Iitin kunta. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Iitin kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kunnanhallitus / / 2014

2 1 Sisällys Yleinen osa... 3 Johdanto... 3 Yleinen taloudellinen kehitys... 3 Väestö... 5 Työllisyys... 6 Työpaikat ja työvoima... 7 Talousarvion sitovuus... 8 Tilivelvolliset... 8 Talousarvion käyttösuunnitelmat... 8 Talousarvio lyhyesti... 9 Kunnan henkilöstö Strategiaosa Kuntastrategia Elinkeinostrategia Palvelustrategia Henkilöstöstrategia Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Käyttötalousosa Hallintopalvelut Vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Toimielin: Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Toimielin: Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Toimielin: Kunnanhallitus Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus euroa Neuvontapalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Ruoka ja siivouspalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Maaseutupalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Perusturvapalvelut / perusturvalautakunta Soten hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta Sosiaali ja perusterveydenhuolto Toimielin: Perusturvalautakunta Erikoissairaanhoito Toimielin: Perusturvalautakunta... 37

3 2 Sivistyspalvelut Koulutoimen hallinto Toimielin: Koulutuslautakunta Perusopetus Toimielin: Koulutuslautakunta Lukiokoulutus Toimielin: Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta Joukkoliikenne Toimielin: Koulutuslautakunta Kansalaisopisto Toimielin: Koulutuslautakunta Kirjastopalvelut ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Liikunta ja nuorisopalvelut Toimielin Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Tekniset palvelut Teknisen ltk:n hallinto Toimielin: Tekninen lautakunta Kiinteistönhoito Toimielin: Tekninen lautakunta Yleiset alueet Toimielin: Tekninen lautakunta Varikko Toimielin: Tekninen lautakunta Yksityisteiden tukeminen Toimielin: Tekninen lautakunta Rakennusvalvonta ja maa ainesvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Tuloslaskelmaosa Investointiosa Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Irtainomaisuus Osakkeet ja osuudet Investoinnit yhteensä Rahoitusosa Yhteenvetotaulukot... 69

4 3 Yleinen osa Johdanto Talousarviokirja on koottu siten, että ensin on yleinen osa, joka sisältää mm. lähtökohtatiedot ja yleisperustelut. Yleisperusteluissa voidaan esittää esimerkiksi tietoja kunnan taloudellisesta asemasta, arvioita kehitysnäkymistä yms. Strategiaosan muodostaa jo valtuuston hyväksymä kuntastrategia. Käyttötalousosassa Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Aikaisempaan verrattuna käyttötalousosassa on toimielinkohtaiset yhteenvedot ja toimielintä koskevat strategiasta johdetut tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset erät. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuo si. Myös ennakolliset tuotantoluvut alku vuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyt täisi palanneen vakaammalle kasvu uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Tarkempi kuvaus maailmatalouden tuoreimmista kasvunäkymistä ja ennusteista ja löytyy muun muassa Suomen Pankin Euro & talous julkaisusta: aspx Viime aikoina laadituissa suhdanne ennusteissa on esitetty jossain määrin toi sistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna (ks. liitteet 1a 1b). Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman myönteisempi kuin muiden ennustelaitosten luvut, mutta ennusteiden väliset erot ovat hyvin pieniä.

5 4 Valtiovarainministeriön suhdanne ennuste löytyy osoitteesta: sp Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna ala maissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990 alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talous kasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painot tuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan (ks. oheinen kuva). Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työ markkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennus teen vuodelle Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta.

6 5 Ohessa on esitetty lisätietoja valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisista ennusteista ja eräistä kuntataloudelle tärkeistä muuttujista. (Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2014) Väestö Iitin kunnan väestönmäärä oli elokuun lopussa 6 962eli 19 vähemmän kuin vuoden alussa. Strategiassa väestötavoitteeksi on asetettu vuosittainen väestön lisäys 10 asukasta, joka tarkoittaa n. 70 hengen muuttovoittoa. *elokuu 2014 Kuluvana vuonna on kesäkuun jälkeen maassamuutto on kääntynyt miinusmerkkiseksi. Ennustetut väestömuutokset (Lähde Tilastokeskus) Kuntastrategian mukainen väestötavoite 2017 on asukasta Yhteensä

