1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavalla muodostuu osa 14. (Kaanaan) kaupunginosan korttelia 1402. Asemakaavan muutos koskee 14. (Kaanaan) kaupunginosan katu- ja rautatiealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu 14. (Kaanaan) kaupunginosan katu- ja rautatiealueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti, kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alue on kooltaan yhteensä n. 4,5 ha ja se koostuu kahdesta osa-alueesta Kaanaan kaupunginosassa. Läntinen osa-alue sijaitsee Jalostamontien länsipuolella Naantalin rajan välittömässä läheisyydessä noin kuuden kilometrin etäisyydellä Raision keskustasta. Läntisen alueen laajuus on n. 2 ha. Itäinen osa-alue sijoittuu Nesteentien ja Perttalantien väliin Vantontien liittymän kohdalle. Itäisen alueen koko on n. 2,5 ha ja se sijaitsee kilometrin päässä läntisestä osa-alueesta Raision keskustan suuntaan. Kaavasta käytetään nimitystä Nesteen jalostamoalueen asemakaava Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon toimintaa palvelevan korjaamo- ja varastorakennuksen rakentaminen. Osa uudisrakentamisesta sijoittuu Naantalin puolelle. Lisäksi tarkoituksena on parantaa jalostamotoiminnan sisäistä liikennettä mahdollistamalla rautatieliikennealueen ylittävän ajoneuvoliikenteen sillan rakentaminen Vantontien ja Nesteentien risteyksen kohdalle. Liite 1: Alueen sijainti 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Neste Oil Oyj:n anomus asemakaavan laatimisesta ja muuttamisesta 1.9.2008. - kaupunginhallituksen päätös kaavoituksesta ja kaavamuutoksesta 13.10.2008. - vireilletuloilmoitus kaupungin ilmoituslehdessä (Rannikkoseutu) 17.10.2008. - osallistumis- ja arviointisuunnitelma teknisessä lautakunnassa 4.5.2010. - asemakaavamuutoksen luonnos teknisessä lautakunnassa 4.5.2010; kaavan laatijat kaavoituspäällikkö Sirpa Salmi, toimistoarkkitehti Olli Arvola ja suunnitteluavustaja Satu Mäkelä - asemakaavamuutoksen luonnosaineisto nähtävillä 14.5.-14.6.2010; kuulutus Aamusetlehdessä ja kaupungin internet-sivuilla; aineistosta ei jätetty mielipiteitä. - juridinen asemakaavaehdotus liitteineen teknisessä lautakunnassa 9.11.2010; kaavan laatijat kaupunginarkkitehti Olli Arvola ja suunnitteluavustaja Satu Mäkelä - asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävillä 22.11.-21.12. 2010; kuulutus Aamuset- lehdessä ja kaupungin internet-sivuilla, aineistosta ei jätetty muistutuksia. Lausunto pyydettiin Naantalin kaupungilta, Fortum sähkönsiirto Oy:ltä, Liikenneviraston rautatieosastolta, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta ja Turvatekniikan keskukselta (TUKES). - kaava kaupunginhallituksessa helmikuussa 2011 - kaava kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2011, hyväksyminen 2.2 Asemakaavan sisältö ja toteuttaminen Neste Oil Oyj:n portin tuntumaan Jalostamontien länsipuolelle muodostuu asemakaavalla teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta voimassa olevan kaavan T-3 korttelin jatkeeksi. Alueelle voidaan rakentaa teollisuushalleja ja korjaamoja niihin liittyvine varasto- ja muine aputiloineen sekä varastorakennuksia. Neste Oil Oyj on suunnitellut alueelle korjaamotilan rakentamista, mikä toteutetaan yhtiön tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Asemakaavan Itäisellä osa-alueella rautatiealuemerkinnän päälle on osoitettu ajoneuvoliikenteen ylikulkusillan rakentamisen mahdollistava kaavamerkintä. Muutoin kaavatilanne alueella säilyy ennallaan. 2
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 TIIVISTELMÄ. 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan sisältö ja toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2 Suunnittelutilanne 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. 5 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä suunnittelua koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3 Asemakaavan tavoitteet 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS. 6 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Aluevaraukset 5.3 Kaavan vaikutukset 5.4 Ympäristön häiriötekijät 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.. 8 LIITTEET Liite 1 Alueen sijainti Liite 2 Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta Liite 3 Ote Raision yleiskaavasta 2020 Liite 4 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Liite 5 Havainnekuva Liite 6 Asemakaavan seurantalomake ERILLISLIITTEET Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy 2008) 3
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue käsittää kaksi eri osa-aluetta Kaanaan kaupunginosassa. Läntinen osaalue, jota koskee uuden asemakaavan muodostaminen, sijaitsee Jalostamontien länsipuolella Naantalin rajan välittömässä läheisyydessä noin kuuden kilometrin etäisyydellä Raision keskustasta. Läntisen alueen laajuus on n. 2 ha. Itäistä osa-aluetta koskee asemakaavan muuttaminen ja se sijoittuu Nesteentien ja Perttalantien väliin Vantontien liittymän kohdalle. Itäisen alueen koko on n. 2,5 ha ja se sijaitsee kilometrin päässä läntisestä osa-alueesta Raision keskustan suuntaan. Luonnonympäristö Läntinen osa- alue sijaitsee kallioisen mäen itään päin viettävässä rinteessä. Kallio tulee paikoin näkyviin avokalliokumpareina. Alueen eteläosassa puusto on pääasiassa nuorta lehtimetsää, pohjoispuolella männikköä ja sekametsää. Itäisellä osa-alueella rautatielinjan molemmille puolille jää kapeat metsäiset vyöhykkeet. Alueelta on otettu maa-aineksia. Puusto on nuorta koivua, mäntyä ja kuusta. Rakennettu ympäristö Kummallakaan osa-alueella ei ole rakennuksia. Läntisen osa-alueen välittömässä läheisyydessä kulkee Jalostamontie sekä siihen liittyvä verkkoaita, valvontarakennus ja kulkuportti. Alueen läpi kaakosta luoteeseen kulkee 110 kv voimalinja. Itäisen osa-alueen läpi kulkee rautatielinja ja alueen laidoilla Nesteentie ja Perttalantie. Nesteentien ja Vantontien risteysalue on mukana suunnittelualueessa. Maanomistus Läntinen osa-alue on Neste Oil Oyj:n omistuksessa. Itäisellä osa-alueella tie- ja katualueet (Nesteentie ja Perttalantie) ovat Raision kaupungin ja rautatiealue Ratahallintokeskuksen omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joista kaava-alueen suunnittelua ohjaavat seuraavat tavoitteet: Toimivan aluerakenteen kannalta keskeistä on mm: - aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta keskeistä on mm: - olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen - riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille - ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen Toimivien yhteysverkkojen ja energiahuollon kannalta keskeistä on mm: - liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen - ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneväylien ja verkostojen kehittäminen 4
Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa suunnittelualueen läntinen osa-alue on merkitty teollisuustoimintojen alueeksi (T). Alueen halkaiseva voimalinja on myös näytetty maakuntakaavassa. Itäisellä osa-alueella on virkistysaluemerkintä sekä seutu- ja rautatiemerkinnät. Liite 2: Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta Yleiskaava Raision oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualueen läntinen osa sijoittuu T-alueelle, jonka määritelmä kuuluu: Vuonna 2002 rakentamaton tai saman vuoden käytöstä olennaisesti muuttuva tuotanto- ja varastoalue palveluineen. Toinen alue sijoittuu liikennealueelle ja osin pääkäytöltään asumisen alueelle (A) sekä virkistys- ja viheralueelle (V). Alueella kulkee kokoojakatu, rautatie, viemäri sekä ulkoilureitti. Liite 3: Ote Raision yleiskaavasta 2020 Asemakaava Asemakaavoittamattoman läntisen osa-alueen itäreunaan, Jalostamontien alueelle ulottuu Raisionlahden asemakaavan (vuodelta 1985) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuemerkintä (T-3). Itäisellä osa-alueella on voimassa rautatiealueen ja Perttalantien osilta Raisionlahden asemakaava ja Nesteentien osalta Raisionlahden/Nesteentien asemakaava (vuodelta 1987). Suunnittelualueeseen rajoittuu Naantalin puolella Tupavuoren asemakaava ja merkintä T-2 (Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Liite 4: Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä suunnittelua koskevat päätökset Neste Oil Oyj on 1.9.2008 anonut Raision kaupungilta asemakaavan laatimista ja muuttamista Nesteen jalostamoalueen Raision puoleisen osan tulevan täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi ja alueen sisäisten liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi. Täydennysrakentaminen käsittää varasto- ja korjaamotiloja, joista osa sijoittuu Naantalin ja osa Raision puolelle kuntarajaa. Rautatien ylittävän sillan rakentaminen parantaa jalostamotoiminnan sisäistä liikennettä. Raision kaupunginhallitus päätti kaavahankkeen käynnistämisestä ja asemakaavoituksen vireilletulon kuuluttamisesta 13.10.2008. Vireilletulosta kuulutettiin 17.10.2008. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoshankkeessa ovat osallisina: - suunnittelualueen maanomistajat Neste Oil Oyj ja Ratahallintokeskus - Naantalin kaupunki ja muut kaava-alueen naapurit - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen liitto - Varsinais-Suomen pelastuslaitos - Raision kaupungin toimialat ja päättävät elimet - Neste Jacobs Oy - paikalliset energia- ja tietoliikenneyhtiöt 5
- muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa Kaavan valmistelee Raision teknisen keskuksen kaavoituspalvelut. Työhön osallistuu tarvittaessa kaupungin asiantuntijoita mittaus-, rakennusvalvonta- ja kunnallisteknisistä palveluista sekä pelastuslaitoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) annettiin tiedoksi tekniselle lautakunnalle 4.5.2010. Samana päivänä lautakunta sai käsiteltäväkseen kaavamuutoksen luonnosaineiston. OAS ja luonnosvaiheen kaava-aineisto olivat julkisesti nähtävillä teknisen keskuksen ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla sekä esillä Raision kirjaston yhteispalvelupisteessä 14.5. 14.6.2010. Nähtävilläoloaikana ei jätetty mielipiteitä aineistosta. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 9.11.2010. Kaavaehdotus selostuksineen oli julkisesti nähtävillä 22.11.-21.12. 2010. Kaava-aineistosta ei jätetty muistutuksia. Lausunto pyydettiin Naantalin kaupungilta, Fortum sähkönsiirto Oy:ltä, Liikenneviraston rautatieosastolta, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta ja Turvatekniikan keskukselta (Tukes). - Naantalin kaupungilla ei ollut suunnitelmaan huomauttamista. - Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunnossa kiinnitettiin huomiota alueella kulkevaan 110 kv voimajohtoon. Voimajohdon johtoalue tulee esittää kaavassa tai muutoksista tulee sopia Fortumin kanssa. Fortum toivoi myös, että tulevan 20 kv maakaapeliyhteyden toteuttamisessa voisi hyödyntää alueelle rakennettavan sillan rakenteita. Vastine: Kaavaehdotukseen lisätään sähköjohtoa varten varattu aleen osa. - Liikenneviraston rautatieosastolla ei ollut huomautettavaa kaavasta. Silta tulee toteuttaa Liikenneviraston antamien ohjeiden mukaisesti. - Varsinais-Suomen pelastuslaitos puolsi lausunnossaan asemakaavan muuttamista ja näki kaavamuutoksella olevan Nesteen jalostamoalueen turvallisuutta lisäävä vaikutus. - Turvatekniikan keskus (Tukes) piti kaavamuutosta kannatettavana. Uudet liikennejärjestelyt sekä korjaamorakennuksen siirto pois prosessialueelta lisäävät alueturvallisuutta. Kaavaehdotus kaupunginhallituksessa helmikuussa.2011. Kaavaehdotus kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2011. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Neste Oil Oyj:n täydennysrakentaminen omistamalleen maa-alueelle (voimassa olevan asemakaavan T- alueen korttelin 1402 länsipuolelle). Kyseessä on öljynjalostamon toimintaa palvelevan korjaamo- ja varastorakennuksen rakentaminen. Osa uudisrakentamisesta sijoittuu Naantalin puolelle, minkä voimassa oleva Naantalin Tupavuoren asemakaava mahdolistaa. Lisäksi tavoitteena on parantaa jalostamotoiminnan sisäistä liikennettä mahdollistamalla rautatieliikennealueen ylittävän ajoneuvoliikenteen sillan rakentaminen Vantontien ja Nesteentien risteyksen kohdalle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Neste Oil Oyj:n portin tuntumaan Jalostamontien länsipuolelle muodostuu uudella asemakaavalla teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T). Alueelle voidaan rakentaa teollisuushalleja ja korjaamoja niihin liittyvine varasto- ja muine aputiloineen sekä varastorakennuksia. Asemakaavan Itäisellä osa-alueella rautatiealuemerkinnän päälle on osoitettu ajoneuvoliikenteen ylikulkusillan rakentamisen mahdollistava kaavamerkintä. 6
5.2 Aluevaraukset Aluevarausten mitoitustaulukko Läntinen osa-alue, uudella asemakaavalla syntyy: Käyttötarkoitus pinta-ala krsala (e=0,30) Teollisuusakennusten korttelialue TY-3 19 655 m 2 5896 k-m 2 Itäisellä osa-alueella käyttötarkoituksen mukaiset pinta-alat säilyvät ennallaan. Käyttötarkoitus pinta-ala Rautatiealue LR 16 591 m 2 Katualue 9 008 m 2 Yhteensä 25 599 m 2 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaava tehostaa maankäytöä Jalostamontien tuntumassa Naantalin ja Raision rajaalueella. Kaava edistää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä ja osoittaa Neste Oil Oyj:n jalostamotoimintaa tukevan laajenemismahdollisuuden. Rakennusoikeutta kortteliin syntyy yhteensä 5896 k-m 2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualueesta on tehty luontoselvitys (Pöyry Environment 2008) Luontoselvityksen mukaan selvitysalueen kahdella osa-alueella ei ole tiedossa olevia luontoarvoja. Läntiseltä alueelta rajattiin kolme kalliota ja yksi suo, jotka ovat mahdollisia metsälain 10 :n erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohteiden huomioimista maankäytön suunnittelussa suositellaan, mutta niiden vaikutus ei ole suunnittelua voimakkaasti rajoittava. Kaavan läntisellä osa-alueella maankäyttö aiheuttaa kallionlouhintaa ja muita maanrakennustöitä. Muut vaikutukset Kaava tukee elinkeinoelämän kehittämistä mahdollistamalla jalostamotoiminnan laajentumisen tarkoituksenmukaiseen paikkaan Jalostamontien varrelle. Kaavan läntisen osa-alueen kautta kulkeva voimalinja säilyy paikallaan. Ajoneuvoliikenteen sillan rakentaminen rautatiealueen yli lisää liikenneturvallisuutta ja parantaa liikenneyhteyksiä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo on luokiteltu suuronnettomuusvaarallisia kemikaaleja käsitteleväksi laitokseksi, jonka Seveso II-direktiivin mukaisen konsultointivyöhykkeen laajuus on kaksi kilometriä. Kaavan läntinen osa-alue sijaitsee jalostamoalueella. Itäisen, katu- ja rautatieliikennealueeksi osoitetun osa-alueen halki kulkevaa rautatietä käytetään vaarallisten aineiden kuljetukseen. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset T-3 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue kaavamerkintä ja siihen liittyvät määräykset ovat samat kuin viereisessä korttelissa voimassa olevassa kaavassa on käytetty: 7
- Korttelialueelle saa rakentaa ainoastaan laitoksen tai laitosten toiminnan kannalta välttämättömät asunnot. Asuntojen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden teollisuus- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db (A). - Korttelialueen rakennusalan pinta-alasta on vähintään 20 % istutettava tai säilytettävä luonnonvarainen puusto. - Autopaikkoja on varattava 1 kahta työpaikkaa kohti suurimman työvuoron mukaan laskettuna. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaan liittyvä havainnekuva esittää periaatteen kaavan toteuttamistavasta. Liite 5: Havainnekuva Raisiossa 9. päivänä marraskuuta 2010 Olli Arvola kaupunginarkkitehti 8
LIITE 6 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 680 Raisio Täyttämispvm 13.10.2010 Kaavan nimi Nesteen jalostamoalue Hyväksymispvm Ehdotuspvm 9.11.2010 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.10.2008 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 14:018 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,5254 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,9655 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,5599 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,5254 100,0 5896 0,13 1,9655 5896 T yhteensä 1,9655 43,4 5896 0,30 1,9655 5896 L yhteensä 2,5599 56,6 0,0000 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,5254 100,0 5897 0,13 1,9655 5897 T yhteensä 1,9655 43,4 5897 0,30 1,9655 5897 T 1,9655 100,0 5897 0,30 1,9655 5897 L yhteensä 2,5599 56,6 0,0000 Kadut 0,9008 35,2 0,0000 LR 1,6591 64,8 0,0000