Muistio. TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenveto Juha Jokela

Transkriptio

1 Muisti TASE2025 Aiemmin laadittujen raideliikenneselvitysten yhteenvet Juha Jkela Tampereen läntinen ikrata (2008) aprtti_netti.pdf [TASE2025:ssa esitetty v.2015 jälkeinen] lähijunaliikenteen malli vaatisi lisäraiteen rakentamista Nkian suuntaan. (On letettu, että klmas linjaraide Lempäälään rakennetaan lähijunaliikenteen tarpeista riippumatta). (s.14) Oikrata vapauttaisi ratakapasiteettia nykyisellä verklla Tampereen ja Nkian sekä Tampereen ja Ylöjärven välillä. Vapautunut ratakapasiteetti lisi lähijunaliikenteen hyödynnettävissä ja lisäraiteiden tarvetta lisi mahdllista tarkastella uusista lähtökhdista. (s.14) Oikrata visi pitkällä tähtäimellä avata uusia mahdllisuuksia valtakunnallisen henkilöliikenteen tarjnnan kehittämiselle, kuten rautatieyhteyden mudstamiselle Tampere-Pirkkalan lentasemalle tai phjisen suunnan npeiden junien matka-ajan lyhentämiselle. (s.14) Oikrata visi timia myös itsenäisesti ilman järjestelyratapihan siirta, mutta järjestelyratapihaa ei le mielekästä siirtää ellei ikrataa rakenneta. (s.18) Lgistiikkakeskusselvityksen mukaan keskus ei suunnitellussa mudssaan kytkeydy ikrataan vaan tukeutuu ainastaan nykyiseen infrastruktuuriin. (s.18) Oikradan rakentamiskustannuksiksi n alustavasti arviitu yhteensä nin 430 miljnaa eura. Mikäli järjestelyratapihan siirt n tteutettu ennen ikradan rakentamista, vidaan saa sen järjestelyistä käyttää ikradan sana. Tällöin ikradan rakentamiskustannukset vat n. 280 miljnaa eura. (s.29) Tampereen läntinen ikrata n erittäin tärkeä elementti rautatieliikenteen pitkän tähtäimen kehittämisessä sekä valtakunnan rataverklla että Tampereen seudun liikenneverklla. EU:n ja Sumen tulevaisuuden liikenteellisten tavitteiden kannalta Tampereen läntinen ikrata n perusteltu ja tarpeellinen hanke. Se tukee sekä tavaraliikenteen, henkilökaukliikenteen että Tampereen seudun lähi- Rambll PL 718, Pakkahuneenauki Tampere Puhelin: Ohivalinta: Fax: juha.jkela@rambll.fi Pvm Viite Rambll Finland Oy, Ktipaikka Esp, Y-tunnus , ALV rek.

2 liikenteen kehittämiselle asetettuja tavitteita. (s.31) Vastaavan lisäkapasiteetin rakentamisesta nykyiselle ratalinjalle ei le tehty selvityksiä. Tdennäköisesti se lisi selvästi kalliimpaa (s.31) Sivu 2 Tampere-Pirkkalan lgistiikkakeskus, aluevaraussuunnitelma (2008) Pelkästään phjisesta tasssa erkaneva raideyhteys määrittää liikennöinnin lgistiikkakeskukselle tapahtuvaksi vaihttyönä Viinikan ratapihalla. Se rajittaa myös ajankhtia, jllin liikennöinti n mahdllista. Liikennöinti lgistiikkakeskukselle varaa pääradan raiteet mlempiin suuntiin minuutin ajaksi. Liikennöinti lgistiikkakeskukselle n mahdllista vain, kun muussa junaliikenteessä n vastaavan pituinen tauk. (s.21) Läntisestä pääraiteesta tasssa [etelästä] erkaneva vaihde n mahdllista sijittaa Multisillan khdalle Ratasillankadun ylikulun phjispulelle. Järjestely mahdllistaisi surien junien ajamisen lgistiikkakeskukselle etelän suunnasta. (s.21) Js pääradan liikenne kasvaa nykyisestä, esimerkiksi lähiliikenteen käynnistymisen vuksi, vaikeutuu rautatieliikennöinti lgistiikkakeskukselle. Lgistiikkakeskuksen junaliikennettä helpttaisi leellisesti Viinikasta tulevan liikenteen vieminen eritasssa pääradan ali. (s.21) Tampereen järjestelyratapihan siirtselvitys (2008) NETTI.pdf Kknaisuutena ikradan ja järjestelyratapihan siirrn tteutus tarkittaa nin 1,0 Mrd eurn investinteja (tiivistelmä) Liikenteen merkittävä kehittäminen ilman suuria muutksia infrastruktuuriin n mahdtnta. (tiivistelmä) Pelkällä järjestelyratapihan siirrlla ei saavuteta rautateiden kannalta muita parannuksia kuin itse järjestelytiminnan tehstuminen, linjasuuksien välityskyvylliset ngelmat jäisivät nykyiselleen. Järjestelyratapihan siirta ja Tampereen läntistä Rambll Finland Oy, Ktipaikka Esp, Y-tunnus , ALV rek.

3 ikrataa tulee päätöksentessa käsitellä yhtenä kknaisuutena [ ] (tiivistelmä) Ratapihalle n mahdllista löytää alueiden pulesta sveltuvia sijituskhteita. (tiivistelmä) Henkilöratapihalla tulisi lla kaksi laituriraidetta sitettuna pelkästään lähiliikenteen käyttöön. (s.29) Yhtenä vaihtehtna nusi kaukliikenteen aseman siirt nykyiseltä sijainniltaan etelämmäksi Viinikan alueelle. (s.29) Sivu 3 Rataverkn kehittäminen (lähde: järjestelyratapihan siirtselvitys). Rambll Finland Oy, Ktipaikka Esp, Y-tunnus , ALV rek.

4 TASE2025: Tampereen kaupunkiseudun jukkliikennejärjestelmävaihtehtjen vertailu (2007) Sivu 4 Tampereen henkilöratapiha-alueen liikenteellinen selvitys (2006) Vakiaikataulurakenne aiheuttaa slmuasemille tunneittain tistuvan vimakkaan kurmituksen ns. slmuminuutin ympärille. Tampereella tämä n 00. (s.1) Liikenteeltään merkittävimpinä tunteina syksyn 2006 liikenteellä [ ] ratapihan laitteist n kknaan käytössä. [ ] Syksyn 2006 mukainen junaliikenne n kuitenkin hidettavissa Tampereella ilman merkittäviä häiriöitä junien kulussa (s.2) Pitkän tähtäimen tarkasteluissa laitureiden käyttöaste kasvaa myös varsinaisten tasatuntislmujen ulkpulella. Mallissa n useita vimakkaan kurmituksen slmuja, jllin vähintään seitsemän raidetta n käytössä samanaikaisesti. Tällöin viisi laituriraidetta riittää pitkämatkaiselle junaliikenteelle Tampereella vain, js jkin läpikulkevista junista liikennöidään slmun ulkpulella. Js kaikille [kaukliikenteen] junille halutaan taata vaihtmahdllisuus slmun aikana muihin juniin, tarvitaan vähintään kuusi laituriraidetta. [ ] Varaus klmanteen Rambll Finland Oy, Ktipaikka Esp, Y-tunnus , ALV rek.

5 välilaituriin ja siihen liittyviin raideistmuutksiin tulee säilyttää. (s.2) Pikaraititien maksimiliikennöintitiheys (12 vura suuntaansa) edellyttäisi kahden raiteen varaamista pelkästään sen käyttöön henkilöratapihalla. Js halutaan turvata eri liikennemutjen kehittämismahdllisuudet pitkälläkin aikajänteellä, tulisi pikaraititie linjata jatksuunnittelussa nykyisen laiturialueen ulkpulelle. [ ] Valtin rataverkn yhteiskäyttö Tampereen ympäristössä n mahdllista vain, js suudella liikennöidään alle klme pikaraititievura tunnissa suuntaansa. (s.3) 30 minuutin vurväli [lähijunaliikenteellä] pystytään rytmittämään henkilöratapihalla siten, että knfliktit vat vähäisiä. 30 minuutin vurvälillä muutkset eivät merkittävästi pikkea pitkän tähtäimen kaukliikennemallin edellyttämistä ratapihan kehittämistarpeista. (s.3) 20 minuutin vurvälillä sekä kauk- että lähiliikenteen timintaedellytysten turvaaminen henkilöratapihalla n vaikeampaa. (s.4) [Lähijunavaihteht] n liikenteellisesti ja ratapihan timinnan kannalta susiteltavinta tteuttaa 30 minuutin vurväleillä heilurilinjastna. (s.4) Tampereen henkilöratapihalla n varauduttava uusien matkustajalaiturien tteutukseen tulevaisuudessa. Niiden tteutus edellyttää raidemuutksia sekä nykyisellä ratapiha-alueella tapahtuvien henkilöliikenteen pysäköintitiminnn uudelleensijitusta ratapihan phjispäässä sijaitsevalle Naistenlahden raiteistlle. Samalla tdettiin, että pikaraititien linjaaminen ratapihalle ei le mahdllista sen tteutuksesta aikaisemmin laadittujen suunnitelmien mukaisesti. (järjestelyratapihan siirtselvitys s.17) Sivu 5 Tampere-Pirkkalan lgistiikkakeskus, esiselvitys (2006) Selvityksessä n ehdtettu keskuksen tteuttamista vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa keskukseen siirtyisi sa nykyisin hajallaan levista Tampereen alueen lgistiikkatiminnista. Alueelle tteutettaisiin j tässä vaiheessa raideyhteys [ ]. Tisessa vaiheessa [ ] aluetta laajennettaisiin nin 60 hehtaariin. Klmanteen tteutusvaiheeseen sisältyisi Viinikan ratapihan siirt lgistiikka-alueelle. (järjestelyratapihan siirtselvitys s.17) Rambll Finland Oy, Ktipaikka Esp, Y-tunnus , ALV rek.

6 Rataverkn hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun jukkliikenteessä, raideprjektin raprtti 2004, ns. pikaraititieselvitys (2004) rtti.pdf Sivu 6 Rataverkn hyödyntäminen kaupunkiseudun jukkliikenteessä, vaikutukset seudulliseen bussiliikenteeseen (2003) Pikaraititievaihtehdssa jukkliikenteen palvelutas paranisi radan varsilla, mutta heikkenisi useilla muilla alueilla. (s.2) Tampereen seudullinen yritysvetinen bussiliikenne timii nykyisin lähes itsekannattavasti eli ilman yhteiskunnan rahitusta. Suunnitellulla raideliikenteen alueella yhteiskunta ei sta lainkaan seudullista bussiliikennettä. Raideliikennejärjestelmän investinteihin alueen kuntien ja valtin tulisi panstaa yhteensä nin 265 miljnaa eura. Lisäksi järjestelmän vusittaisiksi ylläpit- ja käyttökustannuksiksi arviidaan vusittain nin 13 miljnaa eura. (s.3) TASE 2010: Jukkliikenteen kehittäminen, asiantuntijaehdtus Tampereen seudun nykyinen kaavitus ei tue tehkkaan lähijunaliikenteen käyttöä alueella. Mikäli Rambll Finland Oy, Ktipaikka Esp, Y-tunnus , ALV rek.

7 halutaan päästä taludellisesti bussiliikenteen veriseen liikennöintiratkaisuun, tulee pääsa seudun asunt- ja työpaikkarakentamisesta suunnata mahdllisten asemien ja seisakkeiden vaikutuspiiriin seuraavan kymmenen vuden ajan. Vain Lempäälän kunnan kaavitussuunnitelmat mahdllistavat selkeästi nykyistä paremman raideliikennetarjnnan jatkssa. Muilla alueilla tarvitaan raideliikennettä tukevaa syöttöliikennettä Helsingin YTV-alueen tapaan, jtta raideliikenteen laajempi käyttö lisi perusteltua. Tihein vurvälein liikennöitävä lähiliikenne edellyttää myös kk seudun kuntien taludellista situtumista hankkeeseen ja bussi- ja raideliikenteen suunnitelmia yhdessä. Tähän ei tällä hetkellä le valmiuksia. (s.40-41) Sivu 7 TASE 2010: Tampereen seudun liikennejärjestelmän vaikutusten arviinti Lähijunaliikenteen järjestämisen mahdllisuuksia ja vaikutuksia n tarkasteltu Nkia-Tampere-Lempäälä ratasalla. Js tutkittu lähijunaliikennereitti tteutettaisiin, sille siirtyisi vusitaslla nin 0,8 milj. matkaa linjaautliikenteestä. Tämä vastaa nin 9 %:n siirtymää junaliikenteelle reitin vaikutusalueen matkissa. Junien letettuna liikennöintiaikana jukkliikenteen palvelutas paranisi lähellä asemia asuvilla ja asiivilla. Vurjen tarjnnan vähentyminen junareittiä vastaavilla linjaautreiteillä sekä vaihtjen määrään, kävelyetäisyyksien sekä kknaismatka-ajan kasvu kuitenkin heikentäisivät enemmän krridrin jukkliikenteen palvelutasa. Lisäksi n humattava, että kk kaupunkiseudun puitteissa ei edellä esitettyyn siirtymään junaliikenteen käyttäjiksi lisi edellytyksiä, jhtuen rautatieyhteyksien ja maankäytön sijainnista. Jukkliikenteen kknaistaluden kannalta lähijunaliikenteen järjestäminen merkitsisi humattavaa yhteiskunnan lisäpanstusta: pelkästään tarkastellulla ratasuudella jukkliikenteen lisärahitustarve lisi Mmk vudessa. (s.36) Tarkastelu sittaa, että siirtyminen Tampereen kaupunkiseudulla lähijunaliikenteeseen sisältää niin suuria avimia kysymyksiä ja merkittäviä taludellisia lisäpanstustarpeita, ettei se le näköpiirissä levan maankäytön kehityksen puitteissa järkevää. (s.36) Rambll Finland Oy, Ktipaikka Esp, Y-tunnus , ALV rek.

8 TASE 2010: Lähijunaliikenteen vaikutukset bussiliikenteeseen (1997) [Lähijunaselvityksen (alla)] vaikutukset linjaautliikenteen taluteen livat jääneet [ ] yleisen arvin varaan. (tiivistelmä) Nykyisestä bussiliikennematkista lähijunille siirtyisi nin 0,8 milj. matkaa. [ ] Lipputulja [ ] menetettäisiin nin 5 milj. mk vudessa. (tiivistelmä) Vurjen tarjnnan vähentyminen bussien runkliikenteen reiteillä sekä vaihtjen määrän, kävelyetäisyyksien ja kknaismatka-ajan kasvu heikentäisivät enemmän kuin parantaisivat palvelutasa krridrin jukkliikenteessä. (tiivistelmä) Tarkastelualueella syntyvä 12 mmk alijäämä edellyttäisi vimakasta maankäytön kehittämistä asemien lähellä [ ] vidaan lähijunaliikenteen laskea lisäävän jukkliikenteen rahitustarvetta mmk vudessa. (tiivistelmä) Vaikka bussiliikenteen runkliikennettä vähennetään matkustajamäärien vähenemisen mukaisesti, ei saavuteta juuri lainkaan säästöjä bussiliikenteen kknaiskustannuksissa. (tiivistelmä) Selvityksen mukaan Nkia-Tampere-Lempäälä lähijunaliikenteen vaikutusalueella nin 6 %:lla asukkaista palvelutas paranee ja 14 %:lla laskee. (tiivistelmä) Tarkastelujen perusteella lähijunaliikenteeseen siirtyminen sisältää niin suuria avimia kysymyksiä ja merkittäviä taludellisia lisäpanstustarpeita, ettei se le näköpiirissä levan maankäytön kehityksen puitteissa järkevää. (tiivistelmä) Sivu 8 TASE 2010: Raideliikenne Tampereen seudun liikennejärjestelmän sana, asiantuntijaselvitys (5/1996) Tarkastelualueena n llut rataverkk Nkia-Tijala ja Ylöjärvi-Orivesi. Lähiliikenteen vurtiheytenä n laskelmissa llut 30 minuuttia. Tarkastelualueen reittien yhteispituus n 114 m, liikennepaikkja n 29 kpl ja kalustmäärä 18 sähkömttrivaunuyksikköä. Junaliikenteen käyttökustannukset vat 315 Mmk, jsta uuden kalustn suus n 270 Mmk, ratalaitteiden 25 Mmk ja asemien lippulaitteineen 20 Mmk. (tiivistelmä) Lipputult lisivat 25 Mmk/v ja liikennöintikustannukset 33 Mmk/v. Liikenteenhidn alijäämä lisi siten nin Rambll Finland Oy, Ktipaikka Esp, Y-tunnus , ALV rek.

9 8 Mmk/v. Raideliikenne ei käytetyillä lähtöletuksilla vaatisi merkittävästi lisää yhteiskunnan subventita. (tiivistelmä) Tehkkaan lähiliikenteen käynnistäminen Tampereen seudulla edellyttää, että tulevien asemapaikkjen kävelyetäisyydelle sijittuva väestömäärä pystytään kasvattamaan v kuluessa hengellä. Vastaava työpaikkjen kknaislisäys lisi ltava työpaikkaa. (tiivistelmä) Lähiliikenne vi timia nykyisellä rataverklla vasta, kun rataverkn kehittämissuunnitelmissa esitetty lisäraide n tteutettu välille Tampere-Höytämö (mieluummin Tijalaan asti) ja Tampereen henkilöratapiha n uusittu. (tiivistelmä) Sivu 9 TASE2010 yhteydessä tdettiin myös, että suunnitelmien mukaisen lähijunaliikenteen tteuttaminen edellyttää 18 sähköjunayksikköä, jiden alijäämäarvi n nin 30 %. Selvitys raideliikenteen kehittämismahdllisuuksista Tampereen kaupunkiseudulla (lunns ) Nykyinen maankäyttö radan vaikutusalueella n kuitenkin niin vähäistä, että raideliikenteen avulla pystytään hitamaan ainastaan nin 3 % kaupunkiseudun henkilöliikennematkista. (tiivistelmä) Pitkällä aikavälillä pikaraititie n nähty mahdlliseksi keinksi tarjta mukava ja hukutteleva jukkliikennevaihteht kurmitetuimmille liikennesuunnilla. Lähinnä kyseeseen tulee linja Hervanta- Keskusta-Tesma. lähijunaliikenne / pikaraititie / kahdeksikkrata Rambll Finland Oy, Ktipaikka Esp, Y-tunnus , ALV rek.