7 6 Väestön kehitys Kausalan (Kausala, Myllytöyry, Jänispaju, Kaivomäki, Anttila, Sampola) ja hajaasutusalueiden osalta; (2014* on lokakuulta) Kausalan alueen väestömäärän osuus koko väestöstä on pysytellyt % paikkeilla. Haja asutusalueiden väestön väheneminen näyttäisi hidastuvan jopa pysähtyvän vajaaseen asukkaaseen. Ikärakenteen muutos näkyy erittäin hyvin väestöllisessä huoltosuhteessa. Väestöllinen huoltosuhde 1 (lähde Tilastokeskus) ,9 70,0 82,8 92,9 100,2 102,7 100,2 Työllisyys 1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15 vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään.

8 7 Iitin työllisyys on ollut Kymenlaakson ja Päijät Hämeen maakuntien keskimääräistä parempi. Elokuun lopussa työttömyysaste oli 12,4 %. Alla taulukossa on vuosikeskiarvot ja elokuun tilanne... Työpaikat ja työvoima Strategiassa on työpaikkatavoitteeksi pysyttää työpaikkamäärä vuoden 2010 tasossa.. Tilastokeskuksen mukaan Iitissä oli työpaikkoja v yhteensä 2 263, eli 101 enemmän kuin v Tilastokeskuksen mukaan Iitissä on työllisten määrä v.2012 yhteensä 2 842, eli 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisistä iittiläisistä työskenteli Iitissä vuonna 2012 yhteensä ja pendelöiviä oli Iitin työpaikkaomavaraisuus on 79,6 % (2012) Vuoden 2015 talousarvion laadintaperusteet

9 8 Talousarvioraamin laadinnan lähtökohtana oli kevään kuntarakenneselvityksen yhteydessä käytetyn painelaskelman mukainen kustannustason muutos ja eri hallintokunnille osoitetut sopeutustarpeet. Veroperusteet ovat, eli kunnan tuloveroprosentti 20,25 ja kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 vakituinen asuminen 0,50 muu asuminen 1,10 voimalaitokset 2,85 yhdistys ja seurantalot 0,00 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisesti kunnanvaltuustoon nähden sitovia lukuun ottamatta teknisenlautakunnan alaisia tulosalueita Teknisen lautakunnan hallinto, Yleiset alueet, Varikko ja Yksityisteiden tukeminen, joissa on nettositovuus. Aikaisempina vuosina investointiosassa käytetyt hankeryhmäkohtaiset menot on siirretty raamin yhteydessä käyttötalousosaan. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaan: "Tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään, tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisiksi on määritelty alkaen seuraavat: Toimielin Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri ja vapaaaikalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallinto ja talousjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja kirjastokulttuuritoimenjohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja toimielinten alaisuudessa olevat johtavat viranhaltijat, joista päättää kunnanvaltuusto. Talousarvion käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmien yhteydessä toimielinten tulee jakaa valtuuston myöntämät määrärahat tulosyksiköille tai kustannuspaikolle ja samalla asettava niitä koskevat tavoitteet

10 9 Talousarvio lyhyesti Vuoden 2014 talousarvion kokonaismenot vähenevät vuoden 2013 tilinpäätöksestä 0,5 miljoonaa euroa eli 1,1 % ja ne ovat 47,2 miljoonaan euroa. Vuoden 2013 varsinaisesta talousarviosta kokonaismenot vähenevät 2,3 miljoonaa euroa eli 4,7 %. TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Muutos, % Menot Tp 2013 Ta 2014 Käyttötalousosa ,8 % 0,8 % Tuloslaskelmaosa ,4 % 25,3 % Investointiosa ,0 % 52,5 % Rahoitusosa ,7 % 5,6 % Kokonaismenot ,1 % 4,7 % Tulot Käyttötalousosa ,6 % 6,5 % Tuloslaskelmaosa ,8 % 0,3 % Investointiosa ,1 % 70,6 % Rahoitusosa ,0 % 35,0 % Kokonaistulot ,5 % 3,8 % Käyttötalousmenot ovat 43,9 miljoonaa euroa eli 0,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin v tilinpäätöksessä. Käyttötalousmenot ovat 0,8 % vuoden 2014 talousarviota pienemmät. Investointimenot ovat 1,8 miljoonaa euroa eli 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2013 ja 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kokonaistulot pienevät 3,5 % vuoden 2013 tilinpäätöksestä eli 1,7 miljoonaa euroa ja ne ovat 47,3 miljoonaa euroa. Käyttötalousosan tulot vähenevät 1,1 miljoonaa euroa, tuloslaskelmaosan kasvavat 1,0 miljoonaa euroa, investointiosan vähenevät 1,0 miljoonaa euroa ja rahoitusosan vähenevät 0,7 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna talousarvion määrärahoista henkilöstömenot vähenevät 0,4 miljoonaa euroa eli 3,8 %, palvelujen ostot vähenevät 0,9 % eli 0,3 miljoonaa euroa. Verotuloissa tulovero kasvaa 4,8 % eli 0,9 miljoonaa euroa vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Kiinteistöverot kasvavat 15,9 % eli 0,4 miljoonaa euroa vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Lainaa otetaan 1,3 miljoonaa euroa ja lainoja maksetaan takasin vajaat1,3 miljoonalla eurolla. Lainat asukasta kohti kasvavat 144 eurolla tilinpäätöksestä 2013 Tuloslaskelmaosan tunnus luvut Tunnusluvut Tp 2013 Ta2014 Ta 2015 Asukasmäärä * Toimintatulot/toimintamenot, % 19,02 17,78 16,77 Vuosikate/poistot, % 72,11 88,63 90,38 Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Kertynyt Ylijäämä/as

11 10 Rahoitusosan tunnusluvut Tunnusluvut TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 57,0 47,8 89,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,4 35,0 52,2 Lainanhoitokate 1,3 1,2 1,3 Kassan riittävyys Lainakanta ( sisältää myös lyhytaikaiset lainat per ) Tp 2013 Ta2014 Ta 2015 Lainakanta, lainojen lisäys Lainat/asukas, Kunnan henkilöstö Syyskuun lopun tilanteen mukaan henkilöstöä on 9 vähemmän kuin viime vuoden lopussa. Henkilöstö vak määräaik. yhteensä vak määräaik. yhteensä Hallintopalvelut yhteensä Kunnanhallitus Sisäiset palvelut Ruoka ja siivouspalvelut Sivistyspalvelut yhteensä Koulutoimen hallinto Perusopetus Lukiokoulutus Kansalaisopisto Varhaiskasvatus Kirjasto ja kulttuuripalvelu Liikunta ja nuorisopalvelut Tekniset palvelut yhteensä Teknisen hallinto Kiinteistönhoito Yleiset alueet Varikko Rakennuslautakunta Kaikki Yhteensä Muutos, % 7,2 % 10,5 % 4,1 % Muutos, henkilöä

12 11 Strategiaosa Kuntastrategia Strategiaosan muodostavat kuntastrategia ja erillisstrategiat kuten henkilöstö, palvelu ja elinkeinostrategia. Iitti strategia Visio 2017 IITTI 2017 Kehittyy Vapaa ajan, hyvän palvelun ja vahvan teollisuuden asumiskuntana kahden kaupunkialueen välissä Verkostoitumalla ja suuntautumalla Päijät Hämeeseen Arvot Rohkeus ja ennakkoluulottomuus Luovuus ja innovatiivisuus Moniarvoisuus Yhteisöllisyys Paikalliskulttuurin arvostaminen

