Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Transkriptio

1 SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen myyjän taseselvitystapaan. Ehdttamassamme mallissa luvutaan ns. jäännöskäyräkäsittelystä ja timitusvelvllisen myyjän taseet selvitetään samin periaattein, kuin muidenkin myyjien. Tämä uusi timintamalli n teknisesti mahdllista nykyisessä timintaympäristössämme, kun alalla n tteutettu kattava tuntimittaus. Tavitteena tällä ehdtuksella n myyjien tasapulinen khtelu. Timitusvelvllisen myyjän taseselvitys nykymallissa Sähköntimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtineuvstn asetuksen 4 luvun 1 :n mukaan timitusvelvllisen myyjän tuntimittaamattmien khteiden tase perustuu ns. jäännöstaseeseen. Jäännöstase mudstuu tunneittain mudstuvasta jäännöskäyrästä. Jäännöskäyrä saadaan vähentämällä kaikesta jakeluverkkn timitetusta sähköstä kaikkien jakeluverkn tuntimitattujen khteiden energia sekä ulkpulisessa myynnissä levien tyyppikurmituskäyräkhteiden energia ja verkn laskennalliset häviöt. Asetuksen mukaan timitusvelvllisen myyjän tase mudstetaan laskemalla yhteen timitusvelvllisen myyjän tuntimitattujen khteiden energia sekä jäännöstaseen energia. Kun verknhaltijan kaikki käyttöpaikat vat tuntimittauksessa tai lutettavasti mallinnettu tuntitietna, jäännöskäyrä n nlla ja timitusvelvllisen myyjän tase perustuu pelkkien tuntimitattujen (tai lutettavasti mallinnettujen) khteiden energiaan. Tällöin kaikki tuntimittauksen tai mallinnetun tuntitiedn ulkpulelle jäävä kulutus n sa verknhaltijan häviöitä. Häviösähkö sisältää verkn tekniset häviöt sekä hävikin, kuten spimuksettman käytön sekä esim. sähkövarkaudet. Nykyisen mittausasetuksen mukaan, niin kauan kuin kaikki verkn khteet eivät le tuntimitattuja tai lutettavasti mallinnettuja, timitusvelvllisen myyjän ei-tuntimitattuja khteita ei viedä taseisiin kurmituskäyrillä vaan jäännöskäyrällä. Nykymallissa verkn häviöt viedään taseisiin laskennallisina, jten taseselvityksen epätarkkuus, virheet ja mahdllinen hävikki jää timitusvelvllisen myyjän vastattavaksi. Tämä asettaa timitusvelvllisen myyjän tasekäsittelyssä erilaiseen asemaan muihin myyjiin verrattuna. Nykyisen tuntimittauksen laajuus Sumessa n tteutettu varsin kattava tuntimittaus. Tällä hetkellä nin 97 % kaikista käyttöpaikista n tuntimittauksessa. Kattavasta tuntimittauksesta hulimatta käytännössä verknhaltijille jää aina jitain khteita, jiden mittaria ei päästä vaihtamaan (esim. käyttöpaikalle ei le pääsyä). On myös humattava, että tuntiphjaisessa taseselvityksessä n aina mukana myös arviituja tuntitietja, esimerkiksi ajittaisten mittarinluentangelmien vuksi. Energiatellisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 ET:n jäseniltään saaman arvin mukaan tällä hetkellä jäännöskäyräkäsittelyn piirissä n verkkalueesta riippuen 0,1-3 % kk verkkalueella kulutetusta energiasta. Ehdttamamme muuts kskee tätä saa taseselvitettävästä energiasta. Uusi susiteltu timintatapa Sähkön myyjien tasapulisen khtelun varmistamiseksi ehdtamme, että taseselvityksessä siirrytään timintamalliin, jssa timitusvelvllisen myyjän tase määritetään samalla tavalla kuin muidenkin myyjien (ei jäännöstaseeseen perustuen). Timitusvelvllisen myyjän tuntimittaamattmat khteet mallinnetaan taseisiin kurmituskäyrillä, kuten muidenkin myyjien. Tämä tarkittaa samalla, että kurmituskäyrämallin er tdelliseen kulutukseen verrattuna, mittausvirheet sekä hävikki sisältyvät verknhaltijan häviöihin verkn teknisten häviöiden lisäksi. Alla leva kuva havainnllistaa tilannetta. 2(5) Uudessa susitellussa menettelytavassa taseselvityksessä humiidaan jkaisen myyjän salta erikseen sekä myyjän tuntimitatut khteet että mahdllisesti kurmituskäyrämallin piirissä levat khteet. Uusi malli ei tee mitään era timitusvelvllisen ja muiden myyjien taseselvityksessä, vaan taseselvitys tehdään kautta linjan samin periaattein. Tasituslaskenta tehdään samin menettelytavin kaikkien niiden myyjien salta, jilla n kurmituskäyräkhteita, myös timitusvelvllisen myyjän salta. Perustelut uudelle timintamallille Ehdtamme uutta mallia ensisijaisesti myyjien tasapulisen khtelun varmistamiseksi. Nykyinen laajamittainen tuntimittaus mahdllistaa muutksen tteuttamisen, eikä alalla le enää teknistä tarvetta nudattaa ns. jäännöstasemallia. Uudistuksen myötä verknhaltija vastaa mittauksen ja taseselvityksen virheistä sekä epätarkkuuksista. Tämä n perusteltua, sillä lähtökhtaisesti vain verknhaltija itse vi vaikuttaa man taseselvityksensä laatuun. Myyjä ei vi vaikuttaa tähän malla timinnallaan. Uudessa timintamallissa krstuu verknhaltijan intressi panstaa taseselvityksen laatuun sekä hävikin vähentämiseen.

