HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

Transkriptio

1 KALA , Asia 53,, Liite 2.7b HELSNK-VANTAAN LENTOASEMA TETOTEN JA LENTOASEMANTEN VÄLSEN KORTTELN LKENTEELLNEN TARKASTELU Sit Oy

2 2 SSÄLLYSLUETTELO 1 LKENTEELLSEN SELVTYKSEN TAUSTA SELVTYKSEN LÄHTÖKOHDAT ALUEEN MAANKÄYTÖN MTOTUS Suunniteltava krtteli Tiettien alueen muu maankäyttö PYSÄKÖNTJÄRJESTELYT ALUEEN LKENNEVERKON KEHTTÄMSSUUNNTELMAT Lentasemantie ja Tiettie Kehärata ALUEEN NYKYNEN AUTOLKENNE JA LKENNE-ENNUSTEET Nykyiset liikennemäärät Lentaseman sisääntulteiden liikennemäärien kehitys Alueelle suuntautuvat työmatkat ja niiden kulkutapajakautuma Tiettien liikenne-ennusteet TETOTEN LKENNEJÄRJESTELYT JA NDEN TOMVUUS Tiettien liikennejärjestelyt Liittymien timivuus Timivuus ja kehittämistarpeet vuden 2015 liikenteellä Timivuus vuden 2030 liikenteellä Tiettien pikkileikkaus Liite 1 Liikenneverkn ensimmäinen tteutusvaihe; Tiettiellä kaksi kaistaa ja kiertliittymät Liite 2 Liikenneverkn tinen tteutusvaihe; Tiettiellä neljä kaistaa ja val-hjatut liittymät Liite 3 Tiettien tyyppipikkileikkaus tisessa vaiheessa

3 3 1 LKENTEELLSEN SELVTYKSEN TAUSTA Liikenteellisen selvityksen suunnittelualue n Helsinki-Vantaan lentasemalla Tiettien, lmakehän, Lentasemantien ja lmailumusen alueen rajaama krttelialue, jhn n suunnitteilla timistrakennushankkeita. Krttelin liikennejärjestelyjen lisäksi tarkastelussa n tettu humin myös kk Tiettien liikenne ja liikennejärjestelyt välillä Tikkurilantie lmailutie. Selvitys n tehty Lentasemakiinteistöt Oy:n timeksiannsta. Suunnittelua hjanneeseen työryhmään vat sallistuneet: Lauri Vänskä (pj) Antti Ala-Heikkilä Jarm Pajunen Antti-Matti Siikala Sami Kiiskinen Lentasemakiinteistöt Oy Lentasemakiinteistöt Oy Vantaan kaupunki Arkkitehtitimist SARC Oy Finavia Selvityksen laatimisesta n timinut knsulttina Sit Oy, missä työstä vat vastanneet dipl.ins. Teuv Leskinen, dipl.ins. Mikk Vurinen, maisemasuunnittelija(amk) Elina ikkanen sekä dipl.ins. Juha Mäkinen. 2 SELVTYKSEN LÄHTÖKOHDAT Liikenteellisen selvityksen lähtökhtina n käytetty mm. seuraavia suunnitelmia ja lähtötietja: Maankäyttösuunnitelmat Suunniteltavan krttelin maankäyttölunnkset (Arkkitehtitimist SARC Oy), Aviaplisalueelle aiemmin tehty sayleiskaava sekä Kehäradan rakentamiseen liittyvän asemakaavamuutksen lunns. Liikennejärjestelyt Liikenneverkn suunnittelun lähtökhtana n llut Helsinki-Vantaan lentaseman maaliikennesuunnitelma (Sit Oy 2007) sekä Tiettien linjauksesta aiemmin laadittu suunnitelma, jka n tehty sana Lentasemantien ja Tikkurilantien eritasliittymän tiesuunnitelmaa. Tiettien ja Tikkurilantien liittymäaluetta n tarkasteltu yhteistyössä Tikkurilantien eteläpuliselle alueelle samanaikaisesti liikennesuunnitelmaa laatineiden liikennesuunnittelijiden kanssa (WSP Finland Oy). Selvitystyön aikana valmistuivat myös ensimmäiset lunnkset Kehäradan ratasuunnitelmasta ja Aviapliksen aseman liikennejärjestelyistä. Nykyinen autliikenne ja liikenne-ennusteet Tiettien ja muun lähialueen tieverkn nykytilanteen liikennetiedt kttiin Helsinki-Vantaan lentaseman maaliikennesuunnitelman sekä Lentaseman liikennetutkimuksen 2006 aineistista. Alueen liikenneyhteyksien kannalta kriittisen pisteen eli lmakehän ja Tiettien liikennevalliittymän liikennemääristä saatiin yksityiskhtaiset tiedt Finavian keväällä 2008 teettämästä liikennelaskennasta. Ennustetilanteen liikennemääriä arviitaessa n käytetty lähtökhtana Vantaan yleiskaavaa varten tehtyä Vantaan tie- ja pääkatuverkn liikenne-ennustetta , jta n täydennetty suunniteltavan alueen maankäyttö- ja liikennetutstiedilla.

4 4 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen verksta suunniteltaessa n käytetty lähtökhtana paikallisten yhteystarpeiden hella Vantaan yleiskaavassa esitettyä kevyen liikenteen runkverkka alueella, Kehäradan suunnitelmia sekä mm. Lentasemantien tiesuunnitelmassa esitettyjä kevyen liikenteen yhteyksiä. Jukkliikenne Jukkliikenteen tarkasteluissa n käytetty lähtökhtana Helsinki-Vantaan maaliikennesuunnitelman tietja jukkliikenteen nykytilanteesta alueella. Kehäradan valmistumisen jälkeistä tilannetta n arviitu Kehäradan ratasuunnitelman sekä YTV:n laatimien linjastsuunnitelmien perusteella. Pitkän aikavälin jukkliikennehankkeena n tettu humin Vantaan yleiskaavassa esitetyt pikaraititien linjaukset. Jukkliikenteen tulevia järjestelyjä n tarkasteltu myös Vantaan kaupungin ja YTV:n edustajien kanssa käydyissä neuvtteluissa.

5 5 3 ALUEEN MAANKÄYTÖN MTOTUS 3.1 Suunniteltava krtteli Tarkasteltavalle alueelle n suunniteltu timistrakentamista yhteensä kerrsneliömetriä. Liikennesuunnittelun lähtökhtana käytetty lunns rakennusten sijittumisesta alueelle n esitetty kuvassa 1. Alue rakentunee maanmistus ym. syistä kahdessa tai klmessa vaiheessa taulukn 1 ja kuvan 2 mukaisesti. Alueelle n arviitu sijittuvan yhteensä nin 3700 työpaikkaa, kun mitituksena käytetään yhtä työpaikkaa 25 kerrsm 2 khden. Taulukk 1 Suunnitellun krttelin mititustiedt Kerrsala krttelialue 1 krttelialue 2 krttelialue 3 yhteensä A B C D 300 E 6500 Yhteensä Autpaikkja 1 / x m Autpaikkatarve Krttelin liikennejärjestelyjen suunnittelussa n käytetty seuraavia mitituslukuja: - Kerrsala yhteensä kerrsm 2, jsta ensimmäinen vaihe (krttelialue 1) kerrsm 2 - Työpaikkja kpl, jista ensimmäisessä vaiheessa nin 1700 kpl. - Autpaikkatarve n yhteensä autpaikkaa, jista ensimmäisessä vaiheessa nin 840 autpaikkaa. Krttelialue 2 ei sisälly vireillä levaan asemakaavan muutkseen, mutta se n tettu mukaan liikenteelliseen tarkasteluun, kska alueen liikenne käyttää sin samja liittymiä kuin asemakaavaan sisältyvät alueet. Eri sa-alueiden rakentamisen n letettu ajittuvan siten, että ensimmäinen vaihe eli krttelialue 1 käynnistyy välittömästi alueen asemakaavan valmistuttua. Tisen vaiheen (krttelialue 3) liikenne-ennusteiden mititusvutena n käytetty vutta Liikennejärjestelyjen suunnittelussa n llut lähtökhtana, että ensimmäisessä tteutusvaiheessa vidaan käyttää alueen liikenneyhteytenä nykyistä Tiettietä, mutta tisessa vaiheessa Tiettie n siirretty uudelle linjaukselle nin 120 metriä nykyiseltä tielinjalta länteen. 3.2 Tiettien alueen muu maankäyttö Tiettien liikennejärjestelyjen mitituksessa n varauduttu siihen, että nyt suunniteltavan alueen eteläpulelle rakentuu muuta maankäyttöä nin kerrsm 2.

6 Kuva 1 Lentasemantien ja Tiettien väliseen krtteliin suunniteltu rakennushanke, lunns (lähde: Arkkitehtitimist SARC Oy) 6

7 7 Kuva 2 Lentasemantien ja Tiettien välisen krttelin maankäytön mahdlliset tteutusvaiheet 4 PYSÄKÖNTJÄRJESTELYT Krttelin pysäköintipaikkatarpeeksi n arviitu vähintään yksi autpaikka 50 kerrsm 2 khden. Tämä vastaa myös Lentasemantien itäpulella sijaitsevan Technpliksen alueen pysäköintimititusta. Autpaikkatarve n tällä minimimitituksella yhteensä autpaikkaa, jista ensimmäisessä vaiheessa tarvitaan nin 840 autpaikkaa. Kiinteistöjen pysäköintipaikat n tarkitus sijittaa niiden mille tnteille. Alueen 1 pysäköintiratkaisuksi n suunniteltu maanalaisia pysäköintitilja rakennusten alla. Alueen 3 pysäköintipaikat n suunniteltu sijitettavaksi kahteen erilliseen pysäköintitaln, jiden alustava sijainti n esitetty kuvassa 1. Alueen 2 pysäköintiratkaisua ei suunniteltu yksityiskhtaisemmin vielä tässä vaiheessa. Lisäksi alueelle 3 n lunnsteltu sijittuvan yksi erillinen pysäköintialue lähinnä lyhytaikaista vieraspysäköintiä varten. Pysäköintialueena vidaan hyödyntää tisessa vaiheessa nykyisen Tiettien tiealuetta, jnka phjispää vapautuu uuden tielinjauksen valmistuttua muuhun käyttöön.

8 8 5 ALUEEN LKENNEVERKON KEHTTÄMSSUUNNTELMAT 5.1 Lentasemantie ja Tiettie Kehä :n parantamiseen liittyen n Tiehallint laatinut tiesuunnitelman Lentasemantien ja Tikkurilantien eritasliittymän parantamisesta. Tiesuunnitelmassa n esitetty myös Tiettien ja Tikkurilantien liittymäjärjestely. Tämä yhdessä lmakehän ja Tiettien nykyisen liittymän kanssa määrittävät käytännössä Tiettien uuden linjauksen (kuva 3). Tiesuunnitelman mukaiseen ratkaisuun n tässä yhteydessä esitetty tarkennuksia: - Tiesuunnitelmassa Tiettie ja sen liittymä Tikkurilantielle n esitetty kaksikaistaiselle pikkileikkaukselle. Alueen maankäyttösuunnitelmat sekä Lentaseman alueen liikenteen yleinen kasvu edellyttävät, että tisessa vaiheessa n varauduttava Tiettien leventämiseen nelikaistaiseksi. - Tiesuunnitelmassa esitettyjen Tiettien maankäyttöliittymien määrä ja sijainti eivät kaikin paikin vastaa alueen tarkentuneiden maankäyttösuunnitelmien tarpeita, jten liittymäjärjestelyjä n tarkennettu.

9 Kuva 3 Lentasemantien ja Tikkurilantien tiesuunnitelmassa esitetty Tikkurilantien eritasliittymä sekä siihen liittyvät tie- ja katuverkkratkaisut. Alueen nykyiset ja suunnitellut rakennukset (Technplis, nyt tarkasteltava krtteli ja lmailumuse) n merkitty suunnitelmaan harmaalla. 9

10 Kehärata Alueen läpi kulkee suunnitteilla levan Kehärata. Rata kulkee tällä khdalla tunnelissa ja suunniteltavan krttelin liikennejärjestelyihin vaikuttavat lähinnä Aviapliksen asemalle jhtavien kulkuteiden (liukuprtaiden / hissien) sijainti sekä ratatunnelin teknisten hultkuilujen sijittuminen. Kehäradan ratalinjaus sekä aseman kulkuteiden ja radan hultkuilujen sijittuminen tämänhetkisten suunnitelmien mukaisena n esitetty kuvassa 4. Kuva 4 Kehäradan ratatunnelin linja sekä Aviapliksen asemalle jhtavat kulkutiet maan päältä.

11 11 6 ALUEEN NYKYNEN AUTOLKENNE JA LKENNE-ENNUSTEET 6.1 Nykyiset liikennemäärät Tiettien liikennemäärä li vunna 2006 tehdyssä liikennelaskennassa nin auta/vrk. Liikenne n kasvanut edellisen vunna 2001 tehdyn tutkimuksen jälkeen 20 %. Lentasemantien liikennemäärä li nin auta/arkivrk ja se n kasvanut vudesta %. Lentaseman alueen muun tieverkn nykyiset liikennemäärät ja niiden kasvuprsentit vudesta 2001 vuteen 2006 n esitetty kuvassa 5. Kuva 5 Lentaseman alueen tieverkn arkivurkauden liikennemäärät vunna 2006 ja liikennemäärien kasvu vudesta 2001 (lähde: Helsinki-Vantaan lentaseman liikennetutkimus 2006)

12 Lentaseman sisääntulteiden liikennemäärien kehitys Tiettien ja muiden lentaseman sisääntulteiden autliikenteen määrä kasvaa npeasti seuraten lentmatkustajien määrän sekä alueen työpaikkamäärän kehitystä. Tiettien ja Lentasemantien liikennemäärä n kasvanut viimeisen viiden vuden aikana 4 5 % vudessa. Lentaseman maaliikennesuunnitelman liikenne-ennusteissa n llut lähtökhtana lentmatkustajien määrän kasvu nykyisestä nin 13 miljnasta nin 30 miljnaan matkustajaan vudessa. Js lentliikenteen ja matkustajien määrän kasvu jatkuu viime vusien tapaan, kasvaa lentaseman sisääntulteiden liikennemäärä seuraavan 20 vuden kuluessa nykyisestä nin autsta/arkivrk nin autn/arkivrk. Sekä Lentasemantien että lmakehän liikennemäärät vat tullin tdennäköisesti yli auta/arkivrk ja Tiettien arvilta auta/arkivrk. Myös Tiettien liikennekurmitus n tullin niin suuri, että se edellyttää varautumista tien parantamiseen nelikaistaiseksi. Vantaan yleiskaavan liikenne-ennusteessa vudelle 2030 n arviitu Tiettien huipputuntiliikenteeksi nin auta/h, jka vastaa vurkausiliikenteenä edellä mainittua auta/arkivrk. Lentaseman sisääntulteiden liikennemäärät KAVL lmakehä Lentasemantie Tiettie Kuva 6 Lentaseman sisääntulteiden liikennemäärien kehitystrendi vusina ja arvi liikennemäärien kasvusta vuteen 2026 mennessä, mikäli kehitystrendi jatkuu samanlaisena lentaseman matkustajamäärän kasvun myötä (KAVL = keskiarkivurkausiliikenne).

13 Alueelle suuntautuvat työmatkat ja niiden kulkutapajakautuma Kska tarkasteltavan alueen uusi maankäyttö n timisttilapaintteista, vidaan lettaa, että alueen aiheuttama henkilöliikenne vastaa suuntautumiseltaan ja kulkutaviltaan Lentaseman alueelle nykyisin tehtävien työmatkjen lunnetta. Erja n dtettavissa suurimpien työmatkavirtjen ajittumisessa, kska lentasemalla tehdään paljn nrmaalista timisttyöaikarytmistä pikkeavaa työtä. Lentaseman liikennetutkimuksen 2006 yhteydessä tehtiin kysely työmatkjen kulkutavista eräiden suurimpien yritysten työntekijöille. Kyselyn mukaan työmatkista tehdään 63 % henkilöautlla kuljettajana tai matkustajana, 31 % jukkliikenteellä (bussi tai juna+bussi) ja nin 5 % pyöräillen tai kävellen. Lisäksi tehdään jnkin verran matkja takseilla ja muilla kulkutavilla. Työmatkjen tarkempi kulkutapajakautuma yrityksittäin n esitetty heisessa taulukssa. Taulukk 2 Työmatkjen kulkumutjakautuma lentaseman alueen yritysten työntekijöille tehdyn kyselyn perusteella (lähde: Helsinki-Vantaan lentaseman liikennetutkimus 2006) Tässä selvityksessä n letettu, että suunniteltavaan krtteliin suuntautuvat työmatkat jakautuvat eri kulkutaville seuraavasti: - henkilöautlla kuljettajana, matkustajana tai saattkyytinä 57 % - jukkliikenteellä 35 % - kevyellä liikenteellä tai muilla kulkutavilla 8 %. Jukkliikenteen suuden n letettu nusevan Kehäradan ansista nykyistä suuremmaksi ja vastaavasti henkilöautilla tehtävien matkjen suus jää 6 prsenttiyksikköä pienemmäksi kuin nykytilanteessa.

14 Tiettien liikenne-ennusteet Tiettielle ja sen liittymiin n laadittu aamu- ja iltahuipputuntiliikenteen ennusteet vudelle 2015 seuraavista lähtökhdista: - Suunniteltavasta krttelista tteutuu vuteen 2015 mennessä alue 1 - Tiettien nykyisen läpikulkuliikenteen letetaan kasvavan vuteen 2015 mennessä nin 30 % - Tiettien varren muusta maankäytöstä n tteutunut vasta alle % Vuden 2030 ennusteessa n letettu, että: - Suunniteltavasta krttelista vat tteutuneet myös alueet 2 ja 3 - Mekaanikntien liikennemäärä n kasvanut nin 3000 autn/vrk - Tiettien eteläsan krtteleihin n rakentunut nin kerrsm 2. Vuden 2015 aamu- ja iltahuipputuntien ennusteet n esitetty kuvassa 7 ja vuden 2030 ennusteet kuvassa 8. Kuva 7 Tiettien liittymien liikenne-ennusteet vudelle 2015; yllä aamuhuipputunti ja alla iltahuipputunti.

15 Kuva 8 Tiettien liittymien liikenne-ennusteet vudelle 2030; yllä aamuhuipputunti ja alla iltahuipputunti. 15

16 16 7 TETOTEN LKENNEJÄRJESTELYT JA NDEN TOMVUUS 7.1 Tiettien liikennejärjestelyt Tiettien asemakaavan tilavarausta varten ehdtettava liikenneverkllinen ratkaisu n esitetty kuvassa 9. Tieverkkratkaisulla n seuraavat pääpiirteet. Tiettiellä varaudutaan kaksiajrataiseen nelikaistaiseen pikkileikkaukseen, jhn sisältyy myös tilavaraus pikaraititielle. Js Tiettie halutaan tteuttaa vaiheittain, vidaan ensimmäisessä vaiheessa rakentaa vain läntinen ajrata. Ensimmäisen ja tisen vaiheen tilavaraukset suunniteltavan krttelin khdalla n esitetty liitteissä 1 ja 2. Tiettielle n suunniteltu seuraavat liittymät: 1) lmakehän liittymä, jka n nykyisin kanavitu ja val-hjattu. Nykyinen liittymäjärjestely timii ensimmäisessä vaiheessa, mutta tisessa vaiheessa n varauduttava liittymän parantamiseen siten, että Tiettieltä lmakehälle ja päinvastin n käytettävissä kaksi kääntymiskaistaa. Tulevaisuuden ratkaisuna vi lla val-hjattu liittymä tai kaksikaistainen kiertliittymä. 2) Suunniteltavan krttelin liittymä, jsta n myös pääsy Tiettien länsipuliselle alueelle. Tämän alueen tulevasta maankäytöstä ei le vielä tarkempaa tieta. Liittymä ehdtetaan tteutettavaksi ensimmäisessä vaiheessa kiertliittymänä, jllin vältytään val-hjauksen rakentamiselta. Tisessa vaiheessa, kun Tiettielle rakennetaan tinen ajrata, liittymä muutetaan val-hjatuksi liittymäksi. 3) Nykyinen Mekaanikntien liittymä, jka palvelee myös suunniteltavaa krttelia tisena ajyhteytenä. Liittymä ehdtetaan tteutettavaksi ensimmäisessä vaiheessa kiertliittymänä, jka muutetaan tisessa vaiheessa val-hjatuksi liittymäksi. 4) Uusia Tiettien eteläsan krtteleita palveleva liittymä, jka vi lla tyypiltään valhjattu tas-liittymä tai kiertliittymä. Tämän liittymän kautta kulkevat Aviapliksen terminaalin bussit, mikä n tettava humin liittymän mitituksessa. 5) Tikkurilantien liittymä, jssa n nykyisin vain väistötila Tikkurilantiellä. Ensimmäisessä vaiheessa liittymään tarvitaan kanavinti (ryhmittymiskaistat) sekä suhteellisen pian myös val-hjaus. Tisen vaiheen liittymäratkaisu kytkeytyy Tikkurilantien parantamiseen nelikaistaiseksi ja myös Tikkurilantien eteläpulisten alueiden maankäyttösuunnitelmiin, jten lpullisen liittymäratkaisun yksityiskhdat jäävät vielä avimeksi. Nykytilanteessa valtasa lentasemalle kulkevista seutuliikenteen busseista sekä Vantaan sisäisen liikenteen busseista kulkee Tiettien kautta. Bussipysäkkiparit n esitetty sijitettavaksi lmakehän ja Mekaanikntien liittymiin. Tiettien eteläpään pysäkkien sijitus n selvitettävä jatkssa tarkemmin yhdessä Tikkurilantien pysäkkijärjestelyn kanssa ttaen humin Aviapliksen aseman yhteyteen kaavailtu bussiterminaali. Myös Lentasemantien varressa n varaukset bussipysäkkiparille mahdllisia tulevaisuuden tarpeita varten.

17 Kuva 9 Tiettien alueen liikenneverkn periaateratkaisut. Autliikenteen verkk n esitetty punaisella, kevyen liikenteen verkk vihreällä ja jukkliikenteen pysäkit ja Kehärata sinisellä värillä 17

18 Liittymien timivuus Tiettien liittymien timivuus n tutkittu Synchr/SimTraffic -hjelmistlla seuraavissa vaihtehdissa: - Tiettie kaksikaistaisena ja liittymät ilman val-hjausta ja val-hjattuina tasliittyminä tai vaihtehtisesti kiertliittyminä vudelle 2015 ennustetuilla liikennemäärillä - Tiettie nelikaistaisena ja liittymät val-hjattuina sekä kiertliittyminä vuden 2030 liikennemäärillä. 7.3 Timivuus ja kehittämistarpeet vuden 2015 liikenteellä lmakehän liittymä timii nykyisillä kaista- ja liikennevaljärjestelyillä hyvin (palvelutas aamuruuhkassa välttävä / D, iltaruuhkassa tyydyttävä / C). Tikkurilantien liittymä ruuhkautuisi nykyisillä liikennejärjestelyillä aamuruuhkassa (palvelutas erittäin hun / F) ja siinä tarvitaan parannuksina kääntymiskaista lännestä Tikkurinlantieltä vasemmalle kääntyville sekä val-hjaus. Tiettieltä tarvitaan mat kaistat vasempaan ja ikeaan kääntyville. Tiettien klmen uuden liittymän palvelutas lisi val-hjattuina liittyminä erittäin hyvä tai hyvä (palvelutas A tai B). Liittymät timivat hyvin myös kiertliittyminä tai tyydyttävästi vielä ilman val-hjaustakin tasliittyminä. Palvelutaslukat A F ja niitä vastaavat dtusajat n esitetty seuraavan sivun taulukssa. Kuva 10 Tiettien liittymien palvelutast vuden 2015 liikenne-ennusteella val-hjattuina liittyminä, yllä aamuhuipputunti alla iltahuipputunti (Tiettie kaksikaistainen)

19 19 Palvelutaslukka Kuvaus Keskimääräinen dtusaika liittymässä / ajneuv (s) A erittäin hyvä 10 B hyvä > 10 ja 20 C tyydyttävä > 20 ja 35 D välttävä > 35 ja 55 E hun > 55 ja 80 F erittäin hun > Timivuus vuden 2030 liikenteellä Vuden 2030 tilanteessa Tiettien susitusvaihtehtna n 4-kaistainen väylä, jnka liittymät vat val-hjattuja tasliittymiä. Vuden 2030 tilanteessa tarvitaan lmakehän liittymään em. kaksi kääntymiskaistaa, kska lmakehältä vasempaan kääntyvän liikenteen jn ulttuu pahimmillaan seuraavaan Lentasemantien rampin liittymään asti. Tinen vaihteht lmakehän liittymään n 2-kaistainen kiertliittymä. Tikkurilantie n vuden 2030 ennustetilanteessa mallinnettu 4-kaistaisena ja Tiettien liittymään n kuvattu erillinen vasemmalle kääntymiskaista Tiettielle. Tämä kaista n vaarassa ylikurmittua eli se tulee suunnitella mahdllisimman pitkäksi tai tteuttaa jpa kahtena kaistana. Myös Lentasemantien suunnasta tuleville vidaan harkita erillistä ikealle kääntymiskaistaa liittymän timivuuden parantamiseksi. Tiettien uusissa liittymissä ei välttämättä tarvita vasemmalle kääntymiskaistja edellyttäen, että liikennevalissa n käytössä vasemmalle kääntyville ns. jälkivihreä. Vasemmalle kääntymiskaistat parantaisivat välityskykyä, jten niiden tilavaraus n hyvä säilyttää. Liittymien kurmitusasteet aamu- ja iltahuipputunnin liikenteellä kääntymissuunnittain n esitetty kuvassa 11. Kurmitusaste ilmaisee, kuinka suuri suus liittymän maksimivälityskyvystä n käytössä. Val-hjatun liittymän kurmitusasteen ja liittymän timivuuden suhdetta n kuvattu alla levassa taulukssa. Kurmitusaste Timivuus Laatutas Ruuhkautuminen < 0,85 Hyvä Hyvä ei ruuhkia 0,85 0,95 Tyydyttävä Tyydyttävä satunnaisia ruuhkia 0,95 1,05 Välttävä lyhytaikaisia ruuhkia ja ajittaisia pitkiä jnja > 1,05 Hun Matala pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jnja

20 20 Kuva 11 Tiettien liittymien kurmitusasteet suunnittain vuden 2030 liikenne-ennusteella. Tiettie n nelikaistainen ja liittymät val-hjattuja. makehän liittymä n kuvattu tässä vaihtehdssa kaksikaistaisena kiertliittymänä (yllä aamuhuipputunti alla iltahuipputunti) 7.5 Tiettien pikkileikkaus Tiettielle ehdtettu pikkileikkausratkaisu n esitetty liitteessä 3. Pikkileikkauksessa n tettu humin myös mahdllisen pikaraititien aluevaraus. Pikaraititien vaatimaa tilavarausta n arviitu Helsingissä nykyisin käytössä levan raititiekalustn perusteella (raideleveys 1,0 m) sekä mahdllisesti käyttöön tulevan leveämmän pikaraititiekalustn mukaan. Esimerkkinä n käytetty Tukhlman Tvärbanalla käytettävä kalusta, jnka raideleveys n nin 1,4 m. Pikkileikkauksen eri sien leveydet vaihtelevat tällöin hieman, mutta kadun kknaisleveydeksi mudstuu mlemmilla raititiekalustilla 39 metriä. Tämä vastaa suuruuslukaltaan 38 metrin tilavarausta, jta Vantaan kaupunki n käyttänyt vastaavissa tapauksissa käytetty esimerkiksi Tikkurilantiellä..

21 M P Pp.tie Pp.tie Pp.tie Pp.tie Pp.tie Mekaanikntie Tiettie kt akt jkt kt kt kt vr - Yhteispelastusasema Rakenteilla Rakenteilla A B c c ASEMAKAAVA-ALUE LAK - ASEMAKAAVOTETTAVAT ALUEET LKENNESUUNNTELMA KORTTELN KOHDALTA 1:1000 TETOTE KAKSKASTANEN, KERTOLTTYMÄT LTE 1

22 M P Pp.tie Pp.tie Pp.tie Pp.tie Pp.tie Mekaanikntie Tiettie kt akt jkt kt kt kt vr - Yhteispelastusasema Rakenteilla Rakenteilla A B c c pysäkki pysäkki ASEMAKAAVA-ALUE LAK - ASEMAKAAVOTETTAVAT ALUEET LKENNESUUNNTELMA KORTTELN KOHDALTA 1:1000 TETOTE NELKASTANEN, VALO-OHJATUT LTTYMÄT LTE 2

23