13 12 Toimintatavat Kumppanuus haemme osaavia yritys yhteisö ja järjestökumppaneita vahvistamaan kilpailukykyämme Yrittäjämäisyys toimimme nopeasti, tehokkaasti ja ennakkoluulottomasti Empaattisuus suhtaudumme arvostavasti asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihimme Kestävyys haemme ekologisesti kestäviä toimintatapoja (Päämäärät /tavoitteet / hankkeet /mittarit) Elinvoimasta kestävää kasvua Toimintaansa kasvattavat perhe yritykset Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut Työpaikkaomavaraisuus kasvanut Tp omav. >80 % Hyvinvoiva 7000 asukkaan väestö Väestön terveydentila kohentunut Kansanterveystilasto Aktiiviset kylät Kylien kehittäminen laajentunut ja monipuolistunut Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Puuenergian käyttö lisääntynyt Tuulienergia alueet käytössä Hyvän palvelun yritysten määrä kasvanut /Halton Oy, KymiRing Oy, terveystekniikka /Kausalan palvelut 2 uutta kyläyhteisöä mukana hanketyössä, kylien neuvottelukunta kuntastrategian toteutuksessa mukana 20 %: n lisäys nykytasoon Kaksi tuulienergia aluetta avattu käyttöön Konsernijohtaminen ja talous kunnossa Vuosikate 2,0 milj. euron tasolle 2017 Tulovero ja kiinteistöveroprosentit Valtakunnalliset keskiarvot/vertailu valtakunnallisella keskiarvotasolla Sosiaali ja terveysyhtymän Sisältö muutettu vahvistamaan ohjausta palvelusopimuskäytäntö uusittu, kasvu alle 2,0%/v Investoinnit vuosikatteen tasoon keskimäärin Investointitarpeet suunniteltu pitkälle Investointiohjelmien tarkistus aikavälille Konsernilainojen pääoma alle valtakunnallisen keskiarvon Valtakunnallinen vertailu Yhteinen tahto tärkeissä asioissa Kunnan päätökset valmisteltu ja Valtuustoseminaarit ja iltakoulut säännöllisesti perusteltu riittävästi Kuntalaisten kuulemistilaisuudet tärkeissä asioissa (esim. palveluverkostot Uusiutuvat palvelut toimivat Palvelurakenneuudistus (Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymä

14 13 Palvelurakenneuudistukset toteutettu Kunnan palveluiden rakenne uudistus Palveluverkkojen tarkistus toteutettu Kuntapalveluiden henkilöstörakenne tarkistettu ja eläköitymiskehitys hyödynnetty Aktiivinen asumispolitiikka Asuntovaihtoehtojen markkinointi Riittävän tonttivarannon ylläpitäminen Painotus lapsiperheiden viihtyvyyteen ja toimiviin peruspalveluihin Aavan tehostetun hoidon muutos, ostopalvelut tehostetuissa asumis palveluissa 50 %, oma tuotanto 50 % Aavan kotihoidon muutos toteutettu ESH:n palveluiden mitoitus ja rakenteen muutos toteutettu Kouluverkon mitoitus ja rakenne toteutettu, ei alle 3 opettajaisia kouluja Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen mitoitus uudistettu ja muutos toteutettu Sähköisten palveluiden käyttöönottoa hyödynnetty Toimintatapojen muutos tuottavuuden nostamiseksi (esim. ostopalveluiden käytön lisäys TV mainoskampanja vuosittain Uusi asuntoalue myyntiin joka neljäs vuosi Kysely joka toinen vuosi Elinvoimaa tukevat yhteydet VT 12 peruskorjattuna Yhteysväli Kouvola Lahti peruskorjaus käyntiin Rahoituspäätös aloituksesta 2014 Yleissuunnitelman tarkistus valmis 2014 Toimivat työssäkäynti ja asiointi yhteydet junalla Uusi taajamajunayhteys ilta aikaan Kouvola Lahti, viikonloppuvuorojen lisäys Nopeat laajakaistayhteydet kaikille tarjolla Kausalan ja lähialueiden kaupalliset ja kylien tuetut laajakaistayhteydet käytössä Vesiväyläyhteys Pyhäjärveltä Päijänteelle avattu Heinola Kouvola vesiväylän kunnostushanke toteutettu Elinkeinostrategia Tavoitteet/osana vision yhteisön elinvoimaisuus ja yhteistyökumppanit menestystekijää elinkeinopolitiikan tavoitteena on: Tukea kunnan tavoitetta väestöpohjan vahvistamisesta työpaikkatarjontaa laajentamalla Luoda perheyrittäjyyden vahvistumiselle otolliset toimintamallit yhdessä yrittäjien kanssa

15 14 Vahvistaa hyvinvointiyrittäjyyttä esim. palvelusetelien käyttöä laajentamalla ja tukemalla paikallisen palveluyritysten verkoston vahvistumista Edistää ekologista toimintatapaa ja energian säästötavoitteita kunnan ja kumppanuusverkoston toiminnoissa Toteuttaa kilpailun periaatetta niin että kumppanuudet tuovat uusia ideoita, osaamista ja elinvoimaa kunnan toiminta alueelle Linjaukset kuntastrategiassa toimintaympäristön kehittämiseksi Yrittäjyyden kehittämisessä tärkeimpinä toimintalinjoina ovat 1) perheyrittäjyyden vahvistaminen, 2) kuntalaisten hyvinvointi hyvinvointiyrittäjyyden ja terveysteknologian vahvistamisen kautta, 3) ekologinen toimintatapa ja 4) yrittäjyyskasvatus. Tärkeimpiä hankkeita ovat Servillaohjelma/Omakylä (kylien kehittäminen) ja Kymi Ring/Motorsport hanke. Tärkeimmät hankekohteet kuntastrategiassa: Kumppani Valtatien 12 kehittäminen moottoriliikennetieksi ELY, VT 12 ryhmä Iitin Kausalan pääliittymän alue palvelualueeksi ELY moottoriliikennetien valmistuessa Yritykset Heinola Kouvola kanavahanke Kouvolan kaupunki, Heinolan kaupunki, ELY Taajamajunayhteyksien kehittäminen VR, Kouvola, Lahti, Nastola Muuttoliike positiivinen Yritykset (työpaikat) Sote yhteistyö Lahden seudun kunnat Kymi Ring /moottoriurheilun monitoimikeskus Kouvola, AKK, Moottoriliitto maakunnan liitto, A Ahlstrom Oy Pidemmällä tähtäyksellä merkittävästi elinkeinolliseen toimintaympäristöön tulevat vaikuttamaan ratkaisut, joita tehdään valtatie 12:n uuden linjauksen toteuttamisesta, rautatieyhteyksien kehittämisestä, ja Heinola Kouvola vesiväylän kehittämisestä Kunta on ollut näissä asioissa aloitteellinen ja näihin liittyvää vaikuttamista ja valmistautumista tullaan jatkamaan. Laaja kokonaisuus on myös sähköisten palveluverkostojen kapasiteetin riittävyys ja saatavuus. Kunta on mukana maaseudun laajakaistaverkon rahoittamisessa. Kunnan asuntoalueet varustetaan laajakaistaverkoilla.

16 15 Palvelustrategia Palvelustrategialla tarkoitetaan pitkän aikavälin strategista linjausta siitä, miten kunta järjestää vastuullaan olevat palvelut. Palvelustrategiassa priorisoidaan palvelut ja sen mukaan määritellään mitä palveluja tuotetaan omana työnä, mitä yhteistyössä muiden kanssa, mitä palveluja ostetaan markkinoilta, mitä jätetään markkinoiden hoidettavaksi jne. Palvelustrategia vastaa mitä palveluja tuotetaan ja kuka niitä tuottaa sekä antaa markkinoille selkeän viestin palveluista, joita kunta tulee tulevaisuudessa ostamaan. Palvelustrategian tulee tuottaa informaatiota pitkän aikavälin kehittämis ja investointipäätösten tueksi kaikille toimijoille. Palvelutarve Palvelutarpeen määrittelyssä on käytetty tilastokeskuksen väestöennustetta (2012). Väestöennusteen mukaan.... Väestöennusteiden mukaan yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa voimakkaasti erityisesti vuosina , työikäisten palvelujen kysyntä vähenee voimakkaasti ja lapsiin liittyvät palvelutarpeet vähenevät mutta hitaammin kuin mitä yli 65 vuotiaiden palvelutarve kasvaa. Palveluluokitus Palvelut tässä strategiassa luokitellaan peruspalveluihin, viranomaispalveluihin, kilpailukykypalveluihin ja tukipalveluihin. Peruspalveluja ovat mm. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, perusopetus, lasten päivähoito, tekniset infrapalvelut, pelastuspalvelut. Viranomaispalveluja ovat mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, terveysvalvonta, maaseutupalvelut. Kilpailukykypalveluja ovat mm. kulttuuri, vapaa aika, yritys matkailu

