Iitin kunta. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Iitin kunta Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus x.x Kunnanvaltuusto x.x. 2013

2 Sisällys Yleinen osa... 3 Johdanto... 3 Yleinen taloudellinen kehitys... 3 Väestö... 5 Työllisyys... 6 Työpaikat ja työvoima... 7 Vuoden 2014 talousarvion laadintaperusteet... 7 Talousarvion sitovuus... 8 Tilivelvolliset... 8 Talousarvion käyttösuunnitelmat... 8 Talousarvio lyhyesti... 9 Strategiaosa Kuntastrategia Elinkeinostrategia Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Käyttötalousosa Hallintopalvelut Vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Toimielin: Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Toimielin: Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Toimielin: Kunnanhallitus Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Neuvontapalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Ruoka- ja siivouspalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Maaseutupalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Perusturvapalvelut / perusturvalautakunta Soten hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Toimielin: Perusturvalautakunta Erikoissairaanhoito Toimielin: Perusturvalautakunta Sivistyspalvelut kunnanjohtajan ehdotus 1

3 Koulutoimen hallinto Toimielin: Koulutuslautakunta Perusopetus Toimielin: Koulutuslautakunta Esiopetus Toimielin: Koulutuslautakunta Lukiokoulutus Toimielin: Koulutuslautakunta Muu koulutus Toimielin: Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta Joukkoliikenne Toimielin: Koulutuslautakunta Kansalaisopisto Toimielin: Koulutuslautakunta Kirjastopalvelut Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Liikunta- ja nuorisopalvelut Toimielin Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekniset palvelut Teknisen ltk:n hallinto Toimielin: Tekninen lautakunta Kiinteistönhoito Toimielin: Tekninen lautakunta Yleiset alueet Toimielin: Tekninen lautakunta Varikko Toimielin: Tekninen lautakunta Yksityisteiden tukeminen Toimielin: Tekninen lautakunta Rakennusvalvonta ja maa-ainesvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Tuloslaskelmaosa Investointiosa Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Irtainomaisuus Osakkeet ja osuudet Investoinnit yhteensä Rahoitusosa Yhteenvetotaulukot Liiteosa kunnanjohtajan ehdotus 2

4 Yleinen osa Johdanto Talousarviokirja on koottu siten, että ensin on yleinen osa, joka sisältää mm. lähtökohtatiedot ja yleisperustelut. Yleisperusteluissa voidaan esittää esimerkiksi tietoja kunnan taloudellisesta asemasta, arvioita kehitysnäkymistä yms. Strategiaosan muodostaa jo valtuuston hyväksymä kuntastrategia. Käyttötalousosassa Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Aikaisempaan verrattuna käyttötalousosassa on toimielinkohtaiset yhteenvedot ja toimielintä koskevat strategiasta johdetut tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset erät. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Liiteosassa esitetään henkilöstösuunnitelma, elinkeino-ohjelma, asunto-ohjelma, konsernin omistajapolitiikka ja merkittävimpien konserniyhtiöiden talousarviot. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammimaaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Ku kunnanjohtajan ehdotus 3

5 luttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 noin prosenttiyksikön hitaampaa kuin viime vuonna. Valtiovarainministeriön tekninen oletus yleisen ansiotasoindeksin noususta vuonna 2014 on 2,1 %. Työmarkkinajärjestöjen kevättalvella käymät tunnustelut eivät johtaneet yleiseen työmarkkinaratkaisuun, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut nykyisten sopimusten jatkaminen ja mahdollinen palkkojen tason tarkistus nykyisen sopimuskausien päättymisten jälkeen. Kuntaalalla nykyinen sopimuskausi päättyy Valtiovalta on voimakkaasti vedonnut maltillisten työmarkkinaratkaisujen puolesta, joissa valitusta vaihtoehdosta riippuen ratkaisu saattaisi sisältää myös luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen perustemuutoksia sopimuskaudeksi. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. (Kuntaliitto; Kuntataloustiedote 2/2013) Euroalueen taantuma päättyy v ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Suomen BKT supistuu 0,5 % v Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Talousarviovuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan n. 2 % ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja v se on 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee 8,3 prosenttiin v Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Kansantalouden kehitys * 2012* 2013** 2014** 2015** BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, MÄÄRÄN MUUTOS, % 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 TYÖTTÖMYYSASTE, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 TYÖLLISYYSASTE, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 69,5 KULUTTAJAHINTAINDEKSI, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 PITKÄT KOROT (VALTION OBLIGAATIOT 10 V.), % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 2, kunnanjohtajan ehdotus 4

6 Väestö Iitin kunnan väestönmäärä oli elokuun lopussa eli 20 enemmän kuin vuoden alussa. Strategiassa väestötavoitteeksi on asetettu vuosittainen väestön lisäys 10 asukasta, joka tarkoittaa n. 70 hengen muuttovoittoa. *elokuu 2013 Kuluvana vuonna on toukokuun jälkeen väestöä määrä kasvanut. Maassamuutto on tuonut lisää väkeä tammi- elokuussa yhteensä 43 henkilöä. Jatkossa muuttoliike tuo lisää asukkaita mutta kuitenkin vähemmän kuin mitä luonnollinen väestönlisäys vie. Ennustetut väestömuutokset (Lähde Tilastokeskus) Kuntastrategian mukainen väestötavoite 2017 on asukasta Yhteensä kunnanjohtajan ehdotus 5

7 Väestön kehitys Kausalan (Kausala, Myllytöyry, Jänispaju, Kaivomäki, Anttila, Sampola) ja hajaasutusalueiden osalta Kausalan alueen väestömäärän osuus koko väestöstä on pysytellyt % paikkeilla. Haja-asutusalueiden väestön väheneminen näyttäisi hidastuvan jopa pysähtyvän vajaaseen asukkaaseen. Ikärakenteen muutos näkyy erittäin hyvin väestöllisessä huoltosuhteessa. Väestöllinen huoltosuhde 1 (lähde Tilastokeskus) ,9 70,0 82,8 92,9 100,2 102,7 100,2 Työllisyys Iitin työllisyys on ollut Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntien keskimääräistä parempi. Elokuun lopussa työttömyysaste oli 10,0 %. Alla taulukossa on vuosikeskiarvot. 1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään kunnanjohtajan ehdotus 6

8 .. Työpaikat ja työvoima Strategiassa on työpaikkatavoitteeksi pysyttää työpaikkamäärä vuoden 2010 tasossa.. Tilastokeskuksen mukaan Iitissä oli työpaikkoja v yhteensä 2 204, eli 42 enemmän kuin v Tilastokeskuksen mukaan Iitissä on työllisten määrä v.2011 yhteensä 2 863, eli 46enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisistä iittiläisistä työskenteli Iitissä vuonna 2011 yhteensä ja pendelöiviä oli Iitin työpaikkaomavaraisuus on 77,0 % (2011) Vuoden 2014 talousarvion laadintaperusteet kunnanjohtajan ehdotus 7

9 Talousarvioraamin laadinnan perusteina olivat 2,0 % palkkoihin, ja muihin menoihin ja tuloihin 2,0 %. Lisäksi hallintokunnilta edellytettiin rakenteellisia muutoksia yhteensä euroa 2104 ja euroa vuonna Veroperusteet ovat, eli kunnan tuloveroprosentti 19,75 ja kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 vakituinen asuminen 0,50 muu asuminen 1,10 voimalaitokset 2,85 yhdistys- ja seurantalot 0,00 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisesti kunnanvaltuustoon nähden sitovia lukuun ottamatta teknisenlautakunnan alaisia tulosalueita Teknisen lautakunnan hallinto, Yleiset alueet, Varikko ja Yksityisteiden tukeminen, joissa on nettositovuus. Hankeryhmäkohtaisista investoinneista päättää tekninen lautakunta käyttösuunnitelman yhteydessä. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan: "Tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään, tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisiksi on määritelty alkaen seuraavat: Toimielin Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallinto- ja talousjohtaja perusturvajohtaja koulutoimen johtaja kirjasto- kulttuuritoimenjohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja toimielinten alaisuudessa olevat johtavat viranhaltijat, joista päättää kunnanvaltuusto. Talousarvion käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmien yhteydessä toimielinten tulee jakaa valtuuston myöntämät määrärahat tulosyksiköille tai kustannuspaikolle ja samalla asettava niitä koskevat tavoitteet kunnanjohtajan ehdotus 8

10 Talousarvio lyhyesti Vuoden 2014 talousarvion kokonaismenot kasvavat vuoden 2012 tilinpäätöksestä 1,0 miljoonaa euroa eli 2,2 % ja ne ovat 49,4 miljoonaan euroa. Vuoden 2013 varsinaisesta talousarviosta kokonaismenot kasvavat euroa eli 2,1 %. Käyttötalousmenot ovat 44,2 miljoonaa euroa eli 1,0 miljoonaa euroa enemmän kuin v tilinpäätöksessä. Käyttötalousmenot ovat 1,7 % vuoden 2013 talousarviota enemmän mutta 0,8 % vähemmän kuin vuoden 2013 tilinpäätösennusteesta. Investointimenot ovat 3, 7 miljoonaa euroa eli vajaat 0,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tilinpäätöksessä vuodelta Kokonaistulot kasvavat 5,2 % vuoden 2012 tilinpäätöksestä eli 2,4 miljoonaa euroa ja ne ovat 49,1 miljoonaa euroa. Käyttötalousosan tulot vähenevät 0,3 miljoonaa euroa, tuloslaskelmaosan kasvavat 2,8 miljoonaa euroa, investointiosan kasvavat 0,6 miljoonaa euroa ja rahoitusosan vähenevät 0,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna talousarvion määrärahoista henkilöstömenot vähenevät 0,4 miljoonaa euroa eli 3,8 %, palvelujen ostot kasvavat 5,9 % eli 1,5 miljoonaa euroa. Verotuloissa tulovero kasvaa 11,4 % eli 2,3 miljoonaa euroa vuoden 2012 tilinpäätöksestä. Tuloveroprosenttia on korotettu 0,5 %-yksiköllä vuonna 2012 ja 0,75 yksiköllä vuonna Kiinteistöverot kasvavat 34,9 % eli 0,6 miljoonaa euroa vuoden tilinpäätöksestä. Kiinteistöveroprosentteja on korotettu vuodelle Lainaa otetaan 2,0 miljoonaa euroa ja lainoja maksetaan takasin 1,2 miljoonalla eurolla. Lainat asukasta kohti kasvavat 114 eurolla. Tuloslaskelmaosan tunnus luvut Tunnusluvut Tp 2012 Ta2013 Ta 2014 Asukasmäärä * Toimintatulot/toimintamenot, % 19,21 19,03 Vuosikate/poistot, % 17,31 96,99 95,89 Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Kertynyt Ylijäämä/as * Rahoitusosan tunnusluvut Tunnusluvut Tp 2012 Ta2013 Ta 2014 Investointien tulorahoitus, % 7,5 53,5 52,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 6,2 40,2 38,1 Lainanhoitokate 0,4 1,6 1,4 Kassan riittävyys Lainakanta ( sisältää myös lyhytaikaiset lainat per ) Tp 2012 Ta2013 Ta 2014 Lainakanta lainojen lisäys Lainat/asukas, kunnanjohtajan ehdotus 9

11 Strategiaosa Kuntastrategia Strategiaosan muodostavat kuntastrategia ja erillisstrategiat kuten henkilöstö-, palvelu- ja elinkeinostrategia. Iitti strategia Visio 2017 IITTI 2017 Kehittyy Vapaa-ajan, hyvän palvelun ja vahvan teollisuuden asumiskuntana kahden kaupunkialueen välissä Verkostoitumalla ja suuntautumalla Päijät Hämeeseen Arvot Rohkeus ja ennakkoluulottomuus Luovuus ja innovatiivisuus Moniarvoisuus Yhteisöllisyys Paikalliskulttuurin arvostaminen kunnanjohtajan ehdotus 10

12 Toimintatavat Kumppanuus - haemme osaavia yritys-yhteisö- ja järjestökumppaneita vahvistamaan kilpailukykyämme Yrittäjämäisyys - toimimme nopeasti, tehokkaasti ja ennakkoluulottomasti Empaattisuus - suhtaudumme arvostavasti asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihimme Kestävyys - haemme ekologisesti kestäviä toimintatapoja (Päämäärät /tavoitteet / hankkeet /mittarit) Elinvoimasta kestävää kasvua Toimintaansa kasvattavat perhe- yritykset Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut /Halton Oy, KymiRing Oy, terveystekniikka /Kausalan palvelut Työpaikkaomavaraisuus kasvanut Tp-omav. >80 % Hyvinvoiva 7000 asukkaan väestö Väestön terveydentila kohentunut Kansanterveystilasto Aktiiviset kylät Kylien kehittäminen laajentunut ja monipuolistunut Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Puuenergian käyttö lisääntynyt Tuulienergia-alueet käytössä Konsernijohtaminen ja talous kunnossa Vuosikate 2,0 milj. euron tasolle 2017 Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit valtakunnallisella keskiarvotasolla Sosiaali- ja terveysyhtymän palvelusopimuskäytäntö uusittu, kasvu alle 2,0%/v Investoinnit vuosikatteen tasoon keskimäärin Investointitarpeet suunniteltu pitkälle aikavälille 2 uutta kyläyhteisöä mukana hanketyössä, kylien neuvottelukunta kuntastrategian toteutuksessa mukana 20 %: n lisäys nykytasoon Kaksi tuulienergia-aluetta avattu käyttöön Valtakunnalliset keskiarvot/vertailu Sisältö muutettu vahvistamaan ohjausta Investointiohjelmien tarkistus Konsernilainojen pääoma alle valtakunnallisen keskiarvon Valtakunnallinen vertailu Yhteinen tahto tärkeissä asioissa Kunnan päätökset valmisteltu ja perusteltu riittävästi Valtuustoseminaarit ja iltakoulut säännöllisesti Kuntalaisten kuulemistilaisuudet tärkeissä asioissa (esim. palveluverkostot Uusiutuvat palvelut toimivat Palvelurakenneuudistus (Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Palvelurakenneuudistukset toteutettu Aavan tehostetun hoidon muutos, ostopalvelut tehostetuissa asumis- palveluissa 50 %, oma tuotanto 50 % Aavan kotihoidon muutos toteutettu ESH:n palveluiden mitoitus ja rakenteen muutos toteutettu Kunnan palveluiden rakenne -uudistus kunnanjohtajan ehdotus 11

