Hevosenlannan polton lainsäädännön muutos HELMET Pirtti Hevosvoimaa Uudellemaalle Ratsastuskeskus Aino, Järvenpää

Transkriptio

1 Hevsenlannan pltn lainsäädännön muuts HELMET Pirtti Hevsvimaa Uudellemaalle Ratsastuskeskus Ain, Järvenpää

2 Lannanpltta hjaavan lainsäädännön muuts

3 Mistä n kyse? EU-asetukseen tehty muuts hyväksytty tammikuussa 2017 ja se n astunut vimaan Keskeiset muutkset verrattuna nykytilanteeseen: Krkeintaan 50 MW:n kattilat eivät tarvitse jatkssa jätteenplttlupaa tutanteläinten lannalle, ml. hevsenlanta. Muuts ei kske yli 50 MW:n kattilita. Vaatimukset lannanplttainekäytölle tulevat sivututelainsäädännöstä. EU-asetuksen lisäksi n nudatettava PIPO-asetusta, mikäli kattila kuuluu PIPO-asetuksen piiriin. Ei jatkuvatimisia päästömittauksia. Päästöraja-arvihin tulee helptuksia.

4 Keskeiset vaatimukset lannanpltlle Päästöt mitattava kerran vudessa ammattitaitisen henkilön timesta. Lämpötilavaatimus 850 O C kahden sekunnin ajan. Lämpötilanmittauksen ltava jatkuva ja se n tallennettava. Mittaustulkset n esitettävä niin, että viranmainen vi varmistaa riittävän plttlämpötilan. Oltava laitteet, jtka keskeyttävät timinnan häiriötilanteissa autmaattisesti. Lisäpltin käynnistys- ja alasajvaiheita varten. Plttaineen syöttö autmaattisella kuljetuslaitteistlla. Tuhkan asiallinen varastinti ja kuljetus.

5 EU-asetuksen mahdllistamat pikkeukset Hiukkasten päästöraja-arv 75 mg/m 3 maksimissaan 5 MW:n kattilille (ismmille kattilille15 mg/m 3 ) käytössä lleiden kattiliden mahdllista saada kuuden vuden siirtymäaika: Lämpötilavaatimuksen täyttämiseen. Käynnistys- ja alasajvaiheita varten tarkitetun lisäpltinvaatimuksen täyttämiseen. Plttaineen syöttö sallittu käsin, kun teh maksimissaan 0,5 MW. Mniplttaineyksikössä tapahtuvalle sespltlle päästöraja-arvt vidaan määrittää kansallisilla laskentasäännöillä. Yllä luetellut pikkeukset hyödynnettävissä vasta, kun kansallisia lakeja n saatu muutettua (arvi: kesä/syksy 2018).

6 Lannanpltn päästörajat Hiukkaset Päästörajarvt (6% O 2 ) 15 mg/m 3 (>5 MW kattilat) 75 mg/m3 ( 5 MW kattilat) Päästömittaukset kerran vudessa Typen ksidit 300 mg/m 3 kerran vudessa Rikkidiksidi 75 mg/m 3 kerran vudessa tai laskennallisesti Yllä kuvatut arvt pätevät pltettaessa pelkkää lantaa. Sespltlle vidaan hyödyntää kansallista lainsäädäntöä. Sumessa vidaan hyödyntää PIPO-asetuksen laskentakaavaa päästöjen laskentaan (Valtineuvstn asetus 750/2013: Plttainetehltaan alle 50 megawatin energiantutantyksiköiden ympäristösujeluvaatimuksista). PIPO-asetusta n juuri päivitetty ja se n astunut vimaan (Valtineuvstn asetus 1065/2017).

7 Mniplttaineyksikön päästörajaarvjen laskentaesimerkki Hum! Tässä puun päästöraja-arvissa ei le humiitu PIPO-asetuksen muutksen vaikutuksia. Lähde: Sami Rinne, Ympäristöministeriö

8 Hevsenlannan pltn lainsäädännön muutksen vaikutusarviinti, syksy 2017 talvi 2018

9

10 Hevset Sumessa Sumessa vajaa hevsta. Arviiden mukaan lantaa syntyy nin tnnia vudessa. Kuva: Manninen K. ym., Hevsenlannan energiakäytön ympäristövaikutukset. Lunnnvara- ja bitaluden tutkimus 30/2016, Lunnnvarakeskus.

11 Muutksen tumat mahdllisuudet Lannanpltt ei le enää jätteenpltta, eikä lantaa pltettaessa jätteenpltn vaatimuksia tarvitse siten enää nudattaa (maks. 50 MW kattilissa). Muuts kskee valtavaa määrää käytössä levia KPA-kattilita. Ismmissa hevskeskittymissä lannanpltlle n edellytyksiä j nyt. Suurimpien hevskeskittymien lähellä n runsaasti ptentiaalisia laitksia, jilla edellytykset ttaa vastaan lantaa plttaineeksi. Varteentettava menetelmä erityisesti puuphjaisilla kuivikkeilla kuivitetulle lannalle. Merkittävä ptentiaali (n. 40% hevsenlannasta puukuivitettua). Sespltssa lanta vi timia hyvin plttaineena. 6 vuden siirtymäaika lämpötilavaatimuksen salta mahdllistaa testaamisen käytössä leville kattilille. Haastattelujen phjalta timivaa tekniikkaa n tarjlla nin 200 kw:n kklukasta ylöspäin. Tekniikka kehittyy ja testejä ja kkeiluja n menssa useilla timijilla.

12 Muutkseen liittyvät haasteet ja humit Pienillä kattililla hankala saavuttaa uudet vaatimukset: Pltt ei tule edelleenkään lemaan pienten tallien tallikhtainen menetelmä. Lannanpltsta aiheutuu kuluja: Päästömittaukset kerran vudessa n /kerta. Lämpötilanmittaus- ja tallennuslaitteist, n Lämpötilan mittauksen kalibrinti ja tarkistus päästömittauksen yhteydessä tai erillistyönä Lgistiikka. Lanta minaisuuksiltaan haastava plttaine (ksteus, kuivike, epäpuhtaudet, krrsiriski): Lannan hyödyntäminen tulee lemaan sespltta. Muut kuivikkeet kuin puu vat haastavia pltssa. Lantaplttaineen n ltava hyvälaatuista. Laatuun n kiinnitettävä humita talleilla. Tapauskhtaisesti aina phdittava, nk kyse lannan hävittämisestä vai energiantutannsta.

13 Lannanpltssa syntyvä tuhka Käytettäessä lantaa plttaineena lppututteena syntyvä tuhka n mahdllista tutteistaa lannitevalmisteeksi. Olemassa kaksi tyyppinimeä, jihin lantaplttaine sveltuu: Puun ja turpeen tuhka: Lantaplttaineen suus kknaisplttaineesta vi lla maksimissaan 3%. Lannitevalmisteen ravinnevaatimus P+K 2%. Eläinperäinen tuhka: Lantaplttaineen suutta ei le määritetty. Lannitevalmisteen ravinnevaatimus P+K 5%. Mlemmissa tapauksissa tutteen n täytettävä Lannitevalmisteasetuksessa (MMM 24/11) määritetyt raja-arvt haitallisille metalleille. Mlempia tutteita mahdllista hyödyntää metsälannitukseen. Metsälannitteena käytettävän tuhkan haitallisten metallien raja-arvt vat sittain krkeammat. Evira timii tyyppinimien salta aktiivisesti ja tyyppinimiin n mahdllista hakea muutksia. Tutkimustulksia lannanpltn tuhkista kaivataan.

14 Yhteystiedt Matti Arffman Prjektipäällikkö HELMET kanava Yutubessa