Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016

Transkriptio

1 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, 2016 Liikenteelliset vaikutukset PKi, TRa

2 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) SISÄLTÖ 1 MAANKÄYTTÖ Työn tausta Kaava-alueen maankäyttö ja liikennetuotokset LIIKENNEMÄÄRÄT LIIKENTEEN TOIMIVUUS Nykytilanne Ennuste YHTEENVETO... 13

3 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) 1 Maankäyttö 1.1 Työn tausta Työn tarkoituksena oli tarkastella Poikkitien palvelu- ja yritysalueen maankäytön liikenteellisiä vaikutuksia uusimpien maankäyttötietojen mukaan. Uutena toimintona Poikkitien alueelle on esitetty suuren logistiikkakeskuksen ( kem) kokonaisuus. Uuden maankäytön liikennetuotoksia arvioitiin logistiikkakeskuksen käyttäjän (LIDL) antamien tietojen mukaan sekä muun maankäytön osalta Ympäristöministeriön matkatuotosoppaan (YM 27/2008) mukaisin kertoimin. Liikennetuotosta arvioitiin sekä arjen iltahuipputunnin (IHT) liikennetilanteessa että lauantain huipputunnin liikennetilanteessa. 1.2 Kaava-alueen maankäyttö ja liikennetuotokset Taulukossa 1 on esitetty yritys- ja palvelualueen lasketut liikennetuotokset arvioidulla maksimimaankäytöllä ( kem). Koko vuorokauden aikana alueen ajoneuvoliikenteen tuotos on yhteensä noin ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus tästä on noin 7 % (580 ajon/vrk). Uuden logistiikkakeskuksen liikennetuotos vastaa noin 20 % Poikkitien yritys- ja palvelualueelta lähtevästä kokonaisliikennetuotoksesta. Logistiikkakeskuksen pintaalakohtainen liikennetuotos on selvästi pienempi kuin erikois-/tiva-kaupan ajoneuvoliikenteen tuotos. Taulukko 1. Poikkitien palvelualueen liikennetuotokset, PÄIVITETTY 3/2016 Maankäyttö kem tuotos (käyntiä/ 100kem/vrk) liikennetuotos, VRK liikennetuotos, IHT Asuminen , Asuminen (mahdollinen lisäpotentiaali) , Pt-kauppa , Tilaa vaativa erikoiskauppa , Koulukeskus Logistiikkakeskus Muut liike- ja palvelutilat , yhteensä arviolta 30 % käyttää useampaa palvelua kerralla 70 % uutta KVL = Vertailun vuoksi alla on esitetty (taulukko 2) vuoden 2014 maankäyttötietojen mukainen palvelualueen mitoitus ( kem) ja siihen liittyvä liikennetuotoslaskelma.

4 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) Taulukko 2. Poikkitien palvelualueen liikennetuotokset (vuoden 2014 tilanteen mukaan). Maankäyttö kem tuotos (käyntiä/ 100kem/vrk) liikennetuotos, VRK liikennetuotos, IHT Asuminen , Pt-kauppa , Ns. keskustaerikoiskauppa , Tilaa vaativa erikoiskauppa , Julkiset palvelut , Yritysrakennukset , Muut palvelut , yhteensä arviolta 40 % käyttää useampaa palvelua kerralla 60 % uutta KVL = Liikennemäärät Tarkastelualueen liikennemäärät vuosina 2015 (nykytilanne) ja 2035 (ennustetilanne) on esitetty kuvissa 1 ja 2. Nykytilanteen liikennemäärätiedot perustuvat Tierekisterin liikennetietoihin sekä vt4 ramppiliittymien liikennelaskentoihin (Uudenmaan Elykeskus/FCG, 2015). Ennustetilanteen 2035 liikennemäärät perustuvat Järvenpään liikenne-ennustemallin (päivitetty 2014) liikennemäärätietoihin, joita on tarkennettu edellä esitetyllä Poikkitien liikennetuotostarkastelulla. Kuva 1. Tarkastelualueen vuoden 2015 liikennemäärät.