13 Palveluverkkojen tarkistus toteutettu Kuntapalveluiden henkilöstörakenne tarkistettu ja eläköitymiskehitys hyödynnetty Aktiivinen asumispolitiikka Asuntovaihtoehtojen markkinointi Riittävän tonttivarannon ylläpitäminen Painotus lapsiperheiden viihtyvyyteen ja toimiviin peruspalveluihin Kouluverkon mitoitus ja rakenne toteutettu, ei alle 3-opettajaisia kouluja Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen mitoitus uudistettu ja muutos toteutettu Sähköisten palveluiden käyttöönottoa hyödynnetty Toimintatapojen muutos tuottavuuden nostamiseksi (esim. ostopalveluiden käytön lisäys TV-mainoskampanja vuosittain Uusi asuntoalue myyntiin joka neljäs vuosi Kysely joka toinen vuosi Elinvoimaa tukevat yhteydet VT 12 peruskorjattuna Yhteysväli Kouvola Lahti peruskorjaus käyntiin Toimivat työssäkäynti- ja asiointi- yhteydet junalla Nopeat laajakaistayhteydet kaikille tarjolla Vesiväyläyhteys Pyhäjärveltä Päijänteelle avattu Rahoituspäätös aloituksesta 2014 Yleissuunnitelman tarkistus valmis 2014 Uusi taajamajunayhteys ilta-aikaan Kouvola Lahti, viikonloppuvuorojen lisäys Kausalan ja lähialueiden kaupalliset ja kylien tuetut laajakaistayhteydet käytössä Heinola-Kouvola vesiväylän kunnostushanke toteutettu Elinkeinostrategia Tavoitteet/osana vision yhteisön elinvoimaisuus ja yhteistyökumppanit -menestystekijää elinkeinopolitiikan tavoitteena on: Tukea kunnan tavoitetta väestöpohjan vahvistamisesta työpaikkatarjontaa laajentamalla Luoda perheyrittäjyyden vahvistumiselle otolliset toimintamallit yhdessä yrittäjien kanssa Vahvistaa hyvinvointiyrittäjyyttä esim. palvelusetelien käyttöä laajentamalla ja tukemalla paikallisen palveluyritysten verkoston vahvistumista Edistää ekologista toimintatapaa ja energian säästötavoitteita kunnan ja kumppanuusverkoston toiminnoissa Toteuttaa kilpailun periaatetta niin että kumppanuudet tuovat uusia ideoita, osaamista ja elinvoimaa kunnan toiminta-alueelle Linjaukset kuntastrategiassa toimintaympäristön kehittämiseksi Yrittäjyyden kehittämisessä tärkeimpinä toimintalinjoina ovat 1) perheyrittäjyyden vahvistaminen, 2) kuntalaisten hyvinvointi hyvinvointiyrittäjyyden ja terveysteknologian vahvistamisen kautta, 3) ekologinen toimintatapa ja 4) yrittäjyyskasvatus. Tärkeimpiä hankkeita ovat Servilla kunnanjohtajan ehdotus 12

14 ohjelma/omakylä (kylien kehittäminen) ja Kymi Ring/Motorsport-hanke. Tärkeimmät hankekohteet kuntastrategiassa: Kumppani Valtatien 12 kehittäminen moottoriliikennetieksi ELY, VT 12 -ryhmä Iitin Kausalan pääliittymän alue palvelualueeksi ELY moottoriliikennetien valmistuessa Yritykset Heinola-Kouvola -kanavahanke Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki, ELY Taajamajunayhteyksien kehittäminen VR, Kouvola, Lahti, Nastola Muuttoliike positiivinen Yritykset (työpaikat) Sote-yhteistyö Kymi Ring /moottoriurheilun monitoimikeskus Lahden seudun kunnat Kouvola, AKK, Moottoriliitto maakunnan liitto, A-Ahlstrom Oy Pidemmällä tähtäyksellä merkittävästi elinkeinolliseen toimintaympäristöön tulevat vaikuttamaan ratkaisut, joita tehdään valtatie 12:n uuden linjauksen toteuttamisesta, rautatieyhteyksien kehittämisestä, ja Heinola-Kouvola vesiväylän kehittämisestä Kunta on ollut näissä asioissa aloitteellinen ja näihin liittyvää vaikuttamista ja valmistautumista tullaan jatkamaan. Laaja kokonaisuus on myös sähköisten palveluverkostojen kapasiteetin riittävyys ja saatavuus. Kunta on mukana maaseudun laajakaistaverkon rahoittamisessa. Kunnan asuntoalueet varustetaan laajakaistaverkoilla kunnanjohtajan ehdotus 13

15 Palvelustrategia Palvelustrategialla tarkoitetaan pitkän aikavälin strategista linjausta siitä, miten kunta järjestää vastuullaan olevat palvelut. Palvelustrategiassa priorisoidaan palvelut ja sen mukaan määritellään mitä palveluja tuotetaan omana työnä, mitä yhteistyössä muiden kanssa, mitä palveluja ostetaan markkinoilta, mitä jätetään markkinoiden hoidettavaksi jne. Palvelustrategia vastaa mitä palveluja tuotetaan ja kuka niitä tuottaa sekä antaa markkinoille selkeän viestin palveluista, joita kunta tulee tulevaisuudessa ostamaan. Palvelustrategian tulee tuottaa informaatiota pitkän aikavälin kehittämis- ja investointipäätösten tueksi kaikille toimijoille. Palvelutarve Palvelutarpeen määrittelyssä on käytetty tilastokeskuksen väestöennustetta (2012). Väestöennusteen mukaan.... Väestöennusteiden mukaan yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa voimakkaasti erityisesti vuosina , työikäisten palvelujen kysyntä vähenee voimakkaasti ja lapsiin liittyvät palvelutarpeet vähenevät mutta hitaammin kuin mitä yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa. Palveluluokitus Palvelut tässä strategiassa luokitellaan peruspalveluihin, viranomaispalveluihin, kilpailukykypalveluihin ja tukipalveluihin. Peruspalveluja ovat mm. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, perusopetus, lasten päivähoito, tekniset infrapalvelut, pelastuspalvelut. Viranomaispalveluja ovat mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, terveysval kunnanjohtajan ehdotus 14

16 vonta. Kilpailukykypalveluja ovat mm. kulttuuri-, vapaa-aika-, yritys- matkailu- yms. palvelut. Tukipalveluja ovat mm. taloushallinto. henkilöstöhallinto, atk-, ruoka- ja siivouspalvelut, kiinteistönhoito, konekeskus. Palvelujen järjestäminen Kunta voi järjestää palvelut mm. seuraavilla tavoilla omana tuotantona yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai antaa se kuntayhtymän hoidettavaksi kunnan omistaman yhtiön kautta ostopalveluina eri yhteisöiltä /markkinoilta yhteistyössä yhteisöjen kanssa, esim. säätiö, osuuskunta. Lisäksi kunta voi jättää palvelun markkinoiden hoidettavaksi eli luopuu palvelun järjestämisestä. Tärkeänä pidetään, että kunta toimijana antaa tilaa/ luopuu omasta tuotannosta jotta markkinoilla syntyy mahdollisuuksia vahvistuvalle yritystoiminnalle. Peruspalvelut Palvelu Nykyinen tapa tulevaisuudessa huom. Perusterveydenhoito Soteyhtymä Soteyhtymä Sosiaalipalvelut Soteyhtymä, muut kuntayhtymät Soteyhtymä, muut kuntayhtymät - asumispalvelut (vanhukset ja erityisryhmät) Soteyhtymä, yhteisöt Soteyhtymä, yhteisöt asteittain kasvatetaan ostopalvelujen määrää mm. palve- - kotipalvelut Soteyhtymä Soteyhtymä, yksityiset toimijat, esim. kyläosuuskunnat Perusopetus kunta kunta Lastenpäivähoito kunta, yksityisen hoidontuki kunta, yksityisen hoidon tuki täydentää Vesi- jätevesihuolto Kausalan Lämpö kunta tukee osuuskuntia rakentamisvaiheessa, Oy, vesiosuuskunnat kaava-alueilla OY ja haja-alueilla osuuskunta Kadut, tie ja yleiset alueet kunta, tiehoitokunnat rakentaminen ostopalveluna, osa hoidosta ostopalveluna Pelastuspalvelut kuntien yhteinen liikelaitos, vpk valtiolle, edellyttää valtakunnallista linjausta Kirjasto kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Viranomaispalvelut Palvelu Nykyinen tapa tulevaisuudessa huom. Rakennusvalvonta kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Ympäristösuojelu ostopalveluna toiselta kunnalta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Terveysvalvonta ostopalveluna toi- kunta mutta laajemmalla väestö- luseteleillä ostopalveluja kasvatetaan palveluseteleillä yksityinen hoito kasvaa kunta järjestää mutta yritysten osuus hoidosta kasvaa kunnanjohtajan ehdotus 15

17 selta kunnalta pohjalla Kilpailukykypalvelut Palvelu Nykyinen tapa tulevaisuudessa huom. Kulttuuri pääosin kunta kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa Liikunta kunta ja Jäähalli OY, yhteisöt kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa Yrityspalvelut pääosin ostopalveluna ostopalveluna kuntayhtiöltä Kinnno Oy:ltä matkailu pääosin ostopalveluna ostopalveluna Kinno Oy:ltä asumispalvelut Iitin Vuokratalot Oy osan laajempaa kokonaisuutta Tukipalvelut Palvelu Nykyinen tapa tulevaisuudessa huom hallintopalvelut (talous, henkilöstö, atk) kunta siirrytään ostopalveluihin (Kuntien Tiera oy) ruoka- ja siivous kunta siirrytään ostopalveluihin kiinteistönhoito kunta siirrytään ostopalveluihin konekeskus kunta siirrytään ostopalveluihin henkilöstön eläköityessä siirrytään asteittain ostopalveluihin Palvelujen tuotteistus, taloudellisuus ja kustannustehokkuus Oman toiminnan ja kuntayhtymien hoitamien palvelujen tuotteistaminen ja kustannusten läpinäkyvyys on edellytys, että voidaan arvioida palvelun taloudellisuutta tai kustannustehokkuutta. Ennen kuin voidaan palvelun tuottamistapaa muuttaa, pitää tuntea omatoiminta tai kuntayhtymän toiminta. Kunnnan tulee palvelujen järjestäjänä edellyttää riittäviä tietoja ostettavien palveluiden saavutettavuudesta, laadukkuudesta ja kustannustasosta voidakseen tehokkaasti ohjata palvelutuotantoa. Resurssit (eurot) Laskelma verorahoituksen tarpeesta perustuu seuraaville olettamuksille: perusvuotena 2012 ja sen toteutuneet kustannukset ja tuotot jaettuna v 2012 väestöosuuksilla. Tosin sanoen otetaan huomioon vain väestöennusteen mukaiset muutokset. Tuloksena on, että jos menojen ja tulojen erotus tulee kuroa umpeen veron korotuksilla, niin vuosittain tulee korottaa tuloveroprosenttia 0,7 5-yksikköä. Vuoteen 2025 mennessä tuloveroprosentti olisi 28,5 %. Tämä edellyttää palvelujen tuotantotapojen muuttamista, tuottavuuden nostamista ja rahoituksessa asiakasmaksujen osuuden nostamista tuloveroprosentin nostopaineen helpottamiseksi kunnanjohtajan ehdotus 16

18 Resurssit (henkilöstö) Vuoteen 2025 mennessä nykyisestä henkilöstöstä jää kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle 123. Varaudutaan siihen, että eläköitymisen myötä vapautuvista vakansseista enintään 75 prosenttia täytetään toiminnan jatkuessa omana toimintana. Tämä merkitsee sitä, että vuosina tulee 9 vakanssia jättää täyttämättä ja vuosina yhteensä 10 vakanssia. Henkilöstöstrategia Iitin kunnan onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä ja omaaloitteisuudesta toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Työnantaja huolehtii riittävästä henkilöstön informoinnista koskien asetettujen tavoitteiden ja valittujen vaihtoehtojen perusteluja Esimiesten on luotava edellytykset henkilöstön tuloksekkaalle työskentelylle. Kehityskeskusteluilla varmistetaan, että tavoitteet ovat jokaisen tiedossa. Toiminnan ja toimintojen on oltava avoimia ja läpinäkyviä. Iitin kunta tarjoaa vakaana työnantajana mielenkiintoisia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. Työnantajana Iitin kunta osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja ottaa toimissaan huomioon kestävän kehityksen. Henkilöstöstrategian tavoitteena on, että Iitin kunnan osaava ja motivoitunut henkilöstö tuottaa laadukkaita palveluja. Henkilöstön osaaminen, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi takaavat, että Iitin kunnalla on töihinsä sitoutunutta työvoimaa. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti tehtävillä henkilöstökyselyillä. Muutostilanteissa palvelussuhdeturva pyritään säilyttämään. Toiminnalliset ja taloudelliset tekijät ratkaisevat henkilöstön määrän. Henkilöstöpoliittisten ratkaisujen tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja luottamusta herättäviä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvon toteutumiseen kunnanjohtajan ehdotus 17

19 Henkilöstöstrategian painopisteet: Johtamisen kehittäminen Iitin kuntaa johdetaan oikeudenmukaisesti. Johtamiskäytäntöihin kuuluvat säännölliset kehityskeskustelut, työyhteisökokoukset ja työyhteisön kehittäminen. Esimiestyössä on tärkeää osata antaa ja myös vastaanottaa palautetta. Yhteistyö työnantajan ja henkilöstön kesken edellyttää osapuolten välistä luottamusta ja avointa vuorovaikutusta. Viestintä on vastuullista ja oikea-aikaista. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi Tavoitteista ja toimintatavoista riippuu minkä verran ja minkälaista henkilöstöä tarvitaan. Iitin kunnan työnantajakuvan tulee olla uusien työnhakijoiden keskuudessa houkutteleva. Palvelussuhteen ehtojen tulee olla kunnossa. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Osaamiseen liittyvät kysymykset käsitellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Tietojen ja taitojen ylläpitäminen vaatii monipuolista ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta. Hyvä palvelu perustuu motivoituneen, palvelualttiin ja ammattitaitoisen henkilöstön työpanokseen. Kuntatyönantaja tukee myös perusteltua itsensä kehittämistä sovituilla tavoilla Kannustava ja motivoiva palkitseminen Palkka- ja kannustejärjestelmiä on kehitettävä osaamista, yhteistyötä ja työn kehittämistä tukeviksi. Kunnallisia virka- ja työehtosopimuksia sovelletaan paikallisesti niin, että palkka perustuu tehtävien vaativuuteen, työntekijän henkilökohtaisiin työtuloksiin sekä työyksikön tuloksellisuuteen. Henkilökohtaisten palkitsemisjärjestelmien rinnalla käytetään myös tulospalkkiota Oikeudenmukainen palkkapolitiikka edistää kunnan toiminnan tuloksellisuutta, motivoi henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Jokaisen velvollisuus on huolehtia työyhteisön hyvästä ilmapiiristä. Esimiesten tehtävä on johtaa alaisiaan kannustavasti ja tukea antaen. Työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen ovat tärkeä osa työkyvyn turvaamisessa ja ylläpitämisessä. Työnantaja tukee uudelleensijoittumista tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on sairauden, ikääntymisen tai muun syyn takia alentunut. omavastuisuuden vahvistaminen oman terveyden ja yksilön työhyvinvoinnin edistämisessä (esim. terveelliset elintavat -projektointi) TOIMENPITEET 2014 Henkilöstöstrategian toimenpiteet kunnanjohtajan ehdotus 18

20 Osa-alue Toimenpiteet Vastuu Johtamisen kehittäminen kehityskeskustelujen yhtenäistäminen ja kehityskeskusteluprosessi osana arviointijärjestelmää johtoryhmä ja esimiehet Osaaminen ja ammattitaito Työhyvinvoinnin edistäminen Kannustava palkitseminen Johtamis- ja arviointijärjestelmän kehittäminen esimiespalaverikäytännön kehittäminen työyhteisökokous kerran neljännesvuodessa uudet yhteistoimintakäytännöt johdon informaatiopäivä henkilöstölle kunnan tavoitteiston jalkauttaminen osaamiskartoitus ja osaamisen kehittämissuunnitelma joka kolmasvuosi henkilöstöpalvelujen laajentaminen toimintayksiköiden omat virkistystoimet perehdyttämiskäytännön jalkauttaminen tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen palkkausjärjestelmän arviointi henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän kehittäminen johtamisen / esimiestyön palautejärjestelmä hallinto- ja talousjohtaja esimiehet yhteistoimintaelin kunnanjohtaja johtoryhmä johtoryhmä esimiehet hallinto- ja talousjohtaja johtoryhmä johtoryhmä ja pääluottamusmiehet johtoryhmä johtoryhmä Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Konsernin emo ja konserniyhtiöt toimivat yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti hankintapolitiikassa, henkilöstöpolitiikassa ja sijoitustoiminnassa. Konsernin osat pyrkivät yhtenäistämään palveluiden käyttöä toiminnan tehostamiseksi ja kustannustason alentamiseksi. Vuosittain tammikuussa järjestetään näiden asioiden yhteensovittamiseksi vuosineuvottelu, johon osallistuvat kunnasta kunnanjohtaja, hallinto- ja talousjohtaja, tekninen johtaja sekä konserniyhtiöiden johtajat sekä syyskuussa talousarvion laadintakokous. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Tavoitteet konsernijohdolle Konsernin tilasta raportoidaan valtuustolle puolivuosiraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteet kuntaa edustaville henkilöille Edustajien tulee raportoida kunnanjohtajalle/kunnanhallitukselle tytäryhteisön toiminnasta neljännesvuosittain kunnanjohtajan ehdotus 19

