Luontoselvitys Liedon Tuulissuon kaava-alueen laajennuksesta Tmi Hannu Klemola Sammakko (Rana temporaria) esiintyy metsälammella.
Johdanto Liedon kunta tilasi Tmi Hannu Klemolalta otsikon mukaisen luontoselvityksen 10.5.2012 osana Tuulissuon kaava-alueen laajentamista. Läheiseltä Etelä-Tuulissuon alueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2006 (Tmi Hannu Klemola). Alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Sen pinta-ala on n. 5,77 hehtaaria. Selvityksessä on kartoitettu luontoarvoiltaan edustavimmat ja mahdolliset suojelua tarvitsevat kohteet, alueen lajistoa sekä esitetty suosituksia maankäyttöön. Selvityksen yhteydessä päivitettiin alueella kasvavan rauhoitetun tuulenpesäkuusen (13.2.1963) kohtalo. Aiemmin julkaistu luontotieto ja tehdyt luontoselvitykset käytiin läpi. Toimeksiantoon kuului selvittää, esiintyykö alueella luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä (luonnonsuojeluasetus 14.2.1997/160), metsälain arvokkaita elinympäristöjä (ML 10 ), vesilain suojeltuja kohteita (1. luku 15a ja 17a ), lintudirektiivin liitteen I lajeja, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja tai kansallisen uhanalaisuusluokituksen (v. 2010) lajeja. Kiinteistöt no 1:39 ja 1:40 on kaiketi asumattomia, mutta 1:39: sta on kuitenkin huolehdittu ja siellä käydään säännöllisesti. Kiinteistö 1:40 ei ole asunto vaan iso piha-rakennus. Kiinteistön 1:40 alueella näkyy jonkinlainen lammikko ja jossain lammikon läheisyydessä pitäisi olla rauhoitettu (13.2.1963) tuulenpesäkuusi. Menetelmät Suuri osa alueesta kuuluu neljään alueella oleviin kiinteistöön, joiden piha-alueita on luonnollisestikaan inventoitu, mutta joitakin luontohavaintoja, kuten lintujen reviirejä kuvaillaan myös tässä selvityksessä. Pihoilla on runsaasti puutarhakasvillisuutta, istutettuja puita ja kuusiaitoja, nurmikkoa, piharakennuksia ja yksi aidattu lammikko. Lähialueelta julkaistut luontoselvitykset käytiin läpi sekä erilaiset tietokannat. Kohteella käytiin 11.5, 29.5, 20.6 ja 28.6. sekä 1.7. Linnustoa ja nisäkkäitä selvitettiin luontotyyppien kartoituksen yhteydessä. Kasvillisuudesta tehtiin huomioita erityisesti kesäkuussa. Mahdollisia liito-oravia (luontodirektiivin liitteet IV (a) laji) selvitettiin kiertämällä kaikki metsäkuviot ja tarkastamalla haapojen, raitojen ja suurien kuusien tyvet mahdollisten liito-oravan papanoiden löytämiseksi. Myös sopivia pesäkoloja ja risupesiä etsittiin. Kiinteistön 1:40 alueella olevan metsälammen sammakkoeläimet pyrittiin kartoittamaan, koska luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluu alueemme murtovesissä esiintyvä viitasammakko. Alueella ei ole muille tiukasti suojeltujen luontodirektiivin liitteen IV a lajeille sopivaa elinympäristöä lain tarkoittamaksi lisääntymis- tai levähdyspaikaksi. Tiukasti suojelluista lepakoista kohteella esiintyy ainakin yleinen pohjanlepakko, mutta viitteitä lajin lisääntymis- tai levähdysyhdyskunnista ei selvityksessä saatu. Toisaalta yksityisillä pihoilla tai rakennuksissa ei liikuttu. Lepakot voivat asustaa mm. asuntorakennusten ullakoilla tai pihakellareissa. Aluekuvaus ja kasvillisuus Kohde sijaitsee Liedon kunnan eteläosassa kantatie 40 (ohikulkutie) pohjoispuolella. Alueen eteläpuolella kulkee Alhontien ja kevyen liikenteen väylä ja idässä pelto ja Päivöläntie. Pohjoisessa alue rajautuu Tuulissuon teollisuusalueeseen, asuttuun kiinteistöön ja piha-alueeseen ja lännessä peltoon. Selvitysalueeseen kuuluu tien pohjoispuolella metsää, kalliopaljastumia, asutusta ja piha-alueita sekä metsälampi. Metsässä kulkee polku, se on paikoin roskaantunut ja itäosassa ja runsaasti vanhoja linnunpönttöjä ja yksi siirtolohkare lammen rannalla. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä, siellä on ajouria, karsittuja ohuita runkoja ja tuoreita kantoja, osaksi ilmeisesti viime talven myrskynkaatojen kantoja. Alueen itäosat ovat paikoin lehtomaista valkovuokko-ketunleipä-oravanmarja kuusikkoa, jossa kasvaa korkeita raitoja, isoja mäntyjä, saarnia, pieniä vaahteroita, hieskoivuja ja pieniä pihlajia. Sanajalka viihtyy, kuten myös metsäalvejuuri. Koillisosa on nuorempaa ja tiheämpää kuusikkoa, jossa aluskasvillisuutta on vähemmän. Kuusikon reunalla pihaa vasten on lehtomainen harvapuustoinen kuvio, jossa kasvaa mm. kevätesikkoa, isotalvikkia, ahomansikkaa, vuohenputkea, runsaasti valkovuokkoa ja reunalla kieloja ja taikinamarjaa. Maitohorsmakin viihtyy aukean laiteilla. 1960-luvulla rauhoitetusta tuulenpesäkuusesta ei ole enää mitään merkkejä, vaikka muutama iso pihakuusi kasvaakin tontilla. Linnustosta mainittakoon puukiipijä ja rautiainen.
Alueen itäosassa on lehtokuusikon reunalla metsälampi, jossa elää tuhansia sammakoita ja telkkä. Kohde tulisi pyrkiä säästämään. Kiinteistön 1:39 eteläpää on nuorta tiheää aidattua istutusmännikköä ja koivikkoa, jonka reunoilla kasvaa mm. yksittäinen seljapensas, nuoria raitoja ja koivuja. Pihatien itäpuolella on erillinen pienialainen kuusikko. Pihalla on huvimaja ja istutettuja hevoskastanjoita, orapihlaja, tuijia ja marjakuusia, hedelmäpuita, vierasperäisiä kuusia jne. Tienpientareilla kasvaa koiranputkea, harakankello, pelto-ohdake, pukinpartaa, rönsyleinikki, piharatamo, pujo, apiloita, siankärsämö, hiirenvirna, peltolemmikki, ahomatara, idänukonpalko, jauhosavikka ahosuolaheinä, särmäkuisma, peltoukonnauris, ojissa myös leveä osmankäämiä. Kiinteistön 1:40 keskellä on kaunis ruskeavetinen metsälampi, jossa elää sammakoita ja vesimittareita. Lammen rannalla on yksittäinen pieni siirtolohkare ja kaatuneita ja pystyssä olevia kuusia, raitoja sekä yksi tuomi ja harmaaleppä (ja pieniä taimia) Lammella pesii pöntössä telkkä. Maassa on muutamia lehtilahopuita. Keskiosissa talojen välissä on pieniä kallioita, joissa kasvaa katajia ja kallioiden välissä mustikkavaltaista kangasmetsää, jossa sekä kuusia että mäntyjä. Lehtipuita on vähän: koivuja ja pihlajia. Länsiosa on myös puolukkavaltaista mäntykangasta. Reunoilla myös raitoja. Vanhan tienpohjan reunoilla kasvaa pajuja ja generalisteja poimulehti, metsäkorte ja metsätähtiä jne., mutta myös metsänkurjenpolvia. Kuusta esiintyy enemmän selvitysalueen länsiosassa, jossa sen pohjoispäässä on suuri aukko, jolta on kaadettu runsaasti kuusia. Puut ovat kannoista päätellen todennäköisesti Tapaninpäivän myrskyn kaatamia. Muutama vanhempi pökkelö tai peini maapuu löytyy kuviolta, kuten myös risukomposteja. Paikoin metsässä kasvaa suuria mäntyjä. Länsireunalla on ketomainen hiekkainen penger, jossa kasvaa runsaana huopakeltano, mutta myös jonkun verran vadelmaa, kieloa, puna-apilaa ja rehevän niitynreunaa harakankelloineen sekä piha-alueen laidalla yksi maisemallisesti merkittävä raita ja kauniita pieniä maisemakatajia. Eteläosassa kasvaa istutettuja nuoria puita piha-alueille johtavien teiden reunoilla sekä yksi pienialainen haavikko ja tyhmä isoja kuusia. Aivan eteläreunalla on kapea niitty. Tien- ja ojienvarsilla kasvaa kulttuurilajistoa ja joutomaiden kasvistoa kuten lupiineja, hevonhierakkaa, voikukkia, nokkonen ja leskenlehtiä. Pihojen kulttuurilajit ovat osin levinneet tonttien ulkopuolelle, kuten vuorenkilvet, vuohenputki, vadelma. vaahterat, terttuseljat, punaviinimarjat ja norjanangervo.
Nisäkkäät ja matelijat Liito-orava Alueen itäosan kuusikko, jossa kasvaa myös lehtipuita on periaatteessa liito-oravalle sopivaa ympäristöä, mutta lajia ei tavattu alueella, joka lienee liian eristynyt, suppea ja rauhaton. Lähialueelta tunnetaan useita liito-oravan esiintymispaikkoja Lepakot Alueella käytiin kuuntelemassa detektorin avulla lepakoita 28.6. ja alueen reunoilla saalisti 1-2 pohjanlepakkoa. Muut nisäkkäät Alueella tavataan satunnaiseesti oravia ja hirviä, aiemmin myös kettuja ja mäyriä. Sammakkoeläimet Alueen metsälammessa elää sammakko (Rana temporaria), jonka kutua löytyi rannoilta toukokuun alussa. Linnusto Alueen linnusto on tavanomaista, siihen kuuluu telkkä, käpytikka, sepelkyyhky, mustarastas, räkättirastas (4), västäräkki (2), kirjosieppo (3), harmaasieppo (2), mustapääkerttu, rautiainen, punarinta, hernekerttu, pajulintu, peippo (4 paria), hippiäinen, puukiipijä (2), talitiainen (2), sinitiainen (2), kuusitiainen, töyhtötiainen, pikkuvarpunen, viherpeippo, vihervarpunen ja keltasirkku. Kuusitiainen kuuluu alueen pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela. Viereisillä pellolla pesii kiuru ja niittykirvinen ja lähialueella variksia ja harakoita. Koska selvitysalue on suhteellisen suppea, osa lintujen reviireistä sijaitsee osin selvitysalueen rajan ulkopuolelle, lähinnä avomaa- ja piha-lajit, kuten pikkuvarpunen ja västäräkki. Johtopäätökset ja suositukset Alueella ei ole luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä, metsälain arvokkaita elinympäristöjä, vesilain suojeltuja kohteita, pesiviä lintudirektiivin liitteen I lajeja, erityisesti suojeltavia lajeja tai kansallisen uhanalaisuusluokituksen (Rassi 2010) lajeja. Luontodirektiivin
liitteen IV (a) lajeista alueella saalistaa tavallisia pohjanlepakoita. Linnusto ja kasvillisuus ovat tavanomaista. Viisikymmentä vuotta sitten rauhoitettu tuulenpesäkuusi on hävinnyt alueelta jo joskus aiemmin, ehkä myrskyn johdosta. Luonnon monimuotoisuuden, virkistyksen ja maiseman kannalta konsultti suosittelee alueella olevan metsälammen säilyttämistä, vaikka se ei ole luonnontilainen metsälain mukainen lampi. Kohde on kuitenkin ominaisuuksiltaan lähellä metsälakikohdetta (pienen lammen välitön lähiympäristö) varjoisan pienilmaston, lehtipuiden, pensaiden ja lahopuuston esiintymisen vuoksi, vaikka lampea on kaivettu suuremmaksi 1970-luvulla ja täten siis keinotekoinen ja malliltaan suorakulmion muotoinen. Lampea on joskus käytetty uimalampena ja talvisin luistinkenttänä. Lammen paikalla voi olla alun perin sijainnut pieni luonnonlampi, joka saa vetensä yläpuolisilta metsäalueilta, jotka on nykysyin kaavoitettu ja rakennettu. Lammen rannalla puustoon kuuluu raitoja, isompi tuomi, harmaaleppiä. Sitä ympäröi lehtomainen kuusikko ja puutarhamainen harva jalopuulehto saarnineen, taikinamarjoineen, koivuineen ja isoinen mäntyineen. Alueen rajaus on esitetty karttaliitteessä ja se on ohjeellinen. Rajaus voi olla esitettyä suppeampikin, kunhan lammen ja sen lähiympäristön erityispiirteet säilyvät. Kohdetta tulee käsitellä varovaisesti tai jättää se käsittelemättä. Metsälammen vierellä on hyvin pienialaista rehevää korpimaista metsää ja lahopuuta. Lähteet: Etelä-Tuulissuon luontoselvitys, Tmi Hannu Klemola 2006 Liedon liito-oravaselvitys 2007, Tmi Hannu Klemola Meriluoto, M. & Soininen T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Tapio 1998 Sierla L., Lammi E., Mannila J., Nironen M., Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa, Ympäristöministeriö, Helsinki 2004 Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset, Bibliografia, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 77, Tapio Saario, Turku 1998 Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset: Bibliografian täydennys, 19/2002, Tapio Saario, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku 2001 Kantatie 40:n perusparannukseen liittyvä luontoselvitys.