KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

Transkriptio

1 KR-Tukefin Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet Hankkeen eteneminen 3 2. Krjausrakentamisen nykytila Miten mittaus tehtiin Keskeiset tulkset 5 3. Pilttihankkeet, niiden arviinti ja jhtpäätökset Piltinnin tavitteet Pilttihankkeet Kehitetyt valinta- ja/tai kannustinjärjestelmät Pilttien arviinti ja jhtpäätökset 8 4. Yhteenvet ja vaikuttavuus 9 5. Susitukset 10 Espssa Jukka Yliherva Antti Piirainen

2 Tiivistelmä KR-Tukefin n ryhmähanke, jhn sallistui rganisaatiita kk tilaus-timitusketjusta (kuva 1 sivulla 3). Hanketta tukivat Tekes, ara, Rakli ja Rakennustellisuus RT. Hankkeessa keskityttiin hankintjen sisällön ja valintakriteerien, spimuskannusteiden ja prjektitimitusten yhteisen tavitteellisuuden kehittämiseen sekä tutannn lutettavuuden parantamiseen. Tavitteena li parantaa sallistuvien rganisaatiiden tuttavuutta lisäämällä hankintjen ja yhteistyön innvatiivisuutta, kehittämällä tdellista asiakaslähtöisyyttä sekä karsimalla hukkaa tilaus-timitusketjuista ja masta timinnasta. Hankkeessa taviteltiin myös elinkaarikustannuksien vähentämistä ja energiatehkkuuden parantamista.. Hankkeessa mitattiin krjausrakentamisen nykytila nin 700 ammattilaisen arviimana. Mittaus tehtiin innvaatimittauksen avulla Mittauksen mukaan krjausrakentamisen tärkeimmät kehittämisen alueet vat hankinta- ja spimussaaminen sekä tutannn lutettavuus: Hankinnissa ja timinnassa ei tavitella riittävästi lppukäyttäjien tarpeita eikä asiakastyytyväisyyttä; yhteistyölle ei le selkeästi svittu yhteisiä tavitteita; kannustus yhteisiin tavitteisiin ja kehittämiseen n vähäistä; läpimenajat vat pitkiä, timitusvarmuudessa n puutteita ja työstä aiheutuu paljn häiriöitä. Myös pilkttu spimuskknaisuus ja niihin sisältyvät spijasapulten eri intressit vaikuttavat negatiivisesti prjektin laadukkaaseen ja npeaan tteuttamiseen. Hankkeessa tteutettiin yhteensä yhdeksän pilttia, jista viisi li tilaajarganisaatiiden hankintapiltteja ja neljä rakennusliikkeiden tutantpiltteja. Piltinnin ensisijaisena tavitteena li kehittää nykytila-analyysissä tdettuja alan heikkuksia. Hankintapilteissa kehitettiin lupauksiin, kannustinrahaan, tavitekustannuksen tteutumiseen ja avaintulsalueilla nnistumiseen phjautuvia valinta- ja/tai kannustinjärjestelmiä. Tutantpilteissa keskityttiin asiakastyytyväisyyden parantamiseen, alihankintjen valinta- ja spimuskannustinjärjestelmien kehittämiseen, yhteisen tavitteellisuuden edistämiseen sekä tutannn lutettavuuden parantamiseen Last Planner menettelyn avulla. Pilttihankkeet ja esimerkki hankinnan tavitteista, valintakriteereistä ja spimuskannusteissa kuvissa 5 ja 6 sivulla 7. Lppuarviinnissa kaikkien pilttien tdettiin muuttavan alan timintamalleja psitiivisesti. Kehitetyt valintakriteeri- ja spimuskannustejärjestelmät timivat ja niiden käyttöä tulee alalla lisätä ja kehittää. Tärkeimpinä kehittämisen khteina pidettiin suunnittelun integrintia, kannustinjärjestelmän ulttamista kk timitusketjuun ja kannustavampia kannustinjärjestelmiä. Pilttien arviinti kuvissa 7 ja 8 sivulla 8. Sekä pilttiarviiden että vaikuttavuusanalyysien tulkset (kuva 9 sivulla 9) sittavat, että hankkeessa n kehitetty asiakaslähtöisyyttä ja tuttavuutta edistäviä hankintjen valintakriteereitä ja spimuskannusteita sekä tutannn lutettavuutta parantavia timintamalleja. Hankkeen tulsten perusteella susittelemme, että Ara ja Tekes yhdessä edistävät/käynnistävät krjausrakentamisalan kehityshjelman, jhn sallistuu laajasti alan keskeiset timijat ja jnka keskeisenä tavitteena n energiatehkkuuden parantaminen, tuttavuuden lisääminen ja tellisen rakentamisen edistäminen. On välttämätöntä, että krjausrakentamisen alalla käynnistetään mninkertainen määrä edellä mainittuja tavitteita edistäviä pilttihankintja ja niitä suunnittelemaan sallistuu laaja jukk sekä julkisten että yksityisten tilaaja- ja tuttajarganisaatiiden ihmisiä. Uudet KR-Tukefin hankkeet visivat lla yksi sa kehittämishjelmaa. 2

3 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 1.2. KR-Tukefin -hanke ja sen tavitteet KR-Tukefin n ryhmähanke, jhn sallistui rganisaatiita kk tilaus-timitusketjusta: Viisi tilaajarganisaatita, neljä rakennusliikettä ja neljä suunnittelu- ja/tai rakennuttajatimista. Hanketta tukivat Tekes, ara, Rakli ja Rakennustellisuus RT (kuva 1). Hankkeessa keskityttiin krjausrakennushankkeiden hankintjen sisällön ja valintakriteerien, spimuskannusteiden ja prjektitimitusten yhteisen tavitteellisuuden kehittämiseen sekä tutannn lutettavuuden parantamiseen. Hankkeen tavitteena li parantaa sallistuvien rganisaatiiden tuttavuutta ja vähentää kustannuksia lisäämällä hankintjen ja yhteistyön innvatiivisuutta. kehittämällä tdellista asiakaslähtöisyyttä. karsimalla hukkaa tilaus-timitusketjuista ja masta timinnasta npeuttamalla prjektien ja tehtävien läpimenaikja pienentämällä elinkaarikustannuksia ja parantamalla energiatehkkuutta. Kuva 1: KR-Tukefin -hankkeeseen sallistuneet rganisaatit 1.2. Hankkeen eteneminen Hanke sisälsi neljä vaihetta: 1) Nykytila-analyysi, 2) ivallus-valmennukset, 3) svellusvalmennukset ja sen tulsten viemisen käytäntöön pilttihankkeen avulla sekä 4) timittajamarkkiniden jhtamisen valmennus sekä pitun analysinti ja mnistaminen. Hanke käynnistyi helmikuussa 1011 ja päättyi maaliskuussa 2012 (kuva 2). Nykytila-analyysissä mitattiin sallistuvien rganisaatiiden hankinta- ja kumppanuussaamista, verksttaitja sekä hukan eliminimiskykyä tilaajina ja suunnittelutimistjen tarjutumis- ja kumppanuussaamista sekä verksttaitja palveluntuttajana. Nykytila-analyysin tulkset timivat hankkeen lähtökhtana. Mittauksen tulksena kukin rganisaati sai raprtin mista vahvuuksistaan ja heikkuksistaan sekä susitukset kehittäviksi timenpiteiksi. 3

4 Oivallusvalmennuksissa perehdyttiin nykytila-analyysien tulksiin, verrattiin niitä npeasti tuttavuuttaan parantaviin timialihin sekä tunnistettiin ja purettiin tuttavuuskehityksen esteitä ivaltamisen keinin. Valmennuksissa perehdyttiin myös muutstekijöihin, jilla tuttavuuskehitystä rganisaatiissa saadaan eteenpäin. Kuva 2: Tukefin knsepti ja hankkeen eteneminen Svellusvalmennuksessa tilaajat, suunnittelijat, rakennuttajaknsultit ja rakentajat työstivät yhdessä sallistuvien rganisaatiiden hankintapilttien alustavat hankinnan tavitteet, valintakriteerit ja spimuskannusteet. Valmennuksessa perehdyttiin myös tutannn lutettavuuden parantamiseen, hukkaan ja sen eliminintiin. Valmennuksessa lutiin knkreettiset eväät pilttien käynnistämiseksi valmennuksissa kehitettyjen mallien avulla. Pilttien työstäminen käynnistyi svellusvalmennusten jälkeen. Hankkeen aikana hankkeeseen sallistuvat tilaajarganisaatit ja rakennusliikkeet tteuttivat pilttihankkeen, jka khdistuu jk hankintaan (hankintapiltti) tai tutannn lutettavuuden parantamiseen (tutantpiltti). Timittajamarkkiniden muutsjhtamisen valmennuksessa arviitiin hankkeessa tteutetut piltit, miten hyvin ne vat tteuttaneet asetetut tavitteet sekä keskityttiin tulsten mnistamiseen timittajamarkkiniden jhtamisen näkökulmasta. 2. Krjausrakentamisen nykytila 2.1. Miten mittaus tehtiin Nykytila-analyysi tehtiin Innvaatimittauksen avulla Mittauksessa palveluntuttajat arviivat tilaajarganisaatiiden, rakennusliikkeiden ja rakennuttajaknsulttien hankinta- ja kumppanuussaamista, verksttaitja sekä hukan eliminimiskykyä tilaajina ja asiakkaat suunnittelutimistjen tarjutumis- ja kumppanuussaamista sekä verksttaitja palveluntuttajana (kuva 3). Mittauksessa rganisaatit arviivat myös itse maa saamistaan. Mittaukset livat rganisaatikhtaisia. Tulksena kukin rganisaati sai raprtin mista vahvuuksistaan ja heikkuksistaan sekä susitukset kehittäviksi timenpiteiksi. 4

5 Hankkeessa selvitettiin myös krjausrakentamisen timialan vahvuudet ja kehittämistarpeet. Selvityksen khteena li yhteensä 15 alan tilaajarganisaatita, rakennusliikettä ja rakennuttajatimista sekä kuusi suunnittelutimista (mukaan laskien KR-Tukefin tuttavuushankkeeseen sallistuneet rganisaatit). Näiden 21 rganisaatin timintaa mittauksissa arvii yhteensä nin 900 alan ammattilaista. Organisaatikhtaisten tulsten prfiilit livat hyvin samankaltaiset. Tehtyä krjausrakentamisen nykytila-analyysiä vidaan pitää lutettavana. Kuva 3: Organisaatin hankinta- ja kumppanuussaamisen, verksttaitjen sekä hukan eliminimiskyvyn mittaaminen 2.2. Keskeiset tulkset Alan rganisaatiiden innvaati- ja yhteistyökykyindeksi tilaajana n keskimäärin 62 (= hyvä asteiklla 0-100). Suunnittelutimistjen asiakaspinnasta mitattu indeksi n keskimäärin 68 (= hyvä-erittäin hyvä). Palvelutimittajien rajapinnasta mitattujen hukan eliminintikykyä kuvaavien tekijöiden keskiarv n 58 (kuva 4). Kuva 4: Krjausrakentamisen nykytila-analyysi 5

6 Tulkset vat tyypillisiä rakennusalalle. Organisaatikhtaiset ert mittaustulksissa vat erittäin suuret. Viiden (5) pisteen er innvaati- ja yhteistyöindeksissä n tilastllisesti erittäin merkittävä. Timialan vahvuudet liittyvät lähinnä ihmisten timintaan ja sitä kautta luttamuksen rakentamiseen. Vahvuudet vat yleensä taslla erittäin hyvä (68-83 asteiklla 0-100). Vahvuudet vat: Tilaajan rlissa levien rganisaatiiden yhteyshenkilöitä pidetään ammattilaisina. Yhteyshenkilöt pitävät lupauksistaan tinkimättömästi kiinni. Tilaajana levat rganisaatit timivat luttamusta herättävästi. Prjektitimituksissa vahvuutena pidettiin sitä, että timialan spimusten lähtötiedt eivät sisällä sellaisia virheitä, jtka aiheuttaisivat timittajille tarpeetnta työtä. Timialan heikkudet liittyvät ennen kaikkea hankintjen ja spimusten kannustavuuteen sekä yhteisten tavitteiden puuttumiseen. Heikkudet vat yleensä taslla välttävä (33-48 asteiklla 0-100). Heikkudet vat: Lppukäyttäjien tarpeet ja asiakastyytyväisyyden tavittelu (Lppukäyttäjien tarpeet ja asiakastyytyväisyyden tavittelu eivät näy riittävän hyvin hankinnissa eivätkä tteutuksen aikaisessa yhteisessä tutannnsuunnittelussa.) Yhteistyölle ei le selkeästi svittu yhteisiä tavitteita (Hankintja tekevillä rganisaatiilla ja niille palveluita tuttavilla rakennusliikkeillä ja niiden alihankkijilla ei le riittävästi yhteisiä tavitteita ja intressejä, jtka hjaisivat timintaa ja lisivat selkeästi spimuksiin kirjattuja.) Kannustus yhteisiin tavitteisiin ja kehittämiseen vähäistä (Hankintja tekevien rganisaatiiden käyttämät spimukset eivät sisällä riittävästi spimusmekanismeja, jtka kannustavat yhteisiin tavitteisiin. Hankintjen valintakriteerit eivät kannusta palveluntuttajia riittävästi kehitystimintaan. Myös vaihtehtisiin ratkaisuihin suhtaudutaan liian trjuvasti.) Läpimenajat, timitusvarmuus ja työnkulun häiriöttömyys (Hankintaspimuksissa ei ptimida riittävästi läpimenaikja ja tavitella krkeaa timitus-varmuutta.) Pilttien yhteydessä n tullut esille prjektien tteuttamisessa käytettävä spimusten suuri määrä. Prjektit pilktaan etenemisvaiheiden ja saamisen perusteella ja kunkin pilktun san timittamisesta tehdään ma kahdenkeskinen spimus. Tämä pilkttu spimuskknaisuus ja niihin sisältyvät spijasapulten eri intressit vat esteenä yhteiselle tavitteellisuudelle ja vaikuttavat negatiivisesti prjektin laadukkaaseen ja npeaan tteuttamiseen. 3. Pilttihankkeet, niiden arviinti ja jhtpäätökset 3.1. Piltinnin tavitteet Piltinnin ensisijaisena tavitteena li kehittää nykytila-analyysissä tdettuja alan heikkuksia: Saada aikaan parempaa asiakaslähtöisyyttä, kannustavuutta, yhteistä tavitteellisuutta ja tutannssa npeampia läpimenaikja, parempaa laatua, timitusvarmuutta ja työnkulun häiriöttömyyttä. Muutsta varten kehitettiin tavitteiden tteutumista edistäviä valinta- ja/tai kannustinjärjestelmiä. Kaikissa pilteissa keskeisenä tavitteena li saada kk tilaus-timitusketju integritumaan nykyistä tiiviimmin ja timimaan yhdessä svittujen, hankkeen tavitteita edistävien tavitteiden tteuttamiseksi. 6

7 3.2. Pilttihankkeet Hankkeessa tteutettiin yhteensä yhdeksän pilttia, jista viisi li tilaajarganisaatiiden hankintapiltteja ja neljä rakennusliikkeiden asiakastyytyväisyyden, alihankintaspimusten ja tutannn lutettavuuden kehittämiseen keskittyviä tutantpiltteja (kuva 5). Kuva 5: Pilttihankkeet Kuva 6: Hankinnan tavitteet, valintakriteerit ja spimuskannusteet Hankintapilttien khdalla käytettiin seuraavaa systematiikkaa: Määritettiin 1) pilttihankkeen ja sen tteutuksen tavitteet, 2) tavitteita parhaiten edistävät kilpailutuksen valintakriteerit ja 3) spimuskannusteet. Systematiikan avulla ludaan edellytykset tilaajan ja palvelutimittajien yhteisille tavitteille viemällä keskeisten hankinnan tavitteiden tteuttaminen palvelutimittajien ansaintalgiikkaan. Systematiikka käy ilmi kuvasta 6. Tutantpilteissa keskityttiin alihankintjen valinta- ja spimuskannustinjärjestelmien kehittämiseen, yhteisen tavitteellisuuden edistämiseen sekä tutannn lutettavuuden parantamiseen ja hukan vähentämiseen Last Planner menettelyn avulla Kehitetyt valinta- ja/tai kannustinjärjestelmät Pilteissa kehitettiin lupauksiin, kannustinrahaan, tavitekustannuksen tteutumiseen ja avaintulsalueilla nnistumiseen phjautuvia valinta- ja/tai kannustinjärjestelmiä. Lupausphjaiset valintakriteerit ja spimuskannusteet: Esimerkiksi js tavitteena n mahdllisimman npea tteutus vukratuljen menetyksen minimimiseksi, niin valintakriteerinä vidaan käyttää lupausta kk hankkeen tai sen san rakentamisen keststa (läpimenaika vrk). Spimuskannusteena läpimenaikalupaus timii niin, että js palvelutimittaja pystyy tteuttamaan hankkeen tai sen san lyhyemmässä ajassa kuin tarjuksessa lupaamansa läpimenaika, palvelutimittaja saa bnuksen ja ylityksestä vastaavasti sanktin. Bnuksen/ sanktin määrä riippuu lupauksen alituksen/ylityksen suuruudesta. 7

8 Lupausphjaisina valintakriteereinä ja kannusteina pilteissa käytettiin mm. energian kulutusta, läpimenaikaa, työn virheettömyyttä, työturvallisuutta, yhteistyökykyä ja ammattisaamista. Kannustinraha spimuskannusteena: Esimerkiksi tavitteena n nllavirhetimitus ja erinmainen työturvallisuus. Kannustaakseen palveluntuttajaa tavitteiden tteuttamiseen tilaaja laittaa pöydälle kannustinrahaa, jnka palveluntuttaja saa, js pystyy spimuksen mukaisesti nllavirhetimitukseen ja erinmaiseen työturvallisuuteen. Jkaisesta tavitteiden alituksesta tai pikkeamasta kannustinraha vähenee svituilla vähennyserällä (eura). Lisäksi svitaan vähennyserien kknaismäärän maksimi. Suuren alitus/pikkeamamäärän jhdsta kannustinraha vi mennä negatiiviseksi (sanktiksi). Kannustinrahaphjaisia kannusteita pilteissa kehitettiin edistämään mm. kustannusten alentamista, npeaa tteutusta, työn laatua, virheettömyyttä ja timitusvarmuutta sekä työturvallisuutta. Avaintulsaluephjainen kannustinjärjestelmä: Tavitetasn ylittävä suriutuminen svituilla avaintulsalueilla jhtaa palveluntuttajille avaintulsaluebnukseen ja tavitetasn alittava suriutuminen avaintulsaluesanktin. Avaintulsaluephjaisessa kannustinjärjestelmässä tilaaja perustaa bnusplin, jhn se laittaa rahaa mahdllisten bnusten maksua varten. Pilteissa hyödynnettiin myös tavitekustannusta kannusteena, jllin tavitekustannusten alitus jhtaa palvelutimittajille bnukseen ja ylitys sanktin. Tavitekustannuksen alitusbnus/ylityssankti yhdistettynä kannustinrahaan phjautuvaan kannustinjärjestelmään kehitettiin yhdessä tutantpiltissa alihankintaspimuksia varten. Tavitekustannusten alitusbnus/ylityssankti yhdistettynä avaintulsaluebnukseen/sanktin phjautuvaa kannustinjärjestelmää kehitettiin allianssimallilla tteutettavassa pilttikhteessa Pilttien arviinti ja jhtpäätökset Hankkeen päätösseminaarissa KR-Tukefin hankkeeseen sallistuneet alan ammattilaiset arviivat, miten hyvin piltit muuttivat alan käytäntöjä asiakaslähtöiseen ja tuttavuutta kehittävään suuntaan parantaen samalla alan heikkuksia. Kuvissa 7 ja 8 n esitetty arviintien pilttikhtaiset tulkset. Kuva 7: Hankintapilttien arviinti Kuva 8: Tutantpilttien arviinti 8

9 Kaikki piltit arviitiin muuttavan alan timintamalleja psitiivisesti. Hankintapilteista arviitiin parhaaksi allianssimallilla tteutettava piltti. Tutantpiltit arviitiin keskimäärin hieman nnistuneemmaksi kuin hankintapiltit. Parhaaksi arviitiin tavitekustannusta ja kannustinrahaa alihankintaspimuksissa hyödyntävä piltti. Arviintikeskustelussa tdettiin, että kehitetyt valintakriteeri- ja spimuskannustejärjestelmät timivat ja niiden käyttöä alalla tulee lisätä samalla niitä kehittäen. Tärkeimpinä kehittämisen khteina pidettiin suunnittelun integrintia, kannustinjärjestelmän ulttamista kk timitusketjuun ja kannustavampia kannustinjärjestelmiä. Suunnittelu tulisi hankkia yhtenä kknaisuutena (ark + LVI+ S). Suunnittelun ja rakentamisen yhteistyötä kannustavia malleja tulee kehittää. KR-Tukefinin timittajamarkkiniden jhtamisen valmennuksen yhteydessä esitetyt piltit ja niistä tehdyt arviinnit jhtpäätöksineen n timitettu araan (Lauri Parnen) ja Tekesiin (Mark Kivimäki) Yhteenvet ja vaikuttavuus Keväällä 2012 hankkeessa tistettiin hankkeen alussa tehty nykytila-analyysi. Mittauksen mukaan kaikilla sa-aluilla li tapahtunut myönteistä kehitystä: Hankinta- ja kumppanuussaaminen sekä verksttaidt livat mitatuissa rganisaatiissa nusseet vuden aikana vähintään viisi pistettä. Samansuuruinen muuts li tapahtunut myös hukkaindeksissä. (kuva 9) Kuva 9: Vaikuttavuuden kehitystrendit ja tavitteet vuteen Sekä pilttiarviiden että vaikuttavuusanalyysien tulkset sittavat, että KR-Tukefin tuttavuushankkeessa n tdistettavasti kehitetty asiakaslähtöisyyttä ja tuttavuutta edistäviä 9

10 hankintjen valintakriteereitä ja spimuskannusteita sekä tutannn lutettavuutta parantavia timintamalleja. Tästä jhtpäätöksenä n, että krjausrakentamisessa vidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia asiakaslähtöisyydessä, laadukkuudessa, taludellisuudessa ja tuttavuudessa kun kehitystimintaa laajennetaan ja edelleen parannetaan. Tulevissa krjausrakentamishankkeiden hankinnissa tulee entistä rhkeammin ja laajemmin käyttää erityyppisiä vaikuttavuuteen kuten energiankulutuksen vähentämiseen ja tellisen rakentamiseen liittyviä tavitteita. Muutksen aikaansaaminen edellyttää, että alan rganisaatit haastavat timittajat rhkeasti innvaatiihin ja vaikutuksiin kannustavilla spimuksilla ja timittavat prjektit hyvällä yhteistyöllä ja yhteisillä tavitteilla. Yhtä lailla se edellyttää, että sapulten yhdessä tekemä tutannnsuunnittelu nstetaan uudelle taslle. Kehitystarve n vimakas kaikissa timialan julkisissa tilaajarganisaatiissa, suunnittelu- ja rakennuttajatimistissa sekä rakennusliikkeissä. 5. Susitukset Edellisiä tulksia kannattaa sekä arassa että Tekesissä katsa makhtaisesti ja miettiä, miten niitä vidaan hyödyntää timialan ja man rganisaatin timinnan kehittämisessä. Aran ja Tekesin tavitteet krjausrakentamisen kehittämisessä keskittyvät mm. asiakaslähtöisyyden parantamiseen (laadukkaat asuintilat, khtuullinen vukratas, timitusvarma, npea ja häiriötön tteutus ), tuttavuuden lisäämisen (läpimenaikjen npeuttaminen, tellisen krjausrakentamisen lisääminen, kustannustehkkuuden parantaminen ), innvaatiiden lisäämiseen ja hyödyntämiseen sekä etenkin elinkaarikustannusten parempaan huminttamiseen ja energiatehkkuuden parantamiseen (energian säästäminen), tellisen rakentamisen edistämiseen. Tavitteiden tteutuminen edellyttää kk alan kehittymistä. Muuts n mahdllinen, mutta vaatii alan isilta timijilta ja julkisilta kehittäjiltä vimakasta yhteistä pnnistusta ja tavitteellisuutta. Esimerkiksi infra-alalla päätimijat vat spineet yhteiseksi tavitteeksi Tehdään tilaajien ja palvelutimittajien kanssa yhdessä - yhteistyönä Sumen infra-alasta Eurpan tehkkain. Samankaltaista yhteistä pnnistusta susittelemme myös krjausrakentamisalalle. Infra-alalla tulkset vat parantuneet vusien aikana. Yhdeksi syyksi arviidaan, että alalla n valmennettu j nin 250 avainhenkilöä ja käynnistetty TUKEFIN 1,2 ja 3 hankkeiden sisällä yli 200 miljnan eurn edestä hankinta- ja tutannnhjauspiltteja. Näihin ryhmähankkeisiin n sallistunut j rganisaatita ja kehitystyö jatkuu edelleen. Keväällä 2012 käynnistyy TUKEFIN 4. Timinta- ja spimusmalleja kehitetään myös allianssihankkeilla, jita n kaksi käynnissä, klmas mudstamisvaiheessa ja useiden salta llaan tekemässä strategista päätöstä, tehdäänkö tteutus allianssimallilla vai jllakin tisella tavalla. Susituksemme alan kehittämiseksi vat: Ara ja Tekes yhdessä edistävät/käynnistävät infra-alaa vastaavan kehityshjelman krjausrakentamisalalle, jhn sallistuu laajasti alan keskeiset timijat, ja jnka keskeisenä tavitteena n energiatehkkuuden parantaminen, tuttavuuden lisääminen ja tellisen rakentamisen edistäminen. 10

11 On välttämätöntä, että krjausrakentamisen alalla käynnistetään mninkertainen määrä pilttihankintja ja niitä suunnittelemaan sallistuu laaja jukk sekä julkisten että yksityisten tilaaja- ja tuttajarganisaatiiden ihmisiä. On taviteltavaa, että kehitys alkaa rukkimaan itse itsenään, mutta siihen n vielä matkaa (vrt. case infra-ala). Syksyllä 2012 käynnistetään KR-Tukefin 2 tuttavuushanke, jka jatkaa ensimmäisen hankkeen tulksista, jtta siirrytään ppimiskäyrällä eteenpäin. Miten ara ja Tekes vivat lla tässä mukana? KR-Tukefin 2 -hankkeen erityispiirteinä tulevat lemaan ainakin seuraavat asiat: Julkisen hallinnn timijita kannustetaan kkeilemaan rhkeasti uusia hankintaja spimusmalleja. Tässä timii apuna KR-Tukefin 1 hankkeesta saadut esimerkit. Kaikissa tulevissa KR-Tukefin 2 pilteissa, jissa se n käytännön taslla mahdllista, pyritään energiakulutuksen vähentäminen ja tellinen rakentaminen ttamaan kilpailuttamisen kriteereiksi ja viemään asiat spimusten ansaintamalleihin. Hankintapilteissa pyritään entistä enemmän siihen, että tilaus-timitusketjua kannustetaan integritumaan nykyistä aikaisemmin ja tiiviimmin. Tätä edistetään sillä, että prsessin aikana kaikille sapulille saadaan yhteiset tavitteet j hankinnan suunnitteluvaiheessa ja suunnittelua tehdään hyvässä vurvaikutuksessa. Suunnittelun integrintiin tulee panstaa pilteissa entistä enemmän, jtta saptiminti vähenee. Susittelemme, että sekä ara että Tekes selvittävät, miten edellä esitettyjä jhtpäätöksiä ja susituksia vidaan ttaa käyttöön ja mallintaa kumpaisenkin rganisaatin prsesseissa ja hjausmenettelyissä sekä Tekesin rahitushjelmissa. 11