3 Muutksen vaikutukset 3(5) Timintatavan muuts kskee kaikkia verkkyhtiöitä (83 kpl) ja timitusvelvllisuusasemassa levia myyntiyhtiöitä (nin 62 kpl). Muutksella ei le suranaisia vaikutuksia ktitaluksiin ja sähkönkäyttäjiin. Muutksesta seuraa sähköyhtiöille seuraavia taludellisia ja teknisiä vaikutuksia: Uudessa timintamallissa mittausvirheet jäävät jatkssa verkkyhtiön häviöihin ja verkkyhtiön riskiksi, jllin timitusvelvllisen myyjän asema tulee yhdenvertaiseksi muiden myyjien kanssa muutksen myötä. Tämä pienentää timitusvelvllisen myyjän riskiä. Verkkyhtiöille siis siirtyy jäännöstaseriski ja timitusvelvllisilta myyjiltä tämä pistuu. Kknaisuuden kannalta taludelliset vaikutukset pysyvät samana, mutta ne jakaantuvat ikeudenmukaisemmin. Muuts selkeyttää sapulien taludellisia vastuita, kun ne khdistuvat ngelmakhtiin puuttumaan kykenevälle sapulelle. Myyjien kannalta n erittäin lennaista ja tärkeää, että muuts selkeyttää sähkömarkkiniden pelisääntöjä ja vahvistaa tasapulisuutta. Muutksen myötä myyjien tasapulinen ja ikeudenmukainen khtelu varmistetaan. Timitusvelvlliset myyjät tulevat jatkssa khdelluiksi samin kuin muutkin myyjät eli eivät judu vastaamaan muusta kuin masta myymästään vlyymista. Taseisiin jääneet virheet ja hävikki jäävät verknhaltijan häviösähkökäyrälle ja siten verknhaltijan taludelliselle vastuulle. Muutksen myötä myös häviösähkön ikea arv saadaan selvitettyä. Timintamalli lisää entisestään verknhaltijan intressiä hitaa mittausten ylläpit riittävälle laatutaslle. Tämä tulee humiida verkn häviösähkön hankintaspimuksissa sekä verkkregulaatissa. Käyrämenettelyn ulttaminen myös timitusvelvllisen myyjän eituntimittaamattmiin khteisiin aiheuttaa tyypillisimmin muutksia sekä verkn taseselvitys- että asiakastietjärjestelmiin. Asiakastietjärjestelmissä tulee ylläpitää kurmituskäyrä- ja ennustetietja myös näille khteille. Taseselvitysjärjestelmissä tulee kurmituskäyrälaskenta perustaa myös timitusvelvllisen myyjän ei-tuntimitatuille käyttöpaikille, jka edellyttää näiden spimusten tietjen siirtämistä asiakastietjärjestelmästä taseselvitysjärjestelmään. Kyseessä n kahden eri järjestelmän välinen knversi. Itse kurmituskäyrämallinnukseen uudistus ei aiheuta muutksia, sillä nykyiset järjestelmät sveltavat laskentaa j nyt ei-timitusvelvllisten myyjien taseselvitykseen. Kertalunteisen muutsprjektin lisäksi tällä muutksella n teknisestä näkökulmasta merkitystä myös mititettaessa verknhaltijan taseselvitysjärjestelmän laskentakapasiteettia ja muita resursseja. Taseselvityslaskennassa käyrämenettelyn ulttaminen myös timitusvelvllisen myyjän ei-tuntimittaamattmiin khteisiin kurmittaa nykyistä enemmän verknhaltijan päivittäistä taselaskentaprsessia. Järjestelmien kurmittumista vähentää j tteutetun tuntimittauksen kattavuus. Muuts khdistuu vain hyvin rajalliseen käyttöpaikka- ja energiamäärään. Mnien verkkyhtiöiden salta muutsta vidaan pitää marginaalisina.

4 Kuten edellä n kuvattu, timintatavan muuts aiheuttaa järjestelmämuutksien jhdsta kertalunteisia muutskustannuksia verknhaltijille. Nämä riippuvat yrityskhtaisesti yrityksen järjestelmäkknaisuudesta ja valmiusasteesta. Näistä n vaikea antaa yhteistä kustannusarvita. Useat verkkyhtiöt vat ilmittaneet muutskustannuksien levan heidän saltaan kknaisuudessa marginaalisia. Pääasiassa tämä jhtuu tuntimittausten kattavuudesta. Mikäli verkkyhtiö n tteuttanut kattavan tuntimittauksen, muutskustannuksien pitäisi pysyä khtuullisina. Muutskustannukset riippunevat enemmän yrityksen järjestelmien valmiusasteesta ja tuntimittauksen kattavuudesta kuin yrityksen ksta. Sanmaliikenteen salta muuts ei edellytä teknisiä muutksia. Muuts edellyttää timintaprsesseihin sellaisen muutksen, että uuden mallin käyttööntn jälkeen verknhaltija lähettää taseselvitysyksikölle erikseen häviöaikasarjan ja timitusvelvllisen myyjän summa-aikasarjan. Osa verknhaltijista timii näin j nyt. Käytännössä uudessa mallissa kunkin verkn avimen timituksen mudstavat häviöt ja hävikit. Timitusvelvllisen myyjän summa-aikasarja n kuin minkä tahansa muunkin myyjän summa-aikasarja kyseisessä verkssa. Uusi malli aiheuttaa muutksia myös verknhaltijan tekemään tasituslaskentaan ja tasevirheiden krjausmenetelmiin. 4(5) Sekä tasituslaskennassa että tasevirheitä krjatessa krjauksien vastapuli n aina verknhaltija, ei timitusvelvllinen myyjä, kuten nykyään. Tasituslaskentaa svelletaan jatkssa myös timitusvelvlliselle myyjälle samin periaattein kuin muillekin myyjille. Asetuksen muutstarpeet ja siirtymäaika Uuden taseselvitysmallin käyttööntt edellyttää, että nykyisen sähköntimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtineuvstn asetuksen (66/2009) 4 luvun 1 :n 2 mmentti kumtaan sekä 5 luvun 1 :n 1 mmenttia mukataan seuraavasti. 4 luku Taseselvitys 1 Taseselvityksen perustana käytettävä menetelmä Taseselvityksen tulee perustua tuntimittaukseen. Sähkön vähittäismyynnin salta vidaan kuitenkin sveltaa muun mittaustavan ja tyyppikurmituskäyrän yhdistelmää siten kuin jäljempänä säädetään. Js sähkön vähittäismyyjä timii jakeluverkssa sähkömarkkinalain 21 :ssä tarkitettuna timitusvelvllisena vähittäismyyjänä, tulee vähittäismyyjän sähkötaseen jakeluverkssa perustua jäännöstaseeseen, jka mudstuu, kun jakeluverkkn timitetusta sähköstä vähennetään tuntimittauksen ja tyyppikurmituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvat khteet sekä jakeluverknhaltijan häviöenergia. 5 luku Tyyppikurmituskäyrien sveltaminen taseselvityksessä 1 Tyyppikurmituskäyrän käyttäminen taseselvityksen perustana Sähkön vähittäismyynnin taseselvityksen tulee perustua sähkönkäyttöpaikan salta tyyppikurmituskäyrän ja muun mittaustavan kuin tuntimittauksen yhdistelmään, js sähkönkäyttöpaikkaa ei le varustettu tuntimittauslaitteistlla ja sähkönkäyttöpaikan avimesta timituksesta vastaa muu sähkönmyyjä kuin sähkömarkkinalain 21 :ssä tarkitettu timitusvelvllinen sähkönmyyjä.

5 Jakeluverknhaltija päättää, mitä tyyppikurmituskäyrää kuhunkin sähkönkäyttöpaikkaan svelletaan. Kuten edellä n kuvattu, muuts edellyttää muutksia kaikkien verknhaltijiden järjestelmiin sekä timintatapihin. Näihin muutksiin n tarpeen varata vähintään 12 kuukautta. Tekniselle tteuttamiselle varattava aika tulee humiida siirtymäsäännöksessä. Js varmuus taseselvitystavan muutkset saadaan aivan lähiaikina, muutkset vitaisiin ttaa käyttöön marraskuussa Muutksien käyttööntt nkin mnista syistä järkevää yhdistää muihin taseselvitysmalliin phjismaisen harmnisinnin seurauksena tuleviin muutksiin. 5(5) Energiatellisuus ry tiv ehdtuksen myönteistä etenemistä sekä n valmis ja halukas sallistumaan asian valmistelutyöhön ja hankkimaan tarvittavia lisätietja. Lisätietja ja mahdlliset kysymykset: Riina Heinimäki (riina.heinimaki@enegria.fi, (09) ) tai Ina Leht (ina.leht@energia.fi, (09) ). Kunniittavasti Energiatellisuus ry Pekka Salmaa Jhtaja, sähkökauppa Kenneth Hänninen Jhtaja, sähköverkk Tiedksi: Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinministeriö Tatu Pahkala, työ- ja elinkeinministeriö Jhanna Juvnen, työ- ja elinkeinministeriö