5 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) Kuva 2. Tarkastelualueen vuoden 2035 ennusteliikennemäärät. Tie- ja katuverkon esitettyjä liikennemääriä on käytetty luvussa 3 esitetyissä liikenteen toimivuustarkasteluissa. Lisäksi kuvassa 3 on esitetty katuverkon liikennemäärät vuoden 2020 liikennetilanteessa, jossa Poikkitien uuden palvelualueen osalta on oletettu toteutuneeksi vain uuden logistiikkakeskuksen osuus ( kem). Kuva 3. Tarkastelualueen vuoden 2020 ennusteliikennemäärät. Katuverkon osalta yleisen liikennekasvun määräksi on oletettu noin 5 % nykytilanteeseen nähden. Pohjoisväylän ennusteliikennemäärä on vuonna 2020 Poikkitien eteläpuolisella osuudella noin (KAVL), jossa liikennemäärä on kasvanut nykyisestä

6 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) yhteensä noin 15 % (logistiikkakeskuksen osuus Pohjoisväylän liikennemäärästä on noin 8 %). Poikkitien pohjoispuolisella osuudella Pohjoisväylän liikennemäärä on kasvanut 7 % nykytilasta vuoteen 2020 mennessä, ja tästä kasvusta 2 %-yksikköä johtuu uuden logistiikkakeskuksen liikenteestä. Logistiikkakeskuksen oletettu raskaan liikenteen suuntautuminen on esitetty kuvassa 4. Valtaosa tavaraliikenteestä suuntautuu vt 4 etelän suuntaan. Muu logistiikkakeskuksen liikenne (kevyt ajoneuvoliikenne) tulee tasaisemmin eri tulosuunnista, ja tässä työssä liikenteen on oletettu jakautuvan muun katuverkon liikenteen suhteessa eri tulosuuntiin. Kuva 4. Tarkastelualueen vuoden 2035 ennusteliikennemäärät.

7 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) 3 Liikenteen toimivuus 3.1 Nykytilanne Kuvissa 5-7 on esitetty Pohjoisväylän ja vt 4 ramppiliittymän liikenteellinen toimivuus nykytilanteessa. Liikennettä on simuloitu Synchro/Simtraffic mikrosimulointiohjelmalla. Simuloitu liikennetilanne on iltahuipputunti, mikä edustaa liikenteen näkökulmasta katuverkon ratkaisut mitoittavaa ajankohtaa. Simuloinnin avulla on tutkittu liikenteellistä sujuvuutta toimivuuden tunnuslukujen jonopituuden (keskimääräinen, 95. persentiili ja maksimi) ja keskimääräisten viivytysten (kaistakohtainen viivytys s/ajon) avulla. Jonopituuksien tulkinta huipputunnin simuloinnissa tehdään tyypillisesti 95. persentiilin mukaisesti, mikä osoittaa 95 % esiintyneistä jonopituuksista jäävän alle esitetyn pituuden. Taulukossa 3 on esitetty ajoneuvokohtaisten viivytysten suhde tulosuunnan palvelutasoon (HCM 2000). Taulukko 3. Palvelutason ja viivytysten suhde liittymätyypin mukaan. Kuva 5. Vt 4 eritasoliittymän 2015 iltahuipputunnin liikennemäärät.

8 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) Kuva 6. Vt 4 ETL:n 2015 iltahuipputunnin jonopituudet (keskimääräinen, 95. persentiili ja max.). Kuva 7. Vt 4 eritasoliittymän 2015 iltahuipputunnin keskimääräiset viivytykset (s/ajon).

9 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) 3.2 Ennuste 2035 Kuvissa 8-10 on esitetty Poikkitien yritysalueen liikenteellinen toimivuus ennustevuonna Kuvissa on katkoviivalla esitetty alueen sisäinen yhteys, mikä mahdollistaa asiakasliikenteen siirtymisen yritysalueen sisällä (henkilöautoliikenne). Lisäksi kuvissa on esitetty vt 4 ramppiliittymien liikenteellinen toimivuus vuoden 2035 ennustetilanteessa. Poikkitien palvelualueen sisäisen verkon sekä Poikkitien liittymien toimivuus on hyvä ennustevuonna Poikkitien kiertoliittymät kuormittuvat ruuhkatunnin aikana, mutta jonopituudet pysyvät kohtuullisina ja liikenteellinen palvelutaso vähintään tyydyttävä/hyvä. Valtatien 4 ja Pohjoisväylän ramppiliittymät kuormittuvat selvästi Poikkitien liittymiä enemmän ennustevuonna Itäisen ramppiliittymän palvelutaso on välttävä/huono (viivytykset kuva 13), vaikka liittymässä on jo oletettu olevan valo-ohjaus 2020 alkaen. Liittymä tarvitsee lisää kaistakapasiteettia 2035 tilanteessa, ja yksi mahdollisuus on lisätä toinen vasemmalle kääntyvä kaista Helsingin tulosuunnasta Järvenpään keskustaan päin käännyttäessä. Tarkastelun mukaan kaistan toteutus tulee ajankohtaiseksi 2020-luvun puolivälin tienoilla. Kuva 8. Poikkitien iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) vuonna 2035.

10 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) Kuva iltahuipputunnin jonopituudet (keskimääräinen, 95.persentiili ja max.) Poikkitiellä. Kuva 10. Iltaruuhkan keskimääräiset viivytykset (s/ajon) Poikkitiellä vuonna 2035.

11 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) Kuva 11. Vt 4 eritasoliittymän iltahuipputunnin liikennemäärät vuonna Kuva 12. Iltaruuhkan jonopituudet (keskimääräinen, 95. persentiili ja max.) vt 4 eritasoliittymässä vuonna 2035 (liikennevalot lisätty, ei kaistamuutoksia).

12 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) Kuva 13. Iltaruuhkan keskimääräiset viivytykset (s/ajon) vt4 eritasoliittymässä vuonna 2035 (liikennevalot lisätty, ei kaistamuutoksia).

13 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) 4 Yhteenveto Liikennemäärät Poikkitien yritys- ja palvelualueen liikennetuotos on merkittävä koko eteläisen Järvenpään katu- ja tieverkon osalta. Alueen arvioitu kokonaisliikennetuotos vuonna 2035 on noin ajon/vrk. Alueen liikenne suuntautuu selvimmin Pohjoisväylän pohjois-etelä suuntiin sekä Poikkitien läntiseen suuntaan. Ennustetilanteessa 2020 uuden logistiikkakeskuksen vaikutus Pohjoisväylän liikennemäärään Poikkitien eteläpuolisella osuudella on noin 8 %. Ennustetilanteessa 2035 koko Poikkitien uuden palvelualueen vaikutus Pohjoisväylän liikennemäärään Poikkitien eteläpuolisella osuudella on noin 7-8 %. Vuoden 2014 Poikkitien liikenteelliseen selvitykseen verrattuna Poikkitien palvelualueen liikennetuotos on laskenut noin 20 %, vaikka samalla koko alueen mitoitus on kasvanut. Tämä johtuu suunnitellun toiminnan aiempaa pienemmästä liikennetuotoksesta. Uuden logistiikkakeskuksen liikennetuotos on noin ajon/vrk (lähde: Lidl/Sito), mikä vastaa noin 20 % koko palvelualueen liikennetuotoksesta. Logistiikkakeskuksen liikenne suuntautuu noin 90 % vt 4 etelän suuntaan. Logistiikkakeskuksen kokonaisliikennetuotoksesta noin 30 % on raskasta liikennettä. Vt4 ramppiliittymät Pohjoisväylällä ovat ruuhkaisia jo nykytilanteessa. Erityisesti Helsingin suunnasta saapuvan rampin tulosuunta ruuhkautuu iltahuipputunnin aikana. Ennustetilanteessa 2020 vt 4:n läntisen ramppiliittymän liikennemäärä kasvaa noin 8,5 % ja itäisen ramppiliittymän liikennemäärä kasvaa noin 4,5 % uuden logistiikkakeskuksen liikenteen vuoksi. Ennustetilanteessa 2035 vt 4:n läntisen ramppiliittymän liikennemäärä kasvaa noin 5,1 % ja itäisen ramppiliittymän liikennemäärä kasvaa noin 3,2 % uuden logistiikkakeskuksen liikenteen vuoksi. Logistiikkakeskuksen liikennevirta jakautuu tasaisemmin vuorokauden eri tunneille, kuin normaali liikenteen huipputunnit muodostava työssäkäynti- ja asiointiliikenne, jolloin huipputunnin osalta logistiikkakeskuksen vaikutus on tätäkin pienempi. Liikenteen toimivuus Logistiikkakeskuksen liikenteen vaikutus vt 4:n läntisen ja itäisen ramppiliittymän toimivuuteen liikenteen ruuhkatunnin aikana on suhteellisen pieni. Vaikutus on suurempi itäisessä ramppiliittymässä, koska se on ramppiliittymistä kuormittuneempi jo nykyisinkin. Logistiikkakeskuksen raskaan liikenteen osuus huipputunnin aikana on noin 7 % koko keskuksen raskaan liikenteen vuorokausituotoksesta (450 raskasta ajon/vrk = ajon/iht). Näin ollen esimerkiksi Helsingin suunnasta saapuvan rampin (itäinen ramppiliittymä) liikennemäärästä (ennuste noin 1100 ajon/h) se edustaa noin 1-2 %. Suhteellisesti uuden liikenteen vaikutus itäisen rampin liikennevirtaan on noin kaksinkertainen, sillä tämä liikenne on lähes kokonaan raskasta liikennettä. Toimivuustarkastelujen mukaan vuonna 2020 logistiikkakeskuksen raskaan liikenteen vaikutus vt 4:n Helsingin suunnasta saapuvan rampin jonopituuteen (Helsingin suunnasta vasemmalle Pohjoisväylälle Järvenpään keskustan suuntaan kääntyvä liikennevirta) on keskimäärin noin 40m, kun maksimi jonopituus rampilla on 200m ilman logistiikkakeskuksen liikennettä.

14 Poikkitien palvelualueen liikenneselvityksen päivitys, (14) Vt 4:n ja Pohjoisväylän koko ramppiliittymän parantaminen liikennevaloliittymäksi tulee tehdä jo lähivuosina riippumatta Poikkitien alueen kehittymisen nopeudesta. Liikennemäärien kasvaessa edelleen tulee varautua Helsingistä saapuvan rampin kahteen vasemmalle kääntymiskaistaan (suositus noin vuonna 2025). Tämä on suhteellisen pieni toimenpide ottaen huomioon että Pohjoisväylällä on jo nykyisin kaksi vastaanottavaa kaistaa vasemmalle kääntyvälle liikenteelle. Mt 140 (Lahdentie) ja Pohjoisväylän liittymän osalta logistiikkakeskuksen vaikutukset jäävät vähäisiksi. Logistiikkakeskuksen liikenne ei käytä Lahdentietä pääasiallisena kulkuyhteytenä Helsingin suuntaan, eikä sillä näin ollen ole vaikutusta liittymän liikennevirtoihin tai liikenteelliseen toimivuuteen. Poikkitien alueelle kaavaillun asumisen lisäpotentiaalin ( kem) liikennetuotos on verrattain pieni myös huipputunnin osalta (70 ajon/h), eikä sen voida katsoa vaarantavan Poikkitien lähialueen liittymien liikenteellistä toimivuutta.