FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu"

Irma Turunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

2 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu Tässä liikennetarkastelussa on tarkasteltu asemakaavan liikennevaikutuksista seuraavat asiakokonaisuudet: uuden maankäytön tuottama liikenne ja laadittu liikenne-ennuste asemakaava-alueelle liikenneverkon riittävyys, turvallisuus ja toimivuus esitetylle maankäytölle liittymien toimivuus ja liikenneturvallisuus 1. Uuden maankäytön tuottama liikenne Laadittavalla asemakaava-alueella on tällä hetkellä ABC liikennemyymälä, tehdaskiinteistö, liikerakennus sekä lämpövoimala. Näiden tuottamasta liikenteestä ei ole laskentatietoa, minkä takia ne joudutaan arvioiman samalla tavalla kuin uuden maankäytön tuottama liikenne. Edellä mainitun nykyisen maankäytön tuottama liikenne on 4700 ajon/vrk ympäristöministeriön käyttämällä laskentatavalla laskien. Käytännössä liikennemäärät ovat jonkin verran tätä pienemmät. Kantatien 69 keskimääräinen liikenne 2010 on tienpitäjän liikennemäärätietojen mukaan 2882 ajon/vrk. Tämä keskimääräinen liikennemäärä on pitemmältä tiejaksolta, joten valtatien 4 ja Rannankyläntien välisellä tieosuudella sen pitää olla huomattavasti suurempi. Vanhalta valtatieltä, joka on kevyen liikenteen väylä ja jolla on tonteille ajo sallittu, ei ole liikennemäärätietoja. KL-3, KTY-3 ja KTY-5 asemakaavamerkinnät ja määräykset mahdollistavat hyvin erilaisia liikennetuottoja tuottavaa maankäyttöä. Sen vuoksi asemakaavan uuden maankäytön liikenne joudutaan arvioimaan vaihteluväleinä. Sekä asemakaava-alueen nykyisen ja uuden maankäytön liikenne muodostuu valtatien 4 ja kantatien 69 liikenteestä sekä Koiviston kylän ja Uuraisten puolen omakotiasutuksen liikenteestä. Liikenteen muodostumiseen vaikuttaa oleellisesti myös se, missä määrin maankäyttö toteutuu. Uusi maankäyttö tuottaa liikennettä seuraavasti jos se kokonaan toteutetaan. Kortteli 1501 (Spektrin ja kantatien väli) KL-1:n maankäyttö tuottaa liikennettä ajon/vrk. Kortteli KL-3 Spektrin itäpuolella tuottaa liikennettä ajon/vrk maankäytön toteuttamistavasta riippuen. Kortteli 1509 KTY-5 uuden rinnakkaistien itäpuolella tuottaa liikennettä ajon/vrk. Uudelle rinnakkaistielle (kokoojakatu) tästä tulisi ajon/vrk. Rannankyläntielle pääasiassa nykyisestä liikenteestä tulee ajon/vrk, edellyttäen, että uuden liikennemyymälän asiakasliikenne käyttää Rannankyläntien liittymää. ABC-aseman liittymää käyttää ajon/vrk.

