Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Transkriptio

1 Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

2 Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista, jota eläimet tarvitsevat perusrehujensa lisäksi: Märehtijöillä perusrehuja ovat nurmirehujen lisäksi viljat ja viljaa korvaavat sivujakeet (tärkeimpiä ovat leseet ja juurikasleike). Yksimahaisilla perusrehuja ovat viljat ja viljaa korvaavat sivujakeet. Tällä hetkellä tärkeimmät lisävalkuaislähteet ovat rypsirouhe märehtijöillä ja soijarouhe yksimahaisilla.

3 Kotimaista valkuaista tarvitaan lisää!

4 Rypsi/rapsi on tärkein kotimainen valkuaisrehukasvi Sadasta kilosta rypsiä/rapsia saadaan noin 40 kiloa öljyä ja 60 kiloa valkuaisrouhetta/ puristetta. Öljy sopii erinomaisesti elintarvikekäyttöön. Öljyä käytetään myös rehuna ja biodieselin raaka aineena. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen on yksi EU:n energia ja ympäristöpolitiikan keskeisistä tavoitteista. Rypsi on myös tärkein kotimaisen rehuvalkuaisen lähde.

5 Rypsi lypsättää paremmin kuin soija Lähde: Huhtanen, Hetta & Swensson, 2011

6 Rypsillä enemmän maitovalkuaista kuin soijalla Lähde: Huhtanen, Hetta & Swensson, 2011

7 Rypsin ja rapsin viljelyala ja satotaso vaihtelevat Rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelyala on 2000 luvulla ollut keskimäärin noin 80 tuhatta hehtaaria. Viljelyvarmuus ja satotaso vaikuttavat keskeisesti viljelijöiden viljelyhalukkuuteen Satotaso, kg/ha Rypsi Rapsi Alin Ylin Keskim.

8 Boreal Kasvinjalostus, Neste Oil ja Raisio panostavat rypsin jalostustutkimukseen Vuonna 2011 aloitetun kasvinjalostusprojektin tavoitteena on kehittää Suomeen satoisia kevätrypsilajikkeita, joissa on korkea öljy ja valkuaispitoisuus ja jotka soveltuvat erityisesti uusiutuvan dieselin tuotantoon. Tavoitteena on nostaa kevätrypsilajikkeiden satotasoa 40 % vuoteen 2020 mennessä. Tekes osallistuu BoostRap projektin rahoitukseen.

9 Perimään haetaan lisää laajuutta Nykyisten kevätrypsilajikkeiden geneettinen vaihtelu on suhteellisen vähäistä. Geenipohjan laajentaminen ja siten geneettisen vaihtelun lisääminen on tärkeää. Jalostustavoitteisiin päästään ottamalla käyttöön rypsin sekä lähi että kaukaisten sukulaisten vielä hyödyntämätön geneettinen vaihtelu. Projekti on edennyt suunnitelman mukaisesti. Ensivaiheessa kerättiin eri puolilta maailmaa yli sata erilaista Brassica sukuun kuuluvaa genotyyppiä.

10 Projektin käytännön merkitys Edellytykset rypsinviljelyn lisäämiseksi Suomessa paranevat (satotaso ja viljelyvarmuus). Uusituvan dieselin raaka aineen saatavuus helpottuu. Rehuvalkuaisen omavaraisuus paranee.

11 Viljakasvien sato vuonna 2011 ja käyttö satovuonna 2010/2011 (MMM/Tike) Vehnä Ohra Kaura Viljelyala (1000 ha) Sato (kg/ha) Tuotanto (milj. kg) Teollinen rehukäyttö Rehukäyttö tiloilla Elintarvikekäyttö Muu teollinen käyttö Siemeneksi ~ 2 mrd. kg

12 Mikä on viljojen valkuaisen merkitys? Viljojen rehukäyttö Suomessa on noin 2 miljardia kiloa vuodessa. Yksi prosenttiyksikkö viljan valkuaispitoisuudessa merkitsee siten noin 20 miljoonaa valkuaiskiloa. Tämä on noin neljännes maahan tuotavan soijan valkuaissisällöstä. Viljan valkuaisen hyväksikäyttöä rajoittaa eläimen tarpeisiin nähden puutteellinen aminohappokoostumus. Vehnä Ohra Kaura Teollinen rehukäyttö, milj. kg Rehukäyttö tiloilla, milj. kg

13 Hehtaarisadon ja valkuaispitoisuuden välinen yhteys eri ohralajikkeilla 6500 Sato, kg/ha Valkuaispitoisuus Lähde: Viralliset lajikekokeet

14 Hehtaarisadon ja valkuaispitoisuuden välinen yhteys eri kauralajikkeilla Sato, kg/ha Valkuaispitoisuus Lähde: Viralliset lajikekokeet

15 Hehtaarisadon ja valkuaispitoisuuden välinen yhteys eri kevätvehnälajikkeilla 6500 Sato, kg/ha Valkuaispitoisuus Lähde: Viralliset lajikekokeet

16 Viljojen valkuaispitoisuuden ja aminohappokoostumuksen välinen yhteys Raisio selvittää yhteistyössä Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksen kanssa, miten viljojen aminohappokoostumus muuttuu valkuaispitoisuuden muuttuessa. Tutkimuksen kohteena ovat: kaksi ohralajiketta (Barke ja Tipple) kaksi vehnälajiketta (Amaretto ja Zebra) kaksi kauralajiketta (Belinda ja Peppi) Raisio on toimittanut viljanäytteet viljelytietoineen. Valkuaispitoisuudet vaihtelevat 9,3 ja 16,6 %:n välillä.

17 Yhteenveto Suomen ja koko Euroopan valkuaisomavaraisuus on luvattoman heikko. Suomen oloissa nopein tapa kehittää valkuaisomavaraisuutta on panostaa rypsin ja rapsin jalostukseen ja viljelyyn. Rypsissä on selvä synergia valkuaishuollon ja biopolttoaineiden välillä. Viljojen potentiaali valkuaislähteenä vaatii tutkimusta. Herne ja härkäpapu ovat potentiaalisia rehuvalkuaisen lähteitä ja niiden jalostusohjelmat ovat käynnissä.

18 Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito ja osaaminen. Tarjoamme myös laajan valikoiman korkealaatuisia rehuja sekä muita tuotantopanoksia ja tarvikkeita

19 Raisioagro kumppanina Raisioagron muodostamisen keskeinen tavoite on asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus Jokaisella asiakkaalla on oma yhteyshenkilö, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti sekä vilja että rehutilojen tarpeista Tilakohtainen kokonaispalvelu Asiakkaiden käytettävissä erikoisasiantuntijoiden ruokinta ja viljelyosaaminen Asiakkaat Viljatilat Maitotilat Sika ja siipikarjatilat Kalanviljelylaitokset Vientiasiakkaat (viljat, rehut, öljy) Kotimaiset teollisuusasiakkaat

20