21 Tytäryhteisökohtaiset tavoitteet 2012 Iitin Vuokratalot Oy ( omistusosuus 100 %) Kunnan vuokra-asuntotuotanto toteutetaan pääosin yhtiön kautta erillisin kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksin Asuntojen vuokraaminen ensi sijassa paikkakunnalle muuttaville työpaikan omaaville/tavoitteena 20 % vapautuvista asunnoista kuntaan muuttaville Asuntojen myynti omistuskäyttöön/tavoitteena yhden kokonaisen vuokratalon myynti Yhtiön omistuksessa olevien tyhjien asuntojen muita käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä emon kanssa Vuoden 2014 aikana tavoitteena on yhtiön toimesta toteuttaa tehostetun hoidon 30 asunnon taloyksikön vuokrattavaksi Aavan käyttöön Kausalan Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Kunnan ja kuntakonsernin omistamat kiinteistöt kaukolämmön piiriin Kausalassa, kerrostalo- ja rivitalohankkeet kaikki verkoston piiriin Pohjois-Iitin runkovesi-ja viemärilinjan toteutus vuoden aikana yhdessä Nastolan kanssa, Moottoriurheilu- ja valmennuskeskuksen alueen ulkopuolisen vesihuollon suunnittelu 2014 TaitoIitti Oy (omistusosuus 100 %) Yhtiön rooli selvitetty ja ratkaisu tehty Kiinteistö Oy Iitin Jäähalli (omistusosuus 89 %) Jääajan käyttöprosentin nosto yli 70 %:n, josta yksityistä käyttöä yli 20 % Muissa yhteisöissä kunnan omistajalähtöiset tavoitteet kuntaa yhteisöissä edustaville henkilöille: KSS Verkko Oy (omistusosuus 1,6 %) o Osingonjakotavoite vähintään 4 % sijoitetulle pääomalle Kymenlaakson Jäte Oy (omistusosuus 4 %) o Jätteiden keräys- ja käsittelyjärjestelmä toimii ja maksut pysytetään kuluvan vuoden tasolla EBICK Oy (omistusosuus 10,2 %) o Yhtiön rooli kunnan elinkeinopolitiikassa sijoittumismarkkinoija hankekohtaisesti erillistilauksin o Yhtiön osakeomistuksen myynti ratkaistu vuoden loppuun mennessä Työterveys Wellamo Oy o Työterveyshuollon palvelut tuotetaan tehokkaasti, palvelut saatavilla Iitin terveysasemalla Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (omistusosuus 1 %),ja Kyamk-Kiinteistöt Oy (omistusosuus 2 %) o Kunnan ja yhtiöiden välinen yhteistyökäytäntö on vakiintunut o Osakkeiden myynti on selvitetty ja ratkaistu vuoden loppuun mennessä Kymi Ring Oy (omistusosuus 49 %) o Yhtiö luo edellytykset kansainvälisen moottoriurheilu- ja kuljettajakoulutuskeskuksen rakentamiselle alueen kaavoituksen valmistuttua vuoden 2014 aikana kunnanjohtajan ehdotus 20

22 Kuntayhtymät Kuntayhtymien toiminnan ohjaamiseksi ja yhteisten toimintatapojen luomiseksi järjestetään vuosittain toukokuussa kunnan ja kuntayhtymissä toimivien edustajien yhteisneuvottelu. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä o Koko yhtymää koskevat: o Tilaajatoiminnan edelleen vahvistaminen, perusturvalautakunnan rooli myös tilaajana selkiytynyt o Palvelusopimuskäytännön kehittäminen niin että siihen sisällytetään raamisuunnitelma sotepalveluihin käytettävistä resursseista ja toiminnalllisista kehittämistavoitteista o Kustannuskehityksen hallinta talousarvion ja palvelusopimuksen puitteissa o Erikoissairaanhoitoa koskevat: o Kustannustehokkaasti toteutettu ja omistajakuntien resursseihin sopeutettu erikoissairaanhoito o Tuottavuus- ja vaikuttavuusselvityksen tulokset on arvioitu ja soveltaminen käynnistetty, o Aavan liikelaitosta koskevat: o Aavan Iitin alueen rakenneselvityksen mukaiset muutokset toteutuksessa, tehostetun palvelun asuntoyksikön hankkeen palvelutuotanto käynnistyy vuoden loppuun mennessä o Suoriteperusteinen laskutus käytössä o vuoden 2013 alusta, sovittu tarkistuskäytäntö toimii niin että havaitut kustannusten kohdistusongelmat korjataan tilinpäätökseen mennessä Kymenlaakson liitto o Liitto toimii erityisesti VT12 rahoituksen varmistamiseksi, Heinola-Kuusankoski-vesiväylän ja taajamajunaliikenteen sekä Kymi Ring-hankkeen toteuttamiseksi Eteva o Palvelukäyttö vähentynyt, palveluiden siirto Lahdelta ostettaviin avopalveluihin toteutettu soteyhtymän toimesta, talous tasapainotettu vuoden 2015 loppuun Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä o Kuntayhtymä toimii aktiivisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja jälkihoidon tehostamiseksi Säätiöt, joihin kunta on lahjoittanut peruspääoman Iitti-säätiö o Kotiseututietoisuuden ylläpito ja osallistuminen tepahankkeen rahoitukseen o Selvitetään kunnan perustamien paikallisten säätiöiden hallintojen yhdistämismahdollisuudet Teknologiasta Tuotteeksi säätiö o Iitin kunnalle merkittävän rakennusteollisuuden piirissä olevien tuoteideoiden, tuotteiden ja valmistusmenetelmien kehityksen markkinoinnin ja kansainvälistymisen tukeminen o yhteydenpito Iitin kannalta keskeisiin yritysten rahoittajatahoihin Rinnemaa säätiö o Kotiseututietoisuuden ylläpito kotimuseota ylläpitämällä ja vähintään yhden kotiseututapahtuman järjestämällä kunnanjohtajan ehdotus 21

23 Käyttötalousosa Hallintopalvelut Vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tulosalueen tarkoitus: Vaalien paikallinen toimeenpano Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Vaalipäivän äänestys äänestysalueittain, ennakkoäänestys kunnantalolla ja kirjastoautossa. Kuljetukset järjestetään lakkautettujen äänestysalueiden äänestäjille kerran vaalipäivänä. Eu-vaalit on 2014, eduskuntavaalit 2015 ja kuntavaalit Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Äänestysaktiivisuus kasvaa äänestysprosentti äänestysaktiivisuus 2 % yksikköä suurempi kuin edellisissä vaaleissa Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Vuonna 2014 Eu-vaalit kunnanjohtajan ehdotus 22

24 Tarkastustoimi Toimielin: Tarkastuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen (kuntalaki 71 ). Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tarkastuslautakunnan toiminta, tilintarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastus. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): - Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut kunnanjohtajan ehdotus 23

25 Kunnanvaltuusto Toimielin: Kunnanvaltuusto Tulosalueen tarkoitus: Kunnanvaltuuston toiminta Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kunnanvaltuuston kokoukset (10), teemakokoukset (3) ja seminaaripäivät (1) Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): - Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut - Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto). Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut kunnanjohtajan ehdotus 24

26 Kunnanhallitus Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueella on kunnanhallituksen ja sen asettamien toimikuntien kokoustoiminta, kunnanjohto, yleisavustukset ja jäsenyydet eri yhteisöissä sekä osake ja kiinteistökaupat. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kunnanhallituksen 25 kokousta, 3 teemakokousta, toimikuntien kokoukset, varaudutaan osallistumaan kuntarakenneselvitykseen liittyviin yhteiskokouksiin (kv ja kh) Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Talouden tasapaino tilikauden tulos Positiivinen Sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen menot/asukas /asukas (2014) kasvu hillintä Kassavarojen riittävä määrä Kassavarojen määrä Vähintään kahden tuloveroprosentin tuoton määrä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Yhteisöjen avustamiseen Heinola Kouvola - kanava hankkeen toteutusmalli on valmistunut ja toteuttamisneuvottelut käynnissä Edunvalvonnassa keskitytään seuraaviin hankkeisiin: VT 12, taajamajunaliikenneyhteydet ja moottoriratahanke Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Käyttövaraus ennalta-arvaamattomiin menoihin ja edunvalvontaan Osake- ja kiinteistökauppojen myyntivoitot ja tappiot; mm. Sorronniemen ja Urajärven tonteista 2014 yhteensä kunnanjohtajan ehdotus 25

27 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueella on kunnan oma kehittämistoiminta ja yhteistyö kehittämistoiminnassa, kaavoitus, elinkeinopalvelut ja projektit, työllistäminen ja tiedotus ja markkinointi Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2013 Ekologisen tuotannonmahdollisuudet kartoituksen tila Kartoitus valmis kartoitetaan Puuenergian, sekä muun uusiutuvan energian hyödyntäminen iittiläisissä yrityksissä selvitetään Selvityksen tila Selvitys valmis Uuden paikallisen toimintamallin kyläyhteisöt (Omakylä Oy, kyläyhteisöt) Elinkeinopolitiikka valtakunnallisessa arvioinnissa parhaimmistoa Työllisyyden edistäminen Hankkeiden tila Kylähanke toiminnassa Valtakunnallinen yrittäjäkysely vuosikeskiarvot; pitkäaikaistyöttömien ja nuorten määrät Kaksi uutta kyläaluetta Suunniteltu, toiminta käynnistynyt Yrittäjien palaute maakunnan ykköstasoa Nuoret Pitk-aik.tyött Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Kehittäminen Moottoriurheilun monitoimikeskuksen toimijayhtiötä koskevat kunnan rahoituspäätökset tehty, alueen kaavoituspäätös on valmis ja moottoriurheilun monitoimikeskus rakenteilla Kaavoitus Kausalan asemakaavan viides vaihe hyväksytty ja kuudes vaihe käynnistetty Kymijoen-Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys sekä Veljestenharjun ranta-asemakaavan muutos ja täydennys lainvoimaiset Moottoriurheilukeskuksen asemakaava hyväksytty. Iitti-tiimin hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) yritysten nettolisäys 15, joista hautomoyrityksiä 2 kpl hanketoimintaa tiivistetty rahoituksen kautta ja kohdennettu elinkeino-ohjelman painotusten perusteella kehittämispalvelujen tuottamisvaihtoehdot selvitetty kuntarakenneselvityksen yhteydessä Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut kunnanjohtajan ehdotus 26

28 Kehittämispalvelut Kustannuspaikoittain Tulot Menot Netto Kaavoitus Tiedotus ja markkinointi Elinkeinopalvelut Elinkeinoprojektit Matkailu Vapaa-aika-asukastoiminta Työllistäminen Yhteensä Asemakaavoitus Kust. 1. Kausalan asemakaavan tarkistaminen 5. vaihe Kausalan asemakaavan tarkistaminen 6. vaihe Moottoriurheilukeskuksen asemakaava, menot Moottoriurheilukeskuksen asemakaava, tulot Kaavaselvitykset Ranta-asemakaavoitus 1. Säyhteen ranta-asemakaavan muutos Yleiskaavoitus / Rantayleiskaavoitus 1.Kymijoen -Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys sekä Veljestenharjun ranta-asemakaavan muutos ja täydennys Yhteensä Kaavoitusohjelman ulkoiset nettomenot Yleiskaavoitus -Rantayleiskaavojen muutokset 2000 Asemakaavoitus -Asemakaavoitus (uudet ja muutokset) sisältää moottoriurheilukeskuksen asemakaavoituksen tulot/menot vuonna /40000 ja vuonna / Ranta-asemakaavoitus (uudet ja muutokset) - Tutkimukset ja selvitykset Kaikki yhteensä Elinkeinoprojektit (erittely) Ta 2014 Kulut Tuotot Toim.kate Kymi Ring P-K Kasvun kuntaraha Seudulliset hankkeet (hyväksytyt) Seudulliset hankkeet (tiimin myöntämisvaltuus) Varaus Yhteensä Seudulliset hankkeet (meneillään olevat) EKO-Kymenlaakso (maakunnallinen kestävän kehityksen kunnanjohtajan ehdotus 27

29 yhteistyöhanke) YES-yrittäjyyskasvatuskeskus-hanke Contract (seudullisen vientitoiminnan aktivointi) Rajukaasu - rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois Suomessa Kouvolan seudun masterplan matkailuhanke Vetovoimaa Kouvolan matkailuun Kouvolan seudun sijoittumismarkkinointi Ihmeen särmää rakentamista Kymenlaakson Y4, Menesty muutoksessa - Menestysväylä -hanke YRITTÄVILLE - maaseutuyritysneuvonta Puurikastamo (Puuri) -projekti, Työtä ja vientituotteita puusta (TyviPuu) 3D-tuotantoteknologiat Avaimet vaihtoon Yhteensä Tiimin myöntämisvaltuuden seuranta Kymenlaakso Venäjän verkossa (matkailumarkkinointi) Kuljettajakoulutusjärjestelmän kehittäminen, esiselvitys Kuljettajakoulutuksen kehittäminen ja toteutus suljetulla rata-alueella EKOKymi2, jatkohanke Kouvolan seudun urheilu- ja tapahtumamatkailun kehittäminen Yhteensä Seudulliset hankkeet yhteensä Kustannuspaikkojen 1450 Elinkeinopalvelut ja 1455 Elinkeinoprojektit talousarvioehdotus on valmisteltu seuraavin perustein: o seudulliseen projekteihin osoitetaan vähemmän kuin kuluvana vuonna o KymiRing-hanke päättyy o Kouvola Innovation Oy:n kanssa v tehdyn palvelusopimuksen mukaista kustannustasoa esitetään alennettavaksi :lla Kehittämispalvelut tiliryhmittäin kunnanjohtajan ehdotus 28

30 Neuvontapalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Asiakaspalvelu kunnanpalveluista kuntalaisille ja asiakasneuvonta Kelan ja poliisin palveluista. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): - Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Monitorin toimintamallivaihtoehdot selvitetty ja ratkaistu (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut kunnanjohtajan ehdotus 29

31 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Omalle organisaatiolle keskitetysti järjestetyt hallinto-, henkilöstöhallinto-, taloushallinto-, tietohallinto- ja toimistopalvelut. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Kaksi uutta sähköistä palvelua konsernissa Kotisivujen markkinoivuutta parannettu (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Tiedekorkeakouluopiskelijoiden harjoittelua varten 12 kk varaus. Sisäisten erien veloitusperusteet: - toimistopalveluissa työaika - tietohallintopalveluissa: yhteiset työasemien suhteessa ja ohjelmistot pääosin suoraan yksiköille kunnanjohtajan ehdotus 30

32 Ruoka- ja siivouspalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Vastata kunnan päivähoidon ja koulujen ruuanvalmistuksesta ja -jakelusta sekä kunnan omistamien kiinteistöjen siivouksesta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): - Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Suoritehinta: 2,87 euroa, kun suoritetavoite on Siivouskulut siivousneliötä kohden kuukaudessa: 1,87 euroa. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Suoritteet TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 ateriat siivousneliöt Suoritteet, /suorite TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 /ateria 3,06 2,81 2,87 2,93 2,98 /siivousneliö/kk 1,91 1,88 1,87 1,91 1, kunnanjohtajan ehdotus 31

33 Maaseutupalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Viranomaistoiminto, jonka tehtävänä on EU-rahoitteisten ja kansallisen maataloustukijärjestelmän laadukas paikallinen hallinnointi Maaseutuviraston ohjeistamalla tavalla. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut tuotetaan isäntäkuntamallilla ja isäntäkuntana toimii Orimattilan kaupunki. Iitin kunnantalolla toimii palvelupiste. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): - Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut - Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Maaseutusihteeri on Orimattilan kaupungin viranhaltija ja on osa-aikainen. Orimattilan kaupunki ostaa puolet palvelusihteerin työpanoksesta. Tunnusluvut: 235 aktiivitilaa; ha peltoa; keskim. peltopinta-ala 54,5 ha; maksetut tuet/ 8,3 milj. euroa/v kunnanjohtajan ehdotus 32

34 Perusturvapalvelut / perusturvalautakunta Soten hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimusten valmistelusta ja niiden toteutumisesta sekä arvioida ja seurata palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, laatua, kustannuksia ja palvelurakenteita ja tehdä näihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Valmistella omalta osaltaan Päijät-Hämeen alueen yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Palvelusopimusten valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta vastaa Iitin ja Nastolan kuntien yhteinen perusturvalautakunta. Valmistelijana ja esittelijänä toimii kuntien yhteinen perusturvajohtaja. Lautakunta ja perusturvajohtaja toimivat palvelujen tilaaja-osapuolena. Järjestämissuunnitelma valmistellaan eri toimijoiden yhteistyönä ja hyväksytään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Palvelusopimukset ja talousarviot pohjautuvat järjestämissuunnitelmaan.. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): - Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut palvelusopimuksen toteutumisen seuranta (sopimus ei perustu muutosblokkeihin) ja tarvittaessa neuvottelut kuntakohtaisesti tai Aavan alueen yhteistyönä peruspalvelujen kuntasuoritelaskennan toteutumisen seuranta; korjaukset tarvittaessa Iitin ja Nastolan yhteisten neuvottelukuntien työn arviointi (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ikäihmiset ja vammaiset, sotiemme veteraanit) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen tulevaisuudessa (ns. NHG/Kekomäki-selvitys) selvityksen toimenpanon valmistelu Salpausselän kuntarakenneselvitykseen osallistuminen sovittavalla tavalla valtakunnallisen soterakenne -uudistuksen seuranta ja reagointi tarpeen mukaan Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut kunnanjohtajan ehdotus 33

35 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Toimielin: Perusturvalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Kuntalaiset saavat lakisääteiset sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut taloudellisesti ja vaikuttavasti tuotettuina. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Iitin kunnalle Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä toimiva peruspalvelukeskus Aava -liikelaitos. Tilaamisen ja tuottamisen lähtökohta on lakisääteisyys. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): - Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut peruspalvelukeskus Aavan osavuosikatsausten perusteella toiminnan ja talouden seuranta ja tarvittaessa neuvottelujen käynnistäminen kuntakohtaisesti tai Aavan alueen kuntien yhteistyönä palvelujen saatavuus hoito- ja palvelutakuun mukaisesti; seuranta ja tarvittaessa neuvottelut kotiin vietyjen palvelujen tehokkuus; asiakkaan luona käytetty aika tavoite min 60 %, mobiililaitteiden hyödyntäminen; osavuosikatsausten perusteella seuranta palvelurakenteen muutos valmistellaan niin, että uusi palveluasumisen yksikkö aloittaa työllisyyden hoidon kokonaisuuden oltava optimaalinen; eri toimijoiden työnjako selvä, saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä Työllistymisen edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn ohjelman mukaisesti seurantamittareina kuntouttavassa työtoiminnassa tavoitteen mukaisesti hlöä/vuosi, vuosittain toiminnan päättävien positiivinen jatkosijoittuminen (tavoite 20 %) sekä yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste kunnassa 45 % (= kaikkien toimijoiden yhteistulos). Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut kunnanjohtajan ehdotus 34

36 Erikoissairaanhoito Toimielin: Perusturvalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Kuntalaiset saavat tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut vallitsevan lainsäädännön mukaisesti taloudellisesti ja vaikuttavasti. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): - Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut sosiaali- ja terveysyhtymän osavuosikatsausten perusteella toiminnan ja talouden seuranta ja tarvittaessa neuvottelujen käynnistäminen kuntakohtaisesti tai maakunnallisesti Akuutti24:n, ml. päivystysosasto, ja ensihoidon toiminnan ja talouden seuranta; tarpeen mukaan neuvottelut kuntakohtaisesti, Aavan alueella tai maakunnallisesti tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelman tulosten seuranta osavuosikatsausten perusteella ja tarvittaessa erillisin pyynnöin Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut kunnanjohtajan ehdotus 35

37 Sivistyspalvelut Koulutoimen hallinto Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Koulutuslautakunta vastaa itse tai tarvittaessa yhteistoiminnassa muiden hallintokuntien, kuntien ja oppilaitosten ylläpitäjien tai muiden toimijoiden kanssa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen sekä siihen liittyvän iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, aikuiskoulutuksen ja kunnan joukkoliikenteen järjestämisestä sekä niihin liittyvien hallintopalveluiden hoitamisesta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Kuntalaisten peruspalvelut järjestetään tulosalueella lain ja talouden antamissa puitteissa mahdollisimman laadukkaasti Lautakunnan asioiden valmistelu, toimeenpano ja päätöksenteko täyttävät hyvän hallinnon periaatteet Voimassa oleva kunnallinen kehittämissuunnitelma jossa määritellään kehittämiskohteet, pitkän aikavälin tavoitteet ja periaatteet palvelujen laadulle ja kattavuudelle Kustannukset yksiköittäin ja toiminnoittain verrattuna maan keskiarvoon Palautekyselyt Esityslistat, oikaisuvaatimusten määrä Kehittämissuunnitelma Kustannukset lähellä maan keskiarvoa ja / tai samantyyppisten kuntien kustannusten keskiarvoa Toimintaa ohjaavat selkeät linjaukset, tunnusluvut ja toimintaperiaatteet Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut kunnanjohtajan ehdotus 36

38 Perusopetus Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Perusopetuksen tulosalueen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville oppivelvollisille perusopetusta, erityisopetusta sekä vapaaehtoista iltapäivätoimintaa. Kunta järjestää opetuksen itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai ostamalla palvelua muilta opetuksen järjestäjiltä. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Opetusta annetaan Kausalan koulussa, Vuolenkosken koulussa ja Haapakimolan koulussa sekä Iitin yläkoulussa. Vuolenkosken koulu osoitetaan Nastolan kunnan Ruuhijärven alueen tietyille oppilaille lähikouluksi syksystä 2014 alkaen. Erityisopetusta annetaan Kausan koulussa, jonka kaksi luokkaa toimii kahden lastensuojelulaitoksen tiloissa (Pro- Manors Oy ja Annalan Kasvurengas Oy) Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Kouluverkko on kustannustehokas ja kuljetukset noudattavat lakisääteisiä matka- ja aikarajoja Oppilaskohtaiset kustannukset Oppilaskohtaiset kustannukset ovat lähellä samanlaisten kuntien keskiarvoa Osallistutaan valtakunnallisiin hankkeisiin kun ne hyödyttävät perusopetuksen laadullista kehittämistä Hankkeiden määrä ja kustannukset Palautekysely Hankkeet tukevat kehittämissuunnitelman mukaisia linjauksia. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kj-esitys: Perusopetuksesta on vähennetty menoja rehtorien virkojen yhdistelyn lisäksi eurolla (teknisesti on otettu pois henkilöstömenoista). Koulutuslautakunnan tulee tammikuun loppuun mennessä käyttösuunnitelman yhteydessä päättä supistusten kohdentuminen ja omalta osaltaan tehdä myös tarvittavat päätökset ja esitykset, jos lopullisen päätöksen tekee valtuusto. Supistaminen voi kohdentua esim. kouluverkkoon, kuljetuksiin, opetuksen järjestelyihin, tuntikehykseen, oppilaaksiottoalueiden uudelleen määrittelyihin jne kunnanjohtajan ehdotus 37

39 Henkilöstömäärä per TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 Vakinaiset, opettajat Määräaikaiset, opettajat Vakinaiset, koulunk.ohj Määräaikaiset, koulunk.ohj Yhteensä Suoritteet TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 oppilaat opetustunnit/viikko tunteja/oppilas 2,6 2,5 /suorite TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 euroa/oppitunti 3 330, , ,84 euroa/oppilas 8 703, , , kunnanjohtajan ehdotus 38

40 Esiopetus Toimielin: Koulutuslautakunta Myös koulussa annettava esiopetus on siirretty tulosalueelle Varhaiskasvatus kunnanjohtajan ehdotus 39

41 Lukiokoulutus Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Iitin lukio on toisen asteen yleissivistävä oppilaitos, jonka tehtävänä on jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Lukiokoulutuksen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimääränä perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Iitin lukio palvelee kaikkia oman kunnan ja muista kunnista hakeutuvia oppilaita ilman keskiarvorajaa. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Talousarvio on toteutunut kunnanvaltuuston päättämien määrärahojen puitteissa Talousarvion seurantaraportit Toimintakate alle 100 % Lukiokoulutuksen toimintamahdollisuudet on turvattu Palveluiden määrä ja laatu vähintään vuoden 2013 tasolla Käytössä oleva opetustuntimäärä vähintään 257 vuosiviikkotuntia Opiskelijamäärä Ylioppilastutkinnon tulos Oppilaskohtainen tuntimäärä noudattaa valtakunnallista linjaa Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Iitin lukion on yksi kunnan vetovoimatekijöistä laadukkaan opetuksen ja kansainvälisen toiminnan takia. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Suoritteet TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 Opiskelijat kurssimäärä kurssia/opiskelija 2,2 2,2 /suorite TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 euroa/opiskelija euroa/asukas kunnanjohtajan ehdotus 40

42 Muu koulutus Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Muun koulutuksen tulosalue vastaa siitä, että kunnan asukkailla on mahdollisuus saada harrastuspohjaista musiikin opetusta Pohjois-Kymen ja Heinolan musiikkiopistoissa ja Lahden konservatoriossa. Lisäksi tuetaan Iitissä toimivaa Perheniemen evankelisen opiston toimintaa. Tältä tulosalueelta rahoitetaan myös eläkemenoperusteisia maksuja. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Palvelutaso säilytetään Oppilaspaikat Pohjois-Kymen musiikkiopisto 49 paikkaa; Heinola 7 paikkaa; Lahti 3 paikkaa Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Suoritteet TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 Pohjois-Kymen Musiikkiopisto Lahden Konservatorio Heinolan Musiikkiopisto Suoritteena oppilaspaikka /suorite TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 Pohjois-Kymen Musiikkiopisto Lahden Konservatorio Heinolan musiikkiopisto kunnanjohtajan ehdotus 41

43 Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville lapsille varhaiskasvatusta ja lakisääteistä päivähoitoa sekä vapaaehtoista ja maksutonta esiopetusta kuusivuotiaille lapsille sekä varhennettua esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille koulun toimintapäivien mukaisesti. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Varhaiskasvatusta toteuttaa kunnassa kysynnän ja taloudellisuuden antamissa raameissa perhepäivähoitajat, ryhmäperhepäiväkodit sekä päiväkodit. Perhepäivähoitajien toimia ja päivähoitoa antavia yksiköitä tarkastellaan lautakunnan hyväksymän kehittämissuunnitelman käyttö- ja täyttöasteiden mukaisesti lukien kaikki kunnan järjestämä esiopetus käsitellään tällä tulosalueella Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Joustavat järjestelyt muuttuviin tarpeisiin Lapsen hyvä arki päivähoidossa Liikunnan lisääminen päivähoidon arjessa Käyttö ja täyttöaste Päivä- ja toimipistekohtaiset kustannukset Palautekyselyt, vanhempaintapaamiset Kunnon koheneminen Palautekyselyt Nostetaan käyttö ja täyttöastetta vuoden 2013 tasosta Palvelukyselyissä keskiarvo yli 3 Lasten terveys parantunut ja kunto kasvanut Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut KJ-esitys: Varhaiskasvatuksen menoja on supistettu eurolla (teknisesti se on toteutettu henkilöstömenoista). Koulutuslautakunnan tulee käyttösuunnitelman yhteydessä hyväksyä supistuskohteet. Henkilöstömäärä per TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kunnanjohtajan ehdotus 42

44 Joukkoliikenne Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalue vastaa kunnan hankkiman joukkoliikenteen järjestämisestä sekä Kouvolan ja Lahden seutulippujärjestelmän ylläpidosta kunnan alueella. Vuoden 2014 loppupuolella mahdollisesti voimaan tuleva lippu-uudistus korvaa nykyisen seutulippujärjestelmän. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Joukkoliikenteen toimivuus yhteyden pito liikenneviranomaisiin Kunnan sisällä on toimivat koulu-, työja asiointiyhteydet myydyt seutuliput,junamatkustusmäärät asiakaspalaute Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Talousarvioon varatuilla määrärahoilla järjestetään asukkaille kunnan sisäisiä joukkoliikennepalveluja ja hoidetaan alueellisten seutulippujen kunnalle aiheutuvat kustannukset. TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 Suoritteet myytyjä seutulippuja: Lahden seutu Kouvolan seutu /suorite TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 tilikauden tulos/asukas kunnanjohtajan ehdotus 43

45 Kansalaisopisto Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasaarvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kevätlukukausi 2014 kunnan omana toimintana ja syyslukukaudesta 2014 lähtien ostopalveluna Vapaan sivistystyön ostopalvelu järjestetään vastaavanlaisella tasolla kuin aiempi kunnan omana toimintana järjestetty koulutus. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Vapaan sivistystyön tarjoama koulutus väestön hyvinvoinnin edistämiseksi Näkyvyys arjessa- elinvoimaiset kylät yhteisössä Kurssien ja opiskelijoiden lukumäärä pysyy ennallaan tai kasvaa Kurssien toteutuminen koko kunnan alueella, näyttelyt ja tapahtumat, hyvät työskentelyolosuhteet Kansalaisopisto vastaa kuntalaisten toiveisiin laadukkaalla opetuksella Opiskelua koko kunnan alueella, etätai lähiopetuksena Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Opetustuntien määrä pysyy ennallaan (3800h) tai nousee (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 Vakinaiset Määräaikaiset 0 0,45 0, Yhteensä 1 0,45 0, Suoritteet TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 Opetuskurssien määrä Oppitunnit /suorite TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 opiskelijamäärä Opetustunti /asukas Oppitunnin hinta /asukas kunnanjohtajan ehdotus 44

46 Kirjastopalvelut Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Yleisenä kirjastona Iitin kirjaston kirjasto- ja tietopalveluiden tavoitteena on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittäminen. Kunnan kulttuuripalveluiden tehtävänä on huolehtia kunnassa harjoitettavan kulttuuritoiminnan edistämisestä, tukemisesta ja järjestämisestä. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Toimipisteet: Pääkirjasto ja kirjastoauto Kulttuuritoimisto kirjaston yhteydessä, Kirkonkylän Kylätalo, Iitin kotiseutumuseo Yhteistyökumppanit: KYYTI kirjastot, maan kattava kirjastoverkko, kunnan muut toimielimet, yhdistykset ja järjestöt, maakuntamuseo, muut kunnan kulttuuritoimijat Palveluiden loppukäyttäjät: kuntalaiset, kesäasukkaat, lähikuntien asukkaat, kirjaston kaukopalveluasiakkaat, matkailijat Kokonaislainaus , kävijämäärä pääkirjastossa 45965, kirjastoautossa 7970, lainaus/asukasluku 18,14. Kylätalon kävijämäärä , museon kävijämäärä 232, kulttuuritapahtumien kävijämäärä n Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen määrä ja laatu on kuntalaisten kannalta riittävä Kirjasto-kulttuuripalvelut toimii yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa Palveluja on saatavilla asukkaiden tarpeen mukaan niin taajamassa kuin haja-asutusalueilla Kirjaston kävijä- ja lainausmäärä Asiakaspalaute Kulttuuritapahtumien, Kylätalon ja kotiseutumuseon kävijämäärä Yhteistyökokoukset, yhteiset hankkeet ja projektit Asiakaspalaute Toimintasuunnitelma Kirjaston kävijä- ja lainausmäärä pysyy samana edelliseen vuoteen verrattuna tai nousee. Kulttuuritarjontaa on riittävästi eri ikäryhmille ja eri taiteenaloilta sekä pitkin vuotta. Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja palveluja pyritään kehittämään palautteen mukaisesti Kyyti kirjastoyhteistyö jatkuu edelleen. Kirjasto-kulttuuripalveluilla on erilaisia toimintoja yhteistyössä sisäisten ja/tai ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa Kirjasto-kulttuuripalveluiden toimintasuunnitelma on tehty ja sitä toteutetaan Kunnan kirjasto-kulttuuripalvelut vastaavat kysyntää Kirjaston kävijä- ja lainausmäärä Kulttuurin osallistujamäärä Toiminta pystytään hoitamaan kunnanhallituksen määrittämillä resursseilla Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut kunnanjohtajan ehdotus 45

47 Tavoite Kulttuurijärjestöjen avustuksiin ja tästä Iitin musiikkijuhlille (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kulttuuripalvelujen talousarvio sisältyy edellä olevaan Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Henkilöstömäärä per TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Suoritteet TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 TS2017 Kokonaislainaus Kirjaston kävijämäärä Kylätalon kävijämäärä Kotiseutumuseon kävijämäärä Kulttuuritapahtumien kävijämäärä /suorite TP2012 Ta2013 Ta2014 TS2015 TS2016 TS2017 Kirjastopalvelujen toimintakulut/asukas 52, Lainan hinta 2, Käynnin hinta 6, Taloudellisuus 1,19 1,2 1,3 1,3 1,3 Kj-esitys: Kulttuurikoordinaattori/-suunnittelija kahden vuoden määräajaksi ( käytetään kirjastovirkailijan avoinna olevaa vakanssia). Tänä aikana tulee aikaansaada kulttuuriyhdistysten toiminnan ja tukemisen puitteen jotta ne voisivat ottaa tuettuna kulttuuripalvelujen järjestämisen vastuulleen kunnanjohtajan ehdotus 46

48 Liikunta- ja nuorisopalvelut Toimielin Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Liikunta- ja nuorisopalvelut tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden harrastaa liikuntaa kunnan liikuntatiloissa ja - paikoissa sekä liikuntapalveluita kaiken ikäisille ja kuntoisille kuntalaisille unohtamatta erityisliikuntaa. Nuorisopalvelut tukee nuorten kasvua ja kehitystä tarjoamalla nuorille elämyksiä nuorisotalolla sekä erilaisia tapahtumia Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Toimipisteet: Ravilinnan vapaa-aikakeskus Liikuntasuoriteet liikuntahallissa, kuntosalilla ja Ravilinnasalissa, yksityis-/ koulutustilaisuudet Nuorisotila Ravilinnan alakerrokseen siirtyy syksyllä 2014, vastaamaan paremmin nuorison tilatarpeita, toiminnallisuus Veteraanimaja saunoineen, kylmänveden- ja avantouinti, yksityistilaisuudet Ulkoilureitistöt Pyritään tarjoamaan seuroille ja seuraan kuulumattomille asiakkaille hyvät puitteet harrastaa liikuntaa omatoimisesti tai ryhmänä. Ravilinnan vapaa-aikakeskuksen neliöt tulevat remontin myötä tehokkaampaan käyttöön ja lähiliikuntapaikat tukevat lasten ja nuorten liikuntaa. Uuden nuorisotilan myötä on tarkoitus aktivoida nuorisoa vapaaaikapalveluiden käyttäjiksi entistä tehokkaammin. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Liikuntaolosuhteiden ja -palveluiden kehittäminen Asiakastyytyväisyys Asiakaspalautetta kerätään yhdessä teknisen toimen kanssa järjestetyllä kyselyllä sekä omilla kyselyillä liikuntapalveluiden käyttäjiltä. Ravilinnan peruskorjaushanke edistää nykyvaatimusten mukaista toimintaa vapaa-aikakeskuksessa Liikuntaa harrastamattomat liikuntapalveluiden pariin Liikuntareseptien määrä Ohjata liikuntareseptien kautta passiiviset liikkujat liikuntapalveluiedn käyttäjiksi. Nuorisotyön kehittäminen Kävijät nuokulla ja tapahtumissa Yhä useampi nuori toimintaan mukaan, kävijämäärät Etsivän nuorisotyön kehittäminen Asiakkuuksien määrä Löytää syrjäytyville nuorille suunta tai mahdollisuus opiskelemaan/ työhön Nuorisovaltuuston työn kehittäminen Osallisuus nuorisotyön projekteihin Osallistuttaa nuoret kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan toimintaan/ päätöksentekoon Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Liikuntajärjestöjen avustuksiin ja nuorisojärjestöjen avustuksiin (Raportointi) Tavoite Tarjotaan liikuntaolosuhteita kylille siten, että esim. jäät (Raportointi) kunnanjohtajan ehdotus 47

49 jäädytetään kylille, mutta kylät/ kyläyhdistykset, tms. vastaavat huolehtivat ylläpidosta Nuoriso- ja liikuntapalvelut toteutetaan kustannustehokkaasti siten, että vastataan olemassa olevin resurssein tarpeeseen Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Liikunta- ja nuorisopalveluiden tulot muodostuvat liikuntaryhmien asiakkaiden käyttömaksuista, kuntosalin käyttömaksuista, tilavuokrista sekä liikuntapaikkahoitajien työstä jäähallilla lisäksi tuloja kerryttää erilaiset tapahtumat, uimakoulut, jne. Toisaalta myös tapahtumat, ym. järjestelyt vaativat myös menoja, joten nämä realisoituvat keskenään, koska tarkoitus on, että pääsymaksut eivät ole este toimintaan osallistumiselle sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Tarkoituksena on siis aktivoida kuntalaisia ja tarjota mahdollisuuksia vapaaajan viettämiseen sekä mahdollistaa esim. uimataidon oppiminen uimahallin puutteesta riippumatta. Henkilöstömäärä on määräaikaista ja tulevaisuudessa tarkoituksena on vakinaistaa oppisopimuskoulutettava liikuntapaikkojen hoitaja. Kj-esitys: Liikuntapaikkojen hoitohenkilöstö siirtyy teknisen toimen alaisuuteen kunnanjohtajan ehdotus 48

50 Tekniset palvelut Teknisen ltk:n hallinto Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tekninen hallinto vastaa teknisen lautakunnan alaisuudessa kunnan investointien suunnittelusta, rakennuttamisesta ja mittaustoimesta. Teknisen hallinnon vastuulla on myös teknisen päävastuualueen kehittäminen ja toimintaedellytysten ylläpito. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Investointien suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa tekninen lautakunta. Lautakunnan esittelijä on tekninen johtaja. Teknisen hallinnon alaisuuteen kuuluu hallinnon lisäksi mittaustoimi. Tekninen hallinto on kiinteästi sidoksissa maankäytön suunnitteluun ja sen toteutukseen. Mittaustoimesta vastaa maanmittausteknikko apunaan mittamies. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Aktiivinen asumispolitiikka Tonttitarjonta kolmen vuoden tonttireservi rakennettavissa. Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Asianmukaiset ja turvalliset palvelutilat. Ravilinnan saneeraus valmis varatuilla määrärahoilla Turvallinen katuverkko kattava katujen korjaussuunnitelma Investoinnit keskimäärin vuosikatteen tasossa Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Sorronniemen tonteista 60% myyty (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut kunnanjohtajan ehdotus 49

51 Kiinteistönhoito Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalue vastaa teknisen päävastuualueen hallinnassa olevien kiinteistöjen ylläpidosta ja teknisen tason säilyttämisestä. Lisäksi tulosalueelle kuuluvat kunnan vuokraamat maa-alueet. Tulosalue vastaa myös kunnan maaainesten ottoalueista, uimarannoista ja rantautumispaikoista sekä metsien hoidosta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tulosalueen toiminnasta vastaa kiinteistötiimi, johon kuuluu viisi kiinteistönhoitajaa. Kiinteistönhoitajien esimiehenä on kiinteistömestari. Metsien hoidosta vastaa tekninen johtaja. Metsienhoitopalvelut ostetaan Kymenlaakson metsänhoitoyhdistykseltä. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Kunnalla ei ole tarpeettomia, tuottamattomia kiinteistöjä. Energiansäästö energiansäästösopimuksen mukainen tavoitetaso saavutettu Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Kaikki kiinteistöt tuottavassa käytössä Energiankulutus Vuosittaiset energiapuutoimitukset kunnan metsistä konserniyhtiölle osana metsien hoitoa käytössä olevat kiinteistöt, käyttöaste 100% Keskustan kiinteistöjen energiansäästö 6% vuoteen 2008 verrattuna kiintokuutiota energiapuuta toimitettu hakkeena Kausalan Lämpö Oy:lle Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kiinteistökannan pitkän tähtäimen korjausohjelma Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Metsien hakkuut pidetään kestävällä tasolla Metsätaloussuunnitelma uusitaan talousarviovuoden aikana (Raportointi) (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kunnalla omistuksessa ja hoidossa 47 kiinteistöä joiden tilavuus on yhteensä m3. Kunnan oma henkilöstö vastaa 96% kunnan kiinteistöjen huollosta, 4 % ostetaan paikallisilta yrityksiltä. Kiinteistöjen vartiointipalvelut ostetaan yksityiseltä yhtiöltä. Kiinteistöjen hoitokustannukset ovat 10,68 /m3/v. Kunnan keskusta-alueen kiinteistöjen energiankulutus on 7.53 kwh/m3. Kiinteistölle asetettu säästötavoite on 9 % vuoteen 2016.(säästö, v yht.= 2400 mwh) Kj-esitys: metsänmyyntiä on lisätty ja kiinteistönhoidon menoja supistettu lisäksi investointiosasta on poistettu investointeihin kuulumattomat, jotka vuosikorjauksina suoritettavia kunnanjohtajan ehdotus 50

52 Yleiset alueet Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalue vastaa katuverkon, puistojen, leikkikenttien, torin, venevalkamien, matonpesupaikkojen sekä muiden yleisten alueiden hoidosta ja kehittämisestä. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Yleisten alueiden tulosalueella toimii kunnossapitotiimi johon kuuluu 10 henkilöä joista yksi hoitaa kiinteistöjen ulkoalueita. Vastuuhenkilönä on rakennusmestari apunaan kunnan puutarhuri. Tulosalueen tehtävät työllistävät kuusi työllistettävää henkilöä ja yhteensä 30 koululaista vuosittain puistojen ja yleisten alueiden hoidossa. Yleisillä alueilla työllistetään myös kuntoutettavia henkilöitä. Vuoden 2014 alusta henkilöstön määrä lisääntyy kolmella Ravilinnan suorittavan henkilöstön siirtyessä teknisen päävastuualueen alaisuuteen Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Katujen ja yleisten alueiden hoidon taso ja kustannukset kustannukset taso Päällystykset ehjät Katujen ja muiden yleisten alueiden valaistuksen ja ohjauksen toimivuus ja energiankulutus valmiusaste Saneeraussuunnitelma valmis ja sen mukaiset toimenpiteet käynnissä. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Katujen pitkän tähtäyksen saneeraussuunnitelma valmis (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Toimiva henkilöstön käyttö Asiakastyytyväisyys samalla tasolla tai parempi kuin v (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kunnalla on hoidettavana mm. noin 47 kilometriä katuverkkoa ja noin 12 km kevyen liikenteen väyliä, 13 hehtaaria hoidettuja puistoja, 12 leikkikenttää, kolme matonpesupaikkaa, ja kolme venevalkamaa ja rantautumispaikkoja. Hoidettavien alueiden määrä on kasvanut vuosittain. Yleiset alueet hoidetaan pääosin omalla henkilöstöllä ja kalustolla. Lumen aurauksissa ja hiekoituksissa sekä hiekotushiekan poistossa käytetään ulkopuolista kalustoa rinnan kunnan oman kaluston kanssa. Erikoistyöt teetetään pääosin ulkopuolisilla yrittäjillä. Vuoden 2014 alusta Ravilinnan hoitoalueet ja suorittava henkilöstö siirtyy teknisen lautakunnan alaisuuteen. Henkilöstön käyttö pyritään optimoidaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kj-esitys: Tulosalueelta on supistettu menoja lisäksi investointiosasta on poistettu kunnossapitotöinä tehtäviä toimenpieitä kunnanjohtajan ehdotus 51

53 kunnanjohtajan ehdotus 52

54 Varikko Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueen tarkoituksena on tuottaa palveluita teknisen lautakunnan alaisille toiminnoille, muille hallintokunnille ja kuntakonsernin yhtiöille. Varikko myy tarvittaessa palveluita rajoitetussa määrin myös tiekunnille ja muille ulkoisille asiakkaille. Tulosalue vastaa myös romuajoneuvolain mukaisista ajoneuvoista. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tulosalueella on käytössä kaksi traktoria, kuorma-auto ja 3 pakettiautoa sekä pienkonekalustoa. Kalusto on varustettu monipuolisella varusteilla ja lisälaitteilla monikäyttöisyyden mahdollistamiseksi. Pakettiautojen menot ja tulot kirjataan suoraan kiinteistönhoitoon ja yleisiin alueisiin v lähtien. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 tehokas palvelutuotanto Palvelujen oikea-aikaisuus Toimitukset vuorokauden sisällä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Kuljettajakoulutus ajan tasalla Asiakastyytyväisyys v tasolla tai parempi (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Oman peruskaluston olemassaolo on teknisen palveluiden toimintojen kannalta tärkeää. Katujen, puistojen, yleisten alueiden ja kiinteistöjen hoito vaatii ostopalveluiden lisäksi oman erikoistuneen kaluston olemassa oloa ja kehittämistä, jotta hoito olisi tehokasta. Alueen ja kohteet ennalta tunteva käyttöhenkilöstö edesauttaa ja nopeuttaa tehtävien hoitoa. Kausalassa ei ole riittävästi kilpailukykyistä kalustoa, jotta kilpailu toimisi muun kuin peruskaluston osalta. Oman kaluston käyttö yksityisen palvelutuotannon lisäksi pitää myös yksityisen tarjonnan hintatason kurissa. Yksityistä tarjontaa käytetään niissä kohteissa ja töissä, joihin omaa kalustoa ei ole tarkoituksenmukaista varata ja kilpailu toimii. Traktoreiden laskutustunnit v olivat 1.253,5h ja h sekä kuorma-auton 744 h. Konetyön lisäksi kuljettajat tekevät myös muuta työtä. Konekeskuksen laskutus v sisältäen myös pakettiautot oli yhteensä euroa, josta ulkoisen laskutuksen osuus oli euroa eli noin 14,5 %. Kj-esitys: Konekeskuksen toiminnasta ja taloudesta on tehty selvitys huhtikuun loppuun mennessä kunnanjohtajan ehdotus 53

55 Yksityisteiden tukeminen Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueen tarkoituksena on yksityisteiden avustaminen, valvonta, tarkastukset, toimitukset, katselmukset, neuvonta, erimielisyyksien sovittelu ja tieyksikkölaskelmat. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Teknisen lautakunnan alainen kolmejäseninen yksityistiejaosto vastaa yksityisteiden tukemisesta. Yksityistiejaoston esittelystä vastaa maanmittausteknikko. Jaostolla on vuosittain noin neljä kokousta ja käsiteltäviä asioita keskimäärin kaksikymmentä vuodessa. Jaosto tekee vuositasolla noin kymmenen päätöstä. Yksityistiekatselmuksia tehdään noin kolmellekymmenelle tiekunnalle vuosittain. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Toimiva ja hyväkuntoinen yksityistieverkko Yksityistiekatselmukset Yksityisteiden kunto on parempi kuin vuonna Valtionavustukset hyödynnetään Valtionavustukseen oikeutetut tiekunnat hakevat avustuksen 100% oikeutetuista hakevat avustusta Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Toimivat tiekunnat, avustettavien tiekuntien hallinto lainmukainen ja taloudellinen (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite yksityistieverkon tarkastelu valmis ja tarkistetut avustuskriteerit käytössä Avustusten kohdentuminen toimiville tiekunnille (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kunnassa on 190 yksityistietä. Kunnan avustusten piirissä olevia yksityisteitä on 101. Avustettavien teiden yhteispituus on 377 km. Talousarviossa varataan avustuksiin euroa. Avustusmäärärahasta valtaosa kohdennetaan yksityisteiden kunnossapitoon ja osa perusparantamiseen. Avustusmäärärahaa on laskettu euroa vuodesta kunnanjohtajan ehdotus 54

56 Rakennusvalvonta ja maa-ainesvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Maankäyttö - ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukainen viranomaistoiminta. Palo-, pelastus- ja suojelutyö (ostopalvelu Kymenlaakson pelastuslaitokselta). Rakennuslautakunnan hallinnointi (luottamushenkilötoiminta, toimistopalvelut). Energianeuvonta, korjausavustukset, asuntolainat. Terveysvalvonta, ympäristönsuojelu, eläinlääkintähuolto (ostopalvelu Kouvolan kaupungilta). Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2014 Lupahakemukset käsitellään joutuisasti hakemusten käsittelynopeus 80% lupahakemuksista päätetään kolmessa viikossa Viranomaistaksat ovat kilpailukykyiset Viranomaistaksan korotukset v Demokratian toimivuus Yhteistyö pelastuslaitoksen ja ympäristöviranomaisten kanssa sujuvaa ja säännöllistä Palautteen määrä ja raportoinnin riittävyys Taksojen taso alle seutukunnan keskiarvon. Ympäristöpalvelujen ja pelastuslaitoksen edustajan raportointi vähintään kerran vuodessa lautakunnalle Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Terveyden ja ympäristönsuojelun palvelut hankitaan edullisimmaksi osoittautuneelta taholta, Kouvolan kaupungilta (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Alueelliseen energianeuvontaan suhtaudutaan myönteisesti. (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Ta2014 TS2015 TS2016 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalue tulosyksiköittäin: Rakennus-ja maa-ainesvalvonta TP2012 Ta2013 Tae2013ltk Tae2014Kj Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kymenlaakson pelastuslaitos Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rakennuslautakunnan hallinto Toimintatulot kunnanjohtajan ehdotus 55

57 Toimintamenot Toimintakate Ympäristöterveydenhuolto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate kunnanjohtajan ehdotus 56

58 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset erät. Määrärahat ja tuloerät Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Verotulot Kunnallisveron ja yhteisöveron maksuunpanot verovuosittain: Verovuosi Kunnallisvero muutos Yhteisövero muutos 2012 enn.tieto ,6 % ,2 % ,6 % ,1 % ,7 % ,6 % ,0 % ,3 % ,9 % ,3 % Tuloveroprosentti 19,00 19,75 19,75 19,50 19,50 Kiinteistöveroprosentit yleinen 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuminen 0,35 0,50 0,50 0,50 0,50 muu asuminen 0,95 1,10 1,10 1,10 1,10 voimalaitokset 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Verotulot Tp 2012 TP2013e Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Muutos 3,94 % 7,78 % 9,46 % 3,34 % 2,55 % 2,29 % Valtionosuudet Tp 2012 TP2013e Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 yhden putken ylläpitäjä Yhteensä Muutos 11,62 % 0,57 % -2,76 % 2,88 % 0,00 % 0,00 % kunnanjohtajan ehdotus 57

59 TULOSLASKELMA Tp 2012 Ta2013 Tae 2014ltk Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Suunn.mukaiset poistot Satunnaiset tulot 0 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Tunnusluvut Tp 2012 Ta2013 Tae 2014ltk Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Asukasmäärä * Toimintatulot/toimintamenot, % 19,21 19,03 17,48 17,99 17,79 Vuosikate/poistot, % 17,31 96,99 60,22 95,89 119,20 111,57 Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Kertynyt Ylijäämä/as * kunnanjohtajan ehdotus 58

60 Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Hankkeelle tai hankeryhmälle osoitetut määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovat. Kiinteä omaisuus Maa-alueiden ja rakennettujen kiinteistöjen hankinta ja myynti Kiinteä omaisuus x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto Erittelemätön maa-alueiden hankinta vuodessa. Valtuusto päättää maan hankinnan yhteydessä myös määrärahasta Rantatonttien (Sorronniemi, Urajärvi ja Arrajärvi) ja tonttien myynti Talonrakennus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Ravilinnan saneeraus vuosina 2013 ja 2014 (laajennusta ei toteuteta) x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto saneeraus toteutus v ja v.2014, valtion avustus 750 Lukion keittiön saneeraus (v suunnittelu 50, v.2014 rakentaminen 450) x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto Lukion keittiön muutos ja laajennus luokkatiloihin 200 ja keittiön kalustojen uusiminen 300. Metsämyyrän päiväkodin peruskorjaus ja laajennus x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto v tarveselvitys 20, v suunnittelu 70,v saneeraus (sis. jakelukeittiö) ja laajennus kunnanjohtajan ehdotus 59

61 Vuolenkosken liikuntasali x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto tekn.ltk: v suunnittelu 70, v rakentaminen 900 Kj: suunnittelu v.2016 ja toteutus v.2017 Hankeryhmäkohtaiset, tekninen lautakunta x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto Tekninen lautakunta päättää kohteet vuosittain käyttösuunnitelman yhteydessä Tekn.ltk: 150 vuosittain KJ: 2014: Vuosikorjausmenoja, kuuluvat käyttötalouteen; :määrän supistus Julkinen käyttöomaisuus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Sorronniemen tiestö x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto vaiheen päällystys 190, 2. vaiheen tiestö ilman päällystettä 210 Lietteensalmen venesataman perusparannuksen II vaihe x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot 175 Netto -175 Tekn.ltk: Kokonaiskustannus 307 (v vaihe 132) 2. vaihe 2015: 175 Kj: siirretään vuodelle 2017 Omakylä Vuolenkoski, kadut ym. x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot 50 Netto -50 Asemakaava-alueen tiestö: päällystys Radansuun virkistysalue v Uimarintie, pysäköintialue ja veneenlaskuluiska, v ulkoilualue x1000 euroa v v v v v v kunnanjohtajan ehdotus 60

62 Tulot Menot Netto Muut pitkävaikutteiset, osuus haja-asutusalueen laajakaistaan (KV 2012) x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto : puolet 1. vaiheesta (135); 2014:puolet 1. ja 2. vaiheista (290) ; 2015: puolet 2. ja 3. vaiheista (275) ja 2016: puolet 3. vaiheesta (125) Katuvalaistuksen uusiminen, yhteensä 620 vuosina x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto Muut pitkävaikutteiset, osuus Kk:n kevytväylästä Mullikkamäki - Sorronniemenkatu, 50 % kustannuksista) x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot 450 Netto -450 Muut pitkäv, osuus Pohjois-Iitin vesihuollosta v.2014, ja Lacellin linjasta v.2015 x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto : loppuosa rakentamisesta; tuloissa Kausalan Lämpö Oy lunastus kunnalta v ja v Muut pitkävaikutteiset, osuus Etelä-Iitin vesihuollon 2. vaiheesta v.2013 x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto Hankeryhmäkohtaiset, tekninen lautakunta x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot kunnanjohtajan ehdotus 61

63 Netto Tekninen lautakunta päättää kohteet vuosittain käyttösuunnitelman yhteydessä. Tekn.ltk: 300 per vuosi Kj: 150 / vuosi, investointeihin kuulumattomat karsittu pois, jää vain päällystystyöt Irtainomaisuus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Irtain omaisuus kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, kirjastoauto x1000 euroa v v v v v v Tulot 110 Menot 300 Netto -190 Kuvaltk: 2015: Kirjastoauton hankinta 300, rahoitusosuus 100 ja 10 myyntitulo Kj: siirretty vuodelle 2016 Irtain omaisuus kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, nuorisotilan ensikertainen kalustaminen x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot 43 Netto -43 nuorisotilan ensikertainen kalustaminen Irtain omaisuus, tekninen lautakunta x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto Tekn.ltk: mv traktorin vaihto (T70, M120) ja v traktorin vaihto (T70, M120) ja puistosuurtehoruohonleikkuri (30) Kj: traktorin vaihdot karsittu pois, konekeskusta koskeva selvitys tehtävä keväällä 2014 x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto kunnanjohtajan ehdotus 62

64 Osakkeet ja osuudet Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Osakkeet ja osuudet, kunnanhallitus x1000 euroa v v v v v v Tulot Menot Netto /vuosi erittelemätön kunnanhallitus päättää ; 2016: Heinola Kuusaankoski -vesiväylä Investoinnit yhteensä Investoinnit (1000 euroa) v v v v v Tulot rahoitusosuudet luovutustulot Menot Netto nettoinvestoinnit, muutos % 39,0 % -16,2 % -29,7 % 55,3 % -79,4 % Investoinnit yhteenveto Menot, yhteensä Kiinteäomaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Osakkeet ja osuudet Tulot, yhteensä Kiinteäomaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Osakkeet ja osuudet Nettoinvestoinnit, yhteensä Kiinteäomaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Osakkeet ja osuudet kunnanjohtajan ehdotus 63

65 Investoinnit yhteenveto Investoinnit, menot kok.kust Kiinteäomaisuus Talonrakennus Ravilinnan saneeraus Lukion keittiön saneeraus Metsämyyrän pk Vuolenkosken liikuntahalli Erittelemätön Julkinen käyttöomaisuus Sorronniemen tiestö Lietteensalmen venesatama pk II-vaihe Omakylä Vuolenkoski 50 Katuvalaistuksen uusiminen Osuus kk: kevytväylästä 450 Laajakaistahanke Etelä-Iitin vesiosk. avustus 90 Pohjois-Iitin vesihuoltoosuus 90 Radansuun uimaranta, laituri ym alue 150 Lähiliikuntapaikat Erittelemätön, tela Irtain omaisuus Kirjasto-kulttuurilautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Osakkeet ja osuudet asunto-osakkeet 0 0 Erittelemätön Heinola-Kouvola vesiväylä 250 Kaikki yhteensä Investoinnit, tulot Kiinteäomaisuus Talonrakennus Ravilinnan saneeraus 450 Julkinen käyttöomaisuus Jätevedenpuhdistamo-osuus Koy Larealin linjan lunastus 151 Pohjois-Iitin vesihuolto-osuus 500 Irtain omaisuus Kirjasto-kulttuurilautakunta 110 Osakkeet ja osuudet Kaikki yhteensä kunnanjohtajan ehdotus 64

66 Rahoitusosa Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Sitovat määrärahat ja tuloarviot: Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Antolainojen vähennykset 949 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Muut maksuvalmiusmuutokset: Rakennuslautakunta voi myöntää nuorten ensiasunnon ostajille kunnan lainaa vuoden 2013 aikana enintään Rahoituslaskelma TP2012 Ta 2013 Tae 2014ltk Ta 2014 Ts2015 Ts2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset erät 0 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset Antolainauksen vähennykset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat kunnanjohtajan ehdotus 65

67 Tunnusluvut TP2012 Ta 2013 Tae 2014kj Ta 2014 Ts2015 Ts2016 Investointien tulorahoitus, % 7,5 53,5 29,1 52,3 82,2 128,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 6,2 40,2 21,9 38,1 55,9 70,8 Lainanhoitokate 0,4 1,6 0,9 1,4 1,6 1,5 Kassan riittävyys TP2012 Ta 2013 Tae 2014kj Ta 2014 Ts2015 Ts2016 Lainakanta lainojen lisäys Lainat/asukas, kunnanjohtajan ehdotus 66

68 Yhteenvetotaulukot TP2012 Tae2013 Tae2+14ltk Tae2014kj Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Kunnanhallitus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perusturvalautakunta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Koulutuslautakunta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kulttuuri- ja vapaa-aikaltk Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tekninen lautakunta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rakennuslautakunta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaikki yhteensä Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate kunnanjohtajan ehdotus 67

69 Tuloslaskelma, ulkoinen Muutos % TULOSLASKELMA, ulkoinen Tp2012 Ta 2013 Ta 2014 Tp2012:sta Ta2013:sta Toimintatuotot ,6 % -5,7 % Myyntituotot ,9 % -9,7 % Maksutuotot ,0 % -3,9 % Tuet ja avustukset ,6 % 47,6 % Muut toimintatuotot ,9 % -7,6 % Toimintakulut ,9 % 2,0 % Henkilöstökulut ,8 % -4,6 % Palkat ja palkkiot ,0 % -5,3 % Henkilösivukulut ,1 % -2,8 % Eläkekulut ,8 % 0,0 % Muut henkilösivukulut ,2 % -16,8 % Palvelujen ostot ,9 % 4,8 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,0 % 3,3 % Avustukset ,9 % -3,2 % Muut toimintakulut ,4 % -7,6 % Toimintakate ,9 % 3,0 % Verotulot ,4 % 1,7 % Valtionosuudet ,5 % 5,8 % Rahoitustuotot ja -kulut ,6 % 52,2 % Vuosikate ,1 % 6,5 % Suunn. mukaiset poistot ,0 % 7,7 % Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,5 % 47,0 % Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) ,2 % 0,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,9 % -112,5 % Kokonaismenot ja tulot Tp2012 Ta 2013 Tae2014ltk Tae2014KJ Ta2014 Ts2015 Ts2016 Menot Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Kokonaismenot Tulot Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Kokonaistulot kunnanjohtajan ehdotus 68

70 Ta 2014 muutos% KH-ehdotus Menot 2012tp:sta 2013ta:sta 2013TPe:sta Käyttötalousosa 2,4 % 1,7 % -0,8 % Tuloslaskelmaosa 22,3 % 26,3 % 26,3 % Investointiosa -8,9 % 0,4 % 5,0 % Rahoitusosa 38,2 % 22,5 % 22,5 % Kokonaismenot 2,2 % 2,1 % 0,1 % Tulot Käyttötalousosa -4,1 % -3,9 % -3,9 % Tuloslaskelmaosa 7,9 % 3,3 % 3,1 % Investointiosa 156,8 % -39,9 % -39,9 % Rahoitusosa -23,1 % 33,3 % 0,0 % Kokonaistulot 5,2 % 1,6 % 0,4 % kunnanjohtajan ehdotus 69

71 Liiteosa Henkilöstö per Asunto-ohjelma Kaavoituskatsaus Elinkeino-ohjelma kunnanjohtajan ehdotus 70

72 Henkilöstö tulosalueittain vakanssi Vakanssi Määräaikaiset tua ammattinimike vakin.määräaik. avoin vv/tl vak. vs. ma oppis/työll. 130 Kunnanhallitus kunnanjohtaja Kehittämispalvelut elinkeinoasiamies Sisäiset palvelut järjestelmäasiantuntija 1 1 atk vastuuhenkilö 1 1 hallinto ja talousjohtaja 1 1 kirjanpitäjä 1 1 koulusihteeri pääkirjanpitäjä 1 1 palkkasihteeri palvelusihteeri yhteispalvelusihteeri Siivous ja ruokapalvelut kouluemäntä 1 1 ruokapalveluemäntä 1 1 ruokapalvelutyöntekijä siivooja Maaseutupalvelut maaseutusihteeri 0 0 HALLINTOPALVELUT Lasten päivähoito erityslastentarhanopettaja 1 1 lastenhoitaja lastentarhanopettaja päivähoidon ohjaaja 1 1 päiväkodin johtaja 1 1 perhepäivähoitaja Ryhmäperhepäivähoitaja vastaava ryhmäperhepäiväh päiväkotityöntekijä päiväkotiapulainen ryhmäavustaja Koulutoimen hallinto sivistystoimenjohtaja Perusopetus erityisluokanopettaja erityisopettaja koulunkäynnin ohjaaja lehtori, perusopetus lehtori, perusopetus ja lukio 5 5 luokanopettaja rehtori 2 2 tuntiopettaja Esiopetus esiluokan opettaja 530 Lukio lehtori, lukio 1 1 lehtori,lukio+ya rehtori 1 1 tuntiopettaja Aikuiskoulutus rehtori Kirjasto autokirjastovirkailija 1 1

73 kirjastonhoitaja Kirjasto ja kulttuuritoimenjo 1 1 kulttuurisuunnitelija 1 kirjastovirkailija Liikunta nuorisopalvelut kentänhoitaja 1 1 nuoriso ohjaaja nuoristyöntekijä 1 liikuntapaikkojen hoitaja urheilukentän hoitaja 1 1 vapaa aikasihteeri 1 1 erityisliikunanohjaaja 1 1 SIVISTYSPALVELUT Tekninen hallinto maanmittausteknikko 1 1 kartoittaja 1 1 tekninen johtaja Kiinteistönhoito kiinteistömestari 1 1 kiinteistönhoitaja remonttimies Yleiset alueet ulkoalueiden esimies 1 1 puistotyöntekijä ulkoaluetyöntekijä Liikelaitokset autonkuljettaja 1 1 traktorinkuljettaja 2 2 varastonhoitaja Rakennus ja maa ainesvalvo rakennustarkastaja Rakentaminen rakennusmestari 1 1 TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ Yhteenveto päävastuualueittain Vakanssin luonne Vakanssin tila HALLINTOPALVELUT SIVISTYSPALVELUT TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ

74 1 ASUNTO OHJELMA VUOSILLE IITIN KUNTA KUNNANHALLITUS

75 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kuntastrategian tavoitteet asuntopolitiikan näkökulmasta 2. Asuntokanta ja sen rakenne 3. Maa kaavoituspolitiikan antamat lähtökohdat 4. Periaatteet kunnan toiminnalle asuntotuotannon ja asuntokannan rakenteen ohjaamisessa ja asuntotuotannon tarve ja tavoitteet vuosittain Liitteet: Liite 1: kartta asemakaava alue, taajamakohteet (kunnan tontit)

76 3 1. Kuntastrategian tavoitteet asuntopolitiikan näkökulmasta Iitin kunnan visio on itsenäinen vesistörikas asuinkunta Iitti kahden kaupunkialueen välissä. Visio antaa yksiselitteisen tavoitteen kunnan toiminnalle. Visioon tähtäävät päävastuualueille asetetut strategiset menestystekijät, joita ovat tasapainoinen väestönkehitys, Kausalan asuntotuotannon monipuolistaminen, oikein valittu ja suunnattu asuntotarjonta sekä asuntojen vuokrahintojen ja tonttien hintojen pitäminen käyvällä tasolla. Edellä mainituilla tekijöillä kunta tarjoaa asukkailleen oikein mitoitetut ja kohdistuvat asuntopalvelut. 2. Asuntokanta ja sen rakenne 2. ASUNTOKANTA JA SEN RAKENNE Vuokra asuntotilanne Iitin kunnan vuokra asuntojen hallinta on keskitetty Iitin Vuokratalot Oy:lle. Yhtiöllä on yhteensä 328 aravatai korkotukilainoitettua asuntoa. Näiden lisäksi on 62 vapaarahoitteista asuntoa, yhteensä 390 asuntoa. Yhtiö vastaa myös vuokra asuntojen uustuotannosta. Kunnan suorassa hallinnassa on 85 asuntoa, joista 40 on aravalainoitettuja palveluasuntoja ja 25 Y säätiöltä välivuokrattuja asuntoja. Kunnan asuntojen hallinnollisesta isännöinnistä vastaa Iitin Vuokratalot Oy. Vuokratalot Oy:n asuntokannassa oli 34 vuokrattavissa olevaa tyhjää asuntoa Perusparantaminen Vuokra asuntojen perusparantaminen aloitettiin vuonna Ohjelmakaudelle on suunniteltu seuraavat peruskorjaukset: - Rautatienkatu 24:n peruskorjaus - Öljylämmityskohteiden muuttaminen maalämmöksi (1 2 kpl) Vanhusten ja vammaisten asuntojen peruskorjaus Vanhusten ja vammaisten kotona asumista tuetaan asuntojen korjausavustuksilla. Tavoitteena on tukea vanhusten ja vammaisten kotona asumista ja toisaalta saada säästöjä laitoshoidon tarpeen vähentymisellä. Korjausavustukset myöntää kunta valtion antaman määrärahan puitteissa. Korjausavustusta myönnetään sosiaalisin perustein, joten tukea ei voida myöntää, mikäli hakijaruokakunnalla on tuloja tai varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. V Iitin kunta myönsi korjausavustusta vanhuksille ja vammaisille yhteensä euroa mukaan luettuna veteraaneille ja veteraanien leskille myönnetyt avustukset. Asuntomäärät koko kunnan alueella Kunnassa on vuoden 2012 rakennusvalvonnan rekisterin mukaan pientaloja (yksi ja kaksiasuntoisia) 2955, joissa asuntoja on yhteensä Rivitaloja on 158, joissa asuntoja yhteensä 816. Kerrostaloja ja luhtitaloja yhteensä 41 kpl, joissa asuntoja yhteensä 593. Lisäksi erilaisissa toimitila ym. rakennuksissa on asuntoja 214 kpl. Pientaloista on tyhjillään 460 kpl, rivitaloasunnoista tyhjänä on 95, kerrostaloasunnoista tyhjänä 100. Lomaasuntokäyttöön on rekisteröity 270 asuinrakennusta.

77 4 Hoiva asuntoja on yhteisöjen tai yksityisessä omistuksessa seuraavasti: Iitin Ehtookotiyhdistys ry:llä on 43 asuntoa ja Kymen Kotihoito Oy:llä on 26 asuntoa. Lisäksi Iitin kunnan palvelukeskuksen yhteydessä on Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymällä 27 asuntoa hoivakoti Onnelassa ja Demik Oy:n hoivakodissa on 16 asuntoa. Asuntokuntia on väestörekisterikeskuksen mukaan 3438 kpl. (Vuoden 2012 tilastoa) Asuntokuntien jakauma Huoneitten lukumäärä ilman keittiötä Asuntokunnan koko ja enemmän ja enemmän Asuntoväljyys on Iitissä valtakunnan arvoihin verrattuna suurempi kuin keskimäärin. Asunnon pinta ala asuntokuntaa kohden on keskimäärin 91 m2, kun koko valtakunnan keskiarvo on 82 m2. Asuinpinta ala henkilöä kohden on Iitissä 46 m2 kun koko valtakunnan keskiarvo on 40 m2. 3. Maa ja kaavoituspolitiikan antamat lähtökohdat Maan hankinta Kunnan maanhankinnassa noudatetaan vuonna 2011 hyväksyttyä maapoliittista ohjelmaa. Kunnan maanhankinnan lähtökohtana on, että uudisrakentamiseen tarvittavat maa alueet hankitaan kunnan omistukseen. Yleiskaavan mukaiset aluevaraukset tehdään maanomistuksesta riippumatta tarkoituksenmukaisuusperiaatetta ja taloudellista harkintaa noudattaen. Kunta asemakaavoittaa rakentamiseen tarkoitettuja alueita pääsääntöisesti omistamilleen maille. Poikkeuksena ovat täydennyskaavoituskohteet, joissa on kunnallistekniset valmiudet tai jotka ovat helposti saatavissa kunnallistekniikan piiriin. Yleiskaavat Kunnassa on voimassa Kausala Kirkonkylä yleiskaava vuodelta Yleiskaavan laajuus on lähes 70 neliökilometriä. Kaavoitettu alue käsittää Kirkonkylän ja Kausalan sekä niiden lähialueet. Kaavoitettu alue ulottuu idässä Kouvolan kaupungin rajalle. Yleiskaava antaa suuntaviivat maankäytön suunnittelulle tavoitevuoteen 2025 ja sen jälkeen. Lähes kaikki kunnan ranta alueet ovat oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan piirissä Sääskjärven ranta alueita lukuun ottamatta. Kyläkeskuksista rantayleiskaava kattaa myös Vuolenkosken ja Kirkonkylän. Rantayleiskaavoitetuilla alueilla rakennusluvan voi kaavamääräysten perusteella myöntää suoraan. Ainoastaan kirkonkylän alueella tarvitaan osassa rantayleiskaava aluetta poikkeamislupa tai asemakaava rakennusoikeuden toteamiseksi. Rantayleiskaavojen avulla kuntaan on luotu noin 514 uutta omarantaista tai rannan tuntumassa sijaitsevaa loma asuntojen rakennuspaikkaa ja 106 asuinrakennuspaikkaa. Edellä mainitut luvut sisältävät ranta asemakaavojen tonttivarannon. Kunta on suhtautunut myönteisesti käyttötarkoituksen muutoksiin, joissa lomarakennus tai lomarakennuspaikka muutetaan pysyvään asumiseen jos käyttötarkoituksen muutoksen on nähty tukevan kyläkeskusten voimistumista.

78 5 Asemakaavat Asemakaavoituksella on Iitin kunnassa muodostettu 60 luvun alusta lähtien suuri tonttireservi. Asemakaavoituksen suurimpana puutteena on ollut se, että asemakaavalla on käsitelty myös laajoja yksityisten omistamia alueita jotka eivät vuosikymmeniin ole rakentuneet. Kehotuksia tai pakkokeinoja kunta ei ole käyttänyt. Asemakaavoituksella on myös luotu tontteja sellaisille alueille, jotka ovat vaikeasti toteutettavissa. Tällaisia alueita ei ole huomioitu tonttivarannossa, koska alueet vaativat asemakaavan muuttamisen. Kausalassa on 2000 luvulla käynnistetty systemaattinen asemakaavojen saneeraustyö, jolla tiivistetään taajaman rakennetta ja saatetaan asemakaavat ajanmukaisiksi. Vuonna 2013 käynnistyy Kausalan asemakaavan saneerauksen viides vaihe. Pohjanmäen Radansuun alueella on ajanmukainen asemakaava ja kirkonkylässä kaavarunko. Vuolenkoskella on asemakaava, jolla on luotu Omakylä projektin rakentumisen edellytykset. Kinkonkylässä sijaitseva Sorronniemen alueen asemakaava on vuodelta Asemakaava sisältää 53 omakotitalotonttia, joista 11 on omarantaisia. Kunnallistekniikka on valmis 31 tontin osalta. Asemakaavoitetut alueet, kunnan ja yksityisessä omistuksessa oleva tonttivaranto

79 6 Kartta, asemakaava alue, taajamakohteet (kunnan tontit) liitteenä 1. Ennuste kunnan tonttivarannosta Tontit luovutettavissa rakentamiseen Pohjanmäki, 17 AO ja 3 AR tonttia v. v Länsi Myllytöyry, 16 AO tonttia v. v Sorronniemi, vaihe 1, 16 AO tonttia v. v Mikkolanpelto, 3 AO ja 3 AR tonttia v. v Kausalan keskusta, 1 AO, 4 AL / AK tonttia v. v Sorronniemi, vaihe 2, 22 AO tonttia v. v (kunnallistekniikka) Asemakaavojen hajatontit, 16 AO ja 5A(O)R tonttia v. v Vuodesta 2014 vuoteen 2017 rakentamiseen luovutettavissa yhteensä 91 AO tonttia, 11 A(O)R tonttia ja 4 AL/AK tonttia. Vuoden 2017 jälkeiset alueet / tonttitarjonta: Kansanmäki, 30 AO tonttia v. v (asemakaavamuutos ja kunnallistekniikka) Hietala,Tillola, 6 AO tonttia v. v (asemakaava ja kunnallistekniikka) Edellä mainittujen alueiden käyttöön oton jälkeen tonttivaranto perustuu Kausalan Kirkonkylän osayleiskaavassa esitettyjen asuinalueiden asteittaiseen käyttöön ottoon. Käyttöönoton edellytyksenä on maanhankinta, asemakaavoitus ja kunnallistekniikan rakentaminen asemakaavoitetuille alueille.

80 7 4. Periaatteet kunnan toiminnalle asuntotuotannon ja asuntokannan rakenteen ohjaamisessa ja asuntotuotannon tarve ja tavoitteet vuosittain Kunta tehostaa maanhankintaansa etenkin yleiskaavan täydennys ja laajenemisalueilla luodakseen menestyksekkäälle ja taloudellisesti kannattavalle maankäytön suunnittelulle täydet edellytykset. Kausalassa tiivistetään jo rakennettuja alueita vanhoja asemakaavoja saneeraamalla. Kerros ja rivitalotuotanto ohjataan Kausalassa rakennetun kunnallistekniikan piiriin hyödyntäen mahdollisuudet liittyä kaukolämpöön. Uusia omakotitaloalueita kaavoitetaan tarpeen ja kysynnän mukaan tavoitteena monipuolinen, noin viidenkymmenen omakotitalotontin tonttivaranto. Kunnan omistuksessa olevien myytävien rivitalotonttien varanto pidetään vähintään viidessä tontissa. Kerrostalotonttien varantoa lisätään nykyisestä Kausalan asemakaavan saneerauksen kautta tavoitteena neljän kerrostalotontin reservi. Kunnan tarjoamien tonttien hinnat ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden taksat pidetään alueellisiin hintoihin nähden kohtuullisina, joskin omakustanteisina. Omakylä Vuolenkoski hanke luo toteutuessaan uudenalaisen, ennakkoluulottoman ja perinteisiä rajoja rikkovan toimintaympäristön kylien kehittämiselle. Kyseinen hanke luo onnistuessaan uusia kehittymismahdollisuuksia muillekin pienille ja keskisuurille kyläkeskuksille. Kuntakonserniin kuuluvan Iitin vuokratalot Oy:n vuokra asuntotuotannosta ei saa muodostua vapaarahoitteisen asuntotuotannon kilpailijaa. Uutta vuokratalotuotantoa ei käynnistetä, mikäli selkeää tarvetta uusille vuokra asunnoille ei ole osoitettavissa. Y säätiöltä vuokrattujen sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen asukkaiden siirtämismahdollisuudet Iitin Vuokratalot Oy:n vapaana olevaan asuntokantaan selvitetään. Kunnan omistuksessa on 109 kaavoitettua omakotitalotonttia, joista 69 on rakennetun kunnallistekniikan piirissä. Kaavoitettuja rivitalotontteja on 14, joista 11 on rakennetun kunnallistekniikan piirissä. Kerrostalotontteja on 4 kpl. Kunnalla on noin neljän viiden vuoden tonttireservi käytössään ennen seuraavan asuinalueen avaamista. Asuntopolitiikan tavoite Asuntopolitiikan tavoitteena on tukea kunnan positiivista muuttoliikettä. Asunto ohjelmassa on pyritty huomioimaan asumisväljyyden kasvu ja asuntokuntien pienenemisen vaikutukset sekä korvata asuntokannan poistumaa. Asuntokannan poistuma on n. 15 asuntoa / vuosi. Kunnan tavoitteena on saada vuosittain myyntiin n. 15 omakotitalotonttia ja saada rakentumaan vähintään yksi rivi tai kerrostalo joka toinen vuosi (5 10 asuntoa/vuosi). Keskimäärin 5 10 omakotitaloa rakennetaan vuosittain haja asutusalueille, joten koko vuotuinen rakentamistavoite on asuntoa vuodessa. IITIN KUNTA Kunnanhallitus

81 Liite 1 8

82 1 Kaavtmk kunnanhallitus IITIN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2013

83 2 KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Iitin kunnassa kaavoituksesta vastaa kunnanhallituksen kaavoitustoimikunta. Kaavoitustoimikunnan kokoonpano on seuraava: Laitinen Juha, puheenjohtaja, puh Houni Reijo, varapuheenjohtaja puh Kare Terhi, jäsen, puh Viitala Leena, jäsen, puh Ruusunen Aimo, jäsen, puh Talvi Ulla, jäsen, puh Kakko Henry, jäsen, puh Esittelijä tekninen johtaja Veikko Haimila, puh Kaavoitustoimikuntaa avustaa kaavoituksessa tekninen toimisto/rakennustarkastaja Seppo Pätynen puh ja maanmittausteknikko Leena Kiukkonen puh Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristönsä rakentumiseen tekemällä aloitteita ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. Yksittäisiin kaavoihin voi vaikuttaa esittämällä mielipiteensä tai tekemällä muistutuksen sinä aikana, jolloin kaava on nähtävillä. Kaavaprosessi on kuvattu liitteessä nro 1. VIREILLÄ OLEVAT JA LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT KAAVA-ASIAT MAAKUNTAKAAVA Maakunnassa on voimassa vuonna 2008 vahvistettu Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaavan nimeltään Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt. Muilla alueilla on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto, jota täydentää Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Vaihemaakuntakaava Kauppa ja Merialue on ollut ehdotuksena nähtävillä syksyllä 2013 ja vahvistunee vuoden 2014 puolella. YLEISKAAVAT Iitin kunnassa on voimassa vuonna 2011 hyväksytty Kausalan Kirkonkylän yleiskaava.

84 Iitin kunnassa lähes kaikille rannoille on laadittu rantayleiskaava. Kaavoituksen ulkopuolelle on jätetty ainoastaan Etelä-Iitissä sijaitseva Sääskjärvi, sekä yhden yksityisen maanomistajan ranta-alueet. 1. Kausalan Kirkonkylän yleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi Kausalan Kirkonkylän yleiskaavan tammikuussa Hyväksytystä yleiskaavasta on kaksi valitusta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitukset koskevat kahden tilan aluetta yleiskaava-alueella. Muilta osin kaava on kunnanhallituksen toimenpanopäätöksen mukaisesti lainvoimainen. Yleiskaava-alue käsittää noin 69 km2 suuruisen alueen ja siihen sisältyvät Kausalan, Pohjanmäen - Radansuun ja Sorronniemen asemakaava-alueet lievealueineen. Yleiskaavakartta on liitteenä nro Kymijoen - Mankalan -vesistöalueen rantayleiskaava muutos ja täydentäminen Kymijoen-Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys Säyhteellä Veljestenharjun ja Tiirinmaan alueille sekä saman aikaisesti etenevä Veljestenharjun rantaasemakaavan muutos ja täydennys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rantayleiskaavan muutoksella on osoitettu Veljestenharjun alue maakuntakaavan edellyttämällä tavalla Kymijoen-Arrajärven luonnon olosuhteisiin tukeutuvaan elämysmatkailuun sekä siihen liittyvään matkailu-/ kokous- yms. käyttöön. Tiirinmaan alueelle sijoitetaan omarantaisia lomarakennustontteja. Yleiskaava-alueen koko on noin 50 ha ja siinä on rantaviivaa noin 1,5 km. Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen joten se ei ole lainvoimainen.. Kymijoki-Mankala vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys liitteenä nro 3. Voimassa olevien rantayleiskaavojen mitoitustiedot yleiskaavojen hyväksymisajankohtana Lukemat sisältävät myös ranta-asemakaavoitettujen alueiden tiedot. Koko kunnan rantaviivan pituus on 478 km, josta on yleiskaavoitettua on 466 km. Pyhäjärvi- Leininselkä- Urajärvi vesistöalue v. 2000: Kaavoitettu kokonaispinta-ala 73,6 km2, josta maa-aluetta 27 km2. Rantaviivaa 136 km. Rakennetut rakennuspaikat rannoilla 686 kpl Rakennetut rakennuspaikat taustamaastossa 92 kpl Uusia rakennuspaikkoja rannoilla 152 kpl Uusia rakennuspaikkoja taustamaastossa 51 kpl Kymijoen- Mankalan vesistöalue v : Kaavoitettu kokonaispinta-ala 68,7 km2, josta maa-aluetta 36,5 km2. Rantaviivaa 178 km. Rakennetut rakennuspaikat rannoilla 658 kpl Rakennetut rakennuspaikat taustamaastossa 130 kpl Uusia rakennuspaikkoja rannoilla 174 kpl Uusia rakennuspaikkoja taustamaastossa 72 kpl Kymijoen- Konniveden vesistöalue v. 2004:

85 Kaavoitettu kokonaispinta-ala 45 km2, josta maa-aluetta 25 km2. Rantaviivaa 152 km. Rakennetut rakennuspaikat rannoilla 707 kpl Rakennetut rakennuspaikat taustamaastossa 67 kpl Uusia rakennuspaikkoja rannoilla 110 kpl Uusia rakennuspaikkoja taustamaastossa 55 kpl 4 Yleiskaavoituksella on uusia loma-asuntojen rakennuspaikkoja kaavoitettu 514 kpl ja asuinrakennuspaikkoja 106 kpl. ASEMAKAAVAT Iitin kunnassa on asemakaavoitettua aluetta Kausalan taajamassa, Pohjanmäen - Radansuun alueella, Sorronniemessä kirkonkylän pohjoisosassa sekä Vuolenkoskella. Vuonna 2013 hyväksyttiin tai oli vireillä seuraavat kaavahankkeet. 1. Kausalan asemakaava Kausalan asemakaavan ajantasaistaminen on käynnistynyt vuonna Kausalan asemakaavan pinta-ala on 7,62 km2. Asemakaavaa on uusittu osa-alueittain. Asemakaavan muutoksia on toteutettu tai muutos meneillään neljän neliökilometrin alueella. Kausalan asemakaavoituksen ajantasaistuksen tilanne liitteenä nro 4. Kausalan asemakaavan ajantasaistamista jatkettiin vuonna 2013 neljännellä vaiheella, nimeltään asemakaavan muutos, Kausalan itäinen osa-alue. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville syksyn 2013 aikana. Kaavoitettava alue, noin 104 hehtaaria, rajoittuu länsiosaltaan vuonna 2013 hyväksyttyyn Keskustan ja Ravilinnan asemakaavamuutosalueeseen, eteläosastaan rautatiehen ja Ainolan teollisuusalueeseen, itäosastaan asemakaava-alueen rajaan ja pohjoisosastaan valtatiehen 12 sekä Länsi-Myllytöyryn asemakaava-alueeseen. Alue on esitetty Kausalan asemakaavoituksen ajantasaistuksen tilannetta kuvaavassa kartassa. Asemakaavan pääasialllisena tavoitteena on asemakaavan ajantasaistaminen sekä keskustan alueen rakenteen tiivistäminen. Asemakaavakartta on liitteenä nro 5. Kausalan asemakaavan ajantasaistamisen viides vaihe käynnistetään vuoden vaihteeseen mennessä. Alue on esitetty liitteessä nro Moottoriurheilukeskuksen (KymiRing) alueen asemakaava, Tillola Kunta on tehnyt Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaavoitusta koskevan kaavoituspäätöksen Asemakaavoitus on käynnistetty talvella 2013 alueelle, joka sisältää Kausalan - Kirkonkylän yleiskaavassa esitetyn moottoriurheilukeskusalueen alueen. Kaavoitustoimikunta on hyväksynyt asemakaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman syyskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee nähtäville loka-marraskuussa samanaikaisesti KymiRing -hankkeen ympäristönvaikutusten arviointisuunnitelmaohjelman kanssa.

86 Asemakaavoitusprosessin eteneminen on kytketty ympäristönarviointiohjelman aikatauluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan asemakaavaluonnos saataisiin nähtäville helmi- maaliskuussa Kaavoituspäätöksen mukainen alueen kartta on liitteenä nro Vuolenkoski, venesatama, asemakaavan muutos Kunnanhallitus on hyväksynyt syyskuussa 2013 Vuolenkosken venesataman asemakaavan muutoksen joka on edellytyksenä suunnitellun venesataman polttoaineen jakelupisteen suunnittelulle ja toteuttamiselle RANTA-ASEMAKAAVAT Iitin kunnan alueella on 21 lainvoimaista ranta-asemakaavaa: 1) Kivikärki Kinnarin rantakaava 2) Kotolan tilan rantakaava 3) Patoniemen rantakaava 4) Hiidensaaren rantakaava 5) Keisarin tilan rantakaava 6) Kivisalmen rantakaava 7) Sahaniemi Sahalahti - Siltasaaren rantakaava 8) Piilahden rantakaava 9) Sorronniemen rantakaava (osa muutettu asemakaavaksi) 10) Isosaaren rantakaava 11) Ali-Kaitalan rantakaava 12) Perttolan tilan rantakaava 13) Nuuttilan tilan rantakaava 14) Alestalon rantakaava 15) Kalliola-Karlsbergin rantakaava 16) Vähäsaaren rantakaava 17) Eskolan rantakaava 18) Tapolanniemen rantakaava 19) Arrajoen rantakaava 20) Säyhteen/Metsä - Kananoja rantakaava 21) Kettuvuoren rantakaava Ranta-asemakaavojen yhteenlasketut pinta-alat ja tontit: pinta-ala yhteensä 1.187,80 ha loma-asuntotontteja yhteensä 434 kpl, joista rakennettuja 282 kpl ja vapaita 152 kpl; vapaiden tonttien pinta-ala yhteensä 52 ha vakituisen asumisen tontteja yhteensä 32 kpl, joista rakennettuja 18 kpl ja vapaita 14 kpl; vapaiden asuinrakennustonttien pintaala yhteensä 3,3 ha Vireillä olevat ranta-asemakaavat 1. Veljestenharjun ranta-asemakaavan muutos ja täydennys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Veljestenharjun ranta-asemakaavan muutos ja täydennys - ranta-asemakaavan elokuussa 2012.

87 Ranta-asemakaavahanke liittyy Kymijoki - Mankala vesistöalueen rantayleiskaavan muutokseen ja täydennykseen. Kaavoituspäätös Veljestenharjun alueelle (noin 45 ha, rantaviivaa noin 1 km) laaditaan ranta-asemakaava yhtä aikaa rantayleiskaavan kanssa. Ranta-asemakaava konkretisoi yleiskaavan periaatteet sekä osoittaa yksityiskohtaisesti rakentamisen määrän, sijainnin ja muut yksityiskohdat. Kaavasta on valitettu hallintooikeuteen, joten se ei ole vielä lainvoimainen. Veljestenharjun ranta-asemakaava on liitteenä nro 7. Kunnan kaavoitushankkeiden eteneminen on seurattavissa Iitin kunnan kotisivuilla internetissä. 6 MUUT HANKKEET JA SUUNNITELMAT Valtatien 12 yleissuunnitelma yhteysvälillä Uusikylä Tillola on valmistunut kesällä Yleissuunnitelman mukaisella linjauksella on erittäin merkittävät vaikutukset Kausalan, Kirkonkylän - Radansuun ja muiden uuden valtatielinjauksen lähialueiden suunnittelutarpeisiin ja alueiden kehittämiseen. Yleissuunnitelman päivitys on käynnistetty syksyllä 2012 revoluutiohankkeena tavoitteena hankkeen kustannusten vähentäminen ja vaiheittain rakentaminen. Iitin kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan maapoliittisen ohjelman Ohjelmassa on kerätty yhteen asiakirjaan kunnan maapoliitiikan tavoitteet ja toimintatavat. Ohjelma päivitetään vuosittain. LIITTEET Nro 1. Kaavaprosessi Nro 2. Kausala-Kirkonkylä yleiskaava Nro 3. Kymijoki-Mankala vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys Nro 4. Kausalan asemakaavan ajantasaistustilanne Nro 5. Kausalan asemakaavan muutos neljäs vaihe, asemakaavaehdotus Nro 6. KymiRing, Tillola, asemakaavapäätöksen mukainen alue Nro 7. Veljestenharjun ranta-asemakaava

88 KAAVAPROSESSI Liite 1: kaavaprosessi 7 Esitys kaavan laatimisesta Päätös kaavan laatimisesta * Kunnanhallitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma * Kaavoitustoimikunta *Suunnitelmassa esitetään kaavatyön tavoitteet, sisältö, käsittelyvaiheet ja aikataulu sekä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely Kaavaluonnos * Kaavoitustoimikunta *Selvitykset, neuvottelut yhteistyötahojen ja maanomistajien kanssa, idealuonnokset, luonnosvaihtoehdot, vaikutusten arviointi Kaavaehdotus * Kunnanhallitus Vastineet mahdollisiin muistutuksiin * Jos suuria muutoksia, kaava uudelleen nähtäville Kuntalainen, asukas tai maanomistaja voi tehdä esityksen kaavahankkeesta Ilmoitus kaavahankkeen vireilletulosta * Esim. kaavoituskatsaus, lehti-ilmoitus, kirje, kuulutus * Neuvottelu kaavahankkeesta ELYkeskuksen kanssa tarvittaessa Viranomaisneuvottelu * Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet * Seudullisesti tärkeät hankkeet Laatimisvaiheen kuuleminen * Kirjalliset mielipiteet * Suulliset mielipiteet, asukastilaisuudet tarvittaessa Julkinen nähtävilläolo * 30 vuorokautta (vähäiset 14 vrk) * muistutukset kirjallisesti * tarvittavat lausunnot Viranomaisneuvottelu * ELY-keskus Kaavan hyväksyminen * Kunnanvaltuusto (kunnanhallitus hyväksyy merkitykseltään vähäiset kaavat) Hallinto-oikeus * Valitus kaavan hyväksymispäätöksestä * Kunta antaa selityksen valitukseen * Kunnan tehtävä päätös oikaisukehotuksen johdosta Ilmoitus kaavan hyväksymisestä * 30 vuorokautta aikaa tehdä valitus hallinto-oikeuteen * ELY-keskus voi tehdä kunnalle oikaisukehotuksen MRL:n 195 :n perustein Hallinto-oikeuden päätös * 30 vuorokautta aikaa valittaa KHO:een laskettuna hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista Korkein hallinto-oikeus * Kunta antaa selityksen valitukseen Lainvoimainen kaava * Voimaantulo-kuulutus

89 Liite 2: Kausala - Kirkonkylä yleiskaava 8

90 Liite 3: Kymijoki - Mankala vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys 9

91 Liite 4: Kausalan asemakaavan ajantasaistustilanne 10

92 Liite 5: Kausalan itäisen - alueen asemakaavaehdotus 11

93 12 Liite 6: KymiRing, Tillola, asemakaavapäätöksen mukainen alue

94 13 Liite 7: Veljestenharjun ranta-asemakaava