SVT XXIX : 9. finfre Suomi - Finland

Transkriptio

1 SVT XXIX : 0 kel 00 tekjä nmeke rnnakkasn. fre 0 julkasja 0 sarja huom. 0 muu nmeketet. 0 svt ahealue 0 asasanat 0 tetov. alue fnfre Eduskuntavaalt vuonna Electons pour la dète en Helsnk : Tlastollnen päätomsto, 0 Suomen vrallnen tlasto : svt Vaaltlasto Vaalt - Val - Electons Suom - Fnland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO VAALITILASTO EDUSKUNTAVAALIT VUONNA ÉLECTIONS POUR LA DIÈTE EN HELSINKI 0

3 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXIX VAALITILASTO EDUSKUNTAVAALIT VUONNA ÉLECTIONS POUR LA DIÈTE EN HELSINKI 0 VALTIONEUVOSTON KIBJAPATNO

4 Ssällysluettelo. Table des matères. Tekst (sv. -). Sv. Texte (pag. ). Pag. Johdanto l J. Vaalokeutettujen luku l. Vaalokeutettujen mesten ja nasten luku. Vaalprt. Äänestysalueet. Äänestäneden luku. Äänestäneet maaseudulla ja kaupungessa. Äänestäneet mehet ja naset.... Äänestäjen ryhmtys äänestyspakan mukaan. Hyljätyt vaallput 0. Hyväksytyt vaallput 0. Ehdokkaat, ehdokaslstat ja vaalltot. Äänten jakaantumnen er puoluelle a. Valtut edustajat. Edustajat asunpakkansa mukaan. Edustajan ryhmtys än sekä ammatn ja elnkenon mukaan Introducton l. Nombre des électeurs ncrts.... Electeurs, hommes et femmes... Cercles électoraux. Dstrcts de vote. Nombre des votants. Votants dans les vlles et les communes rurales. Votants, hommes et femmes. Votants réparts d'après la place de votaton. Bulletns nuls 0. Bulletns valables 0. Canddats, lstes des canddats et allances électorales. Répartton des vox entre les parts. Représentants. Représentants classés d'après leur domcle. Représentants classés d'après l'âge et la professon Taulultetä (sv. -). I.. Äänestysalueet, äänokeutetut ja äänestäneet: n) Ylestaulu b) Kukn kunta erkseen Tableaux (pag. ). ; I. Dstrcts de vote, électeurs ncrts et votants: a) Aperçu général b) Spécfcaton par vlles et communes

5 IV Sv. II. Annetut vaallput, ryhmtettynä puolueden mukaan, sekä hyljätyt vaallput: a) Ylestaulu b) Kukn kunta erkseen III. Ehdokaslstojen luku vaalprttän ja puoluettan IV. Vaallttojen luku vaalprttän ja puoluettan V. Ehdokkatten luku vaalprttän ja puoluettan VI. Annetut hyväksytyt ja hyljätyt vaallput VII. Er vaalpren ja puolueden yhteset ehdokkaat j II. Répartton des bulletns entre les parts et les bulletns nuls: Pag. a) Aperçu général b) Spécfcaton par vlles et communes III. Nombre des lstes des canddats par cercles électoraux et parts IV. Nombre des allances électorales par cercles électoraux et parts V. Nombre des canddats par cercles électoraux et-parts VI. Bulletns valables et nuls VII. Canddats communs à dfférents parts ou cercles électoraux.. Okasuja. Correctons. Sv. mustutuksessa on : lue. sareke numero, rv on ; lue l ).

6 Johdanto. Sen jälkeen kun lokakuussa valttu eduskunta punakapnan johdosta ol menettänyt suuren osan jäsenstään, määrättn valtonhotajan avomella krjeellä joulukuun pävältä uudet eduskuntavaalt tomtettavaks maalskuun. ja. pävänä. Vaalt tomtettn manttuna pävnä vomassa olevan valtopäväjärjestyksen ja vaallan määräysten mukasest. Kuten vaaltlaston edellsssä vhossa on manttu, antavat keskuslautakunnat vuodesta 0 alkaen tätä tlastoa varten tarpeellset tedot kuudella asanmukasest noudatettavaks vahvstetulla kaavakkeella ja on lautakunnlle annettu ertysä ohjeta kaavakkeden täyttämseks. Tätä tetä kootun tlastollsen aneston on Valtoneuvoston okeusmnsterö, johon se ensn saapuu ensmmästä summttasta julkasemsta varten, jättänyt Tlastollselle Päätomstolle pernpohjasempaa käyttelyä ja julkasemsta varten maan vrallsessa tlastossa.. Vaalokeutettujen luku. Asanomasest tarkastettujen, korjattujen ja lopullsest vahvstettujen vaalluetteloden mukaan ol. ja. pävänä maalskuuta tomtetussa eduskuntavaalessa vaalokeutettu j a: Electeurs nscrts en. 0

7 Edellsssä valtopävävaalessa olvat vastaavat luvut: V. 0 00» 0 0» 0 0» 0» T» 0 > > Vaalokeutettujen henklöden luvun vahtelut ovat sten vaalesta tosn olleet seuraavat: Augmentaton ( + ) ou dmnuton () des électeurs nscrts Vaaltlaston edellsssä julkasussa on jo huomautettu, että tedot vaalokeutettujen henklöden luvusta vuonna 0 evät vo olla oketa, vaan että ne slmnnähtäväst ovat todellsa lukuja penemmät ja on selonteossa vuosen 0 ja 0 vaalesta sen ohella huomautettu muutamsta nätä eroavasuuksa mahdollsest aheuttanesta systä. Samon on nssä tehty selkoa vaalokeutettujen luvun vahteluden systä ana vuoden vaalehn saakka. Vaalokeutettujen henklöden luku, joka muuten yleensä on osottanut lsäystä, on vuodesta vuoteen vähentynyt :lla. Huomattava on, että äänokeutettujen nasten luku tänäkn akana on lsääntynyt tuntuvast ( ), jota vaston mesten luvussa on tapahtunut stä suuremp vähenemnen. Tämä hengen vähenemnen on tetenkn seurausta punakapnan aheuttamasta väestöntapposta. Vahtelut evät ole samanlasa, mtä er pakkakuntn tulee, kuten seuraavsta ykstysten vaalpren sekä erkseen kaupunken ja maaseudun suhteta valasevsta luvusta lmenee.

8 Electeurs nscrts. Vaalprt. Cercles électoraux. 0 Kaupungt. Vlles. Maaseutu. Communes rurales. 0 Yhteensä kaupan gît ju maaseutu. Vlles et communes rurales ensemble. 0 Uudenmaan läänn Turun-Porn läänn etelänen...»»» pohjonen... Hämeen läänn etelänen»» pohjonen Vpurn läänn läntnen»» tänen Mkkeln läänn Kuopon läänn läntnen»» tänen.. Vaasan läänn tänen»» etelänen»» pohjonen Oulun läänn etelänen.-..»» pohjonen Lapn Koko maa Kuten yllä olevsta lukusarjosta näkyy, e vaalokeutettujen luku kakkalla ole vähentynyt yhtä paljon vaan on se pänvaston osttan lsääntynytkn. Enskskn on todettava, että vaalokeutettujen luku kaupungessa vuonna ol henkeä el. % suuremp kun lähnnä edellsssä vaalessa. Stä vaston vähen vaalokeutettujen luku maaseudulla 0 0 hengellä el 0. %. Mtä ykstysn vaalprehn tulee, osottaa puolet nstä vähenemstä kaupunkehn nähden, mutta tämä vähenemnen on yleensä sangen pen. Suurn el l henkeä se ol Hämeen läänn pohjosessa vaalprssä. Maaseudulla suuremp osa vaalprestä osottaa äänokeutettujen luvun lsääntymstä, mutta Uudenmaan läänn, Turun-Porn läänn pohjosessa, Hämeen läänn molemmssa, Vpurn läänn läntsessä ja Vaasan läänn täsessä vaalprssä on nden luku melkosest vähentynyt. Ens sjalla ol Hämeen läänn etelänen vaalpr, jossa vähennys ol 0 henkeä el. %. Jos taas tarkastaa vaalprejä nden kokonasuudessa, huomaa, että vaalokeutettujen luku on vähentynyt vdessä, nm. Turun-Porn läänn pohjosessa, Hämeen läänn molemmssa, Vpurn läänn läntsessä ja Vaasan läänn täsessä, kakssa mussa stä vaston lsääntynyt, vakka osttan avan vähän. Ilmestä on,

9 että vaalokeutettujen luku on vähentynyt etupäässä nllä pakkakunnlla, jolla kansalassota kaummn rehu. Vakka e otetakaan huomoon Lapn vaalprä, joka on kakn puoln pokkeuksellsessa asemassa, on vaalokeutettujen luku er vaalpressä ana suurest vahdellut, ollen vuonna penn el henkeä Oulun läänn pohjosessa vaalprssä ja nousten Uudenmaan läänn vaalprssä lähes vs kertaa suuremmaks el ana 0 henkeen. Vaalokeutettujen lukuun nähden ovat ss vaalprt muodostuneet varsn epätasasks ja erlasks. Vaalluetteloa laadttaessa tulee kysymykseen henglle pantu väestö. Jos tämän väestön käryhmtyksestä ols olemassa kylln tarkkoja tetoja, votasn vertaamalla tosnsa kakken vaalokeutusän saavuttaneden ja todellsuudessa vaalokeutettujen henklöden luvut saada selvlle, kunka suurena osana ovat ne henklöt, jotka ovat saavuttaneet vaalokeutusän, mutta jotka jostakn syystä evät naut valtollsta äänokeutta. Näden kää koskeven lmotusten puutteessa vodaan tässä vertalussa nojautua anoastaan krkonkrjojen lmottamaan väklukuun, joka kutenkn krkollsen krjanpdon puutteellsuuksen johdosta lmotetaan jonkn verran suuremmaks, kun se todellsuudessa on. Erotus henglle pannun ja krkonkrjohn merktyn väestön luvun välllä ol vuoden lopussa. Tähän sekkaan nmenomaan vtaten manttakoon, että krkonkrjossa olevaan, vaalokeutusän saavuttaneeseen väestöön verrattuna vaalokeutettujen luku prosentessa lausuttuna ol seuraava: 0.. J. Mehet.o. 0. Naset... Molemmat sukupuolet... Nämä suhdeluvut todstavat avan samanlasta vahtelua kun vaalokeutettujen absoluuttsta määrää osottavat luvut. Vaalokeutusän saavuttaneta on laskettu vuoden alussa krkonkrjojen mukaan olleen l 0 henkeä, vaalokeutettuja samana vuonna tomtetussa vaalessa taas ol l 0 henkeä, joten ss vaalokeutusän saavuttanutta henklöä ol vaalokeutta valla. Jos nätä lukuja vertaa henkkrjojen lmottamaan väklukuun, huomaa vaalokeutettujen suhteellsen luvun olleen hengllepannusta väestöstä: V. 0.0 «/o» 0. > 0.0 > 0.0 >!. V.. %».»». > >. >

10 Er läänessä, erttän kaupungessa ja maaseudulla, olvat vastaavat luvut seuraavat: Proporton des électeurs dans les vlles et les communes rurales par gouvernements. 0! Koko Lään. Koko lään. Kaupungt. Maaseutu. Kaupungt. Maaseutu. Kaupungt. Maaseutu. Koko! lään. Uudenmaan lään ^.0 Turun-Porn»., \.0 Ahvenanmaan» Hämeen». Vpurn» ' 0. Mkkeln». Kuopon >>. Vaasan». Oulun»..... (.... s.».. - > l... 0 ;).. '->... (.. -->. 0 0.f.!)... - ) j Kokomaa.; S... Vaalokeutettujen mesten ja nasten luku. Sukupuolen mukaan jakaantuvat vaalokeutetut kakssa tähän saakka tomtetussa eduskuntavaalessa, erkseen kaupungessa ja maaseudulla, seuraavast: V. V U... " -, 0 0 Electeurs nscrts. Kaupungt Vlles. 0 ' 00 Maaseutu. Communes rurales > Nasa 000 mestä kohden. Proporton des femmes pour l 000 hommes

11 V. 0 00» 0 0» 0 0» 0 > > 0» > > Koko maa. jpays enter Nasa 000 mestä kohden. Proporton dés femmes pour 000 hommes Snä krkonkrjohn merktyssä väestössä, jonka laskettn lopulla vuotta täyttäneen vuotta ja joka ss v. ol vaalokeutusässä, ol L 000 mestä kohden keskmäärn l 0 nasta. Vaalokeutettujen nasten luku mehn verrattuna ol varsnkn kaupungessa huomattavan suur, tehden v. kokonasta. % vaalokeutetusta. Maaseudulla olvat molemmat sukupuolet stä vaston jotenkn tasaväkset. Er läänessä ja vaalpressä ol kutenkn tuntuva eroavasuuksa huomattavssa vaalokeutettujen mesten ja nasten välsessä suhteessa. Nätä valasevat seuraavat lukusarjat. Vaalokeutettuja nasa ol l 000 vaalokeutettua mestä kohden er läänessä v. : Electeurs femmes pour 000 électeurs hommes. Läänt. - Départements. Kaupungt. Vlles. Maaseutu. Communes rurales. Molemmat. Uudenmaan lään Tu'un-Porh».' Ahvenanmaan» aneen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» ( Hlun» Î G Vaalprttän olvat vastaavat luvut: Vaalprt. Cercles électoraux. Kaupungt. Vlles. Maaseutu. Communes rurales. Molemmat. Uudenmaan läänn Turun-Porn läänn etelänen»» >> pohjonen Hämeen läänn etelänen»» pohjonen Vpurn läänn läntnen»» tänen

12 Vaalprt. Cercles électoraux. Kaupungt. Vlles. Maaseutu. Communes rurales. Molemmat. Mkkeln läänn Kuopon läänn läntnen»» tänen Vaasan läänn tänen» >) etelänen»» pohjonen Oulun läänn etelänen»» pohjonen Laon Vaalprt. Vaaleja varten on maa jaettu vaalprn, sten että Uudenmaan ja Mkkeln läänt muodostavat kumpkn yhden, Turun-Porn, Hämeen, Vpurn ja Kuopon.läänt kukn kaks sekä Vaasan ja Oulun läänt kumpkn kolme vaalprä. Kussakn vaalprssä valtaan edustajat suhteellsta vaaltapaa noudattaen, pats Lapn khlakunnan kästtävässä Lapn vaalprssä, jonka edustaja valtaan yksnkertasella enemmstövaallla. Alla olevsta luvusta selvää, kunka monta edustajaa kustakn vaalprstä valtaan, samon, kunka monta vaalokeutettua henklöä vuosna 0,, ja tul yhtä valttavaa edustajaa kohden. Vaalprt. Cercle» électoraux. Représentants et électeurs nscrts. Valttava edustaja. Représentants. 0 - Vaalokeutettuja yhtä valttavaa edustajaa kohden. Electeurs nscrts par représentant. 0 Uudenmaan läänn Turun-Porn läänn etelänen»»» pohjonen Hämeen läänn etelänen»» pohjonen Vpurn läänn läntnen»» tänen Mkkeln läänn Kuopon läänn läntnen»» tänen Vaasan läänn tänen»» etelänen»» pohjonen Oulun läänn etelänen»» pohjonen Lapn ; j \

13 Vaalokeutettujen luku yhtä valttavaa edustajaa kohden vahtelee melkosest. Kutenkn on todettava erotusten penentyneen huomattavast vuonna tomtetun edustajapakkojen uudestaan jaon johdosta. Kun erotus suurmman ja penmmän suhdeluvun välllä ennen järjestelyä vuonna ol 0 henkeä, ol se vuonna van l henkeä. Suurn ol puheena oleva - henklöluku Uudenmaan läänn, Turun-Porn läänn eteläsessä ja Vpurn läänn täsessä vaalprssä, penn taas Oulun ja Kuopon läänn vaalpressä. Yleensä on todettava, että järjestelyn jälkeenkn vaalokeutettujen luku valttavaa edustajaa kohden ol suuremp maan kehttyneemmssä seudussa^ penemp pohjoslla, takapajulla olevlla pakkakunnlla.. Äänestysalueet. Vaalprt on jaettu äänestysaluesn; näden luku ol: Dstrcts de vote. Kaupungessa. Maaseudulla. Vlles. Communes rurales. V. 0» 0 '.. *» Äänestysalueden luku on nnmuodon yleensä vähtellen lsääntynyt. Keskmäärn tul äänestysaluetta kohden seuraava luku vaalokeutettuja: Electeurs nscrts par dstrct de vote. Kaupungessa. Maaseudulla. Vllen. Communes rurales. V. 0» e 0 > 0 > Er osssa maata huomaa tuntuva eroavasuuksa shen nähden, montako vaalokeutettua keskmäärn tul äänestysaluetta kohden. Varsnkn harvaan asutussa kunnssa maan pohjososssa on suuremp luku äänestysalueta tarpeen kun muualla, koska muuten etäsyydet vaalpakalle tulsvat lan suurks. Yleskatsauksen äänestysalueden lukuun ja vaalokeutettujen keskmääräseen lukuun äänestysaluetta kohden er vaalpressä antaa seuraava taulukko.

14 Vaalprt. Cercles électoraux. Electeurs nscrts par dstrct de vote. Äänestysalueta v.. Dstrcts de vote. Kaupungt. Vlles. Vaalokeutettuja henklötä keskmäärn äänestysaluetta kohden. Electeurs nscrts par dstrct de vote. 0 0 Äänestysal ueta v.. Dstrcts de vote. Maaseutu. Communes rurales. Vaalokeutettuja henklötä keak määrn äänestysaluetta kohden. Electeurs nscrts par dstrct de vote. 0 Uudenmaan läänn Turun-Porn läänn etelänen»»» pohjonen Hämeen läänn etelänen»» pohjonen Vpurn läänn läntnen»» tänen Mkkeln läänn Kuopon läänn läntnen»» tänen Vaasan läänn tänen»» etelänen»» pohjonen Oulun läänn etelänen»» pohjonen Lapn Yhteensä Äänestäneden luku Vuonna tomtetussa eduskuntavaalssa ol äänestäjen koko luku henkeä el. l % vaalokeutetusta, kun stä vaston edellsssä eduskuntavaalessa äänestäjen luku ol ollut: V. 0 henkeä ol 0. % vaalokeutetusta 0»».» > 0»». >» 0 00 >»» 0.».» > > 0» > öl.»» 00 >».»»». > > Äänestykseen osanotto ol nnmuodon vlkkan vaalssa v. 0, jossa ens kerran sovellutettn uutta, laajalla pohjalla olevaa ylestä äänokeutta. Seuraavssa vaalessa osanotto mlte tasasest lamen vaalesta vaalehn. Varsnkn ol osanotto vuoden vaalehn huomattavast lameamp kun akasemmn. Vuonna ol osanotto vaalehn stä vaston vlkkaamp kun mllonkaan lukuunottamatta van ensmmäsä eduskuntavaaleja. Vakka Vaaltlasto. 0

15 0 osanotto vuoden vaalehn jälleen osottaakn vähenemstä edellsstä vaalesta, on kutenkn todettava sen olleen melkosta vlkkaamman kun kakssa vuosna 0 tapahtunessa vaalessa. Pakallset eroavasuudet vaalehn osanottoon nähden ovat ana olleet varsn tuntuvat. Er läänessä ol äänestäjen koko luku: Votants par départements. 0 Absoluuttset luvut. Nombres absolus. Prosentessa vaalokeutetusta. En / 0 des électeurs nscrts. 0 Turun-Porn» ^ Ahvenanmaan» f Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Koko maa / \ 0 0 0!) ) 0. }..0 U ) f Huomota herättää varsnkn lamea osanotto vaalehn Ahvenanmaan läänssä. Laskettuna kultakn vaalprltä olvat vastaavat luvut: Vaalprt. Cercles électoraux. Turun-Porn läänn etelänen.»»» pohjonen Hämeen läänn etelänen»» pohjonen... '»» tänen Vaasan läänn tänen»» etelänen»» pohjonen Oulun läänn etelänen Lapn Votants dans les dvers cercles électoraux. 0 Absoluuttset luvut. Nombres absolus. 0 ) f>() !> Prosentessa vaalokeutetusta. En /o des électeurs nscrts. Kuten edellä olevsta lukusarjosta lmenee, ol osanotto vaalehn usemmssa vaalpressä lameampaa kun lähnnä edellsssä vaalessa; pokkeuksena ovat anoastaan Mkkeln läänn, Kuopon läänn molemmat sekä Vaasan läänn tänen vaalpr, jossa osanotto ol entstä vlkkaamp. Onpa todettava, ette osanotto vaalehn mantussa vaalpressä yhdessäkään akasemmsta vaalesta ollut nn vlkasta kun vuoden vaalessa !) B

16 Osanotto vaalehn on yleensä, luonnollsta kyllä, ollut melkosta vlkkaampaa valtakunnan etelässsä, theämmn asutussa osssa. Tässä suhteessa näyttää kutenkn tapahtuneen tasaantumsta; eroavasuudet evät enää ole nn suura kun ensmmässsä vaalessa. Vuonna tulvat Kuopon läänn läntnen, Uudenmaan läänn ja Hämeen läänn etelänen vaalpr, j össä.. % äänokeutetusta käytt vaalokeuttaan, ensmmäsllä sjolla. Vmesellä sjalla olvat, jos Lapn pokkeuksellsta vaalprä, jonka prosenttluku ol van., jätetään syrjään, Vpurn ja Kuopon läänn täset vaalprt, jossa osanottajen suhdeluku ol. ja. %.. Äänestäneet maaseudulla ja kaupungessa. Äänestäjen luku kaupungessa ja maaseudulla käy selvlle seuraavsta, osn läänen, osn vaalpren suhteta valasevsta taulukosta. Koska vuodelta 0 e ole saatavssa luotettava tetoja, on ensmmäseks vertausvuodeks otettu vuos 0. Votants dans les vlles et communes rurales, far déparlements. Läänt. Départements. Absoluuttset luvut. Nombres absolus. Uudenmaan Turun-Porn Ahvenanmaan Hämeen Vpun Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun Koko maa "/ vaalokeutetusta. En % des électeurs n ser UH. Uudenmaan Tunm-Porn Ahvenanmaan Hämeen Vpurn Mkkeln Kuopon, Vaasan Oulun j J j Kaupungessa. Vllts » / f 0. \.. G J Maaseudulla. Communes rurales t> j. j Koko maa....0

17 Vaalpjrttän olvat vastaavat Invut seuraavat. Votants dans les vlles et les communes rurales, par cercles électoraux. Vaalprt. Cercles éleetorauoc. Kaupungessa. Vlles. 0 0 Maaseudulla Communes rurales. Absoluuttset luvut. Nombres absolus. Uudenmaan läänn Turun-Porn läänn etelänen...»»» pohjonen... Hämeen läänn etelänen»» pohjonen.. Vpuvn läänn läntnen.... >> >> tänen Mkkeln läänn Kuopon läänn läntnen»» tänen.... Vaasan läänn tänen >> >> etelänen >> >> pohjonen Oulun läänn etelänen.... >> >> pohjonen Lapn Koko maa % vaalokeutetusta. En / 0 des électeurs nscrts. Uudenmaan läänn Tmun-Porn läänn etelänen...»»» pohjonen... >> >> pohjonen Vpuvn läänn läntnen >> >> tänen Mkkeln läänn Kuopon läänn lä»tnen >>» tänen Vaasan läänn tänen >>» etelänen» >> pohjonen Oulun läänn etelänen >>» pohjonen Lapn ( ( G » C> ' Vnlm.»n maan CO f\ C "? n CJ~ \ KA o CO K. KT f\

18 Osanotto vaalehn ol vuonna, pän vaston kun yleensä akasemmssa vaalessa, jonkn verran vlkkaampaa kaupungessa kun maaseudulla. Kuus vaalprä tekee kutenkn pokkeuksen tästä säännöstä, nssä kun äänestäneden suhteellnen luku entseen tapaan ol suuremp maaseudulla kun kaupungessa. Verrattaessa osanoton vlkkautta vuonna lähnnä edellsn vaalehn huomaa, että lamenemnen varsnasest rajottuu maaseutuun, kun stä vaston kaupunken vaalokeutetusta yhtä suur prosenttluku ott osaa vaalehn kumpasenakn vuonna. Nnpä onkn todettavssa, että vakka osanotto vaalehn eräden vaalpren kaupungessa onkn lamentunut, on se useammassa vaalprssä vlkastunut, osttan hyvnkn tuntuvast. Maaseudulla on sensjaan lamenemsta havattavssa usemmlla pakkakunnlla, pokkeuksena ovat anoastaan Mkkeln läänn, Kuopon läänn molemmat, Vaasan läänn tänen sekä Oulun läänn etelänen vaalpr, joden numerot osottavat * osanoton vlkastumsta.. Äänestäneet mehet ja naset. Vakka naset ovatkn enemmstönä äänokeutettujen keskuudessa, on äänestäneden nasten luku kutenkn kakssa akasemmssa vaalessa, josta tässä kohden on olemmassa tetoja, ollut maaseudulla ja koko maassa sekä absoluuttsest että suhteellsest paljon penemp kun mesten. Kaupungessa on nasäänestäjen luku sensjaan säännöllsest ollut suuremp kun mespuolsten. Tästä säännöstä ovat vme vaalen suhteet pokkeuksena. Vuonna ol näet äänestäneden nasten luku absoluuttsest mesten lukua suuremp e van kaupungessa vaan myös maaseudulla ja koko maassa. Äänestäjen ryhmtys sukupuolen mukaan on nmttän ollut seuraavanlanen: Votants, hommes et femmes. Absoluuttset luvut. Nombres absolus. "/o vaalokeutetusta. En "/,, drs électeurs nscrts. Mehet. Naset., Kaupungt. Vlles > >? j I t.. t...0.!.. : 0.0

19 Absoluuttset luvut. Nombres absolus. % vaalokeutetusta. En % des électeurs nscrts. Mehet. Hommes. Naset. Maaseutu. Communes rurales Koko maa. Pays enter *. Tuntuu luonnollselta, että kaupungessa äänestäneden nasten absoluuttnen luku on ollut suuremp kun mesten, kun sellä nden enemmstö vaalokeutettujen kesken on ollut ernomasen suur. Maaseudulla stä vaston on äänestäneden mesten luku pysynyt suurempana ana vuoden vaalehn saakka, jollon mespuolsten äänokeutettujen luku ol vähentynyt tuntuvast. Er sukupuolten suhteellseen osanottoon nähden on huomattava, että mehet säännöllsest suuremmalla vkkaudella kun naset ovat täyttäneet äänokeuttaan. Pokkeuksena ovat anoastaan vme vaalt kaupunkehn nähden. Samaten kun mesten on nastenkn osanotto vaalehn yleensä ollut lameamp kaupungessa kun maaseudulla. Nasn nähden muodostavat van vuosen 0, ja vaalt tässä kohden pokkeuksen, sllä äänestäneden nasten suhteellnen luku ol sllon., l.o ja.0 % alemp maaseudulla kun kaupungessa. Mesten ja nasten osanotto vaalehn er vaalpressä näkyy seuraavsta luvusta:

20 Votants, hommes et femmes. Vaalprt. Cercles électoraux. MehH. 0 0 Absoluuttset luvut. Nombres absolus. Turun- Porn läänn etelänen...»»» pohjonen.. Hämeen läänn etelänen»» pohjonen Vpurn läänn läntnen» >> tänen Mkkeln läänn Kuopon läänn läntnen >> >> tänen Vaasan läänn tänen»» etelänen»» pohjonen Oulun läänn etelänen»» pohjonen, Lapn ' Äänestänetä % vaalokeutetusta.! En % ^es électeurs nscrts. Uudenmaan läänn Turun-Porn läänn etelänen...»»» pohjonen... Hämeen läänn etelänen»» pohjonen Vpurn läänn läntnen»» tänen Mkkeln läänn Kuopon läänn läntnen >> >> tänen Vaasan läänn tänen >> >) etelänen»» pohjonen Oulun läänn etelänen» >> pohjonen Larsn !) Absoluuttsest katsoen ovat äänestäneet mehet yleensä melken kakkalla olleet äänestänetä nasa lukusammat. Vaalokeutettujen mesten luvun nä-

21 henemnen vuonna on kutenkn johtanut shen, että naslla vme vaalessa äänestänedenkn joukossa ol enemmstö kahdeksassa vaalprssä. Suhteellsest otettuna on mesten osanotto eduskuntavaalehn kutenkn ollut nasten osanottoa vlkkaamp. Pokkeuksena ovat van Vaasan läänn etelänen (kakssa vaalessa) ja pohjonen (vuosna 0, 0,, ja ) sekä vuonna edelleen Uudenmaan läänn vaalpr, jossa naset ovat osottaneet suurempaa harrastusta vaalehn kun mehet.. Äänestäjen ryhmtys äänestyspakan mukaan. Hankkmalla otteen vaalluettelosta vo äänokeutettu henklö käyttää vaalokeuttaan mssä äänestysalueessa hyvänsä, mutta hänen antamansa ään tulee kutenkn otetuks huomoon snä vaalprssä, johon kuuluvassa äänestysalueessa hän on äänokeutettu. Seuraavat luvut osottavat, kunka suur luku äänestäjä koko maassa ja er vaalpressä on käyttänyt äänokeuttaan ulkopuolella oman vaalprnsä alueen tähän saakka tomtetussa eduskuntavaalessa. V. 0 henkeä el 0. % äänestänestä 0 0» 0 00 > 0» > 0 > 0» 0» Vastaavat luvut er vaalprestä olvat vuosen 0, ja vaalessa seuraavat. Votants dans autres cercles électoraux. Vaalprt. Cercle* électoraux Absoluuttset luvut. Nombres absolus. % kaksta äänestäjstä. En % de tous le votants. 0 Uudenmaan läänn Turun-Porn läänn etelänen..»»» pohjonen. Hämeen läänn etelänen...»» pohjonen... Vpurn läänn läntnen»» tänen Kuopon läänn läntnen > > tänen >» etelänen Oulun läänn etelänen Lapn Koko maa >a 0 0 J L

22 Vuosna 0 ja 0 tomtetusta vaalesta e ole tetoa stä, kunka suur luku omassa vaalprssään äänestävä käytt äänokeuttaan tosessa äänestysalueessa kun snä, jossa olvat vaalokeutetut. Myöhemmssä vaalessa on tällasa äänestäjä ollut: V. 0 henkeä» 0»» 0 > 00 > 0» > > Kun edellsellä svulla estetyt, veraassa vaalprssä äänestäneden luvut otetaan huomoon, ol ss henklötä, jotka käyttvät äänokeuttaan muualla kun snä äänestysalueessa, jossa olvat vaalokeutetut, mantussa vaalessa yhteensä: V. 0 henkeä el / % äänestänestä > 0» >. >»» 0 >».0 >» >. > >. > 0»».» >» ÎJ».» > Tarkempa tetoja nästä sekosta er vaalprehn sekä kaupunkehn ja maalaskuntn nähden saadaan vuodelta I taulultteestä. Shen pakkaan nähden, mssä vaalokeutetut käyttvät äänokeuttaan, ryhmttyvät mehet ja naset vuoden vaalessa koko maassa suhteellsest seuraaven prosenttlukujen osottamalla tavalla: Kaupungt.. Maaseutu.. Koko maa.. Votants ré-parts d'après la place de votaton. Omassa äänestysalueessa. Mehet.... Naset ! Tosessa vaalprn kuuluvassa äänestysalueessa. Mehet. Naset Pourcents. Tosessa vaalprssä. Mehet. Naset Yllä olevsta luvusta näkyy, että maaseudun väestö suhteellsest ylesemmn kun kaupunklasväestö äänest omassa äänestysalueessaan ta anakn omassa vaalprssään. Mesten ja nasten välllä e tässä suhteessa ole sanottavaa erotusta. Kaupunkehn nähden osottavat yllä olevat luvut mesten melkosta useammn kun nasten käyttäneen äänokeuttaan tosessa vaalprssä ta tosessa äänestysalueessa kun snä, jossa he ovat vaalokeutetut, mutta maaseudun naset ovat stä vaston vuonna. useammn kun mehet käyttäneet äänokeuttaan oman vaalprn ulkopuolella. Vaaltlasto.

23 . Hyljätyt vaallput. Hyljättyjen vaallppujen luku on vuoteen saakka keskeytymättä vähentynyt. Vuoden vaalessa ol vähänen nousu havattavssa, mutta seuraaven vuosen vaalessa näden hukkaan menneden lppujen luku taas on vähentynyt. Suurta äänten menetystä ne evät mllonkaan ole merknneet; verrattuna vaallppujen koko lukuun e hyljättyjä kertaakaan ole ollut l.o %:aenempää. Vuoden vaalessa suhdeluku saavutt almman määränsä, 0. %. Hyljättyjen vaallppujen luku on ollut: Bulletns nuls. Absoluuttset luvut. %:ua kaksta vaallpusta. Nombres absolus. En / 0 de tous les bulletns. V » » > > » >... 0.» »..., Jos erotetaan tosstaan äänestäjen hedän omassa vaalprssään kaupungssa ta maaseudulla antamat vaallput ja veraassa vaalprssä annetut, huomataan hyljättyjen vaallppujen vuonna jakautuvan seuraavast: Kaupungt... hyljättyä vaallppua el 0. / 0 kaksta Maaseutu... >»» 0.» >. Tossta vaalprestä lähetetyt vaallput 0 > > >. >» Kuten nästä lukusarjosta näkyy, on hyljätty verrattomast enemmän mussa kun omassa vaalprssä jätettyjä vaallppuja. Tämä onkn hyvn ymmärrettävää, koska äänestämnen veraassa vaalprssä luonnollssta systä helpommn antaa oudolle äänestäjälle tlasuutta vrheden tekemseen. Stä päättäen, että hylkäämsprosentt on penemp kaupungessa kun maaseudulla, on edellsten väestö paremmn kun jälkmmästen osannut välttää kompastuskvä. Vaalprttän ovat hyljätyt vaallput jakautuneet seuraavast: Vaalprt. Cerclez électoral t. r. Bulletns nuls par cercles électoraux. Absoluuttset luvut. Nombres absolus. 0 "(,'n u kuksta vaallpusta. En % dc, tous les bulletns. 0 Uudenmaan läänn Turun-Porn läänn etelänen...»»» pohjonen »

24 Vaalprt. Cercles électoraux. Absoluuttset luvat. Nombres absolus. 0 j / 0 :na kaksta vaallpusta. En % de tous les bulletns. 0 j Hämeen läänn etelänen >> >> pohjonen Vpurn läänn läntnen *» tänen Mkkeln läänn Kuopon läänn läntnen >> >> tänen Vaasan läänn tänen >> >> pohjonen Oulun läänn etelänen >>»> pohjonen Koko maa O.G » j 0.! j 0. j , Mtään hyljättyjen vaallppujen suhteen pysyvästä arvoastekkoa er vaalpren kesken e yllä olevsta luvusta ole huomattavssa. Luvut vahtelevat vaalesta tosn. Hyljättyjen vaallppujen ryhmttymnen hylkäämssyden mukaan näkyy seuraavasta yhdstelmästä: )0... Vva vaallpun selkäpuolella Merktty useamp kun yfes lsta Vva väärällä pakalla 00 Väärä numeromnen 0 Numeromnen vvatta 0 Musta kynä r ^ " " 0 0 Tosen vaalprn lsta 0 Krjotettu lsta sekä vva panetulla lstalla... 0 Epäselväst ta vallnasest krjotettu 00 Useampa vvoja 0 0 Väärtön vva Muu syy 00 Yhteensä 0 Mtä erkosest tulee musta vaalprestä saapunesn vaallppuhn, on nden ylesmpänä hylkäämssyynä ollut, että on käytetty tosen vaalprn vaallppua.

25 0. Hyväksytyt vaallput. Hyväksyttyjen vaallppujen luku ol vuoden vaalessa 0. Krjotettuja ehdokaslstoja ol van 0 vaallpussa ja nästä olvat pääosana Lapn vaalprn vaallput. Ehdokkaden järjestys ol muutettu vaallpussa, lukuunottamatta musta vaalprestä saapuneta vaallppuja, josta tetoja tässä suhteessa e ole olemassa. Suurn osa äänestäjä ol ss vuonna. nnkun edellsssäkn vaalessa, käyttänyt muuttamattomana panetun ehdokaslstan. Hyväksyttyjen vaallppujen koko luku ja nden luku kutakn valttua edustajaa kohden er vaalpressä käy selvlle seuraavsta luvusta: Vaalprt. Cerch' élcctoranj-. Absoluuttset luvut. Nombres nbsoltx. Uudenmaan läänn Tnm-Porn >> etelänen»»» pohjonen... Hämeen >> etelänen» >> pohjonen... Vpurn >> läntnen >>» tänen.;... Mkkeln» Kuopon» läntnen >> > tänen Vaasan >> tänen» >> etelänen... >>» pohjonen.... Oulun» etelänen» >> pohjonen.... Lapn Bulletns valables jtar cercles électoraux. Hyväksyttyjä vaallppuja. Bulletns valables j JO Hyväksyttyjä vaallppuja valttua edustajaa kohden. Bulletn valables par un représentant élu ; 0 ' Jälkmmäsen osaston lukusarjat antavat hyvän kuvan stä, mten vahtelevalla äänmäärällä edustaja valtaan maan er osssa. Kun vuonna keskmäärn koko maassa tarvttn 0 ääntä yhden edustajan saamseks, tarvttn Uudenmaan läänssä 0 ääntä mutta Kuopon täsessä vaalprssä van 00 ja Lapn vaalprssä e enempää kun ääntä. Etelässsä vaalpressä, jossa osanotto vaalehn on vlkkaampaa, tulee valttua edustajaa kohden tuntuvast suuremp äänestäjäluku kun maan syrjäsllä pakkakunnlla.

26 . Ehdokkaat, ehdokaslstat ja vaalltot. Nykysen vaallan mukaan tähän saakka tomtetussa eduskuntavaalessa on ollut: Ehdokkaden Ehdokaslstojen luku. luku. Canddats. Lstes îles candda ta. V. 0 - > » 0.. 0» 0.. >.. (0,.. 0».....»..»..... Ehdokkaden kokonasluku, joka vuoteen.0 saakka osott selvää vähenemstä, on sen jälkeen jälleen lsääntynyt melkosest. Ehdokaslstojen luku on nnkään vaalesta tosn vahdelleet tuntuvast. Er puolueet ovat noudattaneet vähän erlasta taktkka ehdokkaden ja ehdokaslstojen asettamseen nähden, kuten näkyy alla olevsta, vuoden 00 vaalehn kohdstuvsta luku-. ' * ' * ' sarjosta. Sosaldemokratnen puolue Kansallnen kokoomus-» Kansallnen edstys- > Maalasltto Krstllnen työväenpuolue Ruotsalanen kansan-? Ehdokkata. - ) 0 + ) M Vaallttojen luku. lantes électorales. Ehdokaslstoja. 0 ( 0 0 0»JO Älnft kesku. ehdokaslstaa kohden Valtsjayhdstysten luku, jotka evät kuuluneet vaallttohn. Unons d'électeurs n'entrant dans ancune allance électorale.»; 0 Äänä- keskm. ehdokasta kohden. 0 Ehdokkasta tul valtuks Kakk puolueet + 0 *) l l....».. 0. Yllä olevsta lukusarjosta vo havata, että ruotsalanen kansanpuolue ja Sosaldemokratnen puolue ovat asettaneet suhteellsest harvempa ehdokkata kun muut puolueet ja jälkmmänen samalla van harvoja ehdoslstoja, sekä että varsnkn penet puolueet, mkäl evät ole rajottuneet harvohn vaalprehn, joutuvat asettamaan hyvn paljon sellasa ehdokkata, jolla e ole mahdollsuutta tulla valtuks. Ensmmässsä eduskuntavaalessa vuonna 0 olvat er puolueet asettaneet yhtestä ehdokasta. Sttemmn on tällasa ehdokkata ollut van joku anoa, usessa vaalessa e anoatakaan. Vuoden 0 vaalessa ol jälleen tapausta, jossa er puoluella ol yhtenen ehdokas. Sllon tällön puolueet myös ') Puolueen er Vaalprelle yhtesä ehdokkata.

27 (A r at asettaneet saman henklön ehdokkaaks kahteen ta useampaankn vaalprn. Vucden eduskuntavaalessa ol täten ehdokasta lstolla kahdessa, kolmessa ja l neljässä vaalprssä. Vahtelut vaallttojen luvussa johtuvat pääasallsest kahdesta sekasta, nm. toselta puolen stä, mssä määrn valtapuolueet er vaalessa ovat tehneet vaallttoja keskenään, ja toselta puolen stä, mssä määrn penet aateyhtymät ovat katsoneet tarkotuksenmukaseks muodostaa oma vaallttoja. Edellsestä syystä ol vaallttojen luku vuoden eduskuntavaalessa, jollon porvarllset puolueet sangen ylesest olvat tehneet vaallttoja, erkosen pen. Vuonna esntyvät sosaldemokratnen puolue ja kansallnen kokoomuspuolue kakssa vaalpressä yksn tekemättä mtään vaallttoa. Sama ol ruotsalasen kansanpuolueen asema nssä neljässä vaalprssä, jossa sllä on toveta saada ehdokkataan valtuks. Stä vaston kansallnen edstyspuolue, maalasltto ja krstllnen työväenpuolue tosssa vaalpressä esntyvät kukn erkseen, tosssa taas kakk kolme yhtenä vaallttona, samalla kun erässä vaalpressä mllon yks, mllon tonen puolue tom erkseen muden esntyessä yhtesellä vaalltolla. Tarkempa tetoja nästä sekosta saa III, IV, V ja VI taulultteestä.. Äänten jakaantumnen er puoluelle. Kuten tunnettua, pokkeaa vuoden eduskuntavaalessa käytetty puoluejako osttan akasemmssa vaalessa noudatetusta. Suomalanen ja nuorsuomalanen puolue ovat lakanneet olemasta ja samaten anoastaan kerran, vuoden vaalessa, esntynyt kansanpuolue. Näden tlalla ovat kansallnen kokoomuspuolue ja kansallnen edstyspuolue. Jos äänet, mllon kaks ta kolme puoluetta on tehnyt vaallton keskenään, jaetaan sen mukaan, mnkä puolueen ehdokaslstojen hyväks äänet on annettu, saadaan seuraava yleskuva vuoden puoluejaosta. Sosaldemokratnen puolue KansallDen kokoomuspuolue... 0» Kansallnen edstvsouolue t/ J. Ruotsalanen kansanpuolue > Krstllnen työväenltto > Muut puolueet 0 > Yhteensä 0 0 ääntä el.o / 0 kaksta äänstä». t >. >-»».»»».»» : 0.»» loo.o Vertalu akasempn vaalehn on puoluejaotuksen muutosten taka osttan puutteellnen. Sks on varovasnta esttää anoastaan toselta puolen sosaldemokratsen puolueen, toselta puolen muden, ss n. s. porvarllsten puolueden saamat äänmäärät. Kehtys käy lm alla olevsta lukusarjosta.

28 Sosaldemokratnen puolue. Abs. / 0 V. 0 (.o» 0 0.» 0.» 0 0.o > 0 0.o».» 00.» 0.» 0.o N. s. porvarllset puolueet. Abs. / n o 0.o....o Sosaldemokratsen puolueen äänmäärä kasvo ss vuodesta 0 vuoteen :llä, mutta alen jälleen vuoteen mennessä osttan punakapnan aheuttamen väestöntappoden ja vaalokeudenmenetysten, osttan sen akaansaaman pettymyksen ja reaktsonn johdosta :llä. N. s. porvarllset puolueet menettvät sen sjaan vuodesta 0 vuoteen mennessä ääntä, mutta vottvat vuonna lî) jälleen ääntä ja vme vaalessa edelleen ääntä, joten nden vuonna saavuttama äänmäärä absoluuttsest ol suuremp kun mllonkaan akasemmn. Suhteellsest katsoen sosaldemokratnen puolue saavutt huppunsa ja vuonna, jollon. % kaksta äänstä annettn sen hyväks. Mtä ykstysn porvarllsn puoluesn tulee, manttakoon, että maalaslton äänmäärä säännöllsest on kasvanut, nousten enemmän kun kolmnkertaseks el :sta :een. Ruotsalanen kansanpuolue, jonka hyväks annettu äänmäärä on vahdellut sangen suppessa rajossa, saavutt vme vaalessa huppuluvun ääntä. Krstllsen työväenlton äänmäärä, joka ol "suurmmllaan vuonna 0, on vuonna 0 jälleen vähentynyt muutamalla sadalla lähnnä edellsstä vaalesta. Muden puolueden suhteen e vastaava vertaluja vo tehdä. Äänten jakaanttmnen er puolueden hyväks erkseen kaupungessa ja maaseudulla er vaalpressä näkyy seuraavasta yhdstelmästä, joka valasee osn absoluuttsta, osn suhteellsta puoluejaotusta.

29 l Hyväksytyt vaallput, ryhmtet- Répartton des bulletns tynä puolueden mukaan. valables entre les parts. \. Kaupungt ). Vlles. Maalaskunnat ). Communes rurales. Koko maa. Pays enter. oj» * j? *, 0)! w H! # g * g!? * v..,,p, lrt. _ c-,, to «,«,,,«,!J ff : Ih?JlJ^: If: «.ll: ë*.l»!*ï L ï I»S l*? K.î l r.isin^l?j If.,?. & - f " f ' j 0! 0 r : y! - *? ; ~ * ' l f *' ;? I ' * "" " f H ; ' 0 ' 0 > ' I Absoluuttset luvut. :! :!, *,. Nombres absolus. J! Uudenmaan Läänn... 0 ) ' 00 ) 00 0! ) 0 ") 0 ) ) , j Lurun-l om» etelänen ; 0 ) ) 0 ) - ),«) ) ;....' " " Pohjonen ) ) : 0; )! l ) 0! Maneen» etelänen ) 0 ) )! ) ) ) 0. : 0 v.. *. pohjonen 00 >)! ) 0 ) j ') 00 0: Hj b Vpurn» läntnen 0 )00 *} 0 00! 0»)»J j l 0 - j >: ltanen, M. L f !! 0 l H 0 0 J 00 J><> 0 ;, ^ - * I-";- l V > l j j )0; "> 0! 0 0 J, Jtuopon» läntnen >) 00j 0 0. )!'H - ) 0, J - 0.,, * " a î nen ;J 0) 0! 0 )! ' 0' ' 0 0! 0; o _ v aasan» tänen ).,., 0 ).jj & 0 ) J! ) ' Wn 0 0 u,,! * * etelänen - ) 0 j \ ' ) 0 ïll 0 0 0,,:! n,* * pohjonen ) ]») :{ ) ) 0 000!! K0! Uulun» etelänen : - 0:! : - - J 0 L: r *. * pohjonen J! - _ 0l : - -! - - Jja P n! - -r- j 0 Id J - ; 0 0 j.' Yhteensä J 0l 0! 0! 0 M 0J 0 (>! 0' 0! 0 SJ! 0 0 Prosentessa.. \ En*/ 0. :, ',!Jl' Tnnm Pn?!lläänn ';'r- '* * ] ^'* "' ' ' H ' K '' -> Iu0 '.! ). ").. ) 0. loo.o. l..*..0 0.« ,J Luun-Lon» etelänen. ).,.!.»)![0.oaJ ). «).0. ) 0.0 loo.o.....*.0 «U KanMPM * * ES " " a '?' G ),^ ' ' * O *. ').. 0. ^ O.Oj KU j O Hameen» etelänen. «) >0») a.. - ) ; O. loo.o. ).0 ). - ") 0.0 loo.o 0.». ' O as Vn,,-,- r, * P. ol U lnen o - > - -'»-a.!)' - : ) 0.0] loo.o. ) ) 0.0* » O Vpun» }jnt»nen *) JU ; - *) O. loo.o... s ) 0. -»j j O.o» loo.o ; ltamen»*l Mlrtoh-,, " C aö - - ;l - ;. j. O j...s.. 0.0J l.».. O.! 00.0 r KTrmm, " lanh'non ^'* s*' ' * ) ' e ) J ~ l 0 ' 0 ' ' - H -» ^ä ' - ") 0.0 0:.).0.0.!>.s. - l. O b Auopon >, läntnen.»).-e ) If0. oj 00.0!. ') ) 0.0! KU - 0. O l \r»' *!S!n 'ÏÏ', Ï'! ;>(! ' J ' - '! JOO - -.0' J j. U O. loo.o * VA ' lsa " * V"- a ' ) ' ;{ ») j ). 0.,. - ) O.oJlOO.o. 0. ' O. loo.o,! ' * etelänen 0. ) 0. ).. [O.oa], loo.o!. ).! ). (U O.o *..0 0.,' loo.o f? o,,..,,, L 0 lk"l en??' ) ' ) ;{ ' (} - a -! fo-osl n ). )..! »... -Irt.o - O ;0 II UUn * etelänen O.! loo.o [0.o» :00.0 T"- n ' P n ] lnen : :-W j ~ loo.o [0.0, O V ~... 0., j 00.0 ' U Yhteensä. l.s!.!.. lo.oal! O.! '.! O. 'fo.osl loo.o.0.! loo.o»l Yhtene^^arakkollo '^ ^^ "^^ vaal P rostä lähetetyt vaallput, joden luku kutenkn on suhteellsen vähänen. \ ' ^'. a ' ) Yhtenen sarekkelle, a. Ä * J. a L- )»» ja. } > \Pl' ja o. -.»» Ja. n la r

30 Verrattaessa kaupunken ja maaseudun puolueryhmtystä tosnsa havatsee seuraavaa. Sosaldemokratnen puolue on sekä kaupungessa että maaseudulla tuntuvast vomakkaamp kun mkään muu puolue ja on puolueen saama kannatus yhtä suur kumpasellakn alueella (. ja. %). Ruotsalanen kansanpuolue on melkosessa määrn kaupurklaspuolue; sen suhteellnen kannatus ol nmttän non kaks ja puol kertaa suuremp kaupungessa kun maaseudulla (. ja 0. %). Puolueen koko äänestäjämäärästä ol runsas kolmasosa kaupunklasa. Myös kokoomuspuolue sa kaupungessa enemmän kannatusta kun maaseudulla (. ja. o %). Tämän puolueen hyväks annetusta äänstä ol kutenkn runsaast kolme neljäsosaa maaseudulta peräsn. Kakk muut puolueet, ja varsnkn maalasltto, ovat stä vaston saaneet enemmän kannatusta maaseudulla kun kaupungessa. Yhtesten vaallttojen vuoks e edellä oleva taulukko kutenkaan vo antaa täysn selvää kuvaa nästä sekosta. Mtä ykstysn vaalprehn tulee, ol sosaldemokratsella puolueella absoluuttnen enemmstö kolmessa vaalprssä, nmttän Hämeen läänn molemmssa ja Kuopon läänn läntsessä. Stä pats se ol suurn puolue kuudessa el Turun-Porn läänn molemmssa, Vpurn läänn läntsessä. Mkkeln läänn, Kuopon läänn täsessä ja Vaasan läänn täsessä vaalprssä. Ruotsalanen kansanpuolue ol kakka muta puolueta vomakkaamp Uudenmaan läänn sekä Vaasan läänn eteläsessä ja pohjosessa, maalasltto taas Vpurn läänn täsessä ja Oulun läänn eteläsessä vaalprssä, jossa ltolla ol absoluuttnen enemmstö, sekä edelleen Oulun läänn eteläsessä vaalprssä. Kansallnen edstyspuolue sa absoluuttsen enemmstön yhdessä, Lapn vaalprssä, mutta muuten e tämä, enempää kun muut tässä mantsematta jääneet puolueet, ole ollut edes suurmpana puolueena yhdessäkään vaalprssä.. Valtut edustajat. Kussakn tähänastssta eduskuntavaalesta ovat anoastaan vaallttohn lttyneet valtsjayhdstykset saaneet ehdokkataan valtuks. ' Ykstyset valtsjayhdstykset evät kertaakaan ole saaneet anoatakaan ehdokasta valtuks. Myös vut)den jakaantuvat ehdokaspakat van vaallttojen kesken. Jakamalla yhtesten vaallttojen saamat ehdokkaat sen puolueen mukaan, johon asanomaset henklöt kuuluvat, saadaan seuraava taulukko:

31 Nombre des représentants aux Dètes. ' a> & *. %»? a:.». -0 ~. p w. g C c* -» ' C-l L^ SS» «( 0» ~, _ t!. ' k _ O et- ^ Vaalprt. & g I & '? J S ; j Cercles clectomw. g! a g g «g lm*'f ;!f*'f S;» S s» a» ' SS. a- c ; ï. o p t? ' f,» t t ^ ^fc fcr* ' ^ ' <E Krstllnen työväenltto. Unon ouvrère chrétenne- Yhteensä valttuju edustaja. I Ednstajsta ol nasa. Dont femmes. Uudenmaan Turun-Porn» >> Hämeen >> Vpurn» Mkkeln Kuopon» Vaasan»» Oulun» Lapn läänn 0 >> etelänen G» pohjonen» etelänen >> pohjonen >> läntnen» tänen»» läntnen.... >> tänen» tänen»> etelänen >> pohjonen >> etelänen >> pohjonen! 0 % Yhteensä! 0 00 \ Stä: nasa Dont femmes 0.lohtuen stä, että maa 0 jaettu vaalprehn, tulee se edusta j amäärä, jonka kukn puolue saavuttaa, olemaan jossan määrn tonen kun se, joka okeastaan vastas puolueen äänmäärää, jos maa ols yhtenä vaalprnä. Härtseväst vakuttaa tässä suhteessa myöskn, että sekä vaalokeutettujen henklöden että hyväksyttyjen vaallppujen keskluku valttavaa edustajaa kohden nn tuntuvast vahtelee er vaalpren kesken. Yleensä tuottaa vaalprjako etua suuremmlle puoluelle, jotka sen kautta saavuttavat useampa edustajapakkoja, kun mhn nllä absoluuttsen äänmääränsä perusteella ols okeutta. Tämä käy lm seuraavsta suhdeluvusta, jotka esttävät osaks er puolueden ehdokasten hyväks annetut äänmäärät, osaks valttujen edustajan luvut.

32 Puolueen ehdokasten hyväks annettu»änä, o/ 0. Votes en %. Valttuja edustaja, %, Représentants en % Sosaldemokratnen puolue.o 0.0 Maalasltto..o Kansallnen kokoomuspuolue..0 Kansallnen edstyspuolue..0 Ruotsalanen kansanpuolue. ll.o Krstllnen työväenltto. l.o Muut puolueet 0. Yhteensä IÖÖ ÏÔÛ Alla oleva yhdstelmä osottaa, montako edustajapakkaa puolueet äänlukujensa perusteella vuonna olsvat saaneet snä tapauksessa, että koko maa ols ollut yhtenä vaalprnä, sekä montako ne tosasallsest savat ja nden sten saavuttaman voton ta tappon. A -.L m n* Votettuja (-f) Arvotu lodelhnen tal menetettyjä luku. luku. (_ } p a kko j a. Sosaldemokratnen puolue 0 -j- Maalasltto -j- Kansallnen kokoomuspuolue Kansallnen edstyspuolue Ruotsalanen kansanpuolue Krstllnen työväenltto l Muut puolueet Yhteensä ÖÖ 00. Edustajat asunpakkansa mukaan. Valtopäväkalenteressa oleven tetojen mukaan ryhmttyvät edustajat asunpakkansa mukaan seuraavast: Représentants par domcle. Kaupungessa. Vlles. 0 0 Maaseudulla. Communes rurales Nämäkn lukusarjat osottavat maaseudun vme vaalessa kasvanutta vomaa.

33 Tetoja er puoluesn kuuluvan edustajan asunpakasta, huomoonottaen myöskn, asuvatko he sen vaalprn alueella, josta olvat edustajaks valtut, tarjoaa seuraava taulukko: Représentants clasxés d'après leur domcle. ' *S f** cv. ; r» W O te j«b SU s <t eto * T S- M. a j o' ^ a P' s o *V S W m. K. B SH X **" s - "ö ' s. S ~ c'w *o - w. l : h- s? ^ «V-. r^. g' g d ^~ ~ et a ^ - r f* 0 uédos. ^ ' o rte P -" " *?.» v!^ O O. t. 0 O '«t "ft. W tn' 0 O: IL»_ Cu S? E ' (D O- d CO S Kaupungt Maaseutu. Omassa vaalprssä., Kaupungt Maaseutu. Mussa vaalpressä. Nästä luvusta näkyy, että kaupunklasa er puolueden valtseman edustajan keskuudessa verrattuna puolueen koko edusta j alukuun vuoden vaalessa ol seuraava prosenttluku, nmttän ruotsalasessa kansanpuolueessa., kansallsessa kokoomuspuolueessa., sosaldemokratsessa puolueessa ja krstllsessä työväenltossa 0. o, kansallsessa edstyspuolueessa. ja maalasltossa. o %.. Edustajan ryhmtys än sekä ammatn ja elnkenon mukaan. Edustajan käsuhtesta sekä ammatsta ta elnkenosta e tosn suoranasest tlastollsta tarkotusta varten koota tetoja, mutta kun valtopäväkalenteressa säännöllsest nästä sekosta on tetoja, on katsottu olevan syytä lttää oheen seuraavat taulukot, josta edustajan ryhmtys än samonkun ammatn ta elnkenon mukaan pääkohdssaan käy selvlle:

34 0 Vuonna valtut edustajat ryhmtettynä puolueen ja än mukaan. Représentants aux Dètes selon Vâge. Edustajat puolueen mukaan. Part. 0» *» t 0 >» 0»» 0- -»» 0» Ikä. Age.., Sosaldemokratnen puolue. Part démocrate socalste.... Maalasltto. Unon agrare. Kansallnen kokoomuspuolue. Part natonal de coalton.!) Kansallnen edstyspuolue. Part natonal progressste. Ruotsalanen kansanpuolue. Part suédos. Krstllnen työväenltto. Unon ouvrère chrétenne. Kakk edustajat..:. ' 0 _. ;_. Vuonna valtut edustajat ryhmtettynä puolueen ja ammatn ta elnkenon mukaan. Représentants aux Dètes selon la professon. Edustajat puolueen mukaan. Part. Ammatt ta elnkeno. Professon. Professoreta, opplatosten ja kansanopston opettaja ja ylopstollsen opparvon saavuttaneta lman vaknasta Kansakoulunopettaja Agronomeja maanvlj.-seur. palveluksessa. Sanomalehtmehä ja krjaljota Maanomstaja, talo n vuokraaja ja palstatlallsa Torppareta ja mäktupalasa Lkkeenharjottaja ja -johtaja, kauppata Työnjohtaja, valton, krkon ja kunnan alempa vrkaljota, talouden- ja kaupanhotaja, kahvlan ja kettön omstaja.. Avovamoja Yhteensä Sosaldemokatnen puolue. Part démocrate socalste. J 0 0 Maalasltto. Unon agrare. Kansallnen kokoomuspuolue. Part natonal de coalton. j Kansallnen edstyspuolue. Part natonal progressste. o Ruotsalanen kansanpuolue. Part suédos. Krstllnen työväenltto. Unon ouvrère chrétenne. Kakk edustajat. (0 00

35 Vuonna valtun Eduskunnan vanhmmat jäsenet, kaks luvultaan, olvat syntyneet v. ja nuorn v.. Ammattluoksta on maanomstajen (0) monta vertaa suuremp kun mkään tonen. Stä lähnnä seurasvat kästyöläset ja työmehet ( ), lkkeenharjottajat (), vrkamehet () sekä opettajat y. ra. ylopstonsvstyksen saaneet (). Helsngssä, Tlastollsessa Päätomstossa, lokakuulla C. Martt Kovero. A. E. Tudeer.

36 TAULUJA. TABELLER. TABLEAUX. SO

37 Taulu L Äänestysalueet, ään- okeutetut ja äänestäneet v.. Tabell. I. Röstnngsområden, röstbe- rättgade och röstande år. Tableau L Dstrcts de vote, électeurs nscrts et votants en. a) Ylestaulu. Allmän överskt. Aperçu, général L ä ä n t. Län. Departements. Äänestysalueta. löstnngsonraden. Dxtrct te. rot f. Ä än o ke u t e u j a. Röstberättgade. Klectfurx nscrts. a V emme». ; Totu/. Ä ä n e s- < tnassa äänestysalueessa. I ejzet röstnnksområde. Dans Ivur propre dstrct te f ote. j ä n e t ä. Röstande. Votants. Tosessa vaalprn kuuluvassa äänestysalueessa. I annat röstnngsområde nom egen valkrets. Dans un autre dstrct de vote de leur propre cercle électoral. 0 Tosessa vaalprssä. I annan valkrets. Dans un autre cercle électoral. Hela antalet röstande. Total des votant*. Äänest netä %:na än- olteutetusta. Röstande % av rösterättgade. to Votant ï en % des elec- tetrs nscrts. * S g p EO ^ 0 ' IIP Femme*. 0 Uudenmaan lään Nylands län. l Kaupungt Städer Vlks.... Maalaskunnat Landskomm. Communes rurales Yhteensä Summa (> Turun- Porn lään Åbo- Björneborgs län. Kaupungt Städer Vlles... Maalaskunnat Landskomm. Communes rurales Yhteensä Summa Kaupungt Städer Vlles... Maalaskunnat Landskomm. Cnnmunes rurales Ahvenanmaan lään Ålands län. Yhteensä Summa o t 0 Hämeen lään Tavastehus Iän. Kaupungt Städer Vlks Vlaalaskunnat Landskomm. Communes rurales Yhteensä Summa f Vpurn lään Vborgs Iän. Kaupungt Städer Vlks... Maalaskunnat Landskomm. Communes ruraks Yhteensä Summa l

38 Taulu I a. (Jatk.) Tabell I a. (Forts.) Läänt. Län. Départements. Äänestysalueta. Röstnngsområden. Dstrct, de vote. Äänokeutettuja. Röstberättgade. Electeurs nscrts. Evnnkön.! Ä ä n e s- Omassa äänestysalueessa. I eget röstnngsområde. Dans leur propre dstrct de vote. Evnnkön. b âne t. Röstande. Votants. Tosessa vaalprn kuuluvassa äänestysalueessa. I annat röstnngsområde nom egen valkrets. Dans un autre dstrct de vote de leur propre cercle électoral. Evnnkön. 0 Tosessa vaalprssä. I annan valkrets. Dans un autre cercle électoral. Evnnkön. Summa. Yhteensä. Hela antalet röstande. Total des votants. - Evnnkön. Äänestänetä %:na äänokeutetusta. Röstande % av röstberättgade. Votants en % des électeurs nscrts. Evnnkön. 0 Mkkeln lään S:t Mchels län. Kaupungt Städer Vlles... Q Maalaskunnat Landskomm. Communes rurales Yhteensä Summa l Kuopon lään Kuopo Iän. Kaupungt Städer Vlles... Maalaskunnat Landskomm. Communes rurales Yhteensä Summa Vaasan lään Vasa Iän. Kaupungt Städer Vlles Maalaskunnat Landskomm. Communes rurales Yhteensä Summa j ( Oulun lään Uleåborgs Iän. 0 Kaupungt Städer Vlks... Maalaskunnat Landskomm. Communes rurales Summa Yhteensä J Koko maa Hela landet. Kaupungt Städer Vlles... Maalaskunnat Landskomm. Communes rurales Yhteensä Summa ! (... c.

39 ! 0 Vaalprt ja kunnat. Valkretsar och kommuner. Cercles électoraux et commun f K.. Uudenmaan läänn vaalpr Nylands läns valkrets. Kaupungt Städer Vlles. Helsnk ja Suomenlnna Hel- Yhteensä Summa Maalaskunnat Landskommuner Communes rurales. Tammsaaren mlk. Ekenäs Muston tehdasseurak. Svarta Inkoo (ynnä Fagervk) Ingå (med Äänestysalueta. R östnngsom råden. Dstrct de vote. fj Srto Transport! Taulu I. Äänestysalueet, ään- okeutetut ja äänestäneet v.. Tabell I. Rustnngsområden, röstbe- rättgade och röstande år. Tableau L Dstrcts de vote, électeurs nscrts et votants en. b) Kakn kanta erkseen. - Specfkaton för varje kommun. - Spécfcaton par vlks et communes. Ääno keutettuja. Röstberättgade. Electeur» nxcrtx Femme» !! 0! J! H O massa äänesty salueewsa. T eget röstnng.' omrade. Dan* le ur pro pre t ut r et tl e vote.? «Ils P!?! 0 «* * Sm IP ll Å & n e s- * Ml : f n e t ä. Röstande. Votant x. Tosessa vaalprn kuuluvassa äänestysalueessa. I annat röstnncsom rade nom enen valkrets. Dans un autre dstrct te vote de leur propre cercle électoral. l j Hommex. * p"! *,* g". H& 0! : d J ( -j. as g t- S s S o p * = %*% "? f P' ^:' J 0. 0,! uv 0 0 Tosessa vaalprssä. I umn valkrets. Danx un autre cercle électoral. j *!? 0 J 0 '! ;. t\ L Total Yhteensä. Hela antalet röatauk». Total dex rotant x ' 0! 0,? b' emme x. af r" f: ( ( ) : > * - <fc ( : l \ L ) fc.\ *.- (j.' {!! ;!! 0J 0j 0? 0 f } (ö ; (!.' Äänestänetä %:na äänokeutetusta Röstande % av röstberättgade. Votants en % des électeurs nscrts. Hommœx !.0....! _. 0!. f«. 0.. > 0. j < j j s.< ) 0... J l! ;} 0 D B