuus luvat erinmaisen verkstn, jsta löytyy yrityskumppaneita liiketiminnan kehittämiseen. Lisäksi keskustan läheisyys parantaa palvelutarjntaa. Lähellä sijaitsevat rautatieasema ja linja-autasema sekä yhteys mttritielle takaavat hyvät ulkiset yhteydet. Vaikka alueella ei le vapaita tntteja, vidaan sitä markkinida hyvänä sijittumispaikkana yrityksille. Uusi kehitys tapahtuu vapaiden timitiljen ja lisärakentamisen kautta. Saln rakennemuutksen ja timialihin liittyvien muutsten myötä yritystiminnan lunne vi alueella mnipulistua vielä lisää. Tutannllinen timinta, tutkimus- ja kehittämistyö sekä kaupan ala säilyvät tdennäköisesti alueella vahvana. Micrsftin matkapuhelinkehitykseen liittyvä timinta antaa uuden mahdllisuuden kehittää alueen imaga. Meriniitty spii erityisesti seuraavantyyppiselle yritystiminnalle: Tilaa vaativa kauppa Tutant ja erityisesti siihen liittyvä tutekehitys- ja suunnittelutiminta Yritystiminnan tukipalvelut 4.2. Riikki Nykytilanne Riikin yritysalue sijaitsee Saln keskustaajaman läntisissä sissa 110-tien ja Halikn asemanseudun välissä. Sen liikenteellinen sekä yhdyskuntarakenteellinen sijainti vat hyviä, ja keskustan ja Meriniityn palveluihin n npea yhteys. Alueen 17
19 tämän hetkisen asemakaavan mukaan yritystimintaan sitettu ala n 80 hehtaaria, jsta rakentamatta n hieman yli klmassa. Pinta-alallisesti Riikki n Saln tiseksi suurin yritysalue. Riikki n kaavitettu tellisuus- ja varastrakennusten alueeksi, jsta eteläinen sa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattmille timinnille. 110-tien varressa n myös liike- ja timisttilille spivia tntteja. Riikki n keskustaajamaan tukeutuvista vanhista yritysalueista aina, jssa n merkittävä määrä kaupungin mistamaa rakentamatnta tnttimaata. Kunnallistekniikaltaan valmiita, myytäviä tntteja n muutamia ja niiden kk vaihtelee neliömetrin välillä. Tämän lisäksi yksityisessä mistuksessa n merkittävä määrä yritystimintaan asemakaavitettua aluetta. Riikin länsisissa n pääsin kaupungin mistuksessa levaa asemakaavallista ja yleiskaavallista reserviä, jnka kunnallistekniikka n rakentamatta (ns. laajennusalue kuvassa 12.) Kuva 12. Riikin tteutuneisuustilanne ja laajennusalue. Laajennusalue n kaupungin mistuksessa. Siihen kuuluu sekä uudelleen asemakaavitettava alue että asemakaavittamatn laajennusalue. Riikki n vakiintunut yritysalue, jka timii yli 50 yrityksen keskittymänä. Työpaikkja n nin 400. Yrityskanta mudstuu sekä pien- että mikryrityksistä ja alueen keskisuurena yritysveturina timii Halikk Wrks. Riikin yritysrakenteessa painttuu tutannllinen timinta, mutta alueelta löytyy myös kaupan ja palveluiden alan pienempiä timijita sekä yrityksiä, jissa yhdistyy eri timialja. Kaupan ja palveluiden alan yritykset vat kuitenkin tutteitaan ja palveluitaan pääsin yrityksille myyviä lukuun ttamatta esimerkiksi autn hultliikkeitä. Alueen erikistumisprfiilissa nusee esiin knepaja-, metalli- ja hunekalutellisuus sekä 18
20 kuljetuksiin liittyvät timinnat. Pääsa alueesta n rakentunut 80-luvulla, mutta 2000-luvulla se n hukutellut uutta timintaa. Riikin alue n kehittynyt hyvään suuntaan 2000-luvun aikana. Ensinnäkin alue n keskisiltaan täydentynyt ja rakentunut yhtenäisemmäksi kknaisuudeksi. Tiseksi Riikin liikenteellinen asema n muuttunut Turku Helsinki-mttritien ja Saln läntisen hikulkutien, eli Mahtimäentien valmistumisten myötä. Yhteys mttritielle n sujuva ja lyhyt, mikä tekee Riikistä liikenteellisesti hyvällä paikalla sijaitsevan yritysalueen. Nykytilanteessa Mustamäentien ja 110-tien lisäksi Linnamäentie käytetään sisääntulväylänä erityisesti henkilöautliikenteelle. Kehittämistavite Nykyisistä yritysalueista Riikki n tärkein maankäytöllisen kehittämisen khde, jka pitää sisällään sekä kaavitusratkaisujen tarkastelua että mahdllisia maanhankintja. Vapaiden, myyntikunnssa levien tnttien vähäinen määrä edellyttää investinteja esimerkiksi kunnallistekniikkaan. Myös yksityisessä mistuksessa levien tnttien käyttööntt täydentäisi rakennetta pitkällä tähtäimellä. Alueella n käynnissä kehittämissuunnitelman laatiminen, jssa laajennussan asemakaavan muutstarpeita. Tämän tärkeänä tavitteena n mahdllistaa suurten, yli 5 10 hehtaarin tellisuustnttien mudstaminen. Nykyisessä asemakaavassa laajennusalueesta n verrattain is sa puista, jnka muuttamista yritystimintaan selvitetään. Myös laajenemismahdllisuudet nykyisen asemakaavan phjispulelle tutkitaan. Riikki n muiden keskustaajaman yritysalueiden täyttymisen vuksi keskeinen uusien timitiljen sijittumispaikka. Alueen tuleva yritystiminnan prfiili säilyy samantyyppisenä tutannn, varasttiminnan ja lgistiikan alueena. Raskaan tellisuuden rinnalla yhdistyy kevyt tutant erilaisiin suunnittelu-, asennus- ja hultpalveluihin ja tukkukauppaan. Laajentumisalueen suuret tntit mahdllistaisivat alueen kehittymisen yhä vahvemmin keskisuureen tai maa-ala valtaiseen timintaan. Kysyntää n llut pienistä tnteista, minkä perusteella laajennussaa kehitettäessä pitäisi hulehtia myös pienten tnttien tarjnnasta. Laajentumisen myötä yrityksille suunnatut palvelut tulevat alueella lisääntymään, mikä pitää ttaa humin myös maankäytön suunnittelussa. 110-tien läheisyyteen rakentuvilla tnteilla vidaan hyödyntää näkyvyyttä. Riikin kehittäminen edellyttää investinteja infrastruktuurin rakentamiseen, maanrakennustöihin sekä mahdlliseen maanhankintaan. Lisäksi alueen markkinintiin ja imagn kiinnitetään enemmän humita vahvistamalla käsitystä Riikistä yhtenä Saln kärkiyritysalueista Meriniityn hella. RIIKKI Riikki n nykyisin tutannllispaintteinen pienten ja keskisuurten yritysten keskittymä. Alueen vetvima näkyy uudessa rakentamisessa, jka n Riikin alueella llut viime aikina vilkasta. Alueen laajenemiselle n hyvät mahdllisuudet, ja tämän kehityksen myötä Riikki vi nusta Saln keskeiseksi yri- 19
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotKuhmoisten kunnan elinkeinoja
Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten
LisätiedotKTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö
KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen
Lisätiedotkohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus
Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma
LisätiedotValtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta
Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS
HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotHINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA
HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:
LisätiedotArtikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju
Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotLENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS
LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotKAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN
KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi
LisätiedotLausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta
Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt
LisätiedotYhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.
1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotMuurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe
MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA
UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010
1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotJärvenpään kaupunki TERHOLAN LIIKUNTAPUISTO
Järvenpään kaupunki Yleissuunnitelmalunns - suunnitelmaselstus Rambll PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Esp, Finland Puhelin: 020 755 611 www.rambll.fi 20.12.2004 Sisällys 1. Yleistä 1 2. Kaavatilanne ja rakentamisaikataulu
LisätiedotTAPULIKAUPUNGINTIEN ETELÄPUOLI JA MAATULLIN ALA-ASTEEN YMPÄRISTÖ
Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirast, kirjaam PL 2100 00099 Helsingin kaupunki TAPULIKAUPUNGINTIEN ETELÄPUOLI JA MAATULLIN ALA-ASTEEN YMPÄRISTÖ Tapulikaupunki- Seura ry. esittää seuraavaa: Yleistä
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotJyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori
Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Helletorpankatu 31
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Helletrpankatu 31 Hyvinkään kaupungin 18. kaupunginsan (Nummenkärki) krttelin 1731 saa kskeva asemakaavan muuts 18:021 HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 24.4.2019 Kaavan
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotMoottoritien liittymät yritysalueina?
Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät
LisätiedotTuulivoima, Suomen Hyötytuuli Oy / TOF ja Sachtleben Kirrinsanta. Tasoristeyksien saneeraussuunnitelman toteutuminen
Kaupunkisuunnittelu Yleisötilaisuus Yyterinniemi Lyttylä sayleiskaava 27.5.2014 Yyterin kylpylähtelli - Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä avasi tilaisuuden ja tivtti läsnälijat tervetulleiksi.
LisätiedotAineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.
Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset
LisätiedotLainahakemus Natura Viva Oy:n Vuosaaren melontakeskusinvestoinnin
Helsingin kaupunki Urheilu- ja ulkilulaitsrahast HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR SaapunuVlnkmmit O 9, 01. 2015 Onr/Dnr TsHtävälUkka U ipfllflakia»8 Lainahakemus Natura
LisätiedotPäivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos
1510007062 Hattulan kunta Päivärinteen kulun asemakaava ja asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5.8.2013, tark. 27.9.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 )
LisätiedotAloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta
SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen
LisätiedotTARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA
TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta
LisätiedotKOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5
KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.
LisätiedotTilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti
Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa
LisätiedotOrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki
OrSi yhdistää hyvät ideat ja tteuttajat Organisaatiidenvälinen sidsryhmäviestintä Algplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki Hyvät ideat ja tteuttajat khtaavat tisensa Intranet/extranet vi sisältää
LisätiedotKaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava
Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö
LisätiedotBasware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa
Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava
LisätiedotSeudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan
9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden
LisätiedotHENKKARIKLUBI. Mepco HRM uudet ominaisuudet vinkkejä eri osa-alueisiin 1 (16) 28.5.2015. Lomakkeen kansiorakenne
1 (16) Mepc HRM uudet minaisuudet vinkkejä eri sa-alueisiin Khta: Kuvaus: Lmakkeen kansirakenne Lmakkeen kansirakenne Lmakkeet vidaan kategrisida tiettyyn lmakekategriaan. Tämä helpttaa käyttäjiä hakemaan
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotTuusulan viher- ja virkistysalueet
2011 Tuusulan viher- ja virkistysalueet Tuusulan kunta Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Lunnn ydinalueet... 3 Eklginen verkst... 4 Viheryhteydet... 4 Virkistysalueet ja saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen
LisätiedotPurnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta
82140614 Hartlan kunta Purnuvuren ranta-asemakaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.12.2011 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotMAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA
1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta
LisätiedotVIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotStrategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)
1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa
LisätiedotKoulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.
EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.
LisätiedotKotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava
1510001443 Ktka Ktkan itäsan tuulivimasayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.12.2012 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotYritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista
Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotMAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013
1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...
Lisätiedot1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja
1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet
LisätiedotAktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys
Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,
Lisätiedot22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).
TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne
LisätiedotAjankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä
Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää Projektisuunnittelija Sarita Humppi Yritysalueiden kehittäminen Yhteistyön vahvistaminen
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA
LisätiedotFysiikan labra Powerlandissa
Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035
HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011
LisätiedotOminaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta
www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotViher- ja virkistysalueverkosto
Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Käsitteitä... 4 Viher- ja virkistysalueiden saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen alueiden vertailu maankäyttömudittain... 13 Tuusulan viher- virkistysalueiden
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Timitilakiinteistöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotYhdessä vielä enemmän. ihmisen kokoisia ja elämänmakuisia hankkeita
Yhdessä vielä enemmän ihmisen kkisia ja elämänmakuisia hankkeita Mitä Leader n? Leader-rahitusta myönnetään yhteisöjen ja mikryritysten hyville ideille. Päätökset tehdään paikallisesti: Leader-ryhmien
LisätiedotTeollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6
Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotLapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:
Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus
LisätiedotRakennemallin valinta Perustelut
2012 Rakennemallin valinta Perustelut Raprtti III e 14.11.2012 Sisällysluettel Yleiskaavan 2040 rakennemallityön lähtökhdat... 4 Yleiskaavan 2040 tavitteet... 4 Lähtökhdat... 4 Rakennemallivaihtehdt...
LisätiedotKestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014
Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN
LisätiedotTopinpuisto (Topi UrbanMine) Innovatiivinen kiertotalouspuisto
Tpinpuist (Tpi UrbanMine) Innvatiivinen kierttaluspuist LOPPURAPORTTI 9.3.2016 Mari Saari, Ida Rönnlund, Tea Miller, Anna Hillgrén ja Teresa Lindhlm Gaia Cnsulting Oy www.gaia.fi SISÄLTÖ Hankkeen tavitteet
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2013
TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,
LisätiedotToivonen Yhtiöt Oy. Vironvuorten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Virnvurten jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviintihjelma Tiivistelmä 21.10.2005 TOIVONEN YHTIÖT OY VIRONVUORTEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ARVIOINTIOHJELMAN TIIVISTELMÄ
LisätiedotFISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä
HAKEMUS FISU (Finnish Sustainable Cmmunities) edelläkävijäkuntien verkstn jäsenyydestä Kunta Kunnan tiedt / site Puh. www-sivut hakee FISU-verkstn jäsenyyttä situtuen seuraaviin liitteessä 1 esitettyihin
LisätiedotLOPPURAPORTTI VILUKKO hanke 17353. Hankkeen toteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nro: VILUKKO, 17353
LOPPURAPORTTI Hankkeen tteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nr: VILUKKO, 17353 Lyhyt yhteenvet hankkeesta Hankkeen kattteemana li lunt- ja kulttuurimatkailun kehittäminen. Ylätasn
LisätiedotFinnish Value Pack Julkaisutiedot Vianova Systems Finland Oy Versio 18 21.4.2011
Julkaisutiedt Vianva Systems Finland Oy Versi 18 21.4.2011 2(8) Nvapint svellukset, versi 18.00 Yleiskuvaus Nvapint svellukset täydentävät kansainvälistä lkalisitua Nvapint jakeluversita vain sumalaisilla
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2015, tarkistettu 29.4.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen,
LisätiedotArvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta
ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
Lisätiedot