17 16 yms. palvelut. Tukipalveluja ovat mm. taloushallinto. henkilöstöhallinto, atk, ruoka ja siivouspalvelut, kiinteistönhoito, konekeskus. Palvelujen järjestäminen Kunta voi järjestää palvelut mm. seuraavilla tavoilla omana tuotantona yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai antaa se kuntayhtymän hoidettavaksi kunnan omistaman yhtiön kautta ostopalveluina eri yhteisöiltä /markkinoilta yhteistyössä yhteisöjen kanssa, esim. säätiö, osuuskunta. Lisäksi kunta voi jättää palvelun markkinoiden hoidettavaksi eli luopuu palvelun järjestämisestä. Tärkeänä pidetään, että kunta toimijana antaa tilaa/ luopuu omasta tuotannosta jotta markkinoilla syntyy mahdollisuuksia vahvistuvalle yritystoiminnalle. Peruspalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Perusterveydenhoito Soteyhtymä Soteyhtymä Sosiaalipalvelut asumispalvelut (vanhukset ja erityisryhmät) Soteyhtymä, muut kuntayhtymät Soteyhtymä, yhteisöt Soteyhtymä, muut kuntayhtymät Soteyhtymä, yhteisöt kotipalvelut Soteyhtymä Soteyhtymä, yksityiset toimijat, esim. kyläosuuskunnat Perusopetus kunta kunta Lastenpäivähoito Vesi jätevesihuolto Kadut, tie ja yleiset alueet Pelastuspalvelut kunta, yksityisen hoidontuki Kausalan Lämpö Oy, vesiosuuskunnat kunta, tiehoitokunnat kuntien yhteinen liikelaitos, vpk kunta, yksityisen hoidon tuki täydentää kunta tukee osuuskuntia rakentamisvaiheessa, kaavaalueilla OY ja haja alueilla osuuskunta rakentaminen ostopalveluna, osa hoidosta ostopalveluna valtiolle, edellyttää valtakunnallista linjausta Kirjasto kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla asteittain kasvatetaan ostopalvelujen määrää mm. palveluseteleillä ostopalveluja kasvatetaan palveluseteleillä kunta järjestää mutta yritysten osuus hoidosta kasvaa

18 17 Viranomaispalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Rakennusvalvonta kunta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Ympäristösuojelu Terveysvalvonta ostopalveluna toiselta kunnalta ostopalveluna toiselta kunnalta kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla kunta mutta laajemmalla väestöpohjalla Kilpailukykypalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa huom. Kulttuuri pääosin kunta kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa Liikunta Yrityspalvelut matkailu asumispalvelut kunta ja Jäähalli OY, yhteisöt pääosin ostopalveluna Kinnno Oy:ltä pääosin ostopalveluna Kinno Oy:ltä Iitin Vuokratalot Oy kunnan rooli korostuu yhteisöjen tukemisessa ja puitteiden luomisessa ostopalveluna kuntayhtiöltä ostopalveluna osan laajempaa kokonaisuutta Tukipalvelut Palvelu Nykyinen tapa arvio suunnasta tulevaisuudessa hallintopalvelut (talous, henkilöstö, atk) ruoka ja siivous kunta kunta siirrytään ostopalveluihin (Kuntien Tiera oy) kiinteistönhoito kunta siirrytään ostopalveluihin konekeskus kunta siirrytään ostopalveluihin huom henkilöstön eläköityessä siirrytään asteittain ostopalveluihin Palvelujen tuotteistus, taloudellisuus ja kustannustehokkuus Oman toiminnan ja kuntayhtymien hoitamien palvelujen tuotteistaminen ja kustannusten läpinäkyvyys on edellytys, että voidaan arvioida palvelun taloudellisuutta tai kustannustehokkuutta. Ennen kuin voidaan palvelun tuottamistapaa muuttaa, pitää tuntea omatoiminta tai kuntayhtymän toiminta. Kunnan tulee palvelujen järjestäjänä edellyttää riittäviä tietoja ostettavien palveluiden saavutettavuudesta, laadukkuudesta ja kustannustasosta voidakseen tehokkaasti ohjata palvelutuotantoa. Resurssit (eurot)

19 18 Laskelma verorahoituksen tarpeesta perustuu seuraaville olettamuksille: perusvuotena 2012 ja sen toteutuneet kustannukset ja tuotot jaettuna v 2012 väestöosuuksilla. Tosin sanoen otetaan huomioon vain väestöennusteen mukaiset muutokset. Tuloksena on, että jos menojen ja tulojen erotus tulee kuroa umpeen veron korotuksilla, niin vuosittain tulee korottaa tuloveroprosenttia 0,7 % yksikköä. Vuoteen 2025 mennessä tuloveroprosentti olisi 28,5 %. Tämä edellyttää palvelujen tuotantotapojen muuttamista, tuottavuuden nostamista ja rahoituksessa asiