SVT VI : 47 : kieli 100 tekijä 245 nimeke. finfre

Transkriptio

1 SVT VI : : 0 kel 00 tekjä nmeke rnnakkasn. Fre osan tedot 0 julk. 0 sarja huom. 0 muu nmeket. 0 svt ahealue 0 asasanat 0 tetov. alue fnfre Suomen väkluku p:nä joulukuuta 0 (seurakuntakrjojen mukaan) Populaton de la Fnlande au décembre 0 selon les regstres ecclésastques ) : Läsnä olevan väestön ryhmtys ammatn ja elnkenon mukaan : Populaton présente grouppée d'après la professon Helsnk : Tlastollnen päätomsto, Suomen vrallnen tlasto : : svt Väestötlastoa Väestö - Befolknng - Populaton 0 Suom - Fnland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO VI VÄESTÖTILASTOA SUOMEN VÄKILUKU P:NÄ JOULUKUUTA 0 (SEURAKUNTAKIRJOJEN MUKAAN) II NIDE LÄSNÄ OLEVAN VÄESTÖN RYHMITYS AMMATIN JA ELIN- KEINON MUKAAN POPULATION DE LA FINLANDE AU DÉCEMBRE 0 (SELON LES REGISTRES ECCLÉSIASTIQUES) TOME II POPULATION PRÉSENTE GROUPÉE D'APRÈS LA PROFESSION HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

3 Espuhe. Tlastollnen Päätomsto lähettää täten julksuuteen jälkmäsen nteen selontekoansa Suomen väkluvusta ja väestöolosta 0 vuoden päättyessä, sellasna kun ne on todettu maamme papston sekä eruskolasseurakunten esmesten seurakuntakrjan mukaan tekemssä n. s. kymmenvuotstaulussa. Akasemmn on n. s.»ylesten väenlaskujen» antamat väestön ammatt- ja elnkenoryhntystä koskevat tedot julkastu yhdessä muden väestötetojen kanssa ja on ntä varsnkn tekstosastossa kästelty hyvn lyhyest. Vuoden 0 ammatttetohn nähden on tästä menettelystä luovuttu. Koska näet mantun vuoden ammatttlastollsta anestoa kerättn paljoa laajemman ja täydellsemmän ohjelman mukaan kun ennen ja aneston tarkastamseen ja täydentämseen pantn varsn paljon työtä sekä sten saatn se varsnkn erässä kohdn verraten luotettavaks, laajennettn, ammatttlaston tärkeyttä slmällä ptäen, sekä taulustoa että ennen kakkea selvttävää tekstosaa snä määrn, että nden julkasemnen erkosena nteenä käv tarpeellseks. Esllä olevassa nteessä kästellään»läsnä olevan» väestön ryhmttymstä ammatn ja elnkenon mukaan sekä sen yhteskunnallsta kokoonpanoa, jälkmästä pääasallsest kutenkn van skäl kun tämä käy lm väestön jakaantumsesta ammatessa tsenäsn ja epätsenäsn. Anoastaan maatalousväestön yhteskunta-luokkajakoa on tutkttu jonkun verran ykstyskohtasemmn. Lsäks on knntetty huomota myöskn väestön talouskunta-asemaan, vakka toselta puolen tetojen epävarmuuden taka, kuten johdannossa lähemmn osotetaan, tätä koskevan estyksen on täytynyt jäädä verrattan suppeaks. Helsngssä, Tlastollsessa Päätomstossa, marraskuun pävänä. Aug. Hjelt. H. Paavlanen.

4 Ssällysluettelo. Svu Tekstä (sv. - Johdanto:. Ammattkaavake ja sen vertalua vuosen 0 ja 0 sekä vuoden 00 amrnattkaavakkesn. Aneston tarkastamnen ja täydentämnen sekä aneston laatu 0 I. Yleskatsaus väestön elnkenoryhmtykseen 0. Väestö kokonasuudessaan 0. Ammatssa-tomva väestö (päähenklöt). Väestön talouskunta-asena... II. Tärkempn elnkenohaarohn kuuluvan väestön ammatt- ja yhteskuntaluokat. Maatalousväestö. Teollsuusväestö. Kulkulatosväestö. Kauppaväestö. Julksen tomnnan alalta tomeentulonsa saapa väestö. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta elävä väestö Tauluja (sv. -). I. Läsnä oleva väestö, sekkaperäsest ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, pävänä joulukuuta 0 II. Läsnä oleva väestö,ylesluvun ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän Table des matères. Page Texte (pages ). Introducton:. Le formulare statstque concernant la professon de la populaton de l'année 0. Comparason de ce formulare avec ceux des années 0, 0 et 00. Contrôle et complètement des matéraux; leur qualté 0 I. Répartton de la populaton selon la professon 0. Populaton totale 0. Populaton actve (personnes exerçant une professon). Répartton des personnes selon leur rapport au ménage II. Répartton de la populaton selon la professon et la stuaton professonnelle dans les groupes de professons les plus mportants. Agrculture et dérvés. Industre. Communcatons. Commerce. Servces publcs. Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes Tableaux (pages ). I. Populaton présente; répartton détallée d'après la professon au décembre 0. Populaton présente ; répartton générale d'après la professon au décembre 0, pur gouvernements

5 Okastavaa. Correctons. Tekst. Texte. Sv., rv alh., on: työnjohtajat; ptää olla: työnantajat Taulultteet. Tableaux. Sv., rv, sareke, on : ; ptää olla :»»»»» m,» 0;»»»>»» *» n.» 0;»»»»».»,» ;»» 0»»»»» m,» ;»»»>»»»» n,» 0;»» 0 P,», sarekkeet, m ja n, kussakn on: ; ptää olla:»»», sareke, on: ; ptää olla:»»»»» m,» ;»»»»»»»n,» ;»»

6 Johdanto.. Ammattkaavake ja sen vertalua vuosen 0 ja 0 sekä vuoden 00 ammattkaavakkesn. Vuoden 0»ylesessä väenlaskussa» käytetyn tauluston ammatta koskevan kaavakkeen muoto ja ssällys käy ykstyskohta myöten lm esllä olevan julkasun taulultteestä I. Tämä kaavake on rakenteeltaan kokonaan tosenlanen kun se alkuperänen kaavake, joka / annetussa, joka kymmenes vuos tomeenpantava»väenlaskuja» koskevassa asetuksessa vahvstettnnoudatettavaks ja jota muuttamattomana käytettn vuosen 0 ja 0 ylesssä väenlaskussa, sekä melkosest tosenlanen kun vuoden 00 väenlaskun vastaava kaavake. Vuoden 0 ammattkaavakkeen mukaan ol väestö elnkenonsa ja ammattnsa puolesta ryhmtettävä ensn vssehn, s. o. pääryhmään, ja tärkemmät nästä useampn alaryhmn ammatn ta elnkenon erkoslaatua slmällä ptäen. Tällanen ryhmttely ol velä avan vallnanen vuosen 0 ja 0 ammattkaavakkeessa, ekä stä tässä muodossa esnny vuoden 00:kaan kaavakkeessa, nn kokonaan tosenlanen kun se olkn edeltäjäänsä verrattuna. Stä pats pokkes vuoden 0 kaavake edeltäjstään myöskn shenn ähden, ketä henklötä snä ol huomoon otettava. Akasemmat ammattkaavakkeet kästtvät kaken krkonkrjohn merktyn väestön, vuoden 0 kaavake stä vaston anoastaan seurakunnassa olevan (»läsnä olevan») väestön, jättäen seurakunnasta possa olevan (»possa olevan») väestön ammattjaotuksen ulkopuolelle. x ) Tällä menettelyllä saavutettn se huomattava etu, että se 000 henknen joukko, joka todettn possa olevaks ja jonka ammatsta papston ols ollut mahdotonta saada tetoja, e päässyt härtseväst vakuttamaan väestön ammattryhmtykseen. Ylesenä peraatteena vuosen 0 ja 0 ammattkaavakkeessa ol ammatten mahdollsmman ykstyskohtanen luettelemnen, ) jota pats teolh- ) Mtä läsnä ja possa olevalla väestöllä ymmärretään, seltetään tämän julkasun edellsessä nteessä, tekstsvu. ) Sten esm. kaavakkeen. :ssä, joka kosk opetuslatosta, ol erkseen perätysten manttava, montako ol»ylopstonopettaja, koulunopettaja ja opettajattara, kansakoulunopettaja ja opettajattara, yllämanttun vamoja ja lapsa, ylopston vrkamehä, ylopston ja koulunpalveljota, näden vamoja ja lapsa, palvelusväkeä perhellä tässä :ssä.» Samon ol lata myöskn muhn elnkenohaarohn nähden. Väestön ummatjako v. 0.

7 suuslatoksa ja kästyöläsammatteja koskevssa ryhmssä ( ja ) kaavakkeen täyttäjä vo ammatten lukua tarpeen mukaan lsätä. ) Vuoden 00 kaavakkeessa mentn ammatten lmottamsessa avan pänvastaseen suuntaan. Snä evät ammatt esnny ykstellen lueteltuna, vaan on läheset sukulasammatt luettu yhteen ja sten muodostettu suurempa ammattryhmä el -luokka, jota anoastaan, ekä ykstysä ammatteja, annetut tedot koskvat (ks. sv. ja seur). Samalla postettn vuosen 0 ja 0 kaavakkeessa sälytetty ero varsnasen teollsuuden ja kästyön välllä, yhdstämällä kästyöammatten harjottajat vastaavn teollsuusammattehn. Vuoden 00 kaavake pokkes edeltäjästään myöskn snä tärkeässä kohdassa, että snä e knntetty mtään huomota ammatnharjottajan asemaan ammatssa, s. o. olko hän tsenänen vako tosen työssä ta palveluksessa oleva (epätsenänen), vaan kakk samaan ammattryhmään kuuluvat ammatssa-tomvat el päähenklöt ol lmotettava yhdessä summassa. Tämä ol epälemättä takaaskel akasempaan kaavakkeeseen verrattuna, vakkakaan manttu jako e vuosen 0 ja 0 kaavakkeessakaan esntynyt täydellsenä. Stä vaston on vuoden 00 ammattkaavakkeessa merkttävä suureks edstys askeleeks se ammatttlaston kannalta tärkeä sekka, että snä tahdottn saada selvlle, pokkeuksetta kakssa ammattryhmssä, väestön talouskuntaasema, s. o., kunka paljon kuhunkn ammattryhmään kuuluvsta henklöstä ol päähenklötä, kunka paljon perheenjäsenä lman omntakesta ammatta sekä kunka paljon henklöllsä palveljota ja näden ammatttoma perheenjäsenä, kumpakn erkseen. Akasemmassa kaavakkeessa ol tämä jako velä hyvn vallnanen. Vuoden 00 kaavakkeen mukaan, joka yleseltä ammattryhmtykseltään ol laadttu osttan yhtäptäväks Kansanvälsen Tlastollsen Insttuutn hyväksymän ammattkaavakkeen kanssa, ryhmtettn väestö elnkeno- ta ammattryhmään, ja ol kunkn ammattryhmän nmtyksen jälkeen lueteltu, erässä ryhmssä hyvnkn suur määrä, esmerkkejä stä, mhn er ammattehn kuuluva ol asanomaseen ammattryhmään merkttävä. Vakkakn elnkenoryhmä ol verrattan paljon, jävät muutamat nstä sttenkn velä lan paljon ssältävks. Nän ol varsnkn ensmäsen elnkenoryhmän»maanvljelys ja sen svuelnkenot» lata. Kun tähän, enemmstön maan väestöä kästtävään eln- ) Ammattluettelo puheena olevan kaavakkeen mukaan tul täten varsn krjavaks. Mutta stä ol kutenkn se etu, että sten varattn sekä. aneston koonneelle vrastolle että vastaslle tutkjolle mahdollsuus ryhmtellä anestoa tarpeen mukaan. Lsäks saavutettn se ammatttlaston kannalta tärkeä etu, että mussa, pats kästyöammatessa, toselta puolen vrkamehet ja tsenäset ammatnharjottajat sekä toselta puolen epätsenäset ammatnharjottajat ja muut hedän vertasensa votn erottaa tosstaan.

8 kenoryhmään kuuluvat henklöt, lman sen enempää ammattjaottelua, ol merkttävä kaavakkeessa olevn sarekkehn, kuhunkn yhtenä summana, on lmestä, että tässä ol suur vrhelähde olemassa. Sllä tällanen summttanen tetojen antamnen e tee nden antajalle mahdollseks jo het tetoa merktessään havata, onko annettu teto mahdollsest okea vako väärä, kuten on lata snä tapauksessa, että tedonanto koskee rajotetumpaa alaa. Kuten svulla 0 estetyt tedot koko maan vljelys väestön luvusta osottavat, ovat vuoden 00 ammatttedot tässä kohden harhaan vevät, s. o.maanvljelysväestön, samon kun tetenkn maanvljelyksessä tomven päähenklödenkn, luku on vuodelta 00 lmesest lan pen. Tällasesta, suurten ja yhteskunnallselta asemaltaan hyvn erlasten väestöanesten yhteensullomsesta on vuoden 0 ammattkaavakkeessa kokonaan luovuttu. Kakssa elnkeno- ja ammattryhmssä (elnkenopääryhmät IVII), jossa on sekä tsenäsä ammatnharjottaja että työväkeä ta palveluskuntaa, nämä molemmat ryhmät ja nhn kuuluva väestö ovat erotetut tosstaan. *) Stäpats on varsnanen maan vljelys väestö, tämän ryhmän suuruuden ja krjavuuden taka, yhteskunnallsen asemansa perusteella ryhmtetty yhdeksään er luokkaan, josta luokat kästtävät tsenäsä ammatnharjottaja ja tosen työssä ta palveluksessa oleva;. luokka,»pävätyöläsä», on lsäks jaettu kahteen ryhmään (ks. sv. ). Varsnasen maan vljelys väestön täten verrattan ptkälle menevän luokttelun kautta on sen luvusta saatu keltämättä paljoa todellsemmat tedot, kun jos ols tyydytty samanlaseen summttaseen lmotukseen kun vuonna 00. Stä pats on tällasen luokttelun kautta tehty mahdollseks saada verrattan ykstyskohtanen kuva maan pääväestön yhteskunnallsesta kokoonpanosta. Akasemmssa ammattkaavakkessa e knntetty mtään huomota nhn perheenjäsenn, jotka auttovat perheen päämestä hänen ammatssaan. Koska tällasten perheenjäsenten luku ennen kakkea maatalous-ammatessa on varsn huomattava, on ammatttlaston kannalta tärkeää, että nämä henklöt tulevat tlastossa erkseen näkyvn. Sen vuoks otettn vuoden 0 ammattkaavakkeeseen kaks uutta sareketta, tonen mehä ja tonen nasa varten, john ol merkttävä»lapset ja muut perheen jäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa». Muut sarekkeet ovat ssällöltään samat kun vuoden 00 kaavakkeessa. Anoastaan muotonsa puolesta muutettn ensmäsen sarekeryhmän (sar. bc) otsake tosn kuuluvaks. Vuoden 00 kaavakkeessa se kuulu:»ylemmät ja alemmat vrkamehet, työnjohtajat, työntekjät ynnä muut päähenklöt»; vuoden 0 kaavakkeessa :»Perheden päähenklöt ynnäy kstyset tsenäset päähenklöt». *) Päällystö ja konttorhenklöt on luettu tsenästen ammatnharjottajan joukkoon.

9 Elnkeno- ja ammattryhmtystä koskevat eroavasuudet vuosen 0 ja 00 kaavakkessa käyvät ykstyskohta myöten lm seuraavasta rnnakkasasetelmasta. Ammattkaavakkeen elnkeno- ja ammattryhmtys: V. 0. I. Maanvljelys svuelnkenolleen. A. Maanvljelys ja karjanhoto.. Maanomstaja. Kruununtalojen ta uudstalojen haltjota. Vrkatalojen vuokraaja. Itsenäsen tlan vuokraaja. Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa, kruununmetsätorppareta. Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa ruuassaan. Vouteja, työnjohtaja ja ammatnoppneta. Palkollsa säntäväen ruokakunnassa.. Pävätyöläsä: a) jotka omstavat oman asunnon (tsellsä, mäktupalasa) b) jolla e ole omaa asuntoa (losa y. m.) B. Puutarhatom. a) tsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, konttorhenklötä y. m b) Työntekjötä C. Mejertom. a) tsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, konttorhenklötä y. m b) työntekjötä V. 00. '). Maanvljelys ja sen svuelnkenot (mejerhoto, metsänhoto y. m.): Henklöt, jotka vljelevät omaa ta muden maata; maatyössä olevat sekä vaknasta vuospalkkaa nauttvat (rengt, pat, muonamehet) että päväpalkkalaset (mökkläset, loset y. m.); maanvljelysopplaat; maanvljelyshotajat, -pehtoort, -rättärt ja -krjanptäjät; puutarhurmestart, -työmehet ja -opplaat; mejernomstajat, -hotajat, -työmehet ja -opplaat; karjankasvattajat ja -hotajat sekä karjanhoto-opplaat; pamenet; ykst, metsänhotajat ja metsänvartjat; puunhakkaajat, mlunpolttajat y. m.. Metsästys ja kalastus: Metsästäjät ja kalastajat; kalastuslatosten palveluksessa olevat.. Pamentolasa (porolappalasa).... Kavosteollsuus: Turpeen-nostajat ja -valmstajat, metallmalmn kavajat ja -huuhtojat, järvja suomalmn nostajat. Kvenlouhosteollsuus: Kvenlouhmsessa, hekanajossa y. m. s. työskentelevät (e: kvenhakkaajat, kalkk uunntyöntekjät, ks. kohta ). Tekstlteollsuus: Pellava-, puuvlla-, hamppu-, olk-, juute y. m. kasvaneden kehruu- ja kutomatyössä olevat; vanu-, köydenpunous-, matto-, sukka-, vllakutoma- ja vaatetehtassa työskentelevät; slkn, ptsen, nauhojen, nyören, kultaompelusten y. m. {e: lnakorujen, ks. ) valmstajat; jouh- ja karvateosten valmstajat (vlttejä '; Eräden ammattryhmen esmerkkluettelo esntyy tässä alkuperäseen kaavakkeeseen verrattuna jonkun verran lyhennettynä.

10 D. Metsänhoto. a) Metsänhotaja y. m. päällystöä, konttorhenklötä y. m b) Työntekjötä, vartjota E. Porolappalasa F. Metsästäjä ja kalastaja... Yhteensä II. Teollsuus.. Kavosteollsuus : a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä. Sulatot ja metallen jalostuslatokset: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä. Konepajat ja koneteollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä. Kv-, sav-, las- y. m. sellanen teollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttor - henklötä b) työntekjötä -. Nahka- ja karvateollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä. Tekstlteollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä. Vaatetusteollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä. Paperteollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä ja muta kuteta, harjoja, sveltmä ja seuloja varten, vaan e: henkselen, sukkanauhojen ta hattujen tekjät, ks. ); höyhenteosten valmstajat; värjärt, valkasjat y. m. s. Vuoten, nahkojen y. m. elänkuntaan kuuluvan koven aneden valmstus (e: karva- ja harjateollsuus, ks., ekä nahkatavaroden valmstajat, jotka ovat mantut kohdssa, ja ): Karvart, nahan-, säämskän- ja pergamentn valmstajat; turkkurt; luu-, y. m. teosten valmstajat. Puuteollsuus. : Tuknhakkaajat; tuknuttajat; sahossa, höyläyslatoksssa ja lankarullatehtassa työskentelevät; tynnyrntekjät; puusorvart; ruumsarkkujen tekjät; korn tek jät y. m. (e: huonekaluja varten, ks., krvesmehet ja rakennusnkkart, ks., veneenrakentajat, ajokalujen valmstajat, ks., kepntekjät ja puusuutart, ks. ). Metallteollsuus (e: jalot metallt, ks. ): Sulatossa, rautaruukessa y. m. s. sekä valmossa, konetehtassa ja verstassa työskentelevät; raudan, teräksen ja muden epäjalojen metallen ynnä samojen metallteosten valmstajat; sepät y. m 0. Savteollsuus: Lasn, poslnn, fajanssn, kaakelen, tlten, sementn, betonn, savastoden valmstajat. Kemallnen teollsuus: Sytytys- ja räjähdysaneden, happojen, kvennäsvesen, kllotusaneden, musteen, väraneden, lyjykynen, sappuan, kynttlän, öljyjen ja voteden, lannotusaneden, tervan, pen, asfaltn y. m. valmstajat. Paperte ollsuus : Selluloosan, sellulodn, papern, pahvn, kartonken, puupahvn, puumassan valmstajat

11 . Puuteollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä metsänhakkuussa, utossa y. m c) työntekjötä sahossa, puusepäntehtassa y. m 0. Rakennusteollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä. Kemallnen sekä terva-, öljy- y. m. sellanen teollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttor - henklötä b) työntekjötä. Valasu-, lämmtys- ja sähköteollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttor - henklötä b) työntekjötä. Ravntoaneteollsuus: a) työnantaja, päällystöä-, konttorhenklötä b) työntekjötä. Väk- ja mallasjuomateollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä. Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttor - henklötä b) työntekjötä. Graafllnen ja tadeteollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä. Muu teollsuus: a) työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä b) työntekjötä III. Kulkulatokset. Yhteensä. Rautatet: a) päällystöä, konttorhenklötä... b) palveluskuntaa. Elntarpeden Ja nautntoaneden teollsuus: Myllyssä, sokertehtassa, etkka-, snapp-, vnanpuhdstus-, tupakka-, olutja porttertehtassa sekä vnanpolttmossa työskentelevät; myllärt; lepurt; teurastajat; makkarantekjät; sälykkeden valmstajat. Vaatetus- Ja puhdstusteollsuus: Hattu- ja lakk työntekjät; räätält; ompeljat; lnakoruompeljat; jalknetyöntekjät; puusuutart; hanskkan, vöden, henkselen, sukkanauhojen, pävän- ja sateenvarjojen sekä keppen valmstajat; pesjät; slttäjät; kylvettäjät; parturt; hustöden tekjät; lattan vahaaj at; kadunlakasjat; nuohojat; passauksella ja huoneden svoamsella y. m. s. elävät henklöt, jotka ovat omassa ruuassa. Huonekaluteollsuus: Huonekalutekjät ja -nkkart; huonekalukllottajat; puunvestäjät y. m.. Rakennusteollsuus: Kalkkuunn-työntekjät; sementttyöntekjät; muurart; rappart; krvesmehet; nkkart (e: huonekalujen, ks. ); tapetntekjät; tapetseeraajat; maalart; korstemaalart; kps työntekjät; kvenhakkaajat (e: louhjat, ks. ); kvenhojat; kvenlaskjat; asfaltttyöntekjät; lasmestart y. m. s. Kulkuneuvojen teollsuus: Vaunujen ja ajokalujen valmstajat; sla- ja satulasepät; lavan- ja veneenrakentajat; purjeen valmstajat; muden kulkuneuvokalujen valmstajat. Valasu-, lämmtys-, sähkö- y. m. s. teollsuus: Kaasu- ja sähkö valmstuslatoksssa olevat. Teollsuus tetetä Ja tadetta varten, korutavaran teollsuus: Krjasnten valajat; krjanpanajat; latojat; kvpanajat; krjanstojat; sottokoneden sekä matemaatsten, fyskaalsten, optllsten, krurgsten y. m. teteellsten

12 . Ratotet, ajurlke: a) lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä b) palveluskuntaa. Kanavalke: a) päällystöä, konttorhenklötä... b) palveluskuntaa. Luots- ja majakkalatos: a) päällystöä b) palveluskuntaa. Merenkulku: a) lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä b) palveluskuntaa. Lastaus-, lossaus- y. m. sellanen tom: a) lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä b) palveluskuntaa. Post-, sähkölennätn- ja telefonlatos: a) päällystöä b) palveluskuntaa IV. Kauppa.. Raha- ja vakuutuslatokset: a) päällystöä b) palveluskuntaa. Kaupanvältys- ja asomslke: a) päällystöä b) palveluskuntaa. Ravntola- ja väkjuomalke: a) päällystöä b) palveluskuntaa. Muu kauppalke: a) päällystöä b) palveluskuntaa Yhteensä Yhteensä V. Julknen tomnta (pats VIVII).. Krkko: a) pappeja b) urkureja, Ukkareta, muta krkonpalveljota koneden valmstajat; kellosepät; kultasepät; kultaajat; koru- ja ylellsyystavaran valmstajat; vuhkojen, lompakkojen, lekkkalujen, kortten y. m. s. valmstajat.. 0. Jätteden kokoojat: Lumpunkokoojat y. m. Muut kun ylläluetellut teollsuudet: Vesjohtolatoksssa y. m. työskentelevät. Ves kulkulatokset: Luots- ja majakkalatoksessa palvelevat; lavanvarustajat; lavakonttoressa palvelevat; satamapolst ja -palveljat; merkapteent; kppart; mermehet; lavan koneenkäyttäjät, lämmttäjät ja ravntolotsjat palveljoneen; lastaajat ja lossaajat; kanava- ja sulkulatoksssa palvelevat; soutajat; lautturt. Maakulkuneuvot (e: rautate, ks. ): Sltavahdt; ratotellä palvelevat; ajurt; kuorma-ajurt; kaupungnlähett; parmaajat; kantajat. Rautatet: Rautatellä palvelevat; rautatentyömehet ja- ravntolotsjat palveljoneen... Post-, telegraaf- ja telefoonlatokset: Nässsä latoksssa palvelevat. Pankt, luotto- ja veksellatokset, vakuutus- ja panttlanauslatokset: Nässä latoksssa palvelevat. Kaupanvältys- ja asomslke: Kaupanvälttäjät; asotsjat; pakanvälttäjät; kauppa-agentt; kauppamatkustajat y. m. Kauppa (pats :ssä ja :ssä kohdassa manttuja henklötä): Tukkuja vähttäskauppaat; rohdoskauppaat: krja- ja paperkauppaat; nuottkauppaat; krjankustantajat; kuljeksvat kolportöört ja pkkutavaran myyjät j. n. e.; akrobaatt; elänten y. m. sellasten näytteljät sekä muut kauppaat

13 . Okeuslatos, vankenhoto: a) päällystöä b) palveluskuntaa. Svlhallnto: a) päällystöä b) palveluskuntaa. Sotalatos: a) päällystöä b) palveluskuntaa. Polslatos: a) päällystöä b) palveluskuntaa VI. Opetuslatos. Yhteensä. Valton ta kunnan opplatokset: a) opettaja b) palveluskuntaa. Ykstyset opplatokset: a) opettaja b) palveluskuntaa VII. Terveyslatos. Yhteensä. Valton ta kunnan tom: a) lääkäretä, elänlääkäretä b) rokottaja, kätlötä, saraanhotaja c) palveluskuntaa. Ykstynen tom: a) lääkäretä, hammaslääkäretä, apteekkareta b) saraanhotaja, heroja, y. m. VIII. Vapaat elnkenot. Yhteensä Krjaljota, tateljota, asanajaja y. m. IX. Muut luettelematta jääneet ammatt.. Väkjuomakauppa ja ravntolalke: Vn-, vna-, olut- ja portterkauppaat; ravntolotsjat; hotellen, kahvlan ja annskelujen omstajat; ruuanptäjät (e: sarashuonessa y. m. s., ks. ; e: rautatellä, ks. ; e: veskulkulatoksssa, ks. ); vnurt ja palveljat ravntolalkkessä y. m. sellaset; kestkevart, jotka evät harjota maanvljelystä, j. n. e 0. Sotlaslatos (e: lääkärt, välskärt ja sarashuonepalveljat, ks. ; e: papt, ks. ; e: sota tuomart, ks. ): Upseert, alpäällystö, sotamehet, muskantt, kokt, kästyöläset, koneenkäyttäjät ja lämmttäjät vaknasessa väessä; reservn vaknanen yl- ja alpäällystö... Polslatos: Polslatoksessa palvelevat. Krkkolatos: Papt (myöskn sotapapt); urkurt; lukkart; krkonpalveljat; dakoont j. n. e.; krkollsvraston vrkamehet. Okeuslatos: Valton ja kunten okeuslatoksssa palvelevat; sotatuomart; ykstyset asanajajat. Terveysholtolatos : Lääkärt (myöskn sotlaslääkärt); hammaslääkärt; kätlöt; rokottajat; elänlääkärt; välskärt; herojat; apteekkart; farmaseutt ja apteeknopplaat; terveyshodontarkastajat; sarashuoneden johtajat, saraanhotajat ja -hotajattaret, ruuanptäjät ja palveljat; muut terveyslatoksessa palvelevat. Opetuslatos Ylopstossa ja koululatoksessa palvelevat; ykstysopetusta harjottavat; johtajat ja opettajat sekä palveljat maanvljelys-, mejer-, karjanhoto-, puutarha-, kauppa-, teollsuus-, kästyö-, mer- ja astvallsko alussa, polyteknkossa, kadettkoulussa (e: sotlashenklöt, ks. 0), Evon metsäopstossa ja metsänvartjakoulussa y. m. Svlhallnto: Valton ja kunnan vrkamehet ja palveluskunta, jota e ole yllä lueteltu

14 X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta XI. Ilman ammatta oleva henklötä (vanklossa, hotolossa y. m. selsellasssa latoksssa oleva) XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä.. Eläkkeellä eläjä. Syytnkläsä. Muta Yhteensä XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä): Maankuljeksjota y. m XIV. Tom tuntematon. Tedettä, tadetta, vapata elnkenoja: Krjaljat, sanomalehtmehet, ykstyset kelenkääntäjät; puhtaakskrjottajat; prustajat; ykstys-arkktehdt ja -nsnöört; kavertajat, ksylograaft, valokuvaajat, tateljat, nnkun tademaalart, kuvanvestäjät, säveltäjät, laulu- ja sottonekat, näytteljät, tanssjattaret y. m.. Pääomsta ja korosta eläjät (lman muuta tulolähdettä) : Maatlan- ja talonomstajat; korolla eläjät; eläkettä nauttvat; syytnkläset j. n. e. Muta ammatteja, jota yllä e ole lueteltu: Henklötä, jolla on ammatteja, jota yllä e ole lueteltu, nnkun loset, mäktupalaset, jolla e ole maanvljelystä, tlapäset päväläset y. m 0. Ilman ammatta olevat henklöt, jota elätetään hoto-, köyhänhoto- ja turvalatoksssa; vangt; ruotuvavaset; turvattomat lapset j. n. e., jota e ole otettu jäsenks perhesn. Muut varattomat henklöt lman ammatta, jotka evät ole perheenjäsenä, maankuljeksjat, kerjäläset j. n. e. Tuntematon ammatt Vuoden 0 kaavakkeessa tomeenpantujen lsäysten ja muutosten tarkotuksena ol saattaa manttu kaavake sekä rakenteensa että ssällyksensä puolesta sellaseks, että sen kautta saatasn nn luotettava ja täydellsä sekä monpuolsa tetoja maan väestön elnkeno- ja ammatt]aosta kun krkonkrjojen perusteella ja papstoa ylenmäärn sen varsnasn tehtävn kuulumattomlla tedonannolla rasttamatta on mahdollsta. Ammattkaavakkeen täyttämsen helpottamseks ltettn vuoden 0 kymmenvuotstauluhn seuraavat ohjeet: 0. Koska taulun V tarkotus on luoda mkäl mahdollsta tarkan kuvan Suomen väestön ammattjaosta, on tärkeä, että seurakunnassa olevan väestön ryhmtykseen tässä kohden knntetään ertystä huomota. Mustettava on kyseenalaseen tauluun nähden seuraavaa: a) E ketään oteta tauluun V enemmän kun yhden tomen puolesta, vakka hänellä olskn useampa. Se ammatt el elnkeno, josta kullakn on varsnanen elatuksensa, määrää otskon, jonka alle hän on merkttävä. Valton, krkon ja kunnan palkkaamat ylemmät ja alemmat vrkamehet ovat kutenkn kussakn tapauksessa luettavat anoastaan vrkamesten ryhmään. Väestön ammattjako v. 0.

15 0 b) Naset, olvatpa natuja, leskä, erotettuja ta namattoma, jotka tse hotavat jotakn vrkaa ta harjottavat jotakn ammatta, otetaan puheena olevaa vrkaa ta ammatta koskevaan naspuolten sarakkeeseen. Esm. postlatoksen johtajatar, kauppaa, teollsuusammatta j. n. e. harjottava nanen merktään ss naspuolsten sarekkeeseen tsekurkn asanomasen ammattnmtyksen vereen, jota vaston postnhotajan, kauppaan ta teollsuudenharjottajan vamo saa pakkansa mantussa kohdssa»vamot (mehet) ja lapset» j. n. e. otskon alla. Mes, jota vrkaa ta ammatta harjottava vamo elättää, merktään vamon ammattn kuuluvaks. c) Sarekkesn fg otetaan anoastaan ne perheenjäsenet, jotka avustavat perheen päämestä hänen tomalallaan. Nnpä ovat nähn sarekkesn merkttävät ne työkuntoset maatorpparn pojat ja tyttäret, jotka ottavat osaa torpan maan vl jelystöhn, mutta saman torpparn poka, joka on esm. uttotössä, merktään puuteollsuuden palveluksessa ja erkosest uttotyössä olevaks työläseks. d) Henklöt, jotka ovat vuotta täyttäneet, ylopplaat ja koulunuorso nhn luettuna, jotka evät tse elätä tseänsä, merktään tauluun V»vamot ja lapset» j. n. e. nmsen otskon alle (sarekkeet de) ja samaan kohtaan kun vanhemmat ja hotajat, jotka hetä elättävät. e) Ilman omaa ammatta olevat leskvamot sekä sättömät ja ädttömät lapset, olvatpa holhouksenalasa takka e, luetaan joko kohtaan XII, snä lueteltujen henklöden joukkoon, takka elatuslähteensä ja tomensa mukaan johonkn toseen kohtaan. Nnmuodon e pappen, koulunopettajan, lääkären y. m. jälkeenjäänetä leskä ja lapsa merktä kohtn VVII j. n. e., vaan, mkäl elävät eläkkeellä ta korolla, kohtaan XII.. Aneston tarkastamnen ja täydentämnen sekä aneston laatu. Se tarkotusperä, johon vuoden 0 ammattkaavakkeessa tehdyllä muutokslla pyrttn, nmttän että tedot saatasn mahdollsmman täydellsä ja luotettava, jä valtettavast usehn seurakuntn nähden saavuttamatta. Erästä seurakunnsta jä kaavake kokonaan täyttämättä. Tossta taas se ol votu van vallnasest täyttää. Vodaanpa sanoa, että anoastaan vähemmästä osasta seurakunta olvat tedot nn täydellsä ja luotettava, ette nssä ollut mustutuksen sjaa. Tämä e sunkaan johtunut huolmattomuudesta tetojen antajen puolelta. Pänvaston tunnustettava, että papsto on yleensä tunnollsest ja parhaan ymmärryksensä mukaan koettanut täyttää kaavakkeen, jotta snä pyydetyt tedot tulsvat mahdollsmman oketa. Mutta että snä e täysn onnstuttu, shen on syynä krkonkrjojen puutteellsuus ammatt tlaston lähteenä. Mtä krkonkrjojen puutteellsuuteen tulee, e nstä enskskään yleensä käy lm muuta kun perheden päähenklöden ja ykstysten päähenklöden ammatt. Mutta tätäkään on papston kaupunkseurakunnssa, varsnkn suuremmssa, vakea tetää. Samon on lata myöskn sellasn maaseurakuntn

16 n nähden, jossa väestö on lkkuvaa ja väestön ammatt jako ptkälle kehttynyt. Stävaston sellasssa maaseurakunnssa, joden väestö on vähän lkkuvaa ja sen ammattjako velä vähän kehttynyt, vo papsto olla verrattan selvllä stä, mtä ammatta anakn päähenklöt harjottavat. Tonen puute krkonkrjohn tehdyssä ammatta koskevssa merknnössä on useast se, että nstä yleensä e käy lm ammatn erkoslaatu, joten kaavakkeen täyttäjä jää epätetoseks stä, mhn kaavakkeessa manttuun ammattryhmään ammatnharjottaja on luettava. Tämä puutteellsuus hattaa varsnkn suurempen kaupunken ja nden maaseurakunten krkonkrjoja, jossa ammatt ovat enemmän erkostuneet. Kolmas puutteellsuus on se, että krkonkrjat mkäl on tunnettua yleensä evät ssällä merkntöjä perheenjäsenten ammatsta. Tästä on ollut seurauksena, että perheenjäsenet, todennäkösest kakken usemmssa tapauksssa, on luettu samaan ammattn ta elnkenoon kuuluvks kun perheen päähenklö, stä huolmatta että hedän ammattnsa on saattanut olla kokonaan tonen kun päähenklön. Tästä samasta asanhaarasta johtuu, että sarekeryhmän (sar. fg)»lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa» täyttämnen on tuottanut papstolle paljon vakeuksa. Tästä syystä puheena olevan kaavakkeen mantut sarekkeet olvat yleensä sangen vallnasessa asussa kymmenvuotstauluston saapuessa Päätomstoon, ja aheuttvat hyvn paljon jälkkyselyjä asanomassta seurakunnsta. ) Puheena olevan kaavakkeen tedossa esntyneet vrheellsyydet evät kutenkaan ana ole johtuneet krkonkrjojen puutteellsuukssta, vaan ovat ne monest aheutuneet väärnkästyksstä ja suoranassta merknnässä tapahtunesta erehdyksstä kaavakkeen täyttäjen puolelta. Monet, varsnkn sellaset papt, jotka evät ennen olleet kymmenvuotstauluja tehneet, ovat valttaneet tehtäväänsä oudoks. Jotkut taas ovat valttaneet ammattkaavakkeen täyt- ) Krkonkrjojen puutteellsuudesta ammatttlaston lähteenä estettäköön tässä eräs esmerkk, joka koskee Kvennavan seurakunnan ammatttetoja. Kun nmttän pyydettn okasua tämän seurakunnan ammatttauluun, varsnkn sarekkesn fg, lähett asanomanen krkkoherra kokonaan uuden ammatttaulun, jonka hän ol laatnut nden tetojen perusteella, jotka hän nmenomaan tätä tarkotusta varten ol kylänlukuslla tomtetussa väenkrjotuksssa koonnut seurakuntansa jäsenten ammatesta. Tämän uuden taulun tedot pokkesvat varsn tuntuvast alkuperäsen taulun vastaavsta tedosta. Sten esm. ol maanvljelykseen ja sen svuelnkenohn kuuluvan väestön koko luku alkuperäsen taulun mukaan, uuden taulun mukaan 0; teollsuusväestön lukv ol alkuperäsen taulun mukaan, uuden taulun mukaan ; tuntemattomasta tomesta elävä ol alkuperäsen taulun mukaan kokonasta 0, uuden taulun mukaan anoastaan. Sarekkesn fg e alkuperäsessä taulussa ollut ketään merktty, uudessa taulussa stävaston mp ja np. Mespuolsa maanomstaja ol: alkuperäsen taulun mukaan 0, uuden mukaan 0; nasmaanomstajen vastaavat luvut olvat ja. Nätä esmerkkejä votasn jatkaa, mutta rttäkööt nämä. Ne osottavat, kunka uudet lähempään selonottoon perustuvat tedot antavat melkolalla tosenlasen kuvan Kvennavan väestön ammattjaosta kun alkuperäset, krkonkrjosta sellasnaan saadut tedot.

17 tämsestä annettujen ohjeden rttämättömyyttä, kutenkaan lähemmn lmottamatta, mssä kohdn ne on vallnasks katsottu. Krkonkrjojen puutteellsuuksen taka jävät väestön ammatta koskevat tedot luterlasesta seurakunnasta kokonaan antamatta. Nämä seurakunnat olvat: Helsngn Pohjonen suomalanen, Etelänen suomalanen ja Sörnästen suomalanen sekä Helsngn Etelänen ruotsalanen ja Sörnästen ruotsalanen seurakunta; Turun, Porn, Tampereen ja Vaasan luterlaset seurakunnat; Vpurn suomalanen luterlanen seurakunta ja Vpurn maaseurakunta. Mtenkä nätä seurakunta koskevat ammatttedot on saatu, stä on selonteko tämän julkasun edellsessä nteessä svulla ja. Nden seurakunten luku, jota koskevat ammatttedot olvat snä määrn vallnaset, että taulustot täyty palauttaa okastavks, ol. Er läänen kesken ryhmttyvät ne seuraavast: Uudenmaan lään Turun ja Porn lään Hämeen lään Vpurn» Mkkeln», Kuopon» Vaaasn» Oulun» 0 Stä pats ol joku määrä sellasa seurakunta, jota koskevat vrheellsyydet olvat stä laatua, että ne votn joko krjevahdon kautta, taulustoa palauttamatta, ta lman muuta Päätomstossa korjata. Ylesmmn kosk vrheellsyys sarekketa f-g ja h. Mtä tulee sarekkehn fg, john kussakn ammattluokassa ol merkttävä ne perheenjäsenet (lapset ja muut), jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa, käv nssä vrheellsyys tavallsest shen suuntaan, että nhn ol merktty joko lmesest lan vähän ta e mtään. Ne tapaukset, jollon merkntä näytt suhteellsest lan suurelta, olvat stä vaston verrattan harvalukuset; kaupungessa e tällasa tapauksa ollut yhtään. Pänvaston ol kaupungessa nähn sarekkehn yleensä merktty, suurstakn seurakunnsta, van muutama kymmenä henklötä, muutamsta seurakunnsta e yhtään (esm. Kuopon luterlanen seurakunta). Koska sarekkessa fg e ole kysymys sellassta perheenjäsenstä, jotka kodn ulkopuolella tomvat samanlasessa ammatssa kun perheen päähenklö, vaan anoastaan nstä perheenjäsenstä, jotka kotonaan avustavat perheen päämestä tämän tomalalla (ks. ohjeet, 0 c-kohta, edellä), on hyvn sel-

18 tettävssä, että varsnkn kaupungessa tällasten perheenjäsenten luvun täytyy olla verrattan penen. Mutta että nn suuresta kaupunkseurakunnasta kun Kuopon nämä sarekkeet olvat avan tyhjät, se e mtenkään vastaa todellsuutta. Tlastollnen Päätomsto e kutenkaan tästä enemmän kun mustakaan kaupunkseurakunnsta ptänyt tarpeellsena pyytää okasua manttuhn sarekkesn, syystä että maan suurmmsta kaupungesta, Helsngstä, Turusta, Tampereelta, Vpursta, Porsta ja Vaasasta ammatta koskeva kaavake ol täytettävä nässä kaupungessa p:nä joulukuuta 0 tomtetussa todellsessa väenlaskussa kerättyjen tetojen perusteella, jotka evät ssältäneet mtään lmotuksa stä, tomko perheenjäsen päähenklön ammatssa va e. Koska ss täten valtavast suurmmasta osasta kaupunken väestöä tedot nden perheenjäsenten luvusta, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa, kokonaan puuttuvat, on jalempana olevssa taululttessä fg sarekkeden tedot sekä koko maahan että kakkn muhn, pats Mkkeln ja Oulun läänen kaupunkehn nähden, mlte arvottomat. Mtä Mkkeln ja Oulun läänen kaupunkehn tulee, ovat puheena olevat tedot nstäkn todellsa penemmät. Mtä taas maaseutuun tulee, ovat puheena olevat tedot, nn paljon kun Päätomstossa pantnkn huolta nden saattamseks mahdollsmman okeks, lmesest todellsa penemmät. Samon kun sarekkessa fg, käv myöskn henklöllstä palveluskuntaa kcskevssa sarekkessa h vrheellsyys ylesest shen suuntaan, että henklöllsä palveljota ol joko lan vähän ta e ollenkaan merktty. ) Anoastaan muutamen seurakunten taulussa ol se vrhe, että johonkn ammattluokkaan ol henklöllstä palveluskuntaa merktty lan paljon. Tämä vrheellnen merkntä esnty tavallsmmn kaavakkeen ensmäsessä ammattluokassa»maanomstaja», ja johtu se, kuten okasua pyydettäessä asanomaset taulujen täyttäjät lmottvat, stä että he erehdyksestä olvat merknneet henklöllsks palveljoks maanomstajen kakk talon ruuassa olevat palveljat, huolmatta stä, tomvatko he maataloustössä va ssätalousaskaressa. Samanlasta väärn merkntää lmen sllon tällön jossakussa mussakn ammattluokssa. ) *) Henklöllseen palveluskuntaan ol luettava: talonmehet, ovenvartjat, hovmestart, lakejat, pkentt, seuranaset, kamarnetsyet, kokt, naskettäjät, emännötsjät, lapsenhotajat, ssäköt, kuskt y. m. s., mutta e sellasa renkä ja pkoja, jotka kuuluvat maatössä ta mussa ammatessa tomvn. ) Sten ol erässä tapauksssa esm. papplan kakk pat ja rengt merktty henklöllsks palveljoks (elnkenoryhmään V, a, sar. h), vakka usemmat, kuten okasua pyydettäessä käv lm, olvat talon ruuassa oleva karjapkoja ja maan vl jelysrenkejä sekä semmosna merkttävät maan vljely selnkenon. ammattluokkaan»palkollsa säntäväen ruokakunnassa» (sar. bc). Samon tul lm, että erässä tapauksssa kauppaden rengt ol merktty henklöllsks palveljoks asanomasen ammattluokan kohdalle (elnkenoryhmä IV, a), vakka hedät tavallsten kappalkkeeseen kuuluven töden suorttajna ols ollut merkttävä mantun ammattluokan b)-kohtaan (palveluskunta) sarekkeeseen b.

19 Mllon tämäntapasa väärn merkntöjä votn epällä, pyydettn nhn okasua ja tulvat sellaset vrheet taulussa korjatuks. On kutenkn varsn luultavaa, ette kakka tällasa vrhetä taulua Päätomstossa tarkastettaessa ole votu havata. Nämä vrheet lenevät kutenkn avan vähäpätösä sen rnnalla, että lukussta seurakunnsta henklöllnen palveluskunta joko osaks ta kokonaan ol jäänyt merktsemättä. Tähän on saattanut vakuttaa monet asanhaarat; vähemmän kutenkn epähuomo kun se, että tetojen antajlla e monestkaan ole ollut helppo ratkasta, mllon jonkun herraskartanon ta papplan y. m. s. naspalvelja, joka tekee sekä ssätalousaskareta että ottaa osaa maataloustöhn, kuten karjan hotamseen j. n. e., on ollut luettava henklöllseen, mllon muuhun palveluskuntaan kuuluvaks. Tonen sekka, joka kentes on veläkn suuremmassa määrn vakuttanut shen, että henklöllstä palveluskuntaa on nn vähän ta e ollenkaan merktty, on se, että henklöllset palveljat varsnkn kaupungessa, evät usenkaan ole sen perheen ekä edes sen seurakunnan krjossa, jossa hellä on palveluspakkansa. Myöskn maaseudulla on lmesest koko joukko samanlasa tapauksa. Hyvn tavallstahan on, että esm. losten, mäktupalasten, torpparen y. m. s. tyttäret kasvavna ollessaan ovat talossa»lapsentyttönä), mutta stä huolmatta ovat vanhempensa ekä palveluspakan krjossa ja sten ovat jääneet okeaan ammattnsa merktsemättä. Syystä että krkonkrjat kykenevät kovn vallnasest lmottamaan henklöllsen palveluskunnan luvun, on useden, etenkn kaupunkseurakunten, papsto jättänyt stä koskevat sarekkeet kokonaan täyttämättä, ekä nhn ole votu jälkkyselynkään kautta saada okasua (esm. Kuopon, Hämeenlnnan ja Lovsan kaupunkseurakunnat). Samon on ollut lata moneen muuhunkn seurakuntaan nähden, josta puheena oleva tetoja on epälty lan penks. Esllä olevan julkasun henklöllstä palveluskuntaa koskevat tedot ovat ss lmesest todellsa melkosta penemmät, ja vodaanpa asettaa kysymyksen alaseks, tokko nlle vo antaa sanottavaa tlastollsta arvoa. Anestoa tarkastettaessa on knntetty erkosta huomota myöskn sarekketa bc koskevn merkntöhn. Valtettavast on tämä tarkastus usempn ammattluokkn ja elnkenohaarohn nähden jäänyt verrattan ylmalkaseks syystä, että stä tehtäessä yleensä e ole ollut muta apuneuvoja käytettävänä kun naapurseurakunten vastaaven tetojen vertaamnen keskenään. Tämän kautta saatn kutenkn lm lukusa epältävä tapauksa, josta, jälkkyselyn tehtyä, usemmat aheuttvat okasuja puheena olevn sarekkesn. Anoastaan maanvljelyselnkenon kolmeen ensmaseen ammattluokkaan (»maanomstaja»,,»kruununtalojen ta uudstalojen haltjota» sekä»vrkatalojen

20 vuokraaja») nähden votn sarekkessa bc olevat merknnät asettaa verrattan tehokkaan tarkastuksen alasks, käyttäen apuneuvona Valton nventaarota vuodelta 0 sekä Tlattoman väestön alakomtean julkasua I: Maanvljelysväestö, sen suhde muhn elneknoryhmn ja sen yhteskunnallnen kokoonpano Suomen maalaskunnssa v. 0 (:nen taululte). Näden apuneuvojen johdolla saatn lm melkonen määrä vrheellsltä näyttävä merkntöjä, jotka sttemmn usemmssa tapauksssa aheuttvat okasun kaavakkeen täyttäjän puolelta. Kunka tarpeellnen tällanen tarkastus esm. maanomstajn nähden ol, käy lm m. m. stä, että usessa seurakunnssa sarekkesn bc merkttyjen päähenklöden s. o. maanomstajen luku sen johdosta penen huomattavast; nnpä esm. Puolangalla :a (:sta :aan), Rautavaaralla :llä (:stä :aan), Kteellä :llä ( 00:sta 0:een), Kvennavalla :llä ( :sta 0:een), Honklahdella 0:a (:stä :ään) j. n. e. Usemmsta nstä seurakunnsta, josta maanomstajen lukua ol epälty ja josta se kysyttäessä myöskn osottautu todellsta suuremmaks, lmotettn tähän syyks se, että perllsten hallussa olevlla tlolla kakk lallsessa ässä olevat pesän osakkaat ol merktty tsenäsks päähenklöks. On käynyt lm. että tosssa seurakunnssa anoastaan mespuolsn pesän osakkahn nähden ol menetelty tällä tavon; tosssa taas anoastaan naspuolsn pesän osakkahn nähden ja van snä tapauksessa, että tällanen jakamaton pesä ol yksnomaan nasten hallussa, josta e votu sanoa, kuka ol tlan halltsja. Erkseen naspuolsten maanomstajen luku vähen puheena olevan tarkastuskyselyn kautta esm. Kärsämäellä :stä :ään, Lestjärvellä 0:nesta :een, Vrolahdella 0:sta :een, Kteellä 0:stä :aan j. n. e. *) On mahdollsta, veläpä luultavaakn, että jakamattoman pesän lallsessa ässä olevat osakkaat usesta mustakn seurakunnsta kun nstä, josta stä osattn epällä, on kakk merktty päähenklöks. Esllä oleva tlasto lmottaa ss»maanomstajen» luokkaan merkttyjen päähenklöden luvun todennäkösest maanomstajen todellsa lukua jonkun verran suuremmaks. Myöskn tosen el»kruununtalojen ta uudstalojen haltjota» koskevan ammattluokàn luv ut muuttu v at tarkastuksen kautta suhteellsest pal j on. Hyvn usessa seurakunnssa ol nmttän kruunun vrkatalojen vuokraajat luettu tähän ammattluokkaan, vakka he tetenkn ols ollut luettava. ammattluokkaan (vrkatalojen vuokraaja), johon krkolls vrkatalojenkn vuokraajat ol luettava. Nätä ammattluokka koskevat lmotukset on mantun tarkastuksen kautta todennäkösest saatu todellsuuden kanssa jotenkn yhtäptävks. ) Säämngstä, jonka tauluun ol merktty 00 nasmaanomstajaa, ja Mkkeln maaseurakunnasta, jonka vastaava luku ol, sanottn korjauksen olevan nn vakean, että se ol jätettävä tekemättä.

21 Ryhmään»metsänhoto» merkttyjen päähenklöden lukua tarkastettaessa havattn, että nden joukkoon ol usessa seurakunnssa luettu myöskn kruunun - metsen hotajat ja valton palveluksessa olevat metsäkonduktöört sekä kruununmetsen metsävahdt, edellset a)- ja jälkmäset b)-kohtaan, vakka ohjeden mukaan nämä kakk ols ollut luettava svlhallntoon kuuluvks (V a jab) Kaksta seurakunnsta, josta tällanen vrhe huomattn, saatn tauluun sen täyttäjältä asanmukanen okasu. Paljon mahdollsta on, että puheena oleva vrhe on jostakn seurakunnsta jäänyt huomaamatta, ja sten, esllä olevan tlaston»metsänhotoa-ryhmään nähtäväst ssältyy joku määrä sellasa metsänhotovrkaljota ja hedän perhetään, joden okeastaan ptäs olla ryhmässä»svlhallnto». Teollsuusväestön päähenklöden ammattryhmtystä tarkastettaessa on tullut lm seuraavanlasa vrhetä. Usesta seurakunnsta ol maalassepät luettu teollsuuden kolmanteen ryhmään»konepajat ja koneteollsuus», vakka hedät ols ollut luettava toseen ryhmään»sulatot ja metallen jalostuslatokset». Erästä seurakunnsta ol suutart»nahka- ja karvateollsuuden» asemasta luettu»vaatetusteollsuuteen». Muutamsta seurakunnsta lmotettn kästyöläset, kuten suutart, räätält ja ompeljattaret, luetun teollsuuden vmeseen ryhmään,»muu teollsuus» ). Kakssa nssä tapauksssa, jossa ol arvattu epällä, että kästyöläsä e oltu vety okehn ammattryhmn, saatn vrheellsyys jälkkyselyn kautta okastuks; ja lsättäköön, että mllon.. ta. teollsuusluokkaan, john sepät, suutart, räätält, ompeljattaret y. m. s. kästyöläset ol luettava, e taulussa ollut ketään ta ol epälyttävän vähän merktty, ana lähetettn asassa kysymys taulun täyttäjälle. Stä vaston nssä tapauksssa, jollon seurakunnassa ol sellasta varsnasta teollsuus väestöä, joka kuulu ja ol merktty nähn teollsuusluokkn, jävät nähn luokkn kuuluvat kästyöläset kontrollmahdollsuuden ulkopuolelle. Edellä sanotusta käy ss lm, että teollsuuden... ja. luokkaa koskevat tedot ovat anakn jonkun verran vrheellsä, ja käy vrheellsyys todennäkösest shen suuntaan, että kolmessa ensks mantussa luokassa nhn luettu väestö on todellsta penemp ja. luokassa todellsta suuremp. Mtä tulee teollsuusväestöä kokonasuudessaan koskeven tetojen luotettavuuteen, on nstä lausuttava, että ne lmesest ovat todellsa penemmät. Tähän e nn paljoa vakuta se edellä Helsngn ptäjään nähden lm tuotu asanx ) Erään seurakunnan (Helsngn ptäjän) taulun täyttäjä lmott, kun kysyttn, ekö hänen seurakunnassaan ollut ketään ryhmn»nahka- ja karvateollsuus» sekä»vaatetusteollsuus» kuuluva, kuten suutareja, räätälejä, ompeljattara y. m. s., että hän kakk kästyöläset ol venyt IX:nteen elnkenoryhmään»muut luettelematta jääneet ammatt», koska ntä muka hänen melestään e votu lukea varsnaseen teollsuuteen kuuluvks.

22 haara, että mahdollsest monen mudenkn kun tämän seurakunnan papsto ols kästyöläset lukenut elnkenoryhmään IX, kun se edellä krkonkrjojen puutteellsuudesta puhuttaessa estetty näkökohta, että krkonkrjosta e yleensä käy lm perheenjäsenten ammatt ekä monest myöskään, varsnkaan yksnästen, päähenklöden okea ammatt. On avan kstämätöntä, että tästä syystä on melkonen määrä henklötä, jotka tomvat teollsuudessa, ammattkaavakkeessa tullut luetuks muhn ammattehn, pääasallsest»maanvljelykseen svuelnkenoneen» (ryhmä I) sekä»työläsn, päväpalkkalasn, lman edellä manttua ammatta» (ryhmä X) ynnä kentes ryhmään»tom tuntematon» (XIV). Nän varsnkn maaseudulla. Ertysest kaupunkehn nähden on taas huomattava, että Helsngssä, Turussa, Tampereella, Vpurssa, Porssa ja Vaasassa, josta esllä olevan julkasun tedot ol korvattava mantussa kaupungessa. p. jouluk. 0 tomeen pannun todellsen väenlaskun tedolla, elnkenoryhmä IX ssältää joukon konttorsteja ja nsnöörejä sekä hedän perhetään, jotka lmesest kuuluvat teollsuuteen, vakkakn hedät ammatn vallnasen lmottamsen taka on puheena olevaa taulua Päätomstossa täytettäessä täytynyt lukea manttuun ryhmään. Samasta syystä nässä kaupungessa on joku määrä teollsuusväestöä luettu erkoseks»teollsuuden» alle kuuluvaks luokaks nmellä»luokttamattomat», mnkä vuoks ss esllä olevan julkasun koko maan kaupunkeja ja koko maata koskevssa taulussa (taululte ja ) luetellut teollsuusluokat ta tarkemmn sanoen ne nstä, john mantun teollsuus väestön ptäs olla merktty, esntyvät todellsuutta jonkun verran penempnä.»kulkulatoksa»,»kauppaa»,»julksta tomntaa»,»opetuslatosta» ja»terveyslatosta» koskevn ammatttetohn nähden on huomautettava, että ne maaseudulta ovat todennäkösest verrattan luotettava syystä, että nhn kuuluva väestö maalaskunnssa yleensä on suhteellsest harvalukunen ja nn ollen sen ammatt helpost selvlle saatavssa. Pokkeuksen tästä tehnevät anoastaan merenranta- ja varsnkn saarstokunnat, josta tosssa papston lenee välstä hyvnkn vakeaa tetää merenkulusta elävän väestön lukua. Kaupungesta stä vaston on nähn elnkenoryhmn merktty väestö, varsnkn kahdessa ensks mantussa elnkenoryhmässä, todennäkösest lan pen. Vähmmän luotettava lenevät»kulkulatosten» ryhmässä. ja. sekä»kauppa»-ryhmässä. ja. ammattluokkaa koskevat tedot. Mtä tulee erttän opetus- ja terveyslatosta koskevn tetohn kaupungessa, ovat ne snä kohden vallnasa, että edellä mantusta kuudesta kaupungsta nähn ryhmn kuuluvasta»palveluskunnasta» tetoja puuttuu. Tämä johtuu stä, että nässä kaupungessa todellsessa väenlaskussa ( / 0) saadusta tedosta, jotka, kuten jo usen on manttu, olvat pohjana näden Väestön ammattjako r. 0. '

23 kaupunken ammatttaulua Päätomstossa täytettäessä, e käynyt lm, ketä henklötä nässä kaupungessa kuulu»opetus»- ja»terveyslatoksen» palveluskuntaan». Samasta syystä e myöskään ammatttaulun määräämää kahtajakoa sen mukaan, tomko opettaja valton ta kunnan, vako ykstysessä opplatoksessa, ta onko lääkärllä valton ta kunnan, vako ykstynen tom, votu toteuttaa, vaan täyty kummassakn elnkenoryhmässä molemmat luokat yhdstää. Nästä systä johtuu, että sekä opetus- että terveyslatosta koskevat tedot koko maahan ja kaupunkehn nähden ovat, mtä nähn ryhmn kuuluvaan väestöön kokonasuudessaan tulee, verrattan vähäarvoset, sekä mtä»palveluskuntaan» tulee, kokonaan arvottomat, sekä mtä tsenäsn ammatnharjottajn s. o. opettajn, lääkärehn j. n. e. tulee, verrattan vähän melenkntoa herättävät. Muta elnkenoryhmä (ryhmät VIIIXIV) koskevat tedot ovat näden ryhmen epämääräsyyden taka todennäkösest vähemmän luotettava ja koskee tämä varsnkn elnkenoryhmen IX, X, XIII ja XIV tetoja. Mtä vhdon tulee puheena oleven tetojen luotettavuuteen snä kohden, mkäl ne koskevat ammatssa-tomven el päähenklöden ryhmttymstä tsenäsn ja epätsenäsn, on manttava, että ne tässä suhteessa evät ole kakn pakon motteettoma. Tämä koskee etupäässä erätä teollsuusluokka, nmttän ntä, john ssältyy myöskn tsenäsä kästyöläsä, kuten seppä, suutareja, räätälejä, ompeljattara, puuseppä, lepureja y. m. s. tsenäsä maalaskästyöläsä, jotka tekevät tlauksesta työtä, ss.,.,.,. ja. luokkaa. Tosssa maaseurakunnssa nämä on luettu tsenäsks, ss asanomasen luokan a)-ryhmään, tosssa epätsenäsks el b)-ryhmään (. luokassa c)-ryhmään) kuuluvks ammatnharjottajks. Kunka monessa seurakunnassa ne on luettu edellseen, ss okeaan ja kunka monessa jälkmäseen, ss väärään ryhmään, stä on ollut mahdotonta saada selvlle. Nän ollen lmottaa esllä oleva tlasto mantussa teollsuusluokssa tsenästen ammatssa-tomven luvun todellsta jonkunverran penemmäks ja epätsenästen luvun vastaavassa määrn todellsta suuremmaks. Vrhe e kutenkaan vo olla sanottavan suur, syystä että tsenäsä kästyöläsä maalaskunnssa on yleensä an harvoja. Mussa elnkeno- ja ammattryhmssä e jaotus tsenäsn ja epätsenäsn ammatssa-tomvn mkäl stä on ollut mahdollsta tarkstaa ole antanut ahetta, e anakaan manttavn väärnkästyksn taulun täyttäjen puolelta. Mlte anoa pokkeus lenee elnkenoryhmän III. luokka, johon nähden tosssa seurakunnssa ol tehty se vrhe, että postnhotaja ta -hotajatar ol luettu»palveluskuntaan». Tämä vrhe on kutenkn taulua Päätomstossa tarkastettaessa ollut sks helppo huomata, että se todennäkösest on kakkalla tullut okastuks.

24 Kuten ss edellä olevasta selonteosta on käynyt lm, on Päätomsto mahdollsuuden mukaan koettanut saattaa vuoden 0 ammatttlastollsen aneston nn täydellseks ja luotettavaks kun sunkn mahdollsta. Että stä huolmatta anestoon on jäänyt tuntuva aukkoja, se johtuu, kuten manttu, krkonkrjojen puutteellsuukssta ammatttlaston lähteenä, jotka puutteellsuudet evät ole olleet enemmän Päätomston kun papstonkaan autettavssa.

25 I. Yleskatsaus väestön elnkenoryhmtykseen. Vuoden 0 ylesen väenlaskun ammattkaavake kästt, kuten johdannossa (sv. ) on manttu, anoastaan»läsnä olevan» väestön. Kun ss seuraavassa estyksessä puhutaan väestön ammattryhmtyksestä, tarkotetaan sllä ana, mllon vuodesta 0 on puhe, läsnä olevaa väestöä.. Väestö kokonasuudessaan. Suurn osa maamme väestöä sa v. 0 joko suoraan, s. o. ammatnharjottajna, ta välllsest, s. o. ammatnharjottajan perheeseen kuuluvna, pääasallsen tomeentulonsa maanvljelyksestä ja sen svuelnkenosta. Kakkalla maaseudulla, erätä saarsto- ja rannkkokunta sekä kentes muutama Karjalan kannaksen kunta lukuunottamatta, on maanvljelys svuelnkenoneen edelleenkn väestön pääelnkeno. Asutuksen taajenemsen ja stä johtuvan ammatten ja elnkenojen monnastumsen sekä etenkn teollsuuden kehttymsen johdosta on kutenkn maanvljelyksen ja sen svuelnkenojen merktys kansan tomeentulon lähteenä vuos vuodelta ollut vähenemässä. Maatalousväestön luvussa lmenevä vähenemnen on mellä, kuten mussakn svstysmassa, tapahtunut pääasassa teollsuuden ja kaupan eduks. Jos maamme väestö vmesen neljän vuoskymmenen pääte vuoslta jaetaan neljään ryhmään sten, että ensmaseen tulee maanvljelyksestä ja sen svuelnkenosta elatuksensa saapa väestö, toseen teollsuus väestö, kolmanteen kaupan alalta elävä väestö sekä neljänteen kakk muut, saadaan näden ryhmen kehtystä osottamaan seuraavat lukusarjat: Maatalous- Teollsuus- Kauppaväestö väestö väestö Muu väestö Vuos abs. % abs. / 0 abs. % abs. / l.o lf. Ennenkun käydään tekemään mtään johtopäätöksä näden lukusarjojen nojalla, lenee syytä huomauttaa, että vuoden 0 tedot evät ole täysn

26 verrannollsa akasempen tetojen kanssa, sekä että maatalousväestöä ja»muun väestön» ryhmää koskevat tedot vuodelta 00 ovat jätettävät kokonaan kaken vertalun ulkopuolelle. Verrannollsuutta vuoden 0 ja muden yllä manttujen vuosen tetojen välllä härtsee jonkun verran se sekka, että vuoden 0 tedot kästtvät anoastaan läsnä olevan väestön, ekä koko väestöä, kuten akasemmat. Mllä tavon se 000 henkeen nouseva väestö, joka v. 0 possa olevana jä ammattryhmtyksen ulkopuolelle, jakaantu ammattnsa puolesta yllä manttujen neljän väestöryhmän kesken, stä on mahdoton edes suunnlleen sanoa. Nn paljon votanee kutenkn vättää, että suurn osa stä on lähtösn maatalousväestön prestä (esm. srtolaset); mutta epävarmaa on, ovatko nämä seurakunnasta postumsensa jälkeenkn jääneet krkonkrjossa merktyks akasempaan ammattnsa, va evätkö. Mutta ryhmttypä possa oleva väestö ammattnsa mukaan mten tahansa, se e yllä estettyjen vuotta 0 koskeven er väestöryhmen kesknästä suhdetta lmasevn prosenttlukuhn saata vakuttaa, e anakaan huomattavammn, stä ta tätä. Suhde nden välllä todennäkösest tuls joka tapauksessa pysymään suunnlleen samana. Vakkakn ss vuoden 0 tedot esneeseensä nähden jonkun verran pokkeavat akasemmsta, antavat yllä olevat luvut, vuosen 0 ja 0 vastaavn lukuhn verrattuna, kutenkn suunnlleen okean kuvan er väestöryhmssä tapahtuneesta kehtyksestä, samalla kun er väestöryhmät v. 0 suuruudeltaan esntyvät enemmän todellsuutta vastaavna, kun mtä ols lata, jos myöskn possa oleva väestö ols tlaston luvussa mukana. Mtä vuoden 00 tetohn tulee, ovat maatalousväestöä sekä vastaavast»muuta väestöä» koskevat tedot lmesest suuressa määrn väärät. Teollsuus- ja kauppa väestöä koskevat tedot stä vaston ovat todennäkösest yhtä okeat kun tosltakn vertalun alaslta vuoslta. Vuoden 00 tetojen mukaan ols maatalousväestö vuosna 00 vähentynyt yl hengellä (tarkon 0 0 henkeä), mkä vastaa. % suhteellsta vähennystä. On selvää, että tämä vähennys on kokonaan näennänen ja johtuu lmesest vuoden 00 ammattkaavakkeen muutetusta rakenteesta (ks. johdantoa). Pats maatalousväestön ryhmässä, tuntuu näden muutosten vakutus erkosen huomattavast mantun vuoden kaavakkeen. ammattluokassa:»muta ammatteja, jota yllä e ole lueteltu». Ohjeden mukaan ol tähän ammattluokkaan luettava»henklötä, jolla on ammatteja, jota yllä e ole lueteltu, nnkun loset, mäktupalaset, jolla e ole maanvljelystä, tlapäset päväläset y. m.» (ks. edellä sv. ). Koska sanat»lonen»,»mäktupalanen» ja»tlapänen pävälänen» evät lmase, mhn ammattn ta elnkenoon nätä nmtyksä kantavat henklöt kuuluvat, ja koska tällasta väestöä on hyvn runsaast maassamme, on varmaa, että kaavakkeen täyttäjät

27 ovat puheena olevaan ryhmään merknneet suuren joukon sellasa, varsnkn useasta er lähteestä tomeentulonsa saapa henklötä, joden tärkempänä ammattna ovat olleet maataloustyöt. Sen vuoks onkn tämä ryhmä pasunut tavattoman suureks, kästtäen 0 henkeä el enemmän kun. % maan krkonkrjohn v. 00 merktystä väestöstä. Vuonna 0 ol vastaava luku (elnkenoryhmät IX ja X) henkeä el van. % väestöstä. Vuoslta 0 ja 0 e ole saatavssa täysn vastaava tetoja; sllä se elnkenoryhmä (»muut elnkenot», kästtävä päväpalkkalasa, pesosta, svoamsesta y. m. s. elävä), joka näden vuosen väestötlastossa lähnnä vastaa puheena olevaa vuoden 00 ryhmää, on ssällöltään tätä suppeamp.»muhn elnkenohn» kuulu v. 0 anoastaan henkeä el. % sekä v. 0 0 henkeä el. % väestöstä. Vuosna 0 ja 0 on lmesest ryhmään»henklötä lman määrättyä tah lmotettua elnkenoa» luettu joku määrä myöskn sellasa, varsnkn epämääräsestä työstä elävä henklötä, jotka vuoden 00 tedossa ssältyvät usen manttuun ryhmään. Jotta vuosen 0 ja 0 tedosta saatasn jotakn krterota vuoden 00. elnkenoryhmän tetojen luotettavuuden arvostelemselle, on vuoslta 0 ja 0 ryhmät»muut elnkenot» ja»henklötä lman määrättyä tah lmotettua elnkenoa» yhdstetty, sekä samon vuodelta 00 ryhmät (ks. edellä sv. ) ja vuodelta 0 ryhmät IX, X, XI, XIII ja XIV. Tällön käy lm, että tuollasta epämäärästä väestöä, joka sa pääasallsen elatuksensa»musta elnkenosta» ta joka ol joko kokonaan ammatta valla ta lman määrättyä ammatta, ol: vuonna 0 el 0. %» 0».o»» 00».»» 0» ll.» Tästä näkyy, että»epämääränen väestö» on vuodelta 00 lmotettu lan suureks. Jos otaksutaan, että tämän väestön luku v. 00 ol suhteellsest jotenkn yhtä suur kun muna vertalun alasna vuosna elkkä non ll.o %, vastas se absoluuttsn luvun lmotettuna non 00 henkeä, mkä luku näyttää olevan sopusonnussa kehtyksen kulun kanssa. Tämän mukaan ols ss»epämääräseen väestöön» v. 00 luettu pyören luvun 00 henkeä, jotka savat elatuksensa jostakn vssstä elnkenosta ta ammatsta. Ja stä, että nästä valtavast suurn osa, ehkäpä kakkkn, kuulu maataloudesta tomeentulonsa saapaan väestöön, e lene epälystä. Vakkapa otaksuttasn näden kakkenkn kuuluneen maataluosväestöön, e sttenkään lsäys maatalousväestön lmotettuun lukuun 0-luvulta ols lan suur. Jos vuoden 00 tlaston lmottamaan maatalousväestön lukuun, hen-

28 keä. lsätään mantut 00 henkeä, saadaan maatalousväestön todennäköseks luvuks manttuna vuonna,, henkeä, vastaava. o % väestön koko luvusta. Edellä, sv. 0, oleva maatalousväestön kehtystä vmesenä kolmenakymmenenä vuonna kuvaava lukuja tosnsa verrattaessa on ss parasta jättää vuotta 00 koskevat tedot joko kokonaan huomoon ottamatta ta käyttää nden asemasta yllä laskettuja maatalousväestön todennäköstä määrää koskeva lukuja. Jos käytetään jälkmäsä, nähdään, että maatalousväestön luku on vuoskymmenestä toseen absoluuttsest lsääntynyt, mutta suhteellsest vuoskymmen vuoskymmeneltä säännöllsest vähentynyt. Vuonna 0 ol maatalousväestöä velä.0 % maan koko väestöstä, mutta v. 0 enää van. %. Tämä sama lmö havataan muuten kakssa svstysmassa jà usessa nstä paljoa jyrkempänä kun mellä. Esm. Ruotsssa, jonka olot puheena olevassa suhteessa sopvat parhaten verrattavks mekäläsn olohn, on maatalousväestön luku alentunut. %:sta v. 0. %:n v. 00. Erttän slmn pstävä on se rpeä kehtys, jonka alasena teollsuusväestö on ollut. Se on lsääntynyt lähes kolmnkertaseks. Myöskn suhteellsest on nousu ollut varsn huomattava. Vuonna 0 ol teollsuusväestöä van. %, mutta v. 0 jo kokonasta. % maan väestöstä. Ertoten 0-luvulla, jonka jälkpuolskolla, kuten tunnettua, teollsuutemme ol valtavan kehtyksen alasena, on teollsuusväestön luku lsääntynyt varsn huomattavast el non 000 hengellä. Veläkn nopeammn kun teollsuusväestö on kaupan alalta tomeentulonsa saapa väestö lsääntynyt, ollen sen lsäys puheena olevana akana hukan enemmän kun kolmnkertanen. Maan koko väklukuun verrattuna on kauppaväestön luku kasvanut l.o %:sta v. 0. %:n v. 0. Tästä näkyy, että vakkakn kauppaväestön absoluuttnen lsääntymnen on ollut varsn huomattava, se kutenkn velä v. 0 ol avan vähäsenä murto-osana maan koko väestöstä. Kauppaväestöönkn nähden muodostaa 0-luku erttän huomattavan nousukauden, jollon lsäys ( 0 henkeä) ol suuremp kun kahtena muuna vuoskymmenenä yhteensä. Tämä suur lsäys on täydellsest sopusonnussa sen vomakkaan kehtyksen kanssa, joka 0-luvulla tapahtu yleensä taloudellsen elämän sekä kaupan er haarojen alalla. Mtenkä maamme väestö, erkseen kaupunken ja maaseudun,. pävänä joulukuuta 0 ryhmtty nhn neljääntosta pääryhmään, jotka sanotun vuoden kymmenvuotstaulujen ammattkaavakkeessa ol noudatettava, käy lm seuraavasta taulukosta.

29 Populaton présente selon la professon / 0 Elnkeno Professon ') Kaupungt Vlles Maaseutu Comm. rurales Koko maa Pays enter I. Maanvljelys svuelnkenolleen IL Teollsuus III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveyslatos VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta XI. Ilman ammatta oleva henklötä XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä XIII. Varattoma henklötä, e perheen jäsenä XIV. Tom tuntematon l 0/ /oo I 0. j 0.! ;. ;,.. ; 0.! ! 0/ /oo j. 0!. 0J..!!! j !.0 0!.. J.Ô. 0.,.!. ;. 0!. 00J. ; !. j. 0;. Yhteensä (Total) ! 000 Vtaten shen, mtä johdannossa er elnkenoryhmä koskeven tetojen luotettavuudesta on sanottu, knntettäköön yllä olevassa taulukossa huomota seuraavn sekkohn. Koko maata koskevsta luvusta käy lm, että v. 0 velä % väestöstä sa tomeentulonsa maanvljelyksestä ja sen svuelnkenosta. Lähnnä huomattavmman väestöryhmän muodost teousuusväestö, johon kuulu non / väestöstä. Kulkuneuvojen ja kaupan alalta tomeentulonsa saapa väestö ol van pen murto-osa maan väestöstä, edellnen non / ja jälkmänen non V väestön luvusta. Julksen tomnnan sekä shen verrattaven ammatten antamasta tulosta (ryhmät VVIII) sa elatuksensa van non / väestöstä. Non väestöstä el tulolla, jota se nautt eläkkeen, korkojen ta muden pääomatulojen muodossa. Musta elnkenoryhmstä ansatsee erkseen manta ryhmä X, joka edustaa stä työlästen joukkoa ja näden perheen jäsenä, joden tomeentulo on pääasallsest rppuva mllon mnknlasesta, enemmän tah vähemmän satunnasesta, työstä saadusta ansosta. Tähän ryhmään kuulu non / väestöstä. Se että tämä, samon kun ryhmät IX, XI, XIII ja XIV ') Pour la traducton des rubrques vor les tableaux.

30 ovat verrattan penä, osottaa osaltaan, että vuoden 0 ammatttedot, mkäl ne koskevat väestön ryhmttymstä puheena olevn neljääntosta elnkenopääryhmään, ovat suhteellsest luotettavat. On luonnollsta, että väestön ammattryhmtys kaupungessa ja maaseudulla on avan erlanen, rppuen nstä erlassta edellytyksstä, jota kummatkn tarjoavat väestönsä tomeentuloa varten. Maaseudulla ol maanvljelyksen ja sen svuelnkenojen rnnalla kaklla mulla elnkenolla väestön tomeentulonlähteenä varsn vähänen merktys. Maanvljelys svuelnkenoneen kästt kokonasta. / 00 el % väestöstä. Musta ryhmstä esnty teollsuusväestö vomakkampana (. /o O ). Stä lähnnä olvat ryhmät X ja XII. Penntä väestöryhmää edustvat vapaat elnkenot (0. /oo) se kä terveyslatos (. /oo)- Kaupungessa ol teollsuudella huomattavn sja muden elnkenojen rnnalla. Sen merktys kaupunklasväestön tomeentulolle e kutenkaan ollut läheskään yhtä suur kun maatalouden maalas väestön tomeentulolle. Teollsuusväestön osuus kaupunklasväestöstä ol näet van. / 00. Teollsuusväestön jälkeen suurn määrä (. / 00 ) kaupunklasväestöä sa tomeentulonsa sekalasesta työstä (ryhmä X). Tätä lähnnä suurmman ryhmän muodostvat kulkulatosten ja kaupan alalta elävä väestö, edellnen 0. /oo J a jälkmänen 0. /oo- Penntä joukkoa kaupunklasväestössä edustvat ryhmät I, VIII ja XIII. Jos vertaa kaupunken ja maaseudun er elnkenoryhmä tosnsa, näkee, että kaupungessa olvat kakk muut elnkenoryhmät, pats I ja XIII, suhteellsest suuremmat kun maaseudulla. Absoluuttsestkn suuremmat olvat ryhmät IIIV sekä VIIIX. Ammatttlaston kannalta on pdettävä valtettavana asanhaarana stä, että 0 henklön ammatsta ta tomesta e ole saatu mtään tetoja (ryhmä XIV). Kaupungessa ol tällasa henklötä ja maaseudulla. Maaseutuun nähden, maalas väestön paljouden taka, e tällä sekalla ole sanottavaa merktystä, mutta melkosest tosn on kaupunken lata. Kaupungessa ol näet manttua väestöä kokonasta. /oo Vs kaupunklas- en nom väestöstä, maaseudulla anoastaan. / 00. Er läänen väestö, erkseen kaupunken ja maaseudun, jakaantu edellä manttujen elnkenoryhmen mukaan seuraavast. Väestön ammattjako v. 0.

31 Populaton présente selon la professon / 0, par gouvernements.. Kaupungt. Vlles. E l n k e n o Professon ') Uudenmaan lään Gouvernement de Nyland Tarun ja Porn lään G. d'abo et Björneborg Hämeen lään G. de Tavastehus Vpurn lään G. de Vborg Mkkeln lään G. de St. Mchel Kuopon lään G. de Kuopo Vaasan lään G. de Vasa Oulun lään tr. d' Uleaborg \ /oo 0/ /oo I. Maanvljelys svuelnkenoneen.. II. Teollsuus III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveyslatos VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta XI. Ilman ammatta oleva henklötä XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä XIII. Varattoma henklötä, e perheen jäsenä XIV. Tom tuntematon Yhteensä (Total) j.. 0! ll.o.. 0. ;.,..0 ö ! ; j...0 ;...!. J & to OS Pour la traducton des rubrques vor les tableaux.

32 -V. Maaseutu. Communes rurales. E l n k e n o Professon ') Uudenmaan lään Gouvernement (le Nyland Turun ja Porn lään G. d'abo et Björneborg Hämeen lään G. de Tavastehus Vpurn lään G. de Vborg Mkkeln lään G. de St. Mchel Kuopon lään G. de Kuopo Vaasan lään G. de Vasa Oulun lään G. d' Uleaborg > I. Maanvljelys svuelnkenolleen... II. Teollsuus 0. III. Kulkulatokset ;. IV. Kauppa j 0. V. Julknen tomnta. VI. Opetuslatos 0. VII. Terveyslatos. VIII. Vapaat elnkenot. IX. Muut luettelematta jääneet ammatt 0. X. Työläsä, päväpalkkalasa lman { edellä manttua ammatta!. XI. Ilman ammatta oleva henklötä. XII. Eläkkeestä, pääomasta ta ko- j rosta eläjä 0. XIII. Varattoma henklötä, e perheen jäsenä \. XIV. Tom tuntematon I. /oo ! o/ /oo. 0;.0..0.!. l.l 0.!. J.. 0! J. 0!. Î.. l.l ! ! Yhteensä (Total) I 0 0 l J 000 ll 000 0J 000 ; J * /, /oo I I I I.0.. ') Pour la traducton des rubrques vor les tableaux.

33 Kaupungt ja maaseutu. Vlles et communes rurales. E l n k e n o Professon l ) Uudenmaan lään Gouvernement de Nyland Turun ja Porn lään G. d'abo et Björneborg Hämeen lään G. de Tavastehus Vpurn lääu G. de Vborg Mkkeln lään G. de St. Mchel Kuopon lään G. de Kuopo Vaasan lään G. de Vasa Oulun lään G. d'uleavorg 0/ /oo! o/ j /oo 0/ /oo 0/ /o» 0/ /CO I. II. III. IV. V. VI. VIL VIII. IX. X. XL XII. XIII. Maanvljelys svuelnkenoneen.. ; Teollsuus! Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta Opetuslatos Terveyslatos Vapaat elnkenot Muut luettelematta jääneet ammatt Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ilman ammatta oleva henklötä Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Varattoma henklötä, e perheen j :. :.. 0: J !.. ^.!. J..... j!. ' ! J... :.! J.0. '.! I. :. J ll.o !. 0.! 0....! XIV. Tom tuntematon 0 0. '.!..0..,. 00.! 0. Yhteensä (Total)! ') Pour la traductou des rubrques vor les tableaux.

34 J Nässä taulukossa on syytä erkosest knnttää huomota seuraavn sekkohn. Vmeks mantussa, läänejä kokonasuudessaan koskevassa, taulukossa on omansa vetämään huomota puoleensa ennen muuta se erlasuus, mkä vallts tärkempn elnkenoryhmn nähden toselta puolen Uudenmaan, Turun ja Porn, Hämeen ja Vpurn sekä toselta puolen Mkkeln, Kuopon, Vaasan ja Oulun läänen välllä. Neljään ensmaseen elnkenoryhmään nähden muodost kumpkn nästä läänryhmstä tosstaan selväst eroavan alueen. Enmmän tosstaan pokkesvat tässä suhteessa Uudenmaan ja Mkkeln läänt, josta edellnen, kuten tunnettu, edustaa enmmn ja jälkmänen vähmmn kehttynyttä seutua maassamme. Edelleen on puheena olevassa taulukossa melenkntosta todeta, että maatalousväestö Uudenmaan läänssä e enää muodosta puoltakaan läänn väestöstä. Tämä lmö e sunkaan johdu stä, että maalasväestö tässä läänssä ols suhteellsest suuremmassa määrässä kun mussakaan etelässsä läänessä luopunut maataloudesta ja antautunut muhn elnkenohn, vaan pääasallsest stä, että tässä läänssä sjatsee maan pääkaupunk, joka väklukunsa suuruuden kautta ratkasevast vakuttaa koko läänn väestön elnkenoryhmtykseen. Kolmessa muussa eteläsessä läänssä vahtel maatalousväestön luku %:n vahella. Enmmän ol stä Mkkeln läänssä ( %); jotenkn lähellä stä ol Kuopon lään (. %). Vaasan läänssä stä vaston maatalousväestön luku ol suhteellsest jo huomattavast alemp (. %) sekä veläkn alhasemp Oulun läänssä (. %). Teollsuus väestön sekä absoluuttseen että suhteellseen lukusuuteen nähden ol Uudenmaan lään ens sjalla. Stä lähnnä ol teollsuusväestöä suhteellsest enmmän Hämeen läänssä sekä stten Turun ja Porn ynnä Vpurn läänessä, kummassakn suhteellsest jotenkn saman verran. Penn ol teollsuusväestön luku, sekä absoluuttsest että suhteellsest, Mkkeln ja Kuopon läänessä, kummassakn suhteellsest mlte saman verran. Mtä taas Vaasan ja Oulun läänehn tulee, ol nssä, etenkn jälkmäsessä, väestön teollstumnen melkosta ptemmälle kehttynyt kun Mkkeln ja Kuopon läänessä, jääden kutenkn velä huomattavast jälelle neljästä eteläsestä läänstä. Kulkulatos väestöä ol suhteellsest enmmän Uudenmaan ja stä lähnnä Turun ja Porn sekä Vpurn läänessä, jälkmässsä suhteellsest jotenkn saman verran. Vähmmn ol stä Kuopon ja stä lähnnä Mkkeln läänssä. Ero e kutenkaan näden läänen suhdeluvussa ole sanottava. Kaupasta elävää väestöä ol sekä absoluuttsest että suhteellsest runsammn Uudenmaan ja vähmmn Mkkeln läänssä. Tähän ryhmään kuuluvaa väestöä näyttää olleen enmmn nssä läänessä, jossa on suura kaupunkeja.

35 Muut elnkenoryhmät vodaan tässä sen enemmttä lsäselvtyksttä svuuttaa. Mtä tulee er läänen kaupunkväestön ammattryhmtykseen, ol nlle kaklle yhtestä se, että teollsuusväestö ol nssä kakssa valltsevmpana väestöryhmänä. Suhteellsest suurn ol teollsuusväestön luku Hämeen (. /oo) a s tä lähnnä Turun ja Porn läänn kaupungessa (. /oo)- Myöskn Vaasan läänn kaupungessa ol teollsuusväestön suhteellnen luku varsn huomattava (. /oo)- Penn ol teollsuusväestön merktys, mkäl tämä rppuu sen paljoudesta, Kuopon läänn kaupungessa (. /oo)- Teollsuusväestön jälkeen suurn määrä väestöä kuulu elnkenoryhmään X mussa, pats Turun ja Porn, Mkkeln, Kuopon ja Oulun läänessä, jossa kahdessa ensks mantussa tonen sja ol kulkulatosväestöllä sekä Kuopon läänssä ryhmän XIV ja Oulun läänssä IV ryhmän väestöllä. Kulkulatos väestön luku ol suhteellsest suurn Vpurn läänn (. /oo) a s tä lähnnä Mkkeln (. / 00 ) sekä Turun ja Porn läänn (. /oo) kaupungessa ja suhteellsest penn Hämeen läänn kaupungessa (. L /oo)* Kaupasta elävää väestöä ol suhteellsest enmmän Oulun läänn (. /oo)> vähmmän Turun ja Porn läänn (. /oo) kaupungessa. Tämän väestöryhmän absoluuttnen luku ol, kuten luonnollsta, suurn Uudenmaan läänn kaupungessa, ollen henkeä el 0. / 00 läänn kaupunken väestöstä sekä. / 00 koto maan kaupunken kaupasta elävästä väestöstä. Se sekka, että Kuopon läänn kaupunkväestöstä nn pokkeuksellsen suur luku (0. / 00 ) lmotettn elnkenoryhmään XIV kuuluvaks, johtuu lmesest Kuopon kaupungn ammatttetojen vrheellsyydestä, josta jo johdannossa on ollut puhetta. Mtä muhn elnkenoryhmn tulee, vodaan ne tässä, vähemmän melenkntosna, svuuttaa. Er läänen maaseutuväestön elnkenoryhmtystä slmältäessä käy lm, että maatalousväestö yhä edelleen ol valtavana enemmstönä kakssa läänessä. Vähmmn ol stä Vpurn pkkuvljeljäläänssä (. /oo)> enmmän Mkkeln (. / 00 ) läänssä, jossa, kuten tunnettua, pen- ja penemp keskkokonen vljelys on valltsevana. Muuten vodaan läänen maaseutu maatalousväestön suhteellsen lukusuuden mukaan jakaa kolmeen tosstaan selväst eroavaan alueeseen. Ensmänen kästtää Uudenmaan, Turun ja Porn, Hämeen ja Vpurn läänen maaseudun, jossa maatalousväestön luku vahtel.. /oo maalasväestön luvusta. Tonen kästtää Mkkeln ja Kuopon läänen maaseudun, joden vastaava luku vahtel 0.. /oo- Kolmas kästtää Vaasan ja Oulun läänen maaseudun, josta edellsen promlleluku ol. ja jälkmäsen.. Maatalousväestön jälkeen suurmman väestöryhmän er läänen maaseudulla muodost teollsuusväestö. Stä ol sekä absoluuttsest että suhteell-

36 sest runsammn Vpurn läänn maaseudulla ( 0 ja.0 /oo)> johtuen tetyst stä, että Kymnlaakson tehdasalue sjatsee tässä läänssä. Absoluuttsest vähmmn ol tehdasväestöä Mkkeln läänn ( henkeä) sekä suhteellsest Kuopon läänn (. /oo) maaseudulla. Myöskn teollsuusväestön suhteellseen lukusuuteen nähden vodaan muodostaa ernäsä läänryhmä, josta ensmänen kästtää Uudenmaan, Hämeen ja Vpurn läänen maaseudun (0..0 /oo)> tonen Mkkeln, Kuopon ja Vaasan läänen maaseudun (..0 /oo)> kolmas Turun ja Porn sekä Oulun läänen maaseudun (.. /oo). Kulkulatosväestöä ol sekä absoluuttsest että suhteellsest enmmän Uudenmaan, Turun ja Porn sekä Vpurn läänen maaseudulla (.. /oo)> suhteellsest vähmmän Kuopon läänn maaseudulla (. %o)- Stten seurasvat järjestyksessä suhdelukunsa puolesta Hämeen (. / 00 ), Vaasan (. /OO)J Oulun (. / 00 ) ja Mkkeln (. /oo) läänen maaseudut. Kaupan alalta elävää väestöä ol sekä absoluuttsest että suhteellsest enmmän Vpurn läänn maaseudulla ( ja.o / O o)- Suhdelukunsa puolesta tonen järjestyksessä ol Uudenmaan lään (0. /oo)- Musta läänestä ol puheena olevaa väestöä Turun ja Porn, Hämeen ja Vaasan läänen maaseudulla suhteellsest jotenkn saman verran (.o. /o O )> samon Mkkeln, Kuopon ja Oulun läänen maaseudulla (.. /oo)- Musta elnkenoryhmstä ansatsevat ryhmät X, XII ja XIV erkosta huomauttamsta. Ryhmä X esnty sekä absoluuttsest että suhteellsest suurmpana Vpurn läänn maaseudulla ( ja. /oo)> johtuen lmesest stä, että Vpurn eskaupungt, jossa on paljon epämääräsellä työllä elävää palkkatyöväkeä, on luettu maaseutuun kuuluvks. Lähnnä korken ol Hämeen läänn maaseudun suhdeluku (. /oo)- Musta läänestä ol puheena olevaan ryhmään kuuluvaa väestöä osottava suhdeluku Uudenmaan ja Mkkeln läänen maaseudulla jokseenkn sama (.. /oo)> samon Turun ja Porn, Kuopon, Vaasan ja Oulun läänen maaseudulla (.o. /oo)- Ryhmä XII on stä huomattava, että shen kuuluvaa väestöä ol enmmän nssä läänessä, jossa n. s. syytnklatos on vallalla, nmttän Uudenmaan. Turun ja Porn. Hämeen ja Vaasan läänen maaseudulla. Ens sjalla ol Turun ja Porn lään (. /oo)> stten Vaasan (. /oo)' sen jälkeen Hämeen (. /oo) J a Uudenmaan läänen (. / 00 ) maaseutu. Vähmmn ol manttua väestöä Mkkeln ja Kuopon läänen maaseudulla, kummassakn. / 00. Ryhmän XIV härtsevä vakutus esnty tuntuvmmn Turun ja Porn sekä Oulun läänen maalasväestön ammattryhmtyksessä, josta edellsessä puheena olevaan ryhmään kuuluvaa väestöä ol sekä absoluuttsest että suh-

37 teellsest ( 0 ja. /oo) a jälkmäsessä suhteellsest (. /oo) huomattavast enemmän kun mussa läänessä. Erkseen kumpaankn sukupuoleen kuuluvan väestön ammattryhmtys käy lm seuraavalla svulla olevasta taulukosta. E ole pdetty tarpeellsena taulukossa valasta tätä sekkaa läänttän, vaan on katsottu rttävän, että ryhmtys tomtetaan anoastaan koko maahan nähden, erottaen kaupungt ja maaseudun tosstaan.

38 Populaton ftrésente )*r sexes selon la professon :{ / 0. Elnkeno Professon ') Mespuolet Sexe masculn Kaupungt Vlles Naspuolet Sexe fémnn Maaseutu Communes rurales Mespuolet Sexe masculn Naspuolet Sexe fémnn Koko maa Pays enter Mespuolet Sexe masculn Naspuolet Sexe fémnn a" r I. Maanvljelys svuelnkenolleen.. II. Teollsuus III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveyslatos VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta... XI. Ilman ammatta oleva henklötä XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta XIII. Varattoma henklötä, e perheen jäsenä XIV. Tom tuntematon Yhteensä (Total) / /oo / /o j (0 0 0, Î ! '. 0. u/ : /oo J 0. j. J ! J.!.0... J. 0,.! J.. 0.0! 0 0..;. ' } 000! 000! O ') Pour la traducton des rubrques vor les tableaux.

39 Tästä taulukosta vodaan panna merklle, että koko maahan nähden mespuolnen väestö muodost suhteellsen enemmstön kolmessa ensmäsessä ja elnkenoryhmässä X, sekä naspuolnen väestö mussa, pats elnkenoryhmässä VIII, jossa kumpkn sukupuol ol yhtä vomakkaast edustettuna. Absoluuttsest olvat naset enemmstönä kakssa mussa, pats elnkenoryhmssä II, III ja VIII. Maaseutuun nähden ol ryhmtys muuten samanlanen kun koko maahan nähden, pats että sekä mes- että naspuolsta väestöä ryhmssä I ja XIII ol suhteellsest saman verran, sekä että ryhmässä X naspuolet olvat myöskn suhteellsest enemmstönä, jota vaston ryhmässä IX nasa ol sekä absoluuttsest että suhteellsest jonkun verran vähemmän kun mehä. Kaupunkväestön keskuudessa esnty er sukupuolen ammattryhmtys tosnsa verrattuna jonkun verran vahtelevampana kun maaseudulla ja koko maassa. Kaupungessa olvat naspuolset suhteellsest vähemmstönä elnkenoryhmssä IIII, V, VIII, X, XI ja XIV; absoluuttsest stä vaston anoastaan elnkenoryhmssä I, III ja XI.. Ammatssa-tomva väestö (päähenklöt). Edellä olevassa estyksessä on kuhunkn elnkeno- ta ammattryhmään luettu kakk ne henklöt, jotka välttömäst ta välllsest savat tomeentulonsa shen kuuluvsta ammatesta. Nästä henklöstä ol luonnollsest van osa ammatssa-tomva, s. o. tse tomeentulostaan vastaava, ss joko perheden päähenklöttä ta ykstysä tsenäsä päähenklötä. Muut olvat osaks päähenklöden perheenjäsenä lman omaa ammatta, joko he stten auttovat päähenklöä hänen tomalallaan ta evät, osaks päähenklöden henklöllsä palveljota sekä näden perheenjäsenä, mkäl evät hekään harjottaneet omaa ammatta. Nähn er ryhmn kuuluven henklöden luku kuhunkn elnkenota ammattluokkaan nähden käy verrattan ykstyskohtasest lm jalempana olevsta taululttestä. Tässä lenee syytä huomauttaa, että ammatséa-tomvana el päähenklönä on pdetty jokasta, joka harjott omaa ammatta ta jolla ol tsenänen elnkeno, huolmatta stä, olko hänen ammattasemansa enemmän ta vähemmän tsenänen. Sten maataloustyömehet ja -naset, nhn luettuna talon ruuassa olevat palveljat, kuten maatössä työskentelevät rengt, karjapat y. m., on kaut taaltaan luettu päähenklöks; samon teollsuustyöläset, konttor- ja kauppaapulaset y. m. (Ks. taululte I).

40 Ammatssa-tomven luku ol v. 0 koko maassa henkeä el.0 % koko väestöstä. Kaupunken ja maaseudun vastaavat luvut olvat seuraavat: Kaupungt Maaseutu abs. % abs. % Nämä henklöt evät kutenkaan kakk olleet ammatssa-tomva tämän sanan varsnasessa merktyksessä. Kakk ne päähenklöt, jotka kuuluvat elnkenoryhmn XIXIII, ja vodaanpa hyvällä syyllä vättää, myös ryhmään XIV luettavat, olvat henklötä, jotka evät harjottaneet mtään ammatta; tosn sanoen, ne olvat ammatttoma päähenklöltä. Jos näden henklöden luku vähennetään päähenklöden koko luvusta, saadaan varsnasten ammatssa-tomven luvuks: Kaupungessa Maaseudulla Koko maassa 0 Mtenkä ammatssa-tomven luku, erkseen kaupungessa ja maaseudulla, jakaantu er elnkenoryhmn, se näkyy seuraavasta taulukosta, josta stä pats käy lm päähenklöden luku prosentessa er elnkenoryhmn kuuluvasta väestöstä.

41 Répartton de la populaton actve d'après la professon n / V 0. Elnkeno Professon *) Kaupungt Vlles Maaseutu Communes rurales Koko maa Pays enter A m m atssa-to rnvat % koko väestöstä Populaton actve en /o de la populaton totale s r Ce I. Maanvljelys svuelnkeno-! neen j II. Teollsuus III. Kulkulatokset j IV. Kauppa ; 0 V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveyslatos. o VIII. Vapaat elnkenot. IX. Muut luettelematta jääneet ammatt J. X. Työläsä, päväpalkkala-! sa lman edellä manttua ', ammatta 00.0 XI. Ilman ammatta oleva henklötä.0 XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä. XIII. Varattoma henklötä, e perheen jäsenä. XIV. Tom tuntematon., J. 0. I 0/ /uo ,.. Yhteensä (Total) j. \. ; I. j Kuten taulukosta näkyy, ol ammatssa-tomvsta koko maassa vähän enemmän kun puolet maatalouselnkenon harjottaja. Stä lähnnä suurn ol teollsuuteen kuuluven ammatssa-tomven ryhmä, ollen kutenkn van non ryhmän I päähenklöden ja non % kakken päähenklöden luvusta. Muut elnkenoryhmät vodaan tässä lman enempää selostusta, vähemmän tärkenä, svuuttaa. Mtä erkseen kaupunkehn ja maaseutuun tulee, ol ammatssa-tomven luku, kuten luonnollsta, kaupungessa suurn teollsuudessa sekä maaseudulla maanvljelyksessä ja sen svuelnkenossa, kutenkn sllä erotuksella, että jälkmäseen ryhmään kuuluvat päähenklöt olvat enemmän kun % maaseu- Pour la traducton des rubrques vor les tableaux.

42 dun päähenklöden luvusta, mutta edellseen ryhmään kuuluvat evät täyttä / kaupunken päähenklöden luvusta. Kaupunken ja maaseudun välllä pstää erkosest slmn se sekka, että kaupungessa kakssa mussa, pats elnkenoryhmssä I, XII ja XIII, nhn kuuluven päähenklöden luku suhteellsest ol tuntuvast suuremp kun maaseudulla, sekä absoluuttsest myöskn ryhmssä IIIV ja VIIIX. Stä pats on omansa knnttämään huomota se sekka, että teollsuudesta elävä ammatssa-tomva ol absoluuttsest kaupungessa vähemmän kun maaseudulla. Mssä kohdn ammatssa-tomva koskeva enkenoryhmtys eroaa koko väestöä koskevasta elnkenoryhmtyksestä, se käy helpost lm, kun vertaa puheena olevaa taulukkoa vastaavaan svulla. Selostettavana olevan taulukon jälkmäsestä osasta käy lm, kunka suuren osan kuhunkn elnkenoryhmään kuuluvat ammatssa-tomvat el päähenklöt muodostvat saman elnkenoryhmän koko väestöstä. Stä nähdään, että päähenklöden luku ol suhteellsest suurn kakken köyhmpä väestökerroksa ssältävssä elnkenoryhmssä, s. o. ryhmssä XI, XIII ja XIV. Suhteellsest penn ol nden osuus ryhmässä V ja stä lähnnä maaseudulla ja koko maassa ryhmässä I sekä kaupungessa ryhmässä III. Kaupunken ja maaseudun välllä ol tässä suhteessa slmn pstävä eroavasuuksa. Maaseudulla ol kakkn muhn, pats ryhmn VI, XII ja XIII kuuluven päähenklöden luku, asanomasen elnkenoryhmän väestön lukuun verrattuna, penemp kun kaupungessa, jopa varsn huomattavast penemp ryhmssä I, II, IV, IX ja XI. Läänttän lmotettuna kaupungt ja maaseutu erkseen ryhmttyvät ammatssa-tomvat er elnkenohaarojen mukaan seuraavast.

43 Répartton de la populaton actve d'après la professon :n / 0, par gouvernements.. Kaupungt. Vlles Elnkeno Professon ') Uudenmaan lään Gouvernement de ~Syland Tarun ja Porn lään G- d'abo et Björneborg Hämeen lään Vpurn lään G. de Tavaste- G. de Vborg Mkkeln lään G. de St. Mchel Kuopon lään G. de Kuopo Vaasan lään G. de Vasa Oulun lään G. d'vleaborg. 0/ /o! 0/. /o 0/ /oo I. Maanvljelys svuelnkenolleen.. ; II. Teollsuus III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveyslatos ' VIII. Vapaat elnkenot \ IX. Muut luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta... XI. Ilman ammatta oleva henklötä XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä XIII. Varattoma henklötä, e perheen jäsenä XIV. Tom tuntematon Yhteensä (Total) J J '.... J... J000I 000 ') Pour la traducton des rubrques vor les tableaux..0. 0j. 0. ; !...! ; T j !.. j J J : J..0! ; l000 S

44 Maaseutu. Communes rurale*. Elnkeno Professon ') Uudenmaan lään Gouvernement de Nyland Turun ja Porn lään Cf. d'abo et Björneborg Hämeen lään Vpurn lään a. de Tavastekus G. de Vborg Mkkeln lään G. de St. Mchel Kuopon lään fr. de Kuopo Vaasan lään G. de Vasa Oulun lään G. d'uleaborg 0/ /o 0/ I ou! 0/ /o 0/ /o 0/ I. Maanvljelys svuelnkenolleen.. II. Teollsuus III. Kulkulatokset IV. Kauppa j! V. Julknen tomnta ; VI. Opetuslatos VII. Terveyslatos VIII. Vapaat elnkenot! ' IX. Muut luettelematta jääneet am- matt j X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta...! XI. Ilman ammatta oleva henklötä XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä XIII. Varattoma henklötä, e perheen jäsenä XIV. Tom tuntematon j H J... ;. ; I '.. ' J J ;.0. 0 j. l& 0! I l ! ^ I IOI! !!. lj.!. Yhteensä (Total) l os CD ') Pour la traducton des rubrques vor les tableaux.

45 ô\ Kaupungt ja maaseutu. - Vlles et communes rurales. E l n k e n o Professon ') Uudenmaan lään Gouvernement de Nyland Turun ja Porn lään G. d'abo et Björneborg Hämeen lään G. de Tavastehus Vpurn lään G. de Yborg Mkkeln lään G. de St. Mchel Kuopon lään G. de Kuopo Vaasan lään G. de Vasa Oulun lään! I G. d'tjlemorg j I. Maanvljelys svuelnkenolleen.. II. Teollsuus. III. Kulkulatokset 0. IV. Kauppa. V. Julknen tomnta ;. VI. Opetuslatos 0;. VII. Terveyslatos. VIII. Vapaat elnkenot. IX. Muut luettelematta jääneet ammatt. X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta. XI. Ilman ammatta oleva henklötä. XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä.0 XIII. Varattoma henklötä, e perheen jäsenä 0. XIV. Tom tuntematon 00. I o/ ; /oo 0. 0!. J.0 0! J. I '.0 0! '. '..0...!...!.0!. 0. j.!.. Yhteensä (Total) G 000 Î « / /o.! / /oo 0. '. 0.. ;.... :. 0. ;. J o! 0. Pour la traducton des rubrques vor les tableaux.

46 _ Kun slmälee nästä taulukosta vmestä, jossa kaupungt ja maaseutu ovat yhdessä, kntyy huomo ennen muuta shen eroavasuuteen, mkä valltsee toselta puolen Uudenmaan läänn ja toselta puolen muden läänen ammatssa-tomven elnkenoryhmtyksessä. Maan pääelnkenossa tomva päähenklötä e Uudenmaan läänssä ollut enää täyttä % läänn ammatssa-tomven luvusta, Turun ja Porn, Hämeen ja Vpurn läänssä stä vaston enemmän kun puolet, Oulun läänssä lähes /, Vaasan läänssä yl /, Kuopon läänssä /o a Mkkeln läänssä lähes /. Muhn elnkenoryhmn, lukuunottamatta ryhmä XII ja XIII, kuuluven ammatssa-tomven luku taas ol Uudenmaan läänssä sekä absoluuttsest että suhteellsest suuremp kun mussa läänessä, lukuunottamatta Turun ja Porn läänä, jossa ol kulkulatoksessa tomva päähenklötä absoluuttsest vähän enemmän kun Uudenmaan läänssä, sekä Oulun läänä, jossa ryhmän XIV suhdeluku ol Uudenmaan läänn vastaavaa suhdelukua jonkun verran suuremp. Ryhmään XII kuuluva päähenklötä ol suhteellsest enmmän Vaasan ja stä lähnnä Turun ja Porn läänssä sekä ryhmän XIII päähenklötä Mkkeln läänssä. Er elnkenoryhmn kuuluven ammatssa-tomven mnmsuhdelukuja osottvat: ryhmssä II, IV, VII, IX, X Mkkeln lään, ryhmssä III, V, XII ja XIV Kuopon lään, ryhmssä VI, VIII ja XI Oulun lään sekä ryhmssä I ja XIII Uudenmaan lään. Mtä tulee ammatssa-tomven elnkenoryhmtykseen er läänen kaupungessa ja maaseudulla erkseen, käyvät stä koskevat eroavasuudet edellä olevsta taulukosta sks selväst lm, että nden sen enemp selostelu e tässä lene tarpeen. Mssä määrn ammatssa-tomven elnkenoryhmtys er läänessä pokkeaa vastaavasta koko väestön elnkenoryhmtyksestä, se käy lm, kun vertaa puheena oleva taulukota vastaavn taulukohn svulla. Erkosta melenkntoa on omansa herättämään ammatssa-tom ven jakaantumnen sukupuolen mukaan sekä erkseen kummankn sukupuolen elnkenoryhmtys. Nähn sekkohn nähden on seuraavassa tyydytty anoastaan koko maata sekä koko maan kaupunkeja ja maaseutua koskevn lukuhn, jättäen läänjako lähemmn esttämättä. Sukupuolen mukaan ryhmttyvät ammatssa-tomvat seuraavast: Kaupungt Maaseutu Koko maa abs. % abs. % abs. % Mespuolset. l. 0. Naspuolset. 0..y Yhteensä Väestön ammnttjako v. 0.»

47 Tästä näkyy, että naspuolsten ammatssa-tomven luku e koko maahan nähden ollut enempää kun non / 0 kakken ammatssa-tomven el päähenklöden luvusta, sekä että ero kaupunken ja maaseudun välllä tässä suhteessa ol varsn tuntuva. Kaupungessa ol naspuolsa päähenklötä suhteellsest kokonasta. % enemmän kun maaseudulla. Vähentämällä kumpaankn sukupuoleen kuuluvsta päähenklöstä ne päähenklöt, jotka kuuluvat ryhmn XIXIV, tulee mes- ja naspuolsten varsnasest ammatssa-tomven luku olemaan: Kaupungessa Maaseudulla Koko maassa abs. % abs. % abs. / 0 Mespuolset Naspuolset...o Yhteensä Nämä luvut osottavat, että sttenkun kummankn sukupuolen päähenklöden luvusta on vähennetty ne, jotka olvat varsnasest ammatta valla, ammatssa-tomven suhteellnen luku huomattavast muuttuu, varsnkn maaseudulla, mespuolsten ammatssa-tomven eduks. Elnkenon mukaan ryhmttyvät erkseen kummankn sukupuolen ammatssa-tomvat seuraavan taulukon osottamalla tavalla.

48 R'jjarfon de la jnjptdatot actve d'après la professon * l / l (), par sexes. Elnkeno Professon ') Mespuolsa Sexe masculn Kaupungt Vlles Naspuolsa Sexe fémnn Maaseutu Communes rurales Mespuolsa Sexe masculn Naspuolsa Sexe fémnn Koko maa Pays enter Mespuolsa Sexe masculn Naspuolsa Sexe fémnn 0/ /o 0/ 'o 0/ /o 0/ /o. I. Maanvljelys svuelnkenoneen.. IL Teollsuus ITL Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveyslatos VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä, päväpalkkalasa lman XI. XII. edellä manttua ammatta... Ilman ammatta oleva henklötä Eläkkeestä, pääomasta ta korosta XIII. Varattoma henklötä, e perheen jäsenä XIV. Tom tuntematon Yhteensä (Total) 0 0; ; !. 0. 0^ !.. ; 0: ; l!.0! J. 00!.! ; ; !. 0J. j 0.; !.! j. 0 Pour la traducton des rubrques vor les tableaux.

49 Taulukon koko maata koskevasta osasta käy lm, että naspuolset ammatssa-tomvat ryhmttyvät er elnkenohaarojen kesken melkolalla tosn kun mespuolset. Kahdessa tärkemmässä elnkenoryhmässä (ryhmät I ja II) olvat naspuolset ammatssa-tomvat e van absoluuttsest, vaan myöskn suhteellsest varsn tuntuvast vähälukusemmat kun mespuolset, sekä myöskn ryhmssä III, V ja VIII. Kakssa mussa ryhmssä ol naspuolsten luku mespuolsten lukua suhteellsest paljoa, jopa muutamssa ryhmssä monnkertasest, suuremp. Naspuolsten suhteellnen enemmyys esnty huomattavana etenkn elnkenoryhmssä XIXIV, jotka sekä yhteskunnallsest että taloudellsest ovat vähän merktsevä. Mtä erkseen kaupunkehn ja maaseutuun tulee, osottaa er sukupuolta oleven ammatssa-tomvan elnkenoryhmtys keskenään samanlasuutta snä, että nn kaupungessa kun maaseudullakn nasten suhteellnen vähemmyys ta enemmyys esnty yleensä samossa elnkenoryhmssä. Pokkeuksena olvat anoastaan ryhmät IV ja X, josta edellseen kuulu kaupungessa naspuolsa ammatssa-tomva enemmän kun mespuolsa, maaseudulla pänvaston, jälkmäsessä taas ol naspuolsten am matssa-tomven luku maaseudulla mespuolsten lukua suuremp, kaupungessa pänvaston.. Väestön talouskunta-asema. Väestön talouskunta-asemalla ymmärretään väestön jakaantumsta sen mukaan, olvatko shen kuuluvat henklöt päähenklöltä, s. o. tse tomeentulostaan vastaava, va perheenjäsenä joko lman ammatta ta päähenklön ammatssa tomva omaa ammatta valla oleva, va henklöllsä palveljota, va näden perheen jäsenä. Väestön talouskunta-aseman valasemseks on Suomen väestötlastoa varten koottu tetoja jo Tabelllatoksen alkuajolta lähten. Aluks tyydyttn tähän nähden verraten ylmalkasn tetohn. Mutta akojen kuluessa, väestötaulujen ammattkaavaketta edelleen kehtettäessä, on myöskn tämän, ammatttlaston kannalta tärkeän, sekan selvttämseen knntetty yhä suurempaa huomota. Vmenen, vuoden 0 väenlaskussa käytetty ammattkaavake vastaa puheena olevassa suhteessa jo ntä vaatmuksa, mtä uudenakaselta ammatttlastolta vo kohtuudella vaata. Johdannossa on jo verraten ykstyskohtasest selvtetty, mkä arvo, erkseen kaupunk- ja erkseen maaseutuväestön, talouskunta-asemaa koskevlle vuoden 0 tedolle on nden luotettavuuteen nähden annettava, jotenka vttaus snne lenee tässä rttävä.

50 Koko maassa, kaupunk ja maaseutu erkseen otettuna, ryhmtty väestö vuoden 0 lopussa talouskunta-aseman mukaan seuraavast. Päähenklöltä. Kaupungt.. 0 Maaseutu 0 Koko maa Näden perheenjäsenä lman ammatta. Päähenklöden ammatssa tomva perheenjäsenä Henklöllsä palveljota. 0 Näden perheenjäsenä. 0 Kaupungt. Maaseutu. Koko maa / /oo Nästä luvusta käy lm, että väestön talouskunta-asema muodostu kaupungessa kokonaan tosn kun maaseudulla. Päähenklöltä ol kaupungessa verrattomast enemmän kun maaseudulla, mkä tetyst johtuu kaupunken ja maaseudun erlasesta yhteskuntarakenteesta. Sama asanhaara vakuttaa myöskn shen erlasuuteen, mkä vallts kaupunken ja maaseudun välllä päähenklöden ammatssa-tomven perheenjäsenten sekä henklöpal vel jän luvussa. Ammatttoma perheenjäsenä koskevssa suhdeluvussa e stä vaston eroavasuus ollut lkmankaan nn suur el van 0 / 00. Kaupungessa lähes puolet ja maaseudulla enemmän kun puolet väestöstä kuulu tähän ryhmään. On muuten huomattava, että ylempänä estetyt suhdeluvut, mkäl ne koskevat muta kun päähenklötä, ovat johdannossa mantusta systä anoastaan lkmääräsä lukuja. Sen vuoks on se kuva, jonka ne antavat väestön talouskunta-aseman muodostumsesta, etenkn kaupungessa, anoastaan suunnlleen okea. Väestön talouskunta-asema er läänessä käy lm seuraavasta taulukosta.

51 Répartton de la populaton présente en personnes exerçant une professon, famlles, leurs gens de servce et famlles de ceux-c / 0, par gouvernements. leurs L ft n (touvfrnemeuts Ï I S.op:» S & S S ** w S c >P l! 'T S:** 0/ /o Uudenmaan 0. Turun ja Porn 0. Hämeen J. Vpurn :. Mkkeln 0. Kuopon! Î. Vaasan. Oulun J. Kaupungt. : *.! l.l Vlles ^ ; Koko maa (Pays enter)] ! Uudenmaan Turun ja Porn Hämeen Kuopon Vaasan Vpurn 0. Mkkeln... Oulun 0. Maaseutu ,.0 0. Communes rurales. 0 0!. 0.. y ;.!. 0! 0 Koko maa (Pays enter) Uudenmaan Turun ja Porn Hämeen Vpurn Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun ; Koko lään. J... 0: Gouvernement enter. 0 0; '.. j.. J 0J J J Koko maa ( Pays enter) J Î O.

52 Kun slmälee taulukon loppuosaa, josta läänejä kokonasuudessaan koskevat luvut käyvät lm, näkee, että Uudenmaan läänssä ol päähenklötä suhteellsest huomattavast enemmän (. / 00 ) kun mussa läänessä; vähmmän ol ntä Vpurn läänssä, jonka vastaava suhdeluku ol anoastaan. / 00. Ammatttoma perheenjäsenä ol suhteellsest enmmän Hämeen (. /oo) J a vähmmän Mkkeln (. /oo) läänssä. Päähenklöden ammatssa-tomva perheenjäsenä ol taas suhteellsest enmmän Mkkeln (0. / 00 ) ja vähmmän Uudenmaan (. /oo) läänssä. Henklöllsä palveljota pdettn sekä absoluuttsest että suhteellsest enmmän Uudenmaan (. / 00 ) ja suhteellsest vähmmän Kuopon (. / 00 ) läänssä. Vmeks manttu sekka vo kutenkn johtua kokonaan stä, että henklöllsä palveljota koskevat tedot Kuopon kaupungsta puuttuvat, kuten jo johdannossa on manttu. Mtä erkseen kaupunkehn ja maaseutuun tulee, käy taulukosta lm, että kaupunklasväestöstä ol Uudenmaan läänssä vähän enemmän kun puolet päähenklötä, mutta mussa läänessä vähemmän kun puolet; Kuopon läänssä anoastaan. / 00 el e täyttä kolmatta osaa. Tämä Kuopon läänn kaupunken päähenklöden vähänen suhteellnen luku sekä seuraavan ryhmän pokkeuksellsen korkea ja henklöllstä palveluskuntaa koskeva pokkeuksellsen alhanen suhteellnen luku johtuu äsken mantusta Kuopon kaupunka koskeven tetojen vrheellsyydestä. On ss parasta er läänen kaupunk väestön talouskunta-asemaa koskevssa vertalussa jättää Kuopon lään kokonaan huomoon ottamatta. Musta läänestä ol päähenklötä suhteellsest vähmmn Mkkeln läänn kaupungessa (0. /oo)* Ammatttoma perheenjäsenä ol suhteellsest enmmän Oulun (. j W ) ja vähmmän Uudenmaan (. / 00 ) läänn kaupungessa. Er läänen maaseutuväestön talouskunta-asemasta antaa taulukko seuraavanlasen kuvan. Päähenklöden luku ol suhteellsest suurn Hämeen (.0 / 00 ) ja penn Vpurn (0. /oo) läänssä. Ammattttoma perheenjäsenä ol suhteellsest enmmän Uudenmaan (.0 / 00 ) ja vähmmän Mkkeln (. /oo) läänssä; kakssa mussa, pats Mkkeln läänssä, ol tähän ryhmään kuuluvaa väestöä enemmän kun puolet läänn maaseutuväestöstä. Perheen päähenklön ammatssa tomva perheenjäsenä ol suhteellsest runsammn Vpurn ja Mkkeln läänessä (. /oo J a. /oo) se kä nukmmn Hämeen ja Uudenmaan läänssä (. /oo J a. / 0 ). Tähän ryhmään kuuluven henklöden suhteellsen lukusuuden mukaan vodaan läänt jakaa kolmeen tosstaan selväst eroavaan alueeseen: ) Hämeen ja Uudenmaan läänt, jossa tähän ryhmään kuuluvaa väestöä ol vähmmän. o ja. /oo); ) Vpurn, Mkkeln, Kuopon, Oulun ja Vaasan läänt, jossa stä

53 ol enmmän (suhdeluku vahtel.. /oo); sekä ) Turun ja Porn lään, jonka suhdeluku (. / 00 ) ol edellsten ryhmen suhdelukujen puolvälssä. Tämä lmö johtuu todennäkösest osaks maaomasuuden erlasesta jakaantumsesta ja vljelmen erlasesta koosta, osaks väestön erlasesta elnkenoryhmtyksestä er läänessä. Henklöllsä palveljota ol suhteellsest vähän kakken läänen maaseudulla, enmmän kutenkn nssä läänessä, jossa on enmmän suurtlallsa ja herraskartanota sekä maaseudulla asuva säätyläsä, kuten on lata Uudenmaan. Hämeen, Turun ja Porn sekä osaks myöskn Vpurn läänssä. Erkseen mes- ja naspuolsen väestön ryhmttymnen talouskunta-aseman mukaan käy koko maahan sekä sen kaupunkehn ja maaseutuun nähden lm seuraavasta taulukosta. Répartton des deux sexes en personnes exerçant une professon, leurs famlles, leurs gens de servce et famlles de ceux-c / 0. Sukupuol Sexe \î s S» g CD? î OÎS î! l.» & ~ % S S» - P >î~ ff. B <p t» S g? : o/ /oo Mespuolset (Sexe masculn). : Kaupungt (Vlles). Maaseutu (Comm. rur.)... Koko maa (Pays enter)., !. 00) ;. 00;.0 :. 0.0, Naspuolset (Sexe fémnn). Kaupungt (Vlles). Maaseutu (Comm. rur.).. I 0. Koko maa (Pays enter) ;. J.. ; ' Kuten taulukosta näkyy, ryhmtty mespuolnen väestö talouskunta-asemansa mukaan muuten kokonaan tosn kun naspuolnen, pats että ryhmässä»päähenklön ammatssa tomva perheenjäsenä» ol sekä mes- että naspuolsta väestöä suhteellsest mlte saman verran. Ensmäsessä ryhmässä (päähenklötä) ol mespuolnen väestö monn verron runsaslukusemp kun naspuolnen. Koko maassa se ol suhteellsest lähes kaks ja puol kertaa, maaseudulla enemmän kun kaks ja puol kertaa, mutta kaupungessa stä vaston e

54 täyttä kahta kertaa lukusemp kun naspuolnen väestö. Ammatttomen perheenjäsenten, samon kun henklöllsten palveljan ja näden perheenjäsenten ryhmssä ol taas naspuolnen väestö suhteellsest paljoa lukusemp kun mespuolnen, varsnkn kahdessa ensks mantussa ryhmässä. Etenkn kaupungessa asuven mes- ja naspuolsten henklöpalveljan lukua lmasevat luvut ovat eroavasuutensa taka slmn pstävät; mespuolsa henklöpal vel jota ol näet kaupungessa anoastaan. / 00, mutta naspuolsa S - /oo kaupunken koko me-, vast. naspuolsesta väestöstä. Kaks seuraavaa taulukkoa, edellnen absoluuttsn ja jälkmänen suhdeluvun, osottavat, mtenkä väestö jakaantu talouskunta-asemansa mukaan er elnkenoryhmssä. Nässä taulukossa on elnkenoryhmen luku katsottu hatatta votavan supstaa kahdeksaks, josta neljä ensmästä ja setsemäs ryhmä on pysytetty samanlasna kun nssä edellä estetyssä taulukossa, jossa elnkenoryhmtys on tullut kysymykseen. Muut ryhmät on muodostettu seuraavast. Ryhmään»julknen tomnta ja vapaat elnkenot» on yhdstetty elnkenoryhmät VVIII, ryhmään»muut ammatt» on yhdstetty elnke nc ryhmät IX ja X sekä ryhmään»tuntematon ta puuttuva ammatt» elnkenoryhmät XI. XIII ja XIV. Väestön ammattjako v. 0.

55 0 Répartton, de la populaton présente en personnes exerçant une professon et leurs a) Absoluuttset luvut. famlles, leurs gens de servce et famlles de ceux-c tfaprès la professon / 0. Chffres absolus. Elnkeno Professon l ) Päähenklöltä Personnes exerçant une professon Näden perheenjäsenä lman ammatta Membres de la famlle sans professon Päähenklön ammatssa tomva perheenjäsenä Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonnel du chef de famlle Henklöllsä palveljota Domestques attachés d la premère catégore Näden perheenjäsenä lman ammatta Membres de la famlle sans professon Molemm, sukup. D. s. Molemm, suknp. D. s. Molemmat sukup. D. s. Molemmat sukup. D. s. Molemmat sukup. D. s. Kaapungt. VtUes. Maanvljelys svuelnkenoneen 0 Teollsuus 0 Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta ta vapaat elnkenot. Muut ammatt Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä 0 Tuntematon ta puuttuva ammatt < l! J J 0 0J J 0 ;! * Yhteensä (Total) ' 0 '! Maaseutu. Communes rurales. Maanvljelys svuelnkenoneen Teollsuus Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta ta vapaat elnkenot. Muut ammatt Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Tuntematon ta puuttuva ammatt... 0, 0!! ^ ! ' H 0 0 Yhteensä f Total)! J l l0 0J Koko maa. Pays enter. Maanvljelys svuelnkenoneen Teollsuus Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta ta vapaat elnkenot Muut ammatt Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Tuntematon ta puuttuva ammatt ' 0 ' 0 ' ' ! 0 0 ; 0 0; 0!! ; Yhteensä (Total) 0' ') Traducton des rubrques: Agrculture et dérvés. Industre. Communcatons. d'une penson, de leur captal, ou de leurs rentes. Professon nconnue ou sans professons. Commerce. Servces publcs et professons lbérales. Autres professons. Personnes vvant

56 b) Promlleluvut. /00«Elnkeno Professon J ) Päähenklöltä Personnes exerçant une professon Mole m m snkup. D. s. Näden perheenjäsenä lman ammatta Membres de la famlle sans professon S..m. Molemm sukup. D.. Päähenklön ammatssa tomva perheenjäsenä Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonnel du chef de famlle Molemmat, sukup. S f. D s Henklöllsä palveljota Domestques attachés à la premère catégore T. Molemmat., sukup. D s Näden perheenjäsenä lman ammatta Membres de la famlle sans professon Molemmat sukup. D. s. Maanvljelys svuelnkenolleen Teollsuus Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta ta vapaat elnkenot. Muut ammatt Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Tuntematon ta puuttuva»mmatt Yhteensä (Total)..;... '. 0.0: v.. Kaupungt Vlles ; 0., *!.!.! 0.! MJ J ! : [0.0]. Maanvljelys svuelnkenoneen Teollsuus Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta ta vapaat elnkenot. Muut ammatt Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Tuntematon ta puuttuva ammatt Yhteensä (Total) M aase utu Communes rurales I \.; » [0.0] 0. Maanvljelys svuelnkenoneen Teollsuus Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta ta vapaat elnkenot Muut ammatt ', Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Tuntematon ta puuttuva ammatt Yhteensä (Total) Koko maa Pay* enter, [0.0] 0. ') Pour la traducton des rubrques vor pag. 0.

57 Jälkmäsestä nästä taulukosta käy lm, että er elnkenohaarojen vakutus väestön talouskunta-aseman muodostumseen on melkosest erlanen,, etenkn eräsn elnkenohaarohn nähden. Yleensä vodaan sanoa kun molemmat sukupuolet otetaan yhdessä että päähenklötä ol suhteellsest enmmän nssä elnkenoryhmssä, jotka yhteskunnallselta ja taloudellselta kannalta katsottuna ovat vähmmän arvosa (kolme vmestä ryhmää), sekä tärkemmstä elnkenoryhmstä enemmän nssä, jotka varsnasest kuuluvat kaupunklaselnkenohn, kun nssä; jotka ovat varsnasa maalaselnkenoja (tässä tapauksessa maanvljelys svuelnkenoneen). Tämä lmö johtuu tetyst stä, että er elnkenot tarjoovat er suuressa määrn tlasuutta perheen perustamseen sekä vakuttavat er lalla perheen koossa pysymseen. Ammatt t oma perheenjäsenä etä vaston ol vähmmän arvosssa elnkenoryhmssä suhteellsest vähemmän kun tärkemmssä elnkenoryhmssä. Jälkmässtä elnkenoryhmstä taas ol ammatttoma perheen jäsenä suhteellsest enmmän nssä,, jotka evät perheen jäsenlle läheskään samassa määrässä kun esm. maanvljelys svuelnkenoneen tarjoa tlasuutta ottaa osaa päähenklön ammatttomntaan. Maanvljelys svuelnkenoneen onkn se elnkenohaara, jossa päähenklön ammatssa tomva perheenjäsenä ol suhteellsest enmmn, koko maassa 0. / 00 maaseudulla 0. /oo J a kaupungessa. /oo- Mussa elnkenoryhmssä olvat nätä vastaavat suhdeluvut kaupungessa mtättömän penet. Maaseudulla stä vaston nstäkn elnkenoryhmstä muutamat esntyvät tosa huomattavammlla suhdeluvulla. Tuntuu muuten omtuselta, että puheena oleva henklötä esnty myöskn ryhmässä»eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä». Kaupungessa nätä henklötä ol tosn anoastaan kolme, mutta maaseudulla stävaston. Tätä sekkaa lähemmn tutkttaessa saatn selvlle, että nästä anakn valtavast suurn osa ol sellasa syytnklästen poka ja tyttärä, jotka ottvat osaa syytngnsaajan, tämän syytnknsä ohella harjottaman maatalouden töhn. Henklöllsten palveljan luku ol suhteellsest suurn elnkenoryhmssä»julknen tomnta ja vapaat ammatt» sekä»kauppa» ynnä ryhmässä»eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä». Mtä stten tulee er sukupuolta olevan väestön talouskunta-asemaan er elnkenoryhmssä, näyttää suurn prten sekä mehn että myöskn nasn nähden yleensä ptävän pakkansa se, mtä edellä on sanottu molemmsta suku* puolsta yhdessä. Muuten lenee syytä knnttää huomota shen erlasuuteen, mkä vallts mesten ja nasten talouskunta-aseman muodostumsessa kakssa elnkenoryhmssä ja varsnkn muutamssa nstä. Mespuolsa päähenklötä ol kakssa elnkenoryhmssä, sekä kaupungessa että maaseudulla, suhteellsest enemmän kun nasa, varsnkn maaseudulla ja etenkn taloudellsest ja yhteskunnallsest tärkemmssä elnkeno-

58 _ ryhmssä. Suhteellsest vähmmän ol naspuolsa päähenklöltä sekä saman elnkenoryhmän mespuolsn päähenklöhn verrattuna että tosten elnkenoryhmen naspäähenklöhn verrattuna ryhmässä >>kulkulatokset». Anmatttomen perheenjäsenten ryhmässä olvat stä vaston naset maaseudulla kakssa elnkenohaarossa sekä kaupungessa m ussa pats vmestä edellsessä valtavana enemmstönä. Suurn ol nden luku kulkulatos väestön keskuudessa (kaupungessa I. /oo J a maaseudulla. /oo)- Päähenklön ammatssa tomven mes- ja naspuolsten perheenjäsenten luku e kaupunkehn nähden lukujen penuuden taka herätä sen enempää melenkntoa. Maaseudulla taasen ol puheena oleva mes- ja naspuolsa henklötä ensmäsessä, neljännessä ja setsemännessä ryhmässä kumpakn suhteellsest jotenkn saman verran, mussa elnkenoryhmssä ol mehä suhteellsest enemmän kun nasa. Henklökohtassta palveljosta ol sekä kaupungessa että maaseudulla nasa kakssa elnkenoryhmssä monn verron enemmän kun mehä. Nän ol lata varsnkn kaupungessa.

59 II. Tärkempn elnkenohaarohn kuuluvan väestön ammattja yhteskuntaluokat. Edellsessä luvussa on tehty selkoa väestön elnkenoryhmtyksestä yleensä, knnttämättä huomota er elnkenoryhmn kuuluvan väestön ammattja yhteskuntaluokkajakoon. Näden vmeks manttujen sekkan valasemnen tulee olemaan tähän lukuun ssältyvän estyksen tarkotuksena. Sen ulkopuolelle jäävät luonnollsest elnkenoryhmät VIIIXI ja XIIIXIV syystä, että nhn kuuluva väestö esntyy tauluosastossa kussakn elnkenoryhmässä yhtenä luokkana. Lsäks on täytynyt jättää estyksen ulkopuolelle myöskn elnkenoryhmät VI ja VII ntä koskeven tetojen vallnasuuden taka (ks. johdantoa). Ryhmä XII, vakkakaan shen e ssälly varsnasta ammatt- ja yhteskuntaluokkajakoa. on stävaston tässä otettu mukaan sen melenknnon taka, jonka on omansa herättämään syytnklästen ryhmä, johon edellsessä luvussa on votu van svumennen kajota. Koska väestön talous kunta-asemaa koskevat tedot ovat muhn, pats maatalousväestöön nähden, varsn vähän luotettava, on nden kästtely tässä luvussa kohdstettu anoastaan manttuun väestöön ja snäkn yksnomaan A-ryhmän luokkn.. Maatalousväestö. Nnkun edellsessä luvussa jo on manttu, kuulu maatalousväestöön vuoden 0 lopussa kakkaan l> henkeä el. % maan väestöstä. Kaupungessa ol maatalousväestöä henkeä el. % kaupunkväestöstä ja maaseudulla henkeä el. % maalas väestöstä. Maatalouden päähaarojen mukaan ryhmtty maatalousväestö seuraavast: Kaupungt Maaseutu Koko maa Maanvljelys ja karjanhoto 0 0 Puutarhatom 0 Mejertom Metsänhoto Metsästys, kalastus ja poronhoto Yhteensä

60 OY Kuten nästä luvusta käy lm, ol maatalousväestöä kaupungessa van pen murto-osa sen koko luvusta el prosentessa lmotettuna 0.. Ja todennäkösest tämä luku ols veläkn penemp, elle Helsngn. Turun, Porn. Tampereen, Vpurn ja Vaasan kaupunkehn nähden, kuten akasemmn on manttu, ols ollut pakko käyttää näden kaupunken todellsen väenlaskun tetoja. Nähn tetohn näet ssältyvät myöskn tlapäsest kaupungssa oleskelevat (matkustavaset y. m. s.), ss henklötä, jotka evät olleet näden kaupunken krkonkrjossa. Ekä lene epälystäkään stä että hedän joukossaan ol myöskn maatalousväestöön kuuluva henklötä. Kunka suur vmeks manttujen luku ol, stä on tetyst mahdotonta edes suunnlleen sanoa. Mutta anakn mtä tulee maanomstajen lukuun, joka kaupungessa esllä olevan tlaston mukaan ol, lenevät nstä van harvat olleet kaupunken krjossa ja todella kaupunk väestöä. Kuhunkn maatalouden päähaaraan kuuluva väestö ryhmtty kaupunken ja maaseudun kesken, prosentessa lmotettuna, seuraavast: Kaupungt Maaseutu Maanvljelys ja karjanhoto 0.. Puutarhatom.. Mejertom.. Metsänhoto.. r, Metsästys, kalastus ja poronhoto. o. o Kakk ryhmät 0.. Tässä lenee syytä huomauttaa, että ryhmässä»metsästys, kalastus ja poronhoto» vmeks manttu elnkeno kästtää anoastaan porolappalaset, «kä koko stä väestöä, joka mahdollsest sa pääasallsmman tomeentulonsa poronhodosta. On nmttän huomattava, että esm. useat talollset ja kruununmetsätorppart Lapn ja usessa Kemn khlakunnan kunnssa harjottavat nn laajassa mtassa poronhotoa, että se on hellä kakken tärkempänä tomeentulon lähteenä, maanvljelyksen ja karjanhodon ollessa anoastaan svuelnkenona. Tällaset henklöt ovat tässä tlastossa kutenkn luetut maatalousväestön joko.. ta. ammattluokkaan (ks. taululte I). Porolappalasa ol kakkaan anoastaan henkeä, jotka asuvat seuraavssa Lapn ja Perä- Pohjolan kunnssa: Inarssa. Sodankylässä, Enontekössä, Kttlässä, Muonossa ja Yltornossa. Poronhoto pamentolastaloutena on ss Suomessa avan loppumasllaan. Kuhunkn maataloushaaraan kuuluven ammatssa-tomven luku, verrattuna shen kuuluvaan väklukuun, käy lm seuraavasta taulukosta. Väestön anmattjako v. 0. H

61 Populaton totale et actve agrcole, d'après dfférentes branches ^agrculture / 0. M a a t a l o u s h a a r a Dfférentes branches d'agrctuture Väestön luku Populaton totale Stä ammatssato m va Populaton actve 00 anmutssa- tomvaa koht muuta väestö Non actfs en % des actfs Maanvljelys ja karjanhoto Agrculture et élevage Puutarhatom Hortculture Mejertom Latere Metsänhoto Sylvculture Metsästys, kalastus ta poronhoto Chasse, pêche ou élevage des rennes Yhteensä (Total) 0 / JO / /(O.....! ' Tästä taulukosta käy lm, että maatalouteen kuuluvat ammatssa-tomvat ryhmttyvät er maataloushaarohn suhteellsest jonkun verran tosn kun koko maatalousväestö. Tärkemmssä maatalouden haarossa:»maanvljelys ja karjanhoto» sekä»metsänhoto» ol eroavasuus kutenkn varsn vähänen el anoastaan 0. /oo- Taulukon vmenen sareke osottaa, kunka paljon kussakn maataloushaarassa tul 00 ammatssa-tomvaa el elättävää koht muuta väestöä el elätettävä. Elätettäven luku ol suhteellsest penn»mejertomessa» sekä suurn kahdessa vmesessä maatalouden haarassa. Yhteskunnallselta kannalta katsottuna on tärkeää tuntea, mllä tavon väestö jakaantuu asemansa mukaan ammatssa, s. o. paljonko stä on tsenäsä ammatnharjottaja ja muta hehn verrattava sekä paljonko epätsenäsä r s. o. työväkeä ja palveluskuntaa, sekä lsäks, mssä määrn kummassakn ryhmässä er sukupuolet ovat edustettuna. Maatalousväestöön kuuluvat ammatssatomvat ryhmttyvät näden er näkökohten mukaan, maataloushaarottan, seuraavan taulukon osottamalla tavalla. Snä on tsenäsks ammatssa-tomvks luettu: ensmäsessä maataloushaarassa ne, jotka I taulultteen mukaan kuuluvat ammattluokkn sekä työväeks luokkn kuuluvat. Mussa maataloushaarossa on tsenäsks luettu I taulultteen mukaan a-kohtn merktyt ja työväeks b-kohdssa olevat.

62 Populaton actve agrcole par stuaton et par sexes l / 0. Maatalous haara Dfférentes branches cl'agrculture Maanvljelys ja karjanhoto Agr-\ culture et élevage 00 Puutarhatom Hortculture Mejertom Latere Metsänhoto Sylvculture j Metsästys, kalastus ta poronhoto Chasse, pêche ou élevage des rennes "a> M > J 0 0; 0 I Itsenässtä : Chefs et employés Mehä Hommes Nasa Femmes.: 0 0/ /o Mehä Hommes.. j.. Työväestä : Ouvrers. 00J. 0.. ; Nasa Femmes.0 Yhteensä (Total)\OQ 0' 0.J00. l0.0 0J.0 0/ /o.... Maatalousväestön ammatssa-tomvsta ol ss tsenäsä ammatnharjottaja 0 ja työväkeä, joten 00 tsenästä koht tul työlästä. Itsenässtä ol / 0 mehä ja van / 0 nasa. Työväestä stä vaston ol nasa enemmän kun / (.0 %). Suhde tsenästen ja työväen luvun välllä ol er maataloushaarossa tuntuvast erlanen. Vmesessä maataloushaarassa lueteltujen er elnkenojen luonteesta sellasna kun ntä mellä harjotetaan johtuu, että nhn kuuluvat olvat kakk tsenäsä ammatnharjottaja. Penn ol työväen luku tsenästen lukuun verrattuna tosessa maataloushaarassa sekä suurn neljännessä, johtuen tetenkn tämän maataloushaaran laajaperäsestä luonteesta. Itsenäsä naspuolsa ammatnharjottaja ol enmmän (. o ) nejertomessa, mkä lmö on nähtäväst yhteydessä sen kanssa, että ammattoppneet tässä, samon kun puutarhatomessakn, ol enstedossa merkttävä näden elnkenoryhmen a-kohtaan. Penn ol tsenästen nasten luku (. %) metsänhotoelnkenossa. Myöskn työväestä ol nasa suhteellsest enmmn mejertomessa el kokonasta. % sekä vähmmn metsänhodossa. Puutarhatomessa ol vastaava luku. % sekä maanvljelyksessä ja karjanhodossa. o. Maanvljelyksestä ja karjanhodosta elävät ammatssa-tomvat on. tämän maataloushaaran ernomasen tärkeyden vuoks, esllä olevan julkasun I taulultteessä, kuten edellä on manttu, ryhmtetty hedän yhteskunnallsta ase-

63 0 maansa ja ammattansa slmällä ptäen er luokkaan, sekä vmenen luokka asunnon omstuksen mukaan kahteen alaryhmään. Koska tämä luokkajako on varsn meltäknnttävä ja stä koskevat tedot, mtä maaseutuun tulee, verrattan luotettavat, otetaan se seuraavassa lähemmn kästeltäväks. Kaupungt on katsottu parhaaks jättää tässä kokonaan huomoon ottamatta, osaks syystä, että ntä koskevat luvut ovat mtättömän penet, mutta pääasassa sen vuoks, että ne, kuten svulla on huomautettu, evät rttävän tarkast vastaa todellsa oloja, varsnkaan maanomstajn nähden. Maaseudun puheena olevat ammatssa-tomvat ryhmttyvät er yhteskuntaluokkn seuraavast: Absoluuttset luvut. Maanomstaja Kruunun- ta uudstalojen haltjota.. Vrkatalojen vuokraaja 0.0. Itsenästen tlojen vuokraaja.. Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa, kruununmetsätorppareta 0.. Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa ruuassaan.. Vouteja, työnjohtaja ja muta ammattoppneta..... Palkollsa säntäväen ruokakunnassa.. Pävätvöläsä 0. Yhteensä Johdannossa on jo estetty, mkä arvo ja luotettavuus nälle luvulle on annettava, jotenka tässä vttaus snne lenee rttävä. Kuten lukusarjosta käy lm, olvat vuoden 0 lopussa varsnasen maanvljelys väestön ammatssa-tomvsta enmmät sellasa, jotka kuuluvat n. s. tlattomaan väestöön. Jos tlaton väestö tässä otetaan tämän sanan ahtaammassa merktyksessä, s. o. luetaan shen anoastaan neljä vmestä luokkaa, saadaan tlallsten ja tlattomen ammatssa-tomven luvuks: Tlallsa % Tlattoma / Jos taas otetaan tlattomat tämän sanan laajemmassa merktyksessä, s. o. luetaan shen myöskn vdes luokka, jonka luokan ammatssa-tomvat M

64 henklöt ovat vuokranantajasta verrattan rppuvassa asemassa, muodostuvat luvut seuraavks: Tlallsa % Tlattoma %. 0. Sen merktyksen taka, mkä maanomstajv.a on maaseudun yhteskuntarakenteessa, on nden luku omansa herättämään avan erkosta melenkntoa. Maanomstaja ol anoastaan 0 el 0. /oo varsnaseen maanvljelysväestöön kuuluvsta ammatssa-tomvsta. Vertalua varten e maanomstajen luvusta vuodelta 00 valtettavast ole krkonkrjan mukasa tetoja, mutta kyllä stävaston vuoslta 0 ja 0. Vuonna 0 ol maanvljelyksestä elävä maanomstaja 0 ja v Tlattoman väestön Alakomtean keräämen tetojen mukaan p:ltä syysk. 0, jotka tedot ovat luotettavmmat, mtä mellä maanomstajen luvusta on julkastu, ol maanvljelyksestä tomeentulonsa saapa maanomstaja 0. Tämän mukaan ols ss maanvljelyksestä eläven maanomstajen luku vme vuoskymmenellä lsääntynyt el. %. Mutta, kuten jo johdannossa manttn, on sellä lähemmn estetystä systä maanomstajen luku esllä olevan tlaston mukaan jonkun verran todellsta suuremp; kunka paljon, stä on mahdotonta sanoa.»sen vuoks on varovasnta, että estettyjen lukujen nojalla e tehdä ptkälle menevä johtopäätöksä maanomstajen luvussa tapahtuneeseen kehtykseen nähden. On kutenkn tunnettua, että maanomstajan luku sekä valton ja kunten että ykstysten tomesta tapahtuneen maanpalstotuksen kautta on vuosna 00 huomattavast lsääntynyt. Valton asutustomnnan tulokssta käy lm, että joko sen suoranasesta tomenpteestä ta kunten ja maanosto-osuuskunten vältyksellä on manttuna akana muodostettu 0 manttaalnpantua pkkutlaa sekä 0 palstatlaa el yhteensä tsenästä tlaa. Samon on ykstysten tomesta, sen mukaan mtä Pää. tomstolle asata tedusteltaessa on lmotettu, usessa seurakunnssa tlojen lohkomsen kautta muodostettu paljon uusa tloja. Esmerkknä manttakoon Kkala, Vljakkala, Säkylä, Kuusjok, l, Henäves ja Valkeala. l ) ') Kkalan pastornvrastosta lmotettn, kysyttäessä syytä maanomstajen luvun suureen enemmyyteen v. 0 verrattuna vuoteen 0, että useampa taloja ol näden vuosen välsenä akana kokonaan jaettu lohkotloks ekä enää ollut paljonkaan sellasa taloja, joden kaukasemmsta masta e ols lohkotloja muodostettu. Kuusjoelta krjotettn, että ykstysten tomesta ol mon talo jaettu jopa 0:een, veläpä useampaankn osaan, ja että ol kylä, jossa e ollut yhtään taloa entsessä ko'ossaan. Esmerkkejä vos jatkaa, mutta rttäkööt nämä osotukseks stä, että vme vuoskymmenellä on ykstysten tomesta syntynyt paljon, epälemättä tuhatmäärn, sellasa uusa lohko- ja palstatloja er osssa maata, joden omstajat hankkvat anakn pääasallsmman tomeentulonsa maanvljelyksestä ta sen svuelnkenosta.

65 Er läänen maaseudulla ryhmttyvät varsnasesta maanvljelyksestä elävät ammatssa-tomvat henklöt yhteskunnallsen asemansa mukaan seuraavast. Populaton actve agrcole selon les groupes professonnels l / n 0, par gouvernements. A m mattluokka Catégore professonnel l ] «a a & fr fl. Maanomstaja. Kruunun- ta uudstalojen haltjota. Vrkatalojen vuokraaja. Itsenäsen tlan vuokraaja.. Lampuoteja ja raaatorppareta, jotka ovat päätlan alasa, kr.-metsätorppareta. Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa muassaan.... Vouteja, työnjohtaja ja muta ammattoppneta. Palkollsa säntäväen ruokakunnassa. Pävätyöläsä ! J! ; ; 0 0! ; ! : 0J I! 0 0 Yhteensä (Total) ' 0! 0 ' Yhteensä (Total) P rom llelu kuja,.!.! 0.0! l.sj.j.l : En / ! Pour la traducton des rubrques vor les tableaux, pag..

66 Tämän taulukon absoluuttssta luvusta käy lm, että maanomstajen luku ol penn Uudenmaan ja suurn Vpurn läänssä. Vpurn läänn jälkeen ol maanomstaja enmmn Vaasan ja stä lähnnä Oulun läänssä. Kruunun- ta uudstalojen haltjota, jota koko maassa ol enää anoastaan, ol enmmn Vpurn läänssä. On kutenkn huomattava, että nämä Vpurn läänn»kruununtalojen haltjat» evät olleet kruununtalojen ta uudstalojen haltjota samassa melessä, kun mtä nällä kästtellä ymmärretään muhn läänehn nähden, vaan olvat ne entsten lahjotusmaden lampuoteja, jotka evät velä 0 loppuun mennessä olleet saaneet perntökrjoja. Varsnasa kruunun- ta uudstalojen haltjota ol enmmän Oulun läänssä, jossa kruununuudsasutuksella yhä velä on suurmmat kehtysmahdollsuudet. Mutta täälläkn ol näden luku, joka velä muutama vuoskymmenä takapern ol varsn huomattava, kutenkn jo supstunut verrattan vähn (), johtuen stä, että vanhoja kruununtaloja on ostettu pernnöks nopeammn, kun mtä uusa kruummuudstaloja on perustettu. Oulun läänn jälkeen ol puheena olevaan luokkaan kuuluva ammatnharjottaja enmmän Kuopon sekä Turun ja Porn läänessä. Vrkatalojen vuokraaja, johon luokkaan, kuten akasemmn on jo manttu, on luettu sekä kruunun- että krkollsvrkatalojen vuokraajat, josta jälkmäset kutenkn ovat avan penenä vähemmstönä, ol enmmän kolmessa ensmäsessä läänssä ja nstä enmmän Turun ja Porn läänssä (); vähmmän ol ntä Vpurn läänssä (). Itsenästlojen vuokra järjestelmä ol enmmän vallalla Kuopon läänssä ( henkeä). Yleensä se on enemmän levnnyt nssä läänessä, jossa joko pen- ta keskkokonen vljelys on valltsevana, kun nssä, jossa suurvljelyksellä on tyyssjansa (Uudenmaan. Turun ja Porn sekä Hämeen läänt). Lampuoteja ja maatorppareta (s. o. sompen torppen haltjota) sekä kruununmetsätorppareta ol enmmän Turun ja Porn ( ) sekä vähmmän Vpurn läänssä ( ). Muonatorppareta ja muonamehä sekä omassa ruuassaan oleva renkejä ol enmmän Uudenmaan ( ), vähmmän Oulun läänssä (0). Myöskn Turun ja Porn sekä Hämeen läänessä ol näden luku huomattava ( ja 0). Kolme ensmästä läänä muodostaakn sen alueen, jossa muonamesjärjestelmä yhtenä maataloustyöväen palkkausmuodosta on ernomasen tärkeä ja jossa sllä on jo vanhat juuret. Tältä alueelta on muonamesjärjestelmä levnnyt muhn läänehn, saaden nässä enmmän jalansjaa Vpurn ja Mkkeln läänessä, pääasassa kutenkn, kuten tunnettu, kummankn länsosssa. Ammattoppneen maanvljelystyöväen luku (luokka ), joka koko maassa ol verrattan vähänen ( ), ol suurn, kuten luonnollsta, Uudenmaan, Turun ja Porn sekä Hämeen läänessä ja stä lähnnä Vpurn läänssä, jonka

67 erässä kunnssa, samon kun kolmessa ensks mantussa läänssäkn, on paljon suurtlallsa, jotka työnjohtajkseen tarvtsevat ammattoppnutta maanvljelystyöväkeä. Isäntäväen ruuassa oleva palkollsa ol enmmän Turun ja Porn ( ) ja stä lähnnä Kuopon läänssä ( ) sekä vähmmn Mkkeln läänssä ( ). Pävätyölästen luku ol suurn Turun ja Porn sekä Kuopon läänessä ( ja 00), penn Oulun läänssä ( 0). Er yhteskuntaluokkn kuuluvan ammatssa-tomvan maatalousväestön suhteellnen merktys, mkäl tätä vodaan luvulla lmasta, käy er läänehn nähden lm puheena olevan taulukon jälkmäsestä osasta. Tästä nähdään, että ammatssa-tomvan varsnasen maanvljelysväestön ammattluoktus, yhteskunnallselta kannalta katsottuna, ol edullsn Vpurn läänssä, jossa enemmän kun puolet ammatssa-tomvsta ol maanomstaja, epäedullsn Hämeen läänssä, jossa näden luku ol van. /oo- Uudenmaan läänssä ol vastaava luku jotenkn yhtä alhanen (. /oo)> e *kä paljoa korkeamp myöskään Turun ja Porn läänssä (. /oo)- Mkkeln ja Kuopon läänssä ol kummassakn ammatssa-tomvsta non / sekä Vaasan ja Oulun läänssä vähän valla / maanomstaja. Musta ammattluoksta lenee tässä syytä knnttää erkosta huomota anoastaan vmeseen el pävätyölästen luokkaan. Tämä maatalousväestön rtonasn luokka ol erttän runsaast edustettuna mussa pats Vpurn läänssä. Vme manttua läänä lukuunottamatta muodost se jokasessa läänssä suurlukusmman luokan. Suhteellsest suurn ol pävätyölästen luku Kuopon ja Mkkeln läänessä (. ja 0. / 00 ) sekä nätä lähnnä Hämeen läänssä (0. /oo)- Huomattavast penemp, mutta slt varsn merktsevä, ol nden luku Uudenmaan (. / 00 ), Turun ja Porn (. / 00 ) sekä Vaasan läänessä (. /oo)- Oulun läänssä ol ntä velä enemmän kun x j z, mutta Vpurn läänssä van 0. / 00 ammatssa-tomvan varsnasen maanvljelysväestön luvusta. Kuten jo akasemmn on manttu, on pävätyölästen luokka esllä olevan tutkmuksen taulultteessä I jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, olko hellä omaa asuntoa (tsellsä, mäktupalasa), va olvatko he omaa asuntoa valla (losa y. m.). Tämän jakoperusteen mukaan ryhmttyvät maatalouspävätyöläset koko maahan nähden sten, että nstä ol sellasa, jolla ol oma asunto 00 el. %, sekä sellasa, jolla e ollut omaa asuntoa el. / 0. Er läänen vastaavat luvut taas olvat seuraavat:

68 Maatalouspävätyöläsä, jolla Lään ol oma e ollut omaa asunto asuntoa abs. % abs. % Uudenmaan.0.o Turun ja Porn.. Hämeen 0.. Vpurn Mkkeln. 00. Kuopon Vaasan.. Oulun Kokomaa 00.. Asunnon omstus, sosalselta kannalta katsottuna, merktsee työläselle yleensä parempa asunto-oloja ja taloudellsest melkosta omasuuden lsää sekä muutenkn on omansa tekemään palkkatyöläsen yhteskunnallsest rauhallsemmaks. Tältä kannalta katsottuna olvat ss maatalouspävätyölästen olot yleensä parammat Turun ja Porn läänssä sekä huonommat Mkkeln ja Kuopon läänessä. Mkkeln läänssä ol anoastaan / å :\\å maatalouspävätyölässtä oma asunto sekä Kuopon läänssä e täyteen / 'M&, mutta mussa läänessä stävaston joko lähes / :lla ta enemmällä kun puolella, jopa Turun ja Porn läänssä lähemmäs / :lla. Seuraavassa on velä tahdottu knnttää huomota shen, yhteskunnallselta kannalta epälemättä varsn tärkeään sekkaan, mtenkä maanomstajen luku suhtautuu muhn puheena ollesn ammattluokkn kuuluven ammatssatomven lukuun. Maanomstajks on tässä tapauksessa luettu myöskn kruunun- ja uudstalojen haltjat, koska he tavallaan ovat maanomstaja, vakkakn hedän omstusokeutensa on rajotettu. E ole kutenkaan p.etty tarpeellsena verrata maanomstajen lukua jokaseen muuhun luokkaan erkseen, vaan on yleskatsauksellsuuden vuoks menetelty sten, että muut yhteskuntaluokat on ryhmtetty kahteen pääryhmään:»vuokraajn» (luokat ) ja»maanvljelystyöväkeen» (luokat ). Edellsessä pääryhmässä on muodostettu kaks alaryhmää:»tsenästlojen ja vrkatalojen vuokraaja» (luokat ja ) sekä»lampuottlojen ja maatorppen vuokraaja» (luokka ). Jälkmänen pääryhmä on samon jaettu kahteen alaryhmään:»vuospalveluksessa oleva» (luokat ) sekä»pävätyöläsä» (luokka ). Seuraavasta läänttän tehdystä taulukosta, jossa anoastaan maaseutu on otettu huomoon, käy lm, paljonko edellä manttuhn ryhmn kuuluva ammatssa-tomva ol kutakn 00 maanomstajaa koht. Väestön ammnttjako v. 0.

69 00 maanomstajaa koht Vuokraajn Maataloustyö väkeä ä t n Yl teersa Itsenästlojen ja vrkatalojen Lampuottlojen ja maatorppen Vuospalveluksessa oleva Pävätyöläsä Yhteensä Uudenmaan Turun ja Porn Hämeen Vpurn Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun Koko maa Kuten taulukosta näkyy, ol 00 maanomstajaa koht keskmäärn koko maassa tsenästlojen ja vrkatalojen vuokraajaa sekä 0 lampuota ja maatorppara. Toselta puolen ol samon 00 maanomstajaa koht vuospalveluksessa olevaa sekä pävätyölästä. Mtä er läänehn tulee, havataan taulukosta, että nden välllä on varsn tuntuva eroavasuuksa. Vuokrajärjestelmä ol suhteellsest vomakkan Turun ja Porn, Hämeen sekä Uudenmaan läänessä, hekon Vpurn läänssä. Vodaanpa sanoa, että sllä vmeks mantussa läänssä maanomstuksen rnnalla tuskn ol sanottavaa merktystä. Sama lmö ol vallalla myöskn maataloustyöväkeen nähden; stäkn ol suhteellsest enmmän kolmessa ensmäsessä läänssä, vähmmän Vpurn läänssä. Maanvljelystyöväen, samon kun vuokraajenkn, suhdelukujen nojalla vodaan läänt jakaa neljään tosstaan selväst eroavaan alueeseen: ) Uudenmaan, Turun ja Porn sekä Hämeen läänt; ) Vpurn lään; ) Mkkeln ja Kuopon läänt; sekä ) Vaasan ja Oulun läänt. Tämä lmö on avan luonnollnen ja tosoloja vastaava. Uudenmaan, Turun ja Porn sekä Hämeen läänessä, jossa suurmaanomstus ja suurvljelys ovat enemmän vallalla kun muualla, on vuokra järjestelmän levenemselle olemassa kokonaan tosenlaset edellytykset kun nssä läänessä, jossa on valltsevmpana joko pkkumaanomstus ja pkku - vljelys (Vpurn lään) ta keskkokonen maanomstus ja keskkokonen vljelys (Mkkeln, Kuopon, Vaasan ja Oulun läänt). Samon palkkatyöväen tarvs suurvljelysseudulla on paljoa suuremp kun sellä, mssä pen- ta keskkokosvljelys ovat vallalla. Että maanvljelyspalkkatyöväkeä Mkkeln ja Kuo-

70 pon läänessä ol suhteellsest enemmän kun Vaasan ja Oulun läänessä, saa seltyksensä stä, että edellsessä läänryhmässä on suhteellsest enmmän vallalla suuremp ja jälkmäsessä penemp keskkokosvljelys, joden kummankn vljelysmuodon työntarve luonnollsest on er suur. Stä pats vakuttaa Mkkeln ja Kuopon läänen maatalouspalkkatyöväen suhteellseen runsauteen loste t suur paljous nässä läänessä. Nnkun tämän luvun johdatussanossa jo manttn, on sellä estetystä syystä väestön talouskunta-aseman kästtely tässä luvussa rajotettu yksnomaan varsnasen maanvljelysväestön luokkn. Tosen, kolmannen ja neljännen luokan penuuden taka on seuraavassa yhdstetty tonen luokka ensmaseen luokkaan, sekä kolmas ja neljäs luokka keskenään. Lsäks on tse talouskunta-asemaa koskeva ryhmttely katsottu hatatta votavan supstaa sten, että henklöllset palveljat ja näden perheenjäsenet ntä koskeven mtättömän penen lukujen taka on yhdstetty päähenklöden ammatttomen perheenjäsenten kera yhdeks ryhmäks nmellä»muta ammattn kuuluva». Tässä kosketeltuja sekkoja valasee seuraava taulukko. Maanomstajat ja vuokraajat perhenensä ryhmtettynä mukaan a / ]:J 0. talouskunta-aseman A m m n t t n o k k a Päähenklöltä Päähenklön ammatssa tomva perheenjäsenä Muta ammattn kuuluva Maanomstaja (ynnä kruunun- ja uudstalojen haltjota) Vrkatalojen ja tsenästlojen vuokraaja.. Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa, kr.-metsätorppareta... Yhteensä /no / /oo / /oo.... Nnkun tästä taulukosta käy lm, ol maanomstajen luokassa vähmmän sellasa ammattn kuuluva henklötä, jotka elvät ammatnharjottajan ammatttomnnan varassa.»muta ammattn kuuluva» ol näet maanomstajen luokassa van. /oo' k un ntä ol 0. /oo tosessa ja. / 00 kolmannessa luokassa. Samon näyttää sltä, kun maanomstus ols omansa edstämään perheenjäsenten osanottoa päähenklön ammatttomntaan suuremmassa määrässä kun vuokrajärjestclmä. olkoonpa stten ky-

71 _ symyksessä vrkatalojen ja tsenästlojen takka lampuot- ja torpantlojen vuokraus.. Teollsuusväestö. Teollsuusväestö on esllä olevan tutkmuksen taulultteessä ryhmtetty er luokkaan teollsuuden er haarojen perusteella. Mantun taulultteen koko maata ja kaupunkeja koskevassa osassa on teollsuushaarat»sulatot ja metallen jalostuslatokset» sekä»konepajat ja koneteollsuus» yhdstetty yhdeks teollsuusluokaks. Tämä sen vuoks että maan suurmpn kaupunkehn nähden, jota koskevat ammatttedot saatn nden todellsessa väenlaskussa / 0 kerätystä tedosta, mantun tedustelun tuloksssa e nätä teollsuushaaroja ole votu erottaa tosstaan. Samasta syystä esntyy puheena olevassa taulultteessä koko maahan ja kaupunkehn nähden ammattluokka»luokttamattomat», jota alkuperäsessä ammattkaavakkeessa e ole. Kukn luokka on ammattaseman mukaan jaettu kahteen ryhmään, josta edellseen (a-ryhmään) on luettu työnantajat, päällystö ja konttorhenklöt perheneen, sekä jälkmäseen (b-ryhmään) työntekjät perheneen. Kahdeksannessa luokassa,»puuteollsuus», on stä pats työlästen ryhmä jaettu kahteen alaryhmään, josta tonen kästtää»työntekjötä metsänhakkuussa, utossa y. m.» (b-ryhmä), tonen»työntekjötä sahossa, puusepäntehtassa y. m.» (c-ryhmä). Teollsuusväestö, joka koko maassa ol 0 el. %, stä kaupungessa 0 el. % ja maaseudulla 0 el. %, ryhmtty edellämanttujen teollsuusluokan kesken seuraavan taulukon osottamalla tavalla. Samasta taulukosta käy lm myöskn kuhunkn ammattluokkaan kuuluven ammatssa-tomven luku sekä näden lukusuhde saman teollsuusluokan muuhun väestöön.

72 Populaton totale et actve ndustrelle par dfférentes branches de l'ndustre ;U / 0. Kaupungt Vlles Maaseutu Communes rurales Koko maa Pays enter Teollsuus l a ara Dfférentes branches de l'ndustre Väestön luku Populaton totale Stä ammatssa-tomva Populaton actve II? «* c* tl Väestön luku Populaton totale IVO Stä ammatssa-tomva Populaton actve 0/ c e = o T - S'l Väestön luku Populaton totale Stä ammatssa-tomva Populaton actve. Kavosteollsuus Sulatot ja metallen jalostuslatokset 0.. Konepajat ja koneteollsuus. Kv-, sav-, las- y. m. s. teollsuus j.. Nahka- ja karvateojlsuus 0.. Tekstlteollsuus Vaatetusteollsuus.. Paperteollsuus 0.. Puuteollsuus. 0. Rakennusteollsuus 0.. Kemallnen y. m. s. teollsuus..... Valasu-, lämmtys- ja sähköteollsuus.. Ravntoaneteollsuus.. Väk- ja mallas juomateollsuus Tupakka- y. m. nautntoaneteoll- suus '.. Graafnen ja tadeteollsuus Muu teollsuus,.. Luokttamattomat , ' (0.0) l!! 0' !. o; ; ' J , ! Yhteensä (Total) ) Pour la traducton des rubrques vor les tableaux, pag ö!

73 0 Tämän taulukon koko maata koskevasta osasta käy lm, että suhteellsest suurn osa teollsuusväestöä, samon kun ammatssa-tomvakn, sa elatuksensa puuteollsuudesta; edellsä ol. /oo> jälkmäsä. /oo- Stä lähnnä, teollsuus väestön lukumäärään nähden huomattavn teousuushaara ol vaatetusteollsuus, johon kuuluvaa väestöä ol. / 00 sekä ammatssa-tomva. /oo- Samalta kannalta katsottuna ol vähäpätösn teousuushaara kavosteollsuus; shen kuulu väestöä. /oo J a ammatssa-tomva. % 0. Erkseen kaupungessa ja maaseudulla esntyvät er teollsuushaarat tosnsa verrattuna sekä väklukunsa että ammatssa-tomven luvun puolesta hyvn ervomasna. l Kaupungessa olevsta teollsuushaarosta ol, kun nhn kuuluvaa väestöä kokonasuudessaan pdetään slmällä, ens sjalla rakennusteollsuus (. /oo)- Stä lähnnä olvat vaatetusteollsuus (. /oo)> metallteollsuus (luokat ja yhteensä. /oo)> puuteollsuus (. /oo) J a tekstlteollsuus (0. /co)- Musta teollsuushaarosta ol huomattavamp sja ravntoaneteollsuudella (. /oo)- Penn ol väestön luku kavosteollsuudessa. (O. /oo)- Ammatssa-tomven luku ol suurn vaatetusteollsuudessa (. o /oo)> stä lähnnä rakennus- (. %o)> tekstl- (. %o)> metall- (0. / 00 ) ja puuteollsuudessa (. %o)> penn kavosteollsuudessa (O.o / 00 ). Maaseudulla ol runsasväestösn teousuushaara puuteollsuus, johon kuulu enemmän kun / (. / 00 ) maaseudun teollsuusväestöstä. Stä lähnnä väkrkkan ol paperteollsuus (. /oo)> sen jälkeen vaatetus- (. /oo) sekä metallteollsuus (. /oo)- Vmeks manttuun teollsuuteen kuuluvasta väestöstä ol. / 00 tosessa ja 0. / 00 kolmannessa teollsuusluokassa. Rakennusteollsuus, josta kaupunken teollsuusväestöstä sa suhteellsest suurn osa elatuksensa, tarjos maaseudulla tomeentulon anoastaan. / 00 :lle. Vähäsn merktys maaseudun teollsuus väestölle ol graafsella ja tadeteollsuudella (. /oo)- Ammatssa-tomven luvun puolesta ol puuteollsuus, samonkun stä elävä kok > väestönkn lukuun nähden, ens sjalla (. /oo)- T ' sella sjalla ol vaatetus- (. /oo)> kolmannella paper- (0.o / 00 ), neljännellä metall- (. /oo) J a vdennellä rakennusteollsuus (. / 00 ) sekä, vmesellä kavosteollsuus (. /oo)- Jos verrataan kaupunkeja ja maaseutua tosnsa, ptäen slmällä stä, mhn teousuushaarohn kuulu tosessa ta tosessa enemmän sekä väestöä että ammatssa-tomva, nähdään, että väestöä ol., 0.,. ja.-. teollsuushaarassa kaupungessa enemmän kun maaseudulla, sekä ammatssa-tomva samossa teollsuushaarossa ynnä lsäks. &.,. ja. teollsuushaarassa. Mtä nhn taulukon sarekkehn tulee, jotka osottavat, paljonko kussakn teollsuushaarassa ol 00 ammatssa-tomvaa koht muuta väestöä, käy nstä lm, että koko maassa tällasta ammatssa-tomven ansotomnnan va-

74 rassa elävää väestöä ol suhteellsest enmmän.,.,.,.,. ja. &. teollsuusluokassa, joden suhdeluku vahtel :sta (. &. luokka) :ään (. luokka), vähmmän. ja. teollsuusluokassa, josta edellsen suhdeluku ol anoastaan, jälkmäsen. Muden teollsuusluokken suhdeluku vahtel 00:sta (. luokka) 0:aan (. luokka). «Mtä puheena olevn suhdelukuhn tulee erkseen kaupungessa ja maaseudulla, on ylenen havanto se, että ne maaseudulla melken pokkeuksetta olvat suuremmat kun kaupungessa. Jos jätetään huomoon ottamatta. teollsuusluokka, jota kaupungessa edust van yks ammatnharjottaja, sekä. luokka, joka maaseutuun nähden ol olematon, ol kaupungessa anoastaan kolmessa teollsuusluokassa,.,., ja., ammatssa-tomven ansotomnnan varassa elävä suhteellsest enemmän kun maaseudulla, ja nstäkn kahdessa jälkmäsessä anoastaan mtättömän vähän enemmän. Asemansa mukaan ammatssa ryhmttyvät teollsuuteen kuuluvat ammatssa-tomvat seuraavast: Kaupungt Maaseutu Koko maa abs. % abs. % abs. / 0 Itsenäsä ' Työväkeä Yhteensä 00.o tsenästä koht ol työväkeä kaupungessa, maaseudulla ja koko maassa henkeä. Er teollsuushaarohn ryhmttyvät ammatnharjottajat ammattaseman mukaan seuraavan taulukon osottamalla tavalla.

75 Populaton actve ndustrelle par stuaton l / l 0. Kaupungt Vlles Maaseutu Communes rurales Koko maa Pays enter H-? - S> - S S g T e o s u u s h a a r a <* ^ S'» ««" <* * S" Dfférentes branches de l'ndustre ) Itsensä Työväkeä ^c:r Itsenäsä Työväkeä ~^'o- * Itsenäsä Työväkeä ^O:B' Chefs et em- Ouvrers g-* I?" Chefs et em- Ouvrers \*%t Che f. et. em - Ouvrers "l^ frî! ployes «ëe^ ployes = ^ ployes «s». - a. S. SL., rft (-» C^ P+ (^ r+ : : ap *? : ' 0/ 0/! 0/ 0/! 0/ 0/! /OO /OO /OO /OO / 0 /OO I I!. Kavosteollsuus 0. j.... J. Sulatot ja metallen jalostuslatokset _.. _ Jrtrt ftrt ;, T,..,.. 0.! nn nm.. « !. Konepajat, ja koneteollsuus!..0 J. Kv- sav-, las- y. m. s. teollsuus. * h. Nahka-ja karvatcollsuus tf!. 0. 0l. Tekstlteollsuus Vaatetusteollsuus Paperteollsuus. ; Puuteollsuus,. * ^ 0. Rakennusteollsuus !. 0.!. Kemallnen y. ra. s. teollsuus.... j ' Valasu-, lämmtys- ja sähköteoll- j \ suus.!. 00. ITo Ravntoaneteollsuus Väk-ja mallasjuomateollsuus... :., J... Tupakka- y. m. nautntoaneteoll- j suus ' Graafnen ja tadeteollsuus Muu teollsuus ' Luokttamattomat ' Yhteensä (Total), : 000 l J J 000 ll OOoj ') Pour la traducton des rubrques vor les tableaux, pag..

76 Tässä taulukossa ovat ennen muuta omansa knnttämään huomota ne lukusarjat, jotka osottavat tsenästen ja työväen luvun suhdetta tosnsa. Nstä käy lm, että koko maassa ol 00 tsenästä koht työväkeä enmmn. ja. teollsuusluokassa, edellsessä, jälkmäsessä. Tätä lähnnä ol. teollsuusluokka, jonka suhdeluku ol. Penn ol tsenästen ja työväen välnen suhdeluku. (0) ja. () ja stä lähnnä. luokassa (). Kaupungessa ja maaseudulla puheena oleva suhdeluku melkosest vahtel, kuten taulukosta käy lähemmn lm. Sukupuolen mukaan jakaantuvat teollsuuteen kuuluvat ammatssa-tomvat, erkseen tsenäset ja työväk, seuraavalla tavalla: Itsenäsä Työväkeä Kaupungt 0 UI Maaseutu 0 Koko maa 0 Kaupungt Maaseutu Koko maa.... Nästä luvusta näkyy, että tsenästen ja työväen sukupuolttanen kokoonpano on, kuten luonnollstakn, suurest erlanen. Itsenässtä ol koko maassa nasa anoastaan vähän yl /, mutta työväestä enemmän kun /. Kaupungessa ol tämä erlasuus veläkn tuntuvamp. Sellä ol työväestä nasa lähes /, tsenässtä van non /so- Maaseudulla stä vaston ol ero puheena olevassa suhteessa verraten pen; tsenässtä ol nasa non Vo J a työväestä non l /. Muuten käy estetystä luvusta lm, että kaupungessa ol tsenäsä nasammatnharjottaja sekä absoluuttsest että suhteellsest enemmän kun maaseudulla; samon ol lata työläsnasnkn nähden, mutta veläkn tuntuvammassa määrn. Itsenästen ja työväen sukupuol jako er teollsuushaarosm käy lm seuraavasta taulukosta. 0/ /o Väestön ammatt jako v. 0. lo

77 - - Populaton actve ndustrelle par stuaton et par sexes / l 0. Kaupungt Vlles Maaseutu Co?nmunes rurales Koko maa Pays enter Teollsuus haara Dfférentes branches de l'ndustre ') Itsenäsä Chefs et employés Työväkeä Ouvrers Itsenäsä Chefs et employés Työväkeä Ouvrers Itsenäsä Chefs et employés Työväkeä Ouvrers Mehä Hommes Nasa Femmes Mehlt Hommes Nasa Femmes Mehä Hommes Nasa Femmes Mehä Nasa Hommes j Femmes! Mehä Hommes Nasa Femmes Mehä Hommes Nasa Femmes o o 0 ' / 0 0/ /o /o o» o. Kavosteollsuus. Sulatot ja metallen jalostuslatokset (,. Konepajat ja koneteollsuus. Kv-, sav-, las- y. m. s. teollsuus j 0. Nahka- ja karvateollsuus. Tekstlteollsuus. Vaatetusteollsuus j. Paperteollsuus. Puuteollsuus I 0. Rakennusteollsuus. Kemallnen y. m. s. teollsuus...,. Valasu-, lämmtys- ja sähköteoll- j suus j. Ravntoaneteollsuus. Väk- ja mallasjuomateollsuus.... Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus K}. Graafnen ja tadeteollsuus. Muu teollsuus. Luokttamattomat......!.. : 00.0 '... l.! :.\ ! j 0! ' I !.; 0!., : ; ; Yhteensä (Total) :. 0.J 0., *.! ' j ! ') Pour la traducton des rubrques vor les tableaux, pag..

78 Taulukosta käy lm, että tsenästen nasten merktys ol usemmssa teollsuuden haarossa verraten vähänen. Mustettava on lsäks, että usessa nstäkn teollsuushaarosta, jossa tsenästen nasten luku ol huomattavamp, se epälemättä suureks osaks rppuu stä, että myöskn konttorstt on luettu tsenästen joukkoon. Nän on lata varsnkn sellasn teollsuushaarohn nähden, jotka luonteeltaan joko evät ollenkaan ta van vähän sopvat kästeollsuutena harjotettavks, kuten on lata..,., 0. ja.0. teollsuusluokssa. Stä vaston se suur luku tsenäsä nasa, joka käy lm. ja. teollsuusluokassa, johtuu keltämättä pääasallsest stä, että edellseen luokkaan ssältyvät ompelu- ja modstlkkeen harjottajat sekä jälkmäseen lepurt, ja nätä ammatteja harjottavat tsenäsest naset maassamme tettäväst varsn ylesest. Mtä nastyöläsn tulee, ovat ne erässä teollsuushaarossa tunkeneet mehet melkosen syrjäytettyyn asemaan. Nän on lata ennen muuta tupakkateollsuudessa sekä suureks osaks myöskn tekstlteollsuudessa. Edellseen kuulu nastyöläsä: kaupungessa. %, maaseudulla. % ja koko maassa. %, jälkmäseen: kaupungessa.0 %, maaseudulla 0. o % ja koko maassa.0 % työntekjän luvusta. Absoluuttsest suurn ol nastyölästen luku sekä kaupungessa että maaseudulla vaatetusteollsuudessa.. Kulkulatosväestö. Kulkulatos väestö on taulultteessä I ryhmtetty er lkennehaarojen mukaan setsemään er luokkaan ja kukn nstä, ammatssa-tomven yhteskunnallsta asemaa slmällä ptäen, kahteen ryhmään, josta edellnen (a-ryhmä) kästtää luokssa. ja.»päällystöä ja konttorhenklötä>>, luokssa. ja.»päällystöä» sekä luokssa.,. ja 0.»lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä», ja jälkmänen (b-ryhmä)»palveluskuntaa». Kulkulatosväestöä ol koko maassa henkeä, stä kaupungessa 00 ja maaseudulla Mhen kuuluva ammatnharjottaja ol koko maassa, josta kaupungessa ja maaseudulla ammatssa tomvaa koht ol muuta kulkulatosväestöä: kaupungessa 0, maaseudulla 0 ja koko maassa 0. Ammatssa-tomvat ryhmttyvät tsenäsn ammatnharjottajn (aryhmään) ja palveluskuntaan (b-ryhmään) seuraavast: Itsenäs abs. Kaupungt 00 Maaseutu 0 ä 0/ /o.. Palveluskuntaa abs. 0/ /o Kokomaa o

79 Kuten tästä näkyy, ol tsenäsä ammatnharjottaja kaupungessa absoluuttsest lähes kaks kertaa nn paljon kun maaseudulla. Myöskn palveluskuntaa ol kaupungessa jonkun verran enemmän kun maaseudulla. Itsenästen ja palveluskunnan suhde kaupungessa ol melkosest tosenlanen kun maaseudulla. 00 tsenästä koht kaupungessa ol näet 0 palveluskuntaan kuuluvaa, maaseudulla stä vaston sekä koko maassa. Er lkennehaarohn nähden, erkseen kaupungessa, maaseudulla ja koko maassa, käyvät edellä kosketellut sekat lm seuraavasta taulukosta. Populaton totale et actve sur le domane des' communcatons :u / 0. L k e n n e h a u r a Dfférentes branches des communcatons ') Väestön luku Populaton totale Stä ammatssa-tomva Populaton actve tomvsta m Ammatssa- ol : st! Répartton de la populaton actve. ars 0/ /oo 0/ /oo. Rautatet j 0.. Ratotet ja ajurlke 0.. Kanavalke. Luots- ja majakkalatos. Merenkulku. Lastaus-, lossaus- y. m. s. tom.... Post-, sähkölennätn- ja telefoonlatos Yhteensä (Total). Rautatet!. Ratotet ja ajurlke I. Kanavalke. Luots- ja majakkalatos. Merenkulku!. Lastaus-, lossaus. y. m. s. tom.... Post-, sähkölennätn- ja telefoonlatos Yhteensä (Total) Kaupungt. Vlles l J 0 Maaseutu. - Communes rurales ;. 0. 0; 0J 000) 000 J J ö ') Pour la traducton des rubrques vor les tableaux, pag l J 0 0! : J

80 Lkennehaara Väestön luku Dfférentes branches des communcatonspopulaton totale Stä ammatssa-tomva Populaton actve "! Anmatssatorïvsta ol: Répartton de la populaton actve SH a «If «"SL» ; fl f. Rautatet. j 0 0. Ratotet ja ajurlke j 0. Kanavalke j. Luots- ja majakkalatos j. Merenkulku. Lastaus-, lossaus- y. m. s. tom.... Post-, sähkölennätn- ja telefoonlatos Koko maa. 0 ] 0: Pa//.v enter S 0 Yhteensä (Total) : 000 ' : Taulukon koko maata koskeva osa näyttää, että suhteellsest suurn osa kulkulatos väestöä sa elatuksen joko suoraan ta välllsest rautatelkenteestä (. / 00 ) ja stä lähnnä merenkulusta (. /oo)î penn ol kanavalkenteestä tomeentulonsa saaven luku (. /oo)* Samon ol lata myöskn maaseutuun nähden. Kaupungessa stä vaston ol ens sjalla. lkennehaara (ratotet ja ajurlke, 0. % 0 ) sekä stä lähnnä rautatet (0. / 00 )', merenkulkuväestö ol kolmannella ja kanavalkkeestä elävät, kuten maaseudulla ja koko maassakn, vmesellä sjalla. Ammatssa-tomven lukuun nähden ol er lkennehaarojen järjestys sama kun väestöönkn nähden, pats maaseudulla, jossa merenkulun alalla tomva ol suhteellsest enmmän (. /oo) J a vasta sen jälkeen rautateden palveluksessa oleva (. /oo)- Ammatssa-tomven työstä tomeentulonsa saavan muun väestön luku ol koko maahan nähden suurn. lkennehaarassa, jossa 00 ammatssa-tomvaa koht ol elätettävää. Samon ol lata myöskn kaupunkehn ja maaseutuun nähden; edellsessä ol vastaava suhdeluku 0, jälkmäsessä. Vähmmän ol 00 ammatssa-tomvaa koht muuta väestöä. lkennehaarassa, johtuen stä että tämä on anoa lkennehaara, jossa naspuolsa ammatssa-tomva, etenkn tsenäsä, ol huomattavammn. Erttän slmn pstävä on se erlasuus, mkä er lkennehaarojen välllä on havattavssa tsenästen ja palveluskunnan lukua keskenään verrattaessa. Taulukon vmesestä sarekkeesta vodaan todeta, että palveluskuntaa ol suh-

81 teellsest enmmn. ja vähmmn. lkennehaarassa; 00 tsenästä koht ol palveluskuntaan kuuluva. lkennehaarassa: kaupungessa 0, maaseudulla ja koko maassa. Vastaavat suhdeluvut olvat. lkennehaarassa, ja. Mtä tulee ammatssa-tomven sukupuol jakoon er lken lehaarossa. e stä tässä nasten vähäsen luvun taka oteta lähemmn kästeltäväks. Anoastaan. lkennehaarassa ol naspuolsa ammatssa-tom va huomattavassa määrn el, nstä a-ryhmään kuuluva ja b-ryhmään kuuluva. Edellsessä ryhmässä olvat naset. % ja jälkmäsessä. % asanomasen ryhmän ammatssa-tomven koko luvusta. Puheena olevaan lkennehaaraan kuuluvat ammatssa-tomvat naset olvat. % kulkulatos väestöön kuuluven ammatssa-tomven nasten koko luvusta, joka ol henkeä.. Kauppaväestö. Kaupallsten elnkenojen alalla tomven päähenklöden ammatn erkoslaadun mukaan on kauppaväestö esllä olevan julkasun taulultteessä I ryhmtetty neljään er luokkaan ja nästä kukn päähenklön ammattaseman mukaan kahteen ryhmään, josta ensmänen (a-ryhmä) kästtää»päällystön» perheneen ja jälkmänen (b-ryhmä)»palveluskunnan» perheneen. Kauppaväestöä ol kakkaan henkeä, stä kaupungessa 0 ja maaseudulla henkeä, sekä shen kuuluva päähenklötä el ammatssatomva 0, nstä kaupungessa 0 ja maaseudulla. Kun verrataan ammatssa-tomven lukua hedän tomeentulonsa varassa elävään muuhun kauppaväestöön, ja kun ammatssa-tomven luku merktään 00:a, saadaan tätä lukua koht muuta kauppaväestöä: koko maassa. kaupungessa ja maaseudulla 0. Kauppaväestöön kuuluvat ammatssa-tomvat ryhmttyvät tsenäsn ja palveluskuntaan, erkseen kaupungessa, maaseudulla ja koko maassa, seuraavast: Itsenäsä abs. Kaupungt Maaseutu 0/ /o.0. Palveluskuntaa abs. 0/ /o 0.o. Kokomaa.. Jos verrataan tsenästen ja palveluskunnan lukua keskenään asettamalla edellsten luku 00:ks, saadaan 00 tsenästä koht palveluskuntaa: kaupungessa, maaseudulla anoastaan sekä koko maassa 0.

82 0 Kauppaväestön ja shen kuuluven ammatssa-tomven, sekä tsenästen että palveluskunnan, luku ja suhteet en lkehaarossa käyvät lm, erkseen kaupungessa, maaseudulla ja koko maassa, seuraavasta taulukosta. Populaton totale et actve commercale Sl / l 0. L k e ] a a r a Dfférentes branches de commerce ') Väestön luku Populaton totale Stä ammatss-tonva Populaton actve 0/ /oo _ fe* g n ^ s ÄSE. * pp CC Ammatssatomvsta ol : Répartton de la populaton actve."* *'(* S'? S"* <" ^^ B». ^* c Raha- ja vakuutuslatokset Kaupanvältys- ja asomslke Ravntola- ja väkjuomalke 0 Muu kauppalke 0 Yhteensä (Total) Kau p u n g t Vlles l 0J 000,0 ].... Raha- ja vakuutuslatokset Kaupanvältys- ja asomslke... 0 Ravntola- ja väkjuomalke Muu kauppalke Maaseutu. Communes rurales..... Yhteensä (Total) ;. Raha- ja vakuutuslatokset. Kaupanvältys- ja asomslke.... Ravntola- ja väkjuomalke Muu kauppalke Yhteensä (Total) Koko maa ,. 0' 000 Pay? en He Nnkun taulukosta näkyy, ol er kaupanhaarosta»muu kauppalke» se, johon kauppaväestö pääasallsest kuulu, etenkn maaseudulla. Maaseudun kauppaväestöstä ol enemmän kun /o tähän ryhmään kuuluva; kaupunken vastaava luku e stä vaston ollut täyttä /. Kuten luonnollsta, kuuluvat myöskn usemmat ammatssa-tomvat tähän lkehaaraan. Pour la traducton des rubrques vor les tableaux, pag. 0.

83 Ammatssa-tomven lukuun verrattuna ol muuta väestöä, sekä kaupungessa, maaseudulla että koko maassa, enmmän. lkehaarassa, vähmmän :nnessa. Palveluskuntaa ol tsenästen lukuun verrattuna kaupungessa enmmän. ja vähmmn. sekä maaseudulla enmmn. ja vähmmn. lkehaarassa. Kaupan alalla työskentelevät, tsenäset ja palveluskunta erkseen, ryhmttyvät sukupuolen mukaan seuraavast: Itsenäsä Mehä % Nasa % Kaupungt.. Maaseutu 0.. Palveluskuntaa Mehä % Nasa % Kokomaa Nässä lukusarjossa on omansa knnttämään huomota se erlasuus, mkä valltsee sukupuolryhmtyksessä toselta puolen kaupunken ja maaseudun sekä toselta puolen tsenästen ja palveluskunnan välllä. Itsenästen ja palveluskunnan sukupuol jakoa er lkehaarossa valasee seuraava taulukko. Populaton actve commercale par sexes / 0. L k e l a a r a Dfférentes branches de commerce ') Mehä Hommes Kaupungt Vlles Nasa Femmes Maaseutu Communes rurales Mehä Hommes Nasa Femmes Koko maa Pays enter Mehä Hommeå Nasa Femmes o/ /o o/ /o. Raha- ja vakuutuslatokset... Kaupanvältys- ja asomslke. Ravntola- ja väkjuomalke.. Muu kauppalke Yhteensä (Total). Raha- ja vakuutuslatokset... Kaupanvältys- ja asomslke. Ravntola- ja väkjuomalke.. Muu kauppalke Yhteensä (Total).!. lj 0. Itsenäsä Chefs et employés :.! J.;..! !..0 J. j ! '. 0...( 0. Palveluskuntaa Employés subalternes J....! ! J.,. j l. l[.o Î.O ) Pour la traducton des rubrques vor les tableaux, pag 0. Väestön ammattjako v. 0.

84 Tästä taulukosta käy lm, että naspuolsa tsenäsä ol kaupungessa mussa, pats. lkehaarassa, suhteellsest enemmän kun maaseudulla. Suhteellsest enmmän ol ntä sekä kaupungessa että maaseudulla. lkehaarassa ja vähmmän. lkehaarassa. Absoluuttsest ol tsenäsä nasammatnharjottaja kaupungessa kakssa lkehaarossa enemmän kun maaseudulla. Kolmannessa lkehaarassa olvat naset mehn verrattuna sekä kaupungessa että maaseudulla enemmstönä, edellsssä. %, jälkmäsessä 0. %. Mtä palveluskuntaan tulee, ol nasa kaupungessa kakssa lkehaarossa sekä absoluuttsest että suhteellsest enemmän kun maaseudulla. Samon kun tsenästen ol palveluskunnankn keskuudessa nasa sekä kaupungessa että maaseudulla suhteellsest enmmn. ja vähmmn. lkehaarassa. Mehn verrattuna ol naspuolnen palveluskunta enemmstönä kaupungessa.,. ja. sekä maaseudulla. lkehaarassa.. Julksen tomnnan alalta tomeentulonsa saapa väestö. Julksen tomnnan alalta joko suoraan ta välllsest tomeentulonsa saapa väestö on tämän tutkmuksen taulultteessä I (elnkenoryhmä V) elatuslähteensä mukaan ryhmtetty vteen er luokkaan, ja nästä kukn kahteen alaryhmään. Puheena olevan väestön koko luku ol henkeä, nstä jotenkn tasan puolet kaupungessa ( ) ja puolet maaseudulla ( ). Ammatssa-tomva ol, stä kaupungessa ja maaseudulla 0 henkeä. Verrattaessa ammatssa-tomven lukua näden ansotomnnan varassa elävän muun väestön lukuun nähdään, että 00 ammatssa-tomvaa koht ol koko maassa 0 elätettävää; kaupunken ja maaseudun vastaavat luvut olvat ja. Ammatssa-tomvat ryhmttyvät ammattasemansa mukaan seuraavast: Itsenäsä /o Palveluskuntaa /o Kaupungt 0.. Maaseutu.. Kokomaa. 0. Koska puheena olevassa elnkenoryhmässä palveluskunta on tsenäsn nähden tosessa asemassa kun mussa edellä kästellyssä elnkenoryhmssä ja koska shen ssältyy sellasa henklötä kun esm. lukkareja ja urkureja, joden suhde»tsenäsn», s. o. papstoon, on vallan tonen kun palveluskunnan tämän

85 sanan tavallsessa merktyksessä, jätetään tsenästen ja palveluskunnan lukumäärä tässä tosnsa vertaamatta. Ne er sekat, john ylempänä on kosketeltu, käyvät julksen tomnnan er haarossa lm seuraavasta taulukosta. Populaton totale et actve vvant en servces publcs / 0. Julksen tomnnan haara Dfférentes branches des servces publcs ') Väestön luku Populaton totale Stä ammatssa-tomva Populaton actve l! s* Ammatssa-tomvsta ol : Réparton de la populaton actve Itsenäsä Chefs et employés Palveluskuntaa Employés subalternes. Krkko Okeuslatospa vankenhoto... Svlhallnto.. Sotalatos.. Polslatos 0.! Kaupungt. Vlles Yhteensä (Total) Maaseutu. Communes rurales.. Krkko \. Okeuslatos ja vankenhoto.,. Svlhallnto. Sotalatos. Polslatos ' ö Yhteensä (Total)! Krkko.. Okeuslatos ja vankenhoto... Svlhallnto.. Sotalatos.. Polslatos 0 0. Koko maa. - Pays enter. 0^ ; 0! ; Yhteensä (Total) \ ;.Q 0.l Taulukosta näkyy, että koko maahan nähden ol väkluvun puolesta ens sjalla. ja vmesellä. julksen tomnnan haara el luokka; kaupungessa ol M Pour la traducton des rubrques vor les tableaux, pag...

86 ens sjalla samon., mutta vmesellä sjalla. luokka; maaseudulla taas kuulu ens sja. ja vmenen sja. luokalle. Ammatssa-tomven ryhmttymnen er luokkn ol suurn prten samanlanen kun väestönkn, pats että kaupungessa ol ammatssatomva suhteellsest enmmän. ekä. luokassa. 00 ammatssa-tomvaa koht ol muuta väestöä sekä kaupungessa että maaseudulla enmmän. ja vähmmän. luokassa. Muuten on huomattava, että ammatssa-tomven ansotomnnan varassa eläven suhdeluku ol puheena olevan elnkenoryhmän er luokssa yleensä suuremp kun mussa edellä kosketellussa elnkenoryhmssä. Mtä tulee ammatssa-tomven ryhmttymseen tsenäsn ja palveluskuntaan, näkyy taulukosta, että tsenäsä ol sekä kaupungessa että maaseudulla suhteellsest enmmn. elnkenoluokassa: kaupungessa ja koko maassa yl / sekä maaseudulla yl / a ammatssa-tomvenluvusta. Vähmmn ol tsenäsä. luokassa. Puheena olevan elnkenoryhmän luonteesta johtuu, että shen kuuluven naspuolsten ammatssa-tom ven luku ol mtättömän pen (yhteensä ). Sen vuoks e julksen tomnnan er haarohn kohdstuvaa ammatssa-tomven sukupuolryhmtystä tässä ole tarpeen ottaa tarkasteltavaks, vaan rttänee vttaus taululttesn.. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta elävä väestö. Tämä väestöryhmä on esllä olevassa tlastossa (taululte I, elnkenoryhmä XII) jaettu kolmeen luokkaan:»eläkkeellä eläjn»,»syytnkläsn» ja»muhn». Shen kuulu kakkaan henkeä el. % maamme väestöstä. Väestön lukusuuden puolesta ol puheena oleva ryhmä er elnkenoryhmen joukossa vdes järjestyksessä. Stä suurempa olvat elnkenoryhmät IIII ja X. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta saadulla tulolla ol nnmuodon verraten huomattava merktys väestön tomeentulon lähteenä.»ammatssa-tomva» el päähenklöltä mkä vmeks manttu nmtys tässä on asanmukasemp ol koko maassa 00 henkeä, nstä kaupungessa ja maaseudulla päähenklöä koht ol elätettävä koko maassa, kaupungessa J ja maaseudulla. Sukupuolen mukaan ryhmttyvät päähenklöt seuraavast:

87 Mehä Kaupungt 0 Maaseutu %.. 0 Nasa... Koko maa Kuten nästä luvusta käy lm, olvat naspuolset päähenklöt sekä kaupungessa että maaseudulla enemmstönä, kaupungessa kaksnkertasenakn enemmstönä. Er elnkenoluokkn nähden käyvät edellä mantut sekat lm seuraavasta taulukosta. Personnes vvant d'une penson, de leur captal ou de leurs rentes :J / 0. 0 Elnkenoluokka Catégore professonnel l ) Väestöä Populaton totale Stä päähenklötä Dont chefs de famlle et chefs partculers s»h Päähenklöstä ol: Chefs de famlle et chefs partculers Mehä Hommes Nasa Femmes! % I I 0/ /o. Eläkkeellä eläjä 0.. Syytnkläsä.. Muta ; o. Yhteensä (Total) ' Kaupungt. Vlles Eläkkeellä eläjä. Syytnkläsä j. Muta! 00. Eläkkeellä eläjä. Syytnkläsä... :. Muta Yhteensä (Total) Yhteensä (Total)... :. 0 0;!.0. Maaseutu. Communes rurales !. 0;. Koko maa. Pays enter. 0J. J : Kun slmälee tämän taulukon neljää ensmästä numerosareketta, pstää snä ennen muuta slmään se erlasuus, mkä valltsee er luokkn kuuluvan väestön sekä päähenklöden lukusuudessa toselta puolen kaupungessa ja toselta puolen maaseudulla. ') Pour la traducton des rubrques vor les tableaux, pag..

88 Maaseudulla antaa puheena olevalle elnkenoryhmälle lemansa syytnklästen luokka, johon kuulu. /oo koko puheenalasesta väestöluokasta ja 0. / 00 päähenklöstä. Kaupungessa taas ol ens sja. elnkenoluokalla (muta), johon kuulu vähän enemmän kun puolet puheena olevan ryhmän väestöstä (. /oo) se kä lähemmäs puolet (.0 /oo) sen päähenklöstä. Lähellä tätä luokkaa ol. el eläkkeellä eläjen luokka. Syytnkläsä ol stä vaston kaupungessa varsn vähän. Penntä luokkaa maaseudulla edustvat eläkkeellä eläjät 00 päähenklöä koht ol elätettävä kaupungessa vähmmän. ja maaseudulla. luokassa; enmmän taas ol kaupungessa. ja maaseudulla. elnkenoluokassa. Päähenklöt ryhmttyvät sukupuolensa mukaan er elnkenoluokssa sten, että kaupungessa naset olvat enemmstönä kakssa ja maaseudulla mussa, pats. elnkenoluokassa, jossa molempa ol jotenkn saman verran. Koska syytnklatoksella mlte yksnomaan maatlohn kohdstuvana rastuksena on varsn huomattava merktys maalasolossamme, on syytä tässä lyhyest kosketella tämän latoksen maanteteellseen levämseen ja merktykseen Suomen maaseudulla. Läänejä penempn aluehn e tässä kutenkaan aneston puuttuvan luotettavuuden taka voda kajota. Syytnklästen ja näden elätettävän väestön luku maaseudutta / 0, läänttän C-devant paysans vvants de revenus garants des terres et personnes entretenues par eux à la campagne / 0, par gouvernements Lään Gouvernements Yhteensä Total Sy y tnklft sä C-devant paysans vvants de revenus garants des terres Mehä Hommes Stä Dont Nasa Femmes Näden elätettävää väestöä Personnes entretenues par eux Luku Nombre 0/ /o o/ Uudenmaan Turun ja Porn Hämeen Vpurn Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun Koko maa (Pays enter) 0J ; : J 0J J.,. ;

89 Kuten taulukosta käy lm, on syytnkjärjestelmä levnnyt enmmän Etelä-, Lounas-, Läns- ja Pohjos-Suomessa, vähmmän Itä-Suomessa, s. o. Vpurn, Mkkeln ja Kuopon läänessä. Todellsuudessa on syytnkjärjestelmä myöskn vmeks mantussa läänessä, anakn jonkun verran enemmän levnnyt, kun mtä taulukon luvut osottavat, vakkakn tosessa muodossa kun muualla. Vpurn, Mkkeln ja Kuopon läänessä e nmttän ole nnkään harvnasta sellanen tapa, että sä ta ät, joka elatusta vastaan on luovuttanut talon jollekn jälkelässtään, jää tämän perheeseen, muodostamatta tse omaa ruokakuntaa; ekä sellasta»elatusvaara» ta»-muora» nn ollen papston täyttämässä ammatttaulussa ole votu syytnklästen ryhmään merktä. Mutta toselta puolen on kylläkn tunnettua, että syytnglle jättäytymnen on Savossa ja Karjalassa paljoa harvnasempaa kun muualla Suomessa. Sukupuolensa mukaan ryhmttyvät syytnkläset er läänessä sten, että kolmessa ensmäsessä läänssä mehet olvat enemmstönä; Vaasan ja Mkkeln läänessä ol mes- ja nassyytnkläsä jotenkn saman verran; mussa läänessä taas olvat messyytnkläset vähemmstönä. Ertysen slmään pstävä ol messyytnklästen vähemmyys Vpurn läänssä, jossa hetä e ollut täyttä / syytnklästen luvusta. Tämä lmö saa epälemättä seltyksensä maaomasuuden ptkälle kehttyneestä jakaantumsesta tässä läänssä. Enemmstö läänn maatlosta on, kuten tunnettua, vähäsä pkkutloja, jotka lman jotakn svuelnkenoa tuskn tarjoovat rttävää tomeentuloa perheelle. On senvuoks hyvn ymmärrettävssä, että sellasen tlan meshaltja e yhtä melellään kun nashaltja jättäydy slle vähäselle eläkkeelle, joka tällasesta tlasta vodaan suorttaa. Puheena olevan taulukon jälkmäsestä osasta käy lm, kunka suur ol er läänessä nden henklöden luku, jotka välllsest, s. o. syytngnnauttjän elätettävnä, tulvat syy tngstä osallsks. Stä näkyy, että elätettäven luku ol suhteellsest suurn Turun ja Porn, Uudenmaan, Hämeen ja Vaasan läänessä el ss nssä läänessä, john syytnkjärjestelmä on varsnasest koteutunut. Nässä läänessä ol 00 syytnklästä koht elätettävä (Vaasan) (Turun ja Porn läänssä) el non kaks kolme kertaa enemmän kun Mkkeln, Kuopon ja Oulun läänessä sekä non kuus, setsemän kertaa enemmän kun Vpurn läänssä, jossa elätettäven suhdeluku ol van. Tämä syytngstä välllsest eläven suhdeluku on tavallaan jonknlanen mttapuu, joka osottaa sen rastuksen suuruutta, joka er osssa maata kohtaa ntä maatloja (vast. torppa), jolla on syytnkläsä. Syytnklatoksen merktystä yhteskunnallsena lmönä sekä sen merktystä maaomasuuteen kohdstuvana rastuksena yleensä valasee maan er osn nähden seuraava lukusarja.

90 00 maanomstajaa hoht syytnhläsä: Uudenmaan läänssä Turun ja Porn läänssä Hämeen läänssä Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan»... Oulun» Koko maassa Kuten nästä luvusta käy lm, ol syytnklatos ylesmmn käytännössä Turun ja Porn sekä Hämeen läänessä, josta edellsessä lähes puolet ja jälkmäsessä enemmän kun / maanomstajsta sa tuntea syytnkjärjestelmän rastusta. Vpurn läänssä stä vaston anoastaan non / sekä Mkkeln ja Kuopon läänessä / 0 maanomstajsta ol tähän järjestelmään sdottu. Uudenmaan ja Vaasan läänessä ol syytnkjärjestelmän levämnen suhteellsest sama, mutta tuntuvast penemp kun Turun ja Porn sekä Hämeen läänessä sekä toselta puolen non kaks kertaa suuremp kun Oulun läänssä ja non à kertaa suuremp kun Vpurn, Mkkeln ja Kuopon läänessä. Lenee velä syytä huomauttaa eräästä sekasta, joka vakuttaa suurentavast yllämanttuun suhdelukuun Uudenmaan, Turun ja Porn sekä Hämeen läänessä, mutta joka e tetääksemme esnny muualla Suomessa, nmttän stä, että kolmessa ensks mantussa läänssä myöskn torpssa on syytnkläsä. Mkäl tunnettua, on tämä kutenkn verrattan harvnasta muualla kun Turun ja Porn läänn osassa Satakuntaa, jossa on paljon perntötorppa sekä muuten ptkällä vuokra-ajalla vuokrattuja torppa, jossa syytnkjärjestelmä vuokra-ajan ptuuden taka käy paremmn pänsä kun muualla.

91 TAULUJA. TABLEAUX.

92 . Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn j a elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. Populaton présente, groupée d'après a professon, au décembre 0. I. Kaupungt ja maaseutu. -, vlles et communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. }*rofesson ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers.. m. Näden vanot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sats professon.. TO. e Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. g Edellsten luona oleva henklöllnen pal velaskanta. Domestques attachés d la premère catégore. h " Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. k Yhteensä. Total. n Mol. sukup. D. S. n,.. \ -., ll!. j I ' Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés A. Maanvljelys ja karjanhoto Agrculture et élevage Maanomstaja Proprétares foncers Kruununtalnjen ta uudstalojen haltjota Détenteurs j de terres de la couronne ou de ferme de colon f Vrkatalojen vuokraaja Fermers de la terre adhérente j à la clurge Itsenäsen tlan vuokraaja Fermers de fermes ndépendantes Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa, kruununmetsätorppareta Fermers et tenancers dépendants d'une ferme plus consdérable, tenancers de pettes fermes de la couronne Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa ruuassaan Tenancers et hommes payant leur redevance en blé et valets de ferme non nmrs Vouteja, työnjohtaja ja ammattoppneta Maîtres valets, chefs d'équpe et personnes ayant reçu une édu- j caton professonelle Palkollsa säntäväen ruokakunnassa Domestques nourrs par leurs maîtres Pävätyöläsä Journalers a) jotka omstavat oman asunnon (tsellsä, mäktupalasa) ayant leur popre logement b) jolla e ole omaa asuntoa (losa y. m.) n'ayant pas leur propre logement !! 0 0 0, » _ , 0, B. Puutarhatom Hortculture a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammattoppneta, konttorhenklötä y. m. Petts ndustrel? ndépendants, personne» ayant reçu une éducaton professonelle, personnel de bureau, etc b) Työntekjötä Ouvrers

93 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk). Populaton présente, groupée d'après I. Kaupungt ja maaseutu. - la professon, au décembre 0. (Sute). vlles et communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet!, lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval profrssonel du chef de famlle. Edellsten luonu oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä s are k- keessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Y l t e e u s H. To t t. a S. f S m. f. f. g s.f. h j a. f. k m Mol. sukup. D. s.- n G. Mejertom Latere, M 0 0 /! a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, anmattoppneta, konttorhenklötä y. m. Petts ndustrels ndé-, pendants, personnes ayant reçu une éducaton professonelle, personnel de bureau, etc b) Työntekjötä Ouvrers I D. Metsänhoto Sylvculture 00 0 ô r ; a) Metsänhotaja y. m. päällystöä, konttorhenklötä y. m. [ Agents forester!» et autres chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä, vartjota Ouvrers, gardes E. Porolappalasa Lapons à rennes, F. Metsästäjä ja kalastaja Chasseurs et pêcheurs 0 ; OU II. Teollsuus Industre 0. Kavosteollsuus Mnes et abatages a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, j chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvres. Sulatot ja metallen jalostuslatokset sekä konepajat ja I koneteollsuus Fonders et élaboraton des métaux ans qu'atelers et ndustres mécanques ; a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau ; b) Työntekjötä Ouvrers. Kv-, sav-, las- y. m. sellanen teollsuus Industres de la perre, de Vargle, du verre, etc a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau ' b) Työntekjötä Ouvrers »OK 0 00 ( ; 0 0 0! \ » _

94 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute). I. Kaupungt ja maaseutu. vlles et communes rurales. Päähenklöden ammutt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Maden vamot (mehet). lapset ja muut pefheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de lu famlle sans professon. Vh t e e n s. Total. f g h. m. j k S. /'.. m Mol. sukup. n. s. n. Nahka- ja karvateollsuus Industres des curs et des poh a) Työnantaja, päällystöä, konttor henklötä Patrons, 0 0 chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers 0 Tekstlteollsuus Industre textle a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, j J! chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers Vaatetusteollsuus -- Industre de VJabllement 0 0 a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, 0 \ chefs, personnel de bureau 0 b) Työntekjötä Ouvrers 0. 0 Paperteollsuus Industre du papet ' a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, /" JO chefs, personnel de bureau \ b) Työntekjötä Ouvrers!l. Puuteollsuus Industre du bos 0 a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, 0 « / chefs, pernonnel de bureau b) Työntekj. metsänhakkuussa, utossa y. m Ouvrers ;! engagés pour la coupe des bos, flotteurs, etc 0 l c) Työntekj. sahossa, puusepäntehtassa y. m. Ouvrers U \ des sceres, menusers, etc. Rakennusteollsuus Constructon 0 0 a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau 00 J b) Työntekjötä Ouvrers, Kemallnen sekä terva-, öljy, y. m. sellanen teollsuus H ' j Produts chmques et ndustres du goudron, des ( hules, etc l a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers 0 as 0 S 0 - _

95 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute). I. Kaupungt ja maaseutu. Vlles et communes rurales. Päähenklöden ammatt ju elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. S- m. h Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e olp ammatta. Membres de la famlle sans professon. S. /. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres menbres de la famlle prenant part au traval profeasonel du chef de famlle. Vfesp. î g Edellsten luont oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés la premère catégore. S- m. h Edellsessä sarakkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. j k Y h t e e n H. T o t a L n Mol. sukup. I). s. n. Valasu-, lämmtys- ja sähköteollsu s Éclarage, chauffage et électrcté a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouwers. RavntoaneteoUsuus Industre des denrées almentares a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Väk- ja mallasjuomateollsuus Industre de Veau de ve et des bossons fermentées a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons. chefs, 'personnel de bureau, b) Työntekjötä Ouvrers, 0. Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus --- Industre du tabac et des denrées de joussance a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau ' b) Työntekjötä Ouvrers. Graafnen ja tadeteollsuus Industre graphque et arts ndustrels a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Muu teollsuus Autres ndustres a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons,. chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Luokttamattomat Non clarfés 0 a) Työnantaja, päällystöä Patrons, chefs b) Työntekjötä Ouvrers 0 0: îoas Q t>: / / ; 0 0 / , j 00 ; 0 0 l ; 0 l Î 00! 0 Väestön ammatt jako r. 0.

96 0 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute). I. Kaupungt ja maaseutu. Vlles et communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. l'rofesson ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet. lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön am matssa. Enfants et autres membres de fa famlle prenant part au tra - val profeanonel du. chef de famlle Edellsten luona oleva henklöllnen palvelu skunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Y h t e e n «ä. Total. g h s.f. k s.f. m Mol. sukup. D. s. n 0 l III. Kulkulatokset Communcatons......,. I! <). Rautatet Chemns de fer a) Päällystöä, konttorhenklötä Chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes Ratotet, ajurlke Tramways, voturage a) Lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä Commerçants, chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes Kanavalke Canaux a) Päällystöä, konttorhenklötä Chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes Luots- ja majakkalatos Plotage et phares a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalterne? Merenkulku Navgaton a) Lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä - Commerçants, chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes Lastaus-, lossaus- y. n. sellanen tom Chargement, déchargement, etc a) Lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä - Commerçants, chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Post-, sähkölennätn- ja puhelnlatos Postes, télégraphes et téléphones.a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa -- Employés subalternes! IV. Kauppa Commerce. Raha- ja vakuutuslatokset Banques et socétés d'assurances j \ «0 0( «0! «0 ' 0 m 0 0 \ / «0 0 ' \ « « & 0 & 0

97 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn j a elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute). I. Kaupungt ja maaseutu. Vlles et communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chef s de famlle et chefs partculers. Näden vanot (mehet,), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval projessonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés d la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Total. S. n.. f. S. m Mol. snknp. D. s. a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Kaupanvältys- ja asomslke Agences et bureaux de connassons a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Ravntola- ja väkjuomalke Restaurants et commerce de sprtueux a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Muu kauppalke Autres professons commercales... o a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes <>.* l ; V. Julknen tomnta (pats VIVII) Servces publcs ;. Krkko - Culte a) Pappeja - - Pasteurs b) Urkureja, Ukkareta, muta krkonpalveljota ; Sacrstans, organstes, autres employés subalternes. Okeuslatos, vankenhoto Jtstce, admnstraton des prsons! a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Svlhallnto Admnstraton cvle 0 a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Sotalatos Organsatons mltares a) Päällystöä Chefs é b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Polslatos Polce a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes» 0 0 0» \ j 0 ; \! (l 0 ' ( S »» ! ( 0

98 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après j *<* professon, au décembre 0. (Sute). I. Kaupungt ja maaseutu. - Vlles et communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de fa/mlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä surekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Total. g h ; k m Mol. sukup. D. s. n VI. Opetuslatos Ensegnement! 0 a) Opettaja Professeurs et nsttuteurs b) Palvelus kuntaa Employés subalternes ; 0 VII. Terveyslatos Hyqèm (Servce santare) a) Lääkäretä, elänlääkäretä Medcns, vétérnares. 0 b) Rokottaja, kätlötä, saraanhotaja Vaccnateurs, sages-femmes, nfrmers, nfrmères 0 a) Palveluskuntaa Employés subalternes VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales Krjaljota, tateljota, asanajaja y. m. Lttérateurs, artstes, avocats, etc IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus j j o X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à j aucunes des professons mentonnées c-dessus ' t j XI. Ilman ammatta oleva henklötä (vanklossa, hotolossa, y. m. sellasssa latoksssa oleva) Personnes sans professons (prsonners, pensonnares des asles des pauvres, etc.) j 0, XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de leur captal, d'une penson ou de leurs rentes 0 j 00. Eläkkeellä eläjä Pensonnés j. Syytnkläsä C-devant paysans vvants de revenues garants des terres 0 ;. Muta Autres 0 XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources, n'étant pas membres d'une famlle) 0 XIV. Tom tuntematon Professon nconnue! ! 0 q g 00 0 ; 0 ; « l 0

99 - - _.. I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn j a elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. Populaton présente, groupée d'après a professon, au décembre 0.. Kaupungt. -»»._ Vlles. PäfUnnklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou no/ens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat per een päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. F s.f. Edellsten luom oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. h Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vanot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Y l t e e n s. To tul. ' Mol. sukup. D. s. n I. Maanvljelys svuelnkenoneen -Agrculture et dérvés 0 j ' A. Maanvljelys ja karjanhoto Agrculture et élevage 0 0. Maanomstaja Proprétares foncers \. Kruunun talojen ta uudstalojen haltjota Détenteurs de terres de la couronne ou de ferme de colon. Vrkatalojen vuokraaja Fermers de la terre adhérente à la charge. Itsenäsen tlan vuokraaja Fermers de fermes ndé- ' pendantes 0. Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa, kruununmetsätorppareta Fermers et tenancers dépendants d'une ferme plus consdérable, tenancers de pettes fermes de la couronne ; ;. Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa ruuassaan Tenancers et hommes payant leur redevance en blé et valets de ferme non nourrs I. Vouteja, työnjohtaja ja ammattoppneta Maîtres j valets, chefs d'équpe et personnes ayant reçu une éducaton professomlle 0. Palkollsa säntäväen ruokakunnassa Domestques nourrs par leurs maîtres. Pävätyöläsä Journalers ; a) jotka omstavat oman asunnon (tsellsä, mäktupalasa) ayant leur propre logemenc b) jolla e ole omaa asuntoa (losa y. m.) --- n'ayant pas leur propre hgement _ l jlo :, B. Puntarkatond Hortculture J00 a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammattoppneta, konttorhenklötä y. m. Petts ndustrels ndépendants, personnes ayant reçu une éducaton pro-! feàsonelle, personnel de bureau, etc *... b) Työntekjötä - Ouvrers. \ ; :, Väestön ammattjako r. 0.

100 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sutel. Kaupungt. Vlles. 'äleklöle ammutt ja elnkeno. Professon un moyens tl'exstence du chef te fnnlle 'erheden plenklöt ynnt ykstyset tsenäset plenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Naden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Y h t e e n.s. Total. S. n. NlUSp.. f.. m. S. /. S. f Nasp Mol. sukup I). S. C. Mejertom Latere 0 0 a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, amuattoppneta, konttorhenklötä y. n. Petts ndustrels ndépendants, personnes ayant reçu une éducaton professonelle, personnel de bureau, etc b) Työntekjötä Ouvrers 0 0 ;, 0 D. Metsänhoto Sylvculture a) Metsänhotaja y. n. päällystöä, konttorhenklötä y. ra. Agents foresters et autres chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä, vartjota Ouvrers, gardes E. Porohppalasa Lapons à rennes F. Metsästäjä ja kulastaja Chasseurs et pécheurs lo 00 0 ; 0 II. Teollsuus Industre ,. Kavosteollsuus Mnes et abatages a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Sulatot ja metallen jalostuslatokset sekä konepajat ja koneteollsuus Fonders et élaboraton des métaux ans qu'atelers et ndustres mécanques a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. lv-, sav-, las- y. n. sellanen teollsuus Industres de la perre, de Vargle, du verre, etc a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Nahka- ja karvateollsuus Industres des curs et des pols 0 / 0.! 0 / f, lt

101 _ 0 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute).. Kaupungt. Vlles. Päähenklöden ammutt ja elnkeno. rrofesson ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet, lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle satts professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval projessonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolfa e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. T otal. S. f f Il \ k tn Mol. snkup. D. s. n! lo 0 a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers Tekstlteollsuus Industre textle a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Vaatetusteollsuus bdustre de Vhabllement a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers Paperteollsuus Industre du paper a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Puuteollsuus Industre du bos a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekj. metsänhakkuussa, utossa y. n. Ouvrers engagés pour la coupe des bos, flotteurs, etc c) Työntekj. sahossa, puusepäntehtassa y. m. Ouvrers des sceres, menusers, etc. Rakennusteollsuus Constructon a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, perso)nel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers 0. Kemallnen sekä terva-, öljy- y. n. sellanen teollsuus Produts chmques et ndustres du goudron, des hules, etc a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Valasu-, lämmtys- ja sähköteollsuus - - Éclarage, cmuffage et électrcté 0 0! 0 öl ( ' " ; j - - ; 0 0, ; ! 0 0 l! 0 J 0

102 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. Sute).. Kaupungt. - Vlles. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'e.rstence du rhef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. j Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (melut. lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lupset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Kdellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeess lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. V h t e e n s l. To t «..S'. >». S. /. % Il j k n Mol. sukup. D. s. n 0 u. 0, a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Ravntoaneteollsuus Industre des denrées almentares a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Väk- ja mallasjuomateollsuus Industre de Veau de ve et des bossons fermentées a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau I)) Työntekjötä Ouvrers. Tupakka- y. m. nautn toaneteollsuus Industres du tabac et des denrées de joussance a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers Graafnen ja tadeteollsuus Industre graphque et arts ndustrels a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Muu teollsuus Autres ndustres a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau I b) Työntekjötä Ouvrers ;. Luokttamattomat Non classfés a) Työnantaja, päällystöä Patrons, chefs ; b) Työntekjötä - Ouvrers 0! 0 ' ' \ N _ ; _ ; -- ' »; 0 lft T - 0 III. Kulkulatokset Communcatons. Rautatet Chemns de fer a) Päällystöä, konttorhenklötä Chefs, personnel de bureau» » 0 0 0

103 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn j a elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après / fl professon, au décembre 0. (Sute. Kaupungt. - Vlles. 0 Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Ratotet, ajurlke Tramways, voturage a) Lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä Commerçants, chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Kanavalke Canaux a) Päällystöä, konttorhenklötä Chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Luots- ja majakkalatos Plotage et plmres a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Merenkulku Navgaton a) Lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä Commerçants, chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Lastaus-, lossaus- y. m. sellanen tom Chargement, déchargement, etc a) Lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä! Commerçants, chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Post-, sähkölennätn- ja puhelnlatos Postes, télégraphes et téléphones a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. 0 0 ' Maden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa.! Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. f 0 «- 0 Edellsten luota oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. '. f.. ; l $ g 0 - Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. j _ s. f. k...._ 0 Yhteen s. Total. ) Mol. sukup. ; D. s. 0 0 ;o l ' 0 ; 0 l! 0; IV. Kauppa Commerce. Raha- ja vakuutuslatokset Banques et socétés d'assurances a) Päällystöä Chefs : b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Kaupanvältys- ja asomslke Agences et bureaux de commssons a) Päällystöä Chefs ; 0, Väestön ammntljnkn v. 0.

104 - I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute).. Kaupungt. Vlles. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. l'rofesson ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenset päähenklöt. Chefs de famlle ut chefs partculers. Näden vamot (mehet*. lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. N. m. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de fa famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. f K Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestqves attachés à la premère catégore. h Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. k!! l t e e n s. Tota I. j S- f.! n Mol. sukup. D. s. n. b) Palveluskuntaa Employés subalternes Ravntola- ja väkjuomalke Restaurants et commerce de sprtueux a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes Muu kauppalke Autres professons commercales... a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes 0 j j y ! V. Julknen tomnta (pats MVl) Servces publcs.. j!!»j. Krkko Culte j 0 a) Pappeja Pasteurs b) Urkureja, lukkareta, muta krkonpalveljota j Sacrstans, organstes, autres employés subalternes J. Okeuslatos, vankenhoto Justce, admnstraton des prsons ' a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa, Employés subalternes Ij. Svlhallnto Admnstraton cvle a) Päällystöä Cefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Sotalatos Organsatons mltares a) Päällystöä - Chefs 0 b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Polslatos Polce Î a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa --- Employés subalternes 00 j B» 0 \ I UO, 0 '! 0 0 / ; '.' 0 0 \ ; - ; ; : l\ : » j 0, ' / n u s; 0 VI. Opetuslatos Ensegnement 0 (» a) Opettaja Professeurs et nsttuteurs. b) Palveluskuntaa - Employés subalternes â 0

105 Päähenklöden ammutt ja elnkeno. Professon m moyens d'exstence du chef de famlle. ;! a l VII. Terveyslatos Hygène (Servce santare) a) Lääkäretä, elänlääkäretä Medcns, vétérnares. b) Rokottaja, kätlötä, saraanhotaja Vaccnateurs, sages-femmes, nfrmers, nfrmères c) Palveluskuntaa Employés subalternes, Vll. Vapaat elnkenot Professas lbérales: I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk). Populaton présente, groupée d'après Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. b 0 s. f. \ 0. Kaupungt. Vlles. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. d 0 s.f. e 0 la professon, au décembre 0. (Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. ' ; «~ Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. h Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja mnat perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. k Yhteensä. To t a l. m 0 Mol. sukup. D. s. n ; l Krjaljota, tateljota, asanajaja y. m. Lttérateurs, artstes, avocats, etc IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartement à aucunes des professons mentonnées c-dessus XI. Ilman ammatta oleva henklötä (vanklossa, hotolossa y. m. sellasssa latoksssa oleva) Personnes sans professons (prsonners, pensonnares des asles des pauvres, etc.) ~- I l ' XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de leurs captal, d'une penson ou de leurs rentes l. Syytnkläsä C-devant paysans vvants de revenues garants des terres. Muta Autres , j 0 0 j XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources, n'entant pas membres d'une amlle) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue

106 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0.. Maaseutu. Communes rurales. Päähenklöden ammutt ja elnkeno. Professon nu moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset, ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professoel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskuntt. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Y h t e e n s ä. To t a. Ntsp..S. /..S", m..s. /'. Xa s p. Mes >. S../'. Mol. sukup. D. s. I. Maanvljelys svuelnkenoneen Agrculture et dérvés A. Maanvljelys ja karjantoto Agrculture et élevage : 0 0 ; J Maanomstaja Proprétares foncers Kruununtalojen ta uudstalojen haltjota Détenteurs de terres de la couronne ou de ferme de colon Vrkatalojen vuokraaja Fermers de la terre adhérente j à la charge Itsenäsen tlan vuokraaja Fermers de fermes ndé- \ pendantes Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan, alasa, kruununmetsätorppareta Fermers et tenan ; ( ! o;. n!. ; cers dépendants d'une ferme plus consdérable, tenancers ; de pettes fermes de la couronne Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat! omassa ruuassaan Tenancers et lommes payant leur redevance en blé et valets de ferme nan nourrs Vouteja, työnjohtaja ja amnattoppneta Maîtres valets, chefs d'équpe et persomes ayant reçu une éducaton professo)elle Palkollsa säntäväen ruokakunnassa Domestques nourrs par leurs maîtres Pävätyöläsä Journalers a) jotka omstavat oman asunnon, (tsellsä, mäktupalasa) - ayant leur propre hgement b) jolla e ole omaa asuntoa (losa y. m.) n'ayant pas leur propre logement 0 0» ' s l f> 0 j 0 0 (l 0 IS0» 0 0 l. Puutarhato)n Hortculture a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammattoppneta, konttorhenklötä y. n. Petts ndustrels ndépendants, personnes ayant reçu une éducaton professonelle, personnel de bureau, etc b) Työntekjötä Ouvrers / 0 0

107 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn j a elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute).. Maaseutu. - Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers.. m. Näden vamot (mehet lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. î g Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés d la premère catégore. h Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. k Yhteen s l. Total. m Mol. sukup. D. s. n C Mejerton Latere 0 a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammattoppneta, konttonhenklötä y. m. Petts ndustrels ndépendants, personnes ayant reçu une éducaton professonelle, personnel de bureau, etc b) Työntekjötä -- Ouvrers I). Metsänhoto Sylvculture a) Metsänhotaja y. ra. päällystöä, konttorhenklötä y. m. Agents foresters et autres chefs, personnel de bureau j!)) Työntekjötä, vartjota Ouvrers, gardes j E. Porohppalasu Lapons à rennes ' / '. MetmsUjä ja kalastaja Clmsseurs et pécheurs g II. Teollsuus Industre 0 l ;. Kavosteollsuus Mnes et abatages ) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä - Ouvrers. Sulatot ja metallen jalostuslatokset Fondeners et élaboraton des métaux ;) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Konepajat ja koneteollsuus Atelers et ndustres mécanques a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Kv-, sav-, las- y. m. sellanen teollsuus - Industres de la perre, de l'argle, du verre, etc ! ! 0! Väestön ammatt jako v. 0.

108 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn j a elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute).. Maaseutu. Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. S f. Näden vamot (mehet). lapset ja muut perheen jäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. f g Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. h Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. k Yhteensä. Total.. f. m Mol. sukup. D. s. n! a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Nahka- ja karvateollsuus Industres des curs et des! ' pols a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Tekstlteollsuus Industre teottle a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, e chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Vaatetusteollsuus Industre de VhàbUlement Ilo a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Paperteollsuus Industre du paper a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, ' chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Puuteollsuus Industre du bos a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekj. metsänhakkuussa, utossa y. m. Ouvrers 0 engagés pour la coupe des bos, flotteurs, etc. c) Työntekj. sahossa, puusepäntehtassa y. m. Ouvrers ; des sceres, menusers, etc 0. Rakennusteollsuus Constructon 0 a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, :ll chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Kemallnen sekä terva-, öljy- y. m. sellanen teollsuus j Produts chmques et ndustres du goudron, des ! a 0 h hules, etc 0 0 f

109 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn J a elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk). Populaton présente, groupée d'après. Maaseutu. - Communes rurales. la Professon, au décembre 0. (Sute). Päähenklöden ammutt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Nusp. Näden vumot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla o ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. f g Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon.! * I Yhteensä. Total. Mol. sukup. D. s. \! a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Valasu-, lämmtys- ja sähköteollsuus Éclarage, \ chauffage et électrcté a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, j chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Ravntoaneteollsuus Industre des denrées almentare j a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, j chefs, personnel de bureau! b) Työntekjötä Ouvrers,. Väk- ja mallasjuomateollsuus Industre de Veau de ve et des bossons fermentées O a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau. b) Työntekjötä Ouvrers. Tupakka- y. n. nautntoaneteollsuus Industres du j tabac et des denrées de joussance a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, clefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Graafnen ja tadeteollsuus Industre graphque et ; arts ndustrels... : ] a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau b) Työntekjötä Ouvrers. Muu teollsuus Autres ndustres a) Työnantaja, päällystöä, konttorhenklötä Patrons, chefs, personnel de bureau 0 b) Työntekjötä Ouvrers III. Kulkulatokset Communcatons. Rautatet Chemns de fer : 0» _ 0 0» [ 0 / / 0» 0 - ' / j ; (; tlf 0 ' : e\ o e I \ n t H) 0 0» ! 0 0 0! '! *! J!!! j 0 0

110 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute). * Maaseutu. Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnft ykstyset tsenäset päähenklöt. Chef s de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. a. f. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen pttä-! henklön ammatssa. Enfants et autres membres de fa famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. s. f. ë Edellsten luona oleva henklöllnen palvelu ska nta. Domestques attachés â la premère catégore. h s. /. Edellsessä sarakkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. j. f. k Total. m Mol. sukup. n a) Päällystöä, konttorhenklötä Chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Ratotet, ajurlke Tramways, voturage a) Lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä Commerçants, chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Kanavalke Canaux a) Päällystöä, konttorhenklötä Chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Luots- ja majakkalatos Plotage et phares a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Merenkulku Navgaton a) Lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorhenklötä Commerçants, chefs, personnel de bureau b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Lastaus-, lossaus- y. n. sellanen tom Chargement, declargement, etc a) Lkkeenharjottaja, päällystöä, konttorheuklötä Commerçants, cjefs, personnel de bureau b) Palvoluskuntaa Employés subalternes. Post-, sähköleunätn- ja puhelnlatos Postes, télégraphes et téléphones a) Päällystöä Chefs b) Palvelnskuntaa Employés subalternes \! '!!, ' >, \! l 0 0 HU ; 0 ;! 0 o : 0 0, \ 00 l» 0; IV. Kauppa Commerce. Raha- ja vakuutuslatokset Banques et socétés d'assurances a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes

111 0 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0, (Sute).. Maaseutu. Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. l*rofesson ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers.' b s.f. c Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. >"' e Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. f Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. s.f. h Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Total. m Mol. sukup. D. s. n!. Kaupanvältys- ja asomslke Agences et bureaux de commssons a) Päällystöä Chefs b)^ Palveluskuntaa Employés subalternes. Ravntola- ja väkjuomalke Restaurants et commerce de sprtueux j a) Päällystöä Chefs j b) Palveluskuntaa Employés subalternes!. Muu kauppalke Autres professons commercales... a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes! ! S) o V. Julknen tomnta (pats VIVII) Servces publcs.. ju. Krkko Culte a) Pappeja Pasteurs : b) Urkureja, Ukkareta, muta krkonpalveljota! Sacrstans, organstes, autres employés subalternes.. '. Okeuslatos, vankenhoto Justce, admnstraton des prsons lö a) Päällystöä Chefs. b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Svlhallnto Admnstraton cvle a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes 0. Sotalatos Organsaton* mltares, a) Päällystöä Chefs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Polslatos Polce a) Päällystöä Chefs J b) Palveluskuntaa Employés subalternes I VI. Opetuslatos Enseanement. Valton ja kunnan opplatokset Écoles de VÉtat et des communes 0 0,! lî «0 0! 0 _ Väestön ammattjako v «

112 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après. Maaseutu. Communes rurales. la professon, au décembre 0. (Sute). Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon on moyens d'exstence du chef de famlle. a) Opettaja Professeurs et nsttuteurs b) Palveluskuntaa Employés subalternes. Ykstyset opplatokset Écoles prvées a) Opettaja Professeurs et nsttuteurs b) Palveluskuntaa Employés subalternes a Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. b 0 Maden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. d 0 e 0 : Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka Edellsten luona tomvat perheen päähenklön ammatssa. palveluskunta. oleva henklöllnen Enfants et autres membres de la famlle Domestques attachés prenant part au tra- d la premère catégore. ' val professonel du chef de famlle. : f ' Naap. S j h Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. * I 0, Yhteensä. Total. 0 Mol. sukup. D. S. n 0 0 0! ^ ' 0 VH. Terveyslatos Hygène (Servce santare). Valton ta kunnan tom Foncton de VÉtat ou de commune. a) Lääkäretä, elänlääkäretä Medcns, vétérnares. b) Rokottaja, kätlöltä, saraanhotaja Vaccnakurs, sages-femmes, nfrmers, nfrmères c) Palveluskuntaa Employés subalternes. Ykstynen tom Foncton prvée a) Lääkäretä, hammaslääkäretä, apteekkareta Med-cns, chrurgens dentstes, pharmacens b) Saraanhotaja, heroja y. n. Infrmers, nfrmères \ 0 0 0! \ S I 00! j 0 0! 0 Il VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales Krjaljota, tateljota, asanajaja y. m. Lttérateurs, artstes, avocats, etc 0 [ -- lö IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus ; 0 X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartement à aucunes des professos mentonnées c-dessus 0 0 XI. Ilman ammatta oleva henklötä (vanklossa, hotolossa, y. m. sellasssa latoksssa oleva) Personnes sans professons (prsonners, pensonnares des asles des pauvres, etc.)! [ 0 t ;

113 I. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, p. joulukuuta 0. (Jatk.). Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. (Sute).. Maaseutu. - Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. frofesso» ou moyens d'exsteuce du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chef H de famlle et chefs partculers. S. tn. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. S. tn. S. f Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. f Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. h Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. k S. tn. Y l t e e n s. Tn t, I. m Mol. sukup. D. s. n XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä - Personnes vvant de leur captal, d'une penson ou de leurs rentes. Eläkkeellä eläjä Pensonnés. Syytnkläsä C-devant paysans vvants de revenues garants des terres. Muta Autres 00 0 « XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) - Attres (Personnes sans ressources, n'étant pas membres d'une famlle) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue ««

114 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profess * on au décembre 0, par gouvernements. Koko maa Pays enter.. Kaupungt ja maaseutu Vlles et communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfanta et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle.. m. f g Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. «Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon.. m. * Yhteensä. Total. m Mol. sukup. D.. n,! I I. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés II. Teollsuus Industre III. Kulkulatokset Communcatons IV. Kauppa Commerce V. Julknen tomnta Servces publcs VI. Opetuslatos Ensegnement VII. Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus 0 X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucums des professons mentonnées c-dessus..! XI. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sam XII. professon Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes... XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä ; 0._., j 0 l 0 l

115 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- son au décembre 0, par gouvernements. Koko maa Pays enter.. Kaupungt - Vlles. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. 'yofcssnn ou moyens (l'exstence du chef te famlle. Perheden päähenklöt ynnft ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Nden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Y h t e e n. To ta. Nusp. Na sj)..s. /'. g h. /". k Me.sp. S. v. m Mol. sukup. n. s. n 0 ll l I I II, III. IV V. VI VII VIII IX XI. XII. XIII. J XIV. Maanvljelys svuelnkenoneen Agrculture et dérvés 0 Teollsuus Industre 0 Kulkulatokset Communcatons Kauppa Commerce 0 Julknen tomnta Servces publcs 0 Opetuslatos Ensegnement Terveyslatos Hygène (servce santare) 0 Vapaat elnkenot Professons lbérales Muut luettelematta jääneet ammatt Autres profes- ' j sons non mentonnées c-dessus Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant [ à aucunes des professons mentonnées c-dessus..! Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon 0 Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Persomws vvant de captal, à"une penson ou de rentes... 0 Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) Tom tuntematon - - Professon nconnue 0 Yhteensä 0 0 0! \ _ ; s lö H 00 0 Väestön nmmattjako v. 0.

116 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- son au décembre 0, par gouvernements. Koko maa Pays enter.. Maaseutu Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Clefs de famlle et chefs partculers. Näden vanot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. V h t e e t s l. Total. S f. S. n. S. f- f h! l k. tn Mol. sukup. I). s. n H 0 I II III. IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XTV Maanvljelys svuelnkenoneen Agrculture et dérvés Teollsuus Industre Kulkulatokset Communcatons Kauppa Commerce Julknen tomnta Servces publcs Opetuslatos Ensegnement Terveyslatos Hygène (servce santare) Vapaat elnkenot Professons lbérales Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sam professon Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä - Personms vvant de captal, d'une penson ou de rentes... Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personms sa)s ressources) Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä () ' 0 ', ( ; _ l g 0

117 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- son au décembre 0, par gouvernements. Uudenmaan lään Gouvernement de Nyland.. Kaupungt ja maaseutu Vlles et communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. I*rofesson ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de. famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Y h t e e n s ä. Tota I.! Nusp. S I j k S. n. n Mol. skup. D. s. n I. II. III. IV. v. VI. VII. j VIII. ; IX. 0; X. XI. XII. XIII XIV. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés Teollsuus Industre Kulkulatokset Communcatons Kauppa Commerce Julknen tomnta Servces publcs Opetuslatos Ensegnement Terveyslatos Hygène (servce santare) Vapaat elnkenot Professons lbérales Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de renes Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä ! ;

118 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la prof es- son au décembre 0, par gouvernements. Uudenmaan Uân Gouvernement de Nyland.. Kaupungt Vlles. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence, du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynntt ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de fa famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. l t e e n s ä. Total. S. v.. f. f g h. m. k m Mol. sukup. n. s. I II III IV V VI VII VIII IX 0 X. XI. XII. XIII XIV. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés! Teollsuus Industre Kulkulatokset Communcatons! Kauppa Commerce Julknen tomnta Servces publcs Opetuslatos Ensegnement Terveyslatos Hygène (servce santare) Vapaat elnkenot Professons lbérales Muut luettelematta jääneet ammatt Autres profes-! sons non mentonnées c-dessus Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua \ ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant. à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon j Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes... Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä ! ; 0 0! ; ; 0 0 «0 0 0 _ :!, j» '. _

119 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- son au décembre 0, par gouvernements. Uudenmaan lään Gouvernement de Nyland.. Maaseutu Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle j sans professon. Lapset ja muut per heenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de lu famlle sans professon. Y l t e e s ä. T otal. a h e a s. f. e.s'. /'. Mol. sukup. D. s. «0 N III V I. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérwés Kulkulatokset Communcatons Julknen tomnta Servces publcs VI. Opetuslatos - Ensegnement VII. Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. XI. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä j n Väestön ammattjako v. l!)lo.

120 U. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- son au décembre 0, par gouvernements. T u r u n j a P o r n l ä ä n Gouvernement d'åbo et Björneborg.. Kaupungt ja maaseutu - vlles et communes rurales. Päähenklöden ammutt ja elnkeno. Professon m moyens d'exstence du chef de famlle. a Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. b Nusp. c Maden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. d e Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval pro/essonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés d la premère catégore. h Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon.. m. j k V h t e e n s ä. Tota I. Nusp. m Mol. sukup. D. s. n 0 I. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés II Teollsuus Industre VII. Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. XL Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes... XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä ! ~~ 0 0 0! _ : l 0

121 0 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- s on au J décembre 0, par gouvernements. Turun ja Porn lään.. Gouvernement (V Åbo et Björneborg.. Kaupungt Vlles. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet;, lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. S-f- Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au tra- va l professonel du rhef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. h Edellsessä aaekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. k Y l t e e n s ä. Total. m Mol. sukup. D. s. n! I II III. IV V. VI VII VIII IX 0 X. l XI. XII. XIII XIV. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés, Teollsuus Industre 0 Kulkulatokset Communcatons 0 0 Kauppa Commerce 0 Julknen tomnta Servces publcs Opetuslatos Ensegnement Terveyslatos Hygène (servce santare) Vapaat elnkenot Professons lbérales Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus I Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. 0 Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes - Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) \ Tom tuntematon Professon nconnue j 0 Yhteensä^ 0! , - 0 ;... Il... j ' 0 j lö

122 H. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- son au décembre 0, par gouvernements. Turun ja Porn lään Gouvernement d'abo et Björneborg.. Maaseutu - Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon on moyens d'exstence du rlef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval projessonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskuntu. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Total.. m. Masp. S. f f S h «./ J k!, m Mol. sukup. I). S. n 0 I. IL III. IV V VI VII VIII IX X. XI. XII. XIII. XIV. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés Teollsuus Industre Kulkulatokset Communcatons Kauppa Commerce Julknen tomnta Servces publcs Opetuslatos Ensegnement Terveyslatos Hygène (servce santare) Vapaat elnkenot Professons lbérales Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes nam professon Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes... Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) - Autres (Personnes sans ressources) Tom tuntematon - Professon nconnue Yhteensä ! : : 0 :., :! ; 0 « !

123 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- k e j non mu kaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- son au décembre 0, par gouvernements. Hämeen lään Gouvernement de Tavastehus.. Kaupungt ja maaseutu Vlles et communes rurales. Päähenklöden an matt ja elnkeno. Professon on moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres ch; la famlle sana professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés d là premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole am matta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Total. a. m. b C d e f S h k m Mol. sukup. D. s. n lo ls I. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés V. Julknen tomnta Servces publcs VI. Opetuslatos Ensegnement VIL Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres profes- X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. 0 XI. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans!! 0 XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue ! 0 Yhteensä ' : «0 Väestön ammattjaka v. 0.

124 H. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après, la profes- ston au décembre 0, par gouvernements. Hämeen lään Gouvernement de Tavastehus.. Kaupungt - Vlles. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. 'rofesson ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt. ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet). lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés d la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Total. a - m. c. m. d. f. e. m. f g h k m Mol. sukup. D. s. n! Q " Q 0 I. Maanvljelys svuelnkenoneen Agrculture et dérvés II Teollsuus Industre III Kulkulatokset Communcatons V Julknen tomnta Servces publcs VI. Opetuslatos Ensegnement VII. Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Professons lberales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres profes- X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. XI. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä :! ; I ; : - -- : l a T» 0 ' "

125 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la prof es- son au décembre 0, par gouvernements. Hämeen lään Gouvernement de Tavastehus.. Maaseutu Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famue sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval projessonel du def de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Total.. m. f h k l m Mol. sukup. D. s. n I. Maanvljelys svuelnkenoneen Agrculture et dérvés IL Teollsuus Industre III. Kulkulatokset Communcatons IV. Kauppa Commerce V. Julknen tomnta Servces publcs VI. Opetuslatos Ensegnement VIL Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres profes- \ sons non mentonnées d-dessus,oj X. Työläsä, paväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées crdessus.. l XL Hman ammatta oleva henklötä Personnes sans : professon l«xii. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources)! XIV. Tom tuntematon Professon nconnue A Yhteensä j j, 0! g! l 0

126 0 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnk *non ""rtaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- décembre 0, par gouvernements. Vpurn lään Gouvernement de Vborg. son au. Kaupungt ja maaseutu vlles et communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset taenä- I set päähenklöt. Chefs de famlle et chefs! partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle. sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de fa famlle prenant part au traval projessonel du chef de famlle. Edellsten luonu oleva henklöllnen palveluskuntu. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Total. f g h k m Mol. sukup. D. s. n I. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés II. Teollsuus Industre III. Kulkulatokset Communcatons IV. Kauppa Commerce V. Julknen tomnta Servces publcs VI. Opetuslatos Ensegnement VII. Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres profesj sons non mentonnées c-dessus 0 X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. XL Uman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon j XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes j vvant de captal, d'une penson ou de rentes XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue! Yhteensä » 0!., 0! 0 _., , l 0 0

127 !. _! II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- ston au décembre 0, par gouvernements. Vpurn I flän A- Gouvernement de Vlborg.. Kaupungt Vlles. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja maut perheen» jäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle, sans professon. ' Lagset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfanta et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palvelnskuttta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Y l t e e n s l. Total. Mesp: S- m' f s.f. g h j k m Mol. sukup. D. s. n I. Maanvljelys svuelnkenoneen Agrculture et dérvés IL Teollsuus Industre III. Kulkulatokset Communcatons IV. Kauppa Commerce V. Julknen tomnta Servces publcs VI. Opetuslatos Ensegnement VIL Terveyslatos Hygène (servce santare) Vl. Vapaat elnkenot Professons lbérales < IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus 0 X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. XI. XII. XIII. XIV. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) - Autres (Personnes sans ressources) Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä - ö : : _ ' : _ ; _. _ : Väestön ammattjako v. 0. 0

128 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kc n on mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- son au décembre 0, par gouvernements. Vpurn l ä ä n - Gouvernement de Vborg.. Maaseutu Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Pereden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sana professon.. f. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonél du chef de famlle. f g Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. h. f. Edellsessä aarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. ; k. m. Yhteensä. Total. m Mol. sukup. D. s. n I. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés II. Teollsuus Industre III. Kulkulatokset Communcatons IV. Kauppa Commerce V. Julknen tomnta Servces publcs VI. Opetuslatos Ensegnement VII. Terveyslatos Hygène (servce santare) j VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus 0 X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. l XI. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans I professon XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä ! 0 _ _! _ l IT 0

129 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- s on au / décembre 0, par gouvernements. Mkkeln l ä ä n - Gouvernement de St.-Mchel.. Kaupungt ja maaseutu vues ef communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. f. t- g Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskuuta. Domestques attachés d la premère catégore. h s.f. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. k Y h t e e n s ä. Total.. f. m Mol. sukup. D. s. n I. Maanvljelys svuelnkenoneen Agrculture et dérvés j II. Teollsuus Industre! III. Kulkulatokset Communcatons IV. Kauppa Commerce V. Julknen tomnta Servces publcs, VI. Opetuslatos Ensegnement VII. Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Professons lberales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus 0! X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant XI. XII. XIII. à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä O ! ; _ :

130 . II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la pro/es- son au décembre 0» par gouvernements. Mkkelnlään-. Gouvernement de St-Mchel.. Kaupungt - Vlles. Päähenklöden un matt ja elnkeno. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen pää- henklön ammatssa. Enfants et autres ' membres de, la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à lu premère catégore. Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Total. S. f. m. f g h S.f k l m Mol. sukup. D. S. n I. Maanvljelys svuelnkenoneen Agrculture et dérvés II. Teollsuus Industre. j III. Kulkulatokset Communcatons, IV. Kauppa Commerce, V. Julknen tomnta /Servces publcs VI. Opetuslatos Ensegnement VII. Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Processons lbérales 0 IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres profes-!! sons non mentonnées c-dessus 0 loj X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua! ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant j j à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. 0 XI. Ilman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes... XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä ;» _ l 0 :! M l 0

131 II. Läsnä oleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja etn- j kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Populaton présente, groupée d'après la profes- son au décembre 0, par gouvernements. Mkkeln lään Gouvernement de St.-Mchel.. Maaseutu Communes rurales. Päähenklöden ammatt ja elnkeno. frofesson ou moyens d'exstence du chef de famlle Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonnel du chef de famlle. Edellsten luona oleva henklöllnen palveluskunta. Domestques attachés à la premère catégore. Edellsessä surekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Membres de la famlle sans professon. Y l t e e n s. Total. f S- m. h. f.. m. k Mol. sukup. I). s. m n I. Maanvljelys svuelnkenolleen Agrculture et dérvés II. Teollsuus Industre III. Kulkulatokset Communcatons * IV. Kauppa Commerce V. Julknen tomnta Servces publcs VI. Opetuslatos Ensegnement VII. Terveyslatos Hygène (servce santare) VIII. Vapaat elnkenot Professons lbérales IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Autres professons non mentonnées c-dessus 0 X. Työläsä, päväpalkkalasa lman edellä manttua \ ammatta Ouvrers, journalers n'appartenant I à aucunes des professons mentonnées c-dessus.. jl XL Oman ammatta oleva henklötä Personnes sans professon XII. Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes XIII. Muut (Varattoma henklötä, e perheen jäsenä) Autres (Personnes sans ressources) XIV. Tom tuntematon Professon nconnue Yhteensä « l 00 H Väestön nmmattjnko v. 0.