3 2 2. Liikenneverkon riittävyys, turvallisuus ja toimivuus asemakaavassa esitetylle maankäytölle 2.1 Kaavaluonnoksen katuverkko Asemakaavaluonnoksessa esitetty katuverkko muodostuu yhdestä kokoojakadusta (rinnakkaistie) ja neljästä tonttikadusta. Tonttikaduille, jotka ovat umpikatuja, on järjestettävä kuorma-autoille mitoitetut kääntöpaikat. Tässä liikenneverkossa Rannankyläntien jatkeen varressa oleville tonteille ajoliikenne ohjattaisiin autoliikenteen osalta uuden rinnakkaistien kautta pääkadulle (kantatielle 69). Rannankyläntien ja Hitonlahdentien nelihaaraliittymästä ohjataan tonttikadun liikennettä pääkadulle (kantatielle 69). ABC- aseman liikenne ohjataan tonttiliittymästä pääkadulle (kantatielle 69). Näiltä osin liikenneverkko on jäsentymätön. Jäsennellyssä liikenneverkossa liikenne ohjataan tonteilta tonttikaduille, tonttikaduilta kokoojakaduille ja kokoojakaduilta pääkaduille. Ongelmaksi muodostuu liikenteen ohjaaminen kolmella erityyppisellä liittymällä pääkadulle (kantatielle 69). Asemakaavan maankäyttö vaikuttaa pääkadun (kantatien 69) liikenteeseen yli puolen kilometrin matkalla. Rannankyläntien liittymän rakentamiselle kiertoliittymäksi on sekä liikenteelliset että liikenneturvallisuusperusteet. Uusi rinnakkaistien liittymä pitäisi saada selvästi havaittavaksi kantatiellä liikkuville. Pääsuunnan kanavointi helpottaisi havaittavuutta. Rannankyläntien jatkeen tonteille ajon moottoriajoneuvoliikenne on ohjattava asemakaava-alueen läpi uutta rinnakkaistietä (kokoojakatua) pitkin. Tässä verkossa se merkitsisi sitä, että asemakaava-alueen pohjoispuolelta pitäisi rakentaa tieyhteys uuden rinnakkaistie (kokoojakadun) pohjoispäähän. Verkollisesti hankala tilanne syntyy välivaiheessa ennen Rannankyläntien rakentamista koko matkalta valtatie 4:n rinnakkaistieksi. Missä kohtaa kokoojakatu päättyy? Purunkorventien liittymässä vai kohdassa, jossa kokoojakatu liittyy kevytliikenteen väylään, jolla on sallittu tonteille ajo? 2.2 Rannankyläntie jää nykyiselle paikalle ja asemakaavan katuverkkoa jäsennellään Rannankyläntiestä tehdään kokoojakatu, joka jatkuu pohjoisessa nykyisen linjauksen mukaisesti. Puukyläntie ja Purunkorventie säilyvät tonttikatuina. Tämän katuverkon liikenne ohjataan Rannankyläntien liittymästä pääkadulle (kt 69). Tässä vaihtoehdossa saadaan Rannankyläntien ja kantatien 69 liittymään kiertoliittymän rakentamiseen tarvittava liikennemäärä. Kiertoliittymä on luonteva ja liikenneturvallinen liittymä. ABC-aseman liikenne pitäisi ohjata Rannankyläntien kautta. Käytännössä se tuskin onnistuu. Kiertoliittymä laskisi autoliikenteen nopeuksia ABC-aseman liittymän kohdalla ja parantaisi liikenneturvallisuutta nykyisestä. 2.3 Kevyen liikenteen verkko Jäsennellyissä liikenneverkoissa pääkadut ja kokoojakadut varustetaan kevyen liikenteen väylillä. Tämän asemakaava-alueen maankäyttö tuottaa huomattavasti normaalia vähemmän kevyttä liikennettä. Vaikka asemakaavaluonnos mahdollistaa päiväkodin rakentamisen kortteliin 1509, senkin tuottama liikenne olisi autoliikennettä. Kevytliikenteen väylä tarvitaan kantatien 69 varressa asemakaava-alueen puolella. Tällä kevyen liikenteen väylältä tulisi olla yksi turvallinen ylitys pääkadun (kt 69) eteläpuolelle. Luontevin ja toteuttamiskelpoisin olisi kiertoliittymä suojatiejärjestelyin.

4 3 Kaava-alueen pohjoispuolta kevytliikenne ohjataan nykyisin Rannankyläntien päähän. Tämä kevytliikenteen väyläratkaisu ei ole liikenneturvallisin, koska kevytliikenne kulkee raskaan liikenteen pysäköintialueen läpi raskaan liikenteen käyttämään ajorataa. Kevyen ja raskaan liikenteen määrät ovat kuitenkin sen verran pienet, että järjestely näissä olosuhteissa voi olla hyväksyttävissä. Jos uusi rinnakkaistie ei toteudu, liikenneturvallinen katuverkkovaihtoehto olisi muodostaa Rannankyläntiestä kokoojakatu joka varustetaan kevytliikenteen väylällä. Kevytliikenteen ohjaaminen Rannankyläntien jatkeelta asemakaavaluonnoksen uudelle rinnakkaistielle (kokoojakadulle) on myös mahdollinen, vaikka kevytliikenteen yhteystarve on Rannankyläntien suunnalla. Asemakaava-alueelle tulee toimintoja, jotka synnyttävät helposti alueen sisäistä kevytliikennettä. Tämä kevytliikenne tarvitsee turvallisia kevytliikenteen järjestelyjä tonteilla ja tonttien välillä. Nämä yhteydet pitäisi saada ohjattua katuverkossa liittymien kautta. Liittymävälillä olevat suojatiet eivät ole toivottavia. Em. kevytliikenteen järjestelyt tulee ratkaista jo tontinkäyttösuunnitelmissa. Rakennusvalvonnan on tarkastettava järjestelyt rakennuslupien asemapiirustuksista. Tontin omistajia tulee ohjata toteuttamaan tarvittavat kevytliikenteen yhteystarpeet siten että saadaan jatkuva, kattava ja turvallinen kevytliikenteen sisäinen verkosto. 3. Liittymien toimivuus ja liikenneturvallisuus 3.1 Hirvaskankaan kaavaluonnoksen katuverkko A (edellyttää uuden rinnakkaistien rakentamista) Hirvaskankaan asemakaava-alueen liikenne liittyy pääkatuun (kantatiehen 69) kolmella erityyppisellä liittymällä. Yksi on kokoojakadun ja pääkadun, toinen tonttikadun ja pääkadun ja kolmas suora tonttiliittymä pääkatuun. Näistä kokoojakatuliittymä on uusi T-liittymä ja muut nykyisiä nelihaaraliittymiä, joiden liikenneolosuhteet eivät muutu merkittävästi uuden maankäytön myötä. Kantatiellä on 50 km/h nopeusrajoitus, joka säilynee valtatien eritasoliittymän rakentamisen jälkeenkin. Kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä pudotetaan usein nopeus 40 km/h tasolle pääkaduilla kiertoliittymän vaikutusalueen pääsuunnilla. Kantatien ja Rannankyläntien liittymään on suunniteltu kiertoliittymää. Kiertoliittymän luontevin paikka on vilkasliikenteisimmässä liittymässä ja mieluiten kokoojakadun ja pääkadun liittymässä. Tässä liikenneverkossa liittymä on tonttikadun ja pääkadun liittymässä. Kokoojakadun ja kantatien liittymässä on suurimmat liikennemäärät. Liittymä toimii turvallisesti ennusteliikenteellä pääsuunnassa kanavoituna T- liittymänä. 3.2 Hirvaskankaan katuverkko B (Rannankyläntie säilyy rinnakkaistienä) Rannankyläntie kokoojakatuna, jolle ohjataan myös ABC aseman liikenne, olisi perustelluin kiertoliittymän paikka. Sekä ABC-asemalle että huoltoasemalle on nykyisin suorat tonttiliittymät kantatieltä.

5 4 Vaikka liikenne Hirvaskankaan asemakaava-alueella ja kantatiellä 69 kasvaa merkittävästi, liittymät toimivat ja liikenneturvallisuus ei nykyisestään heikkene, jos liittymät saadaan rakennettua turvallisesti toimiviksi ja pääsuunnalta selvästi havaittaviksi. Jos suunniteltu maankäyttö toteutuu kokonaisuudessaan, olisi liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää, että asemakaava-alueen liikenneverkko toteutettaisiin siten että liittymiä olisi korkeintaan kaksi. Toinen olisi kiertoliittymä ja toinen kanavoitu T-liittymä. Käytännössä tämän hetken vilkasliikenteisimmän, ABC- aseman, tonttiliittymän liikennettä ei saada ohjattua Rannankyläntielle. FCG Finnish Consulting Group Oy Matti Karttunen projektipäällikkö. ins.

Samankaltaiset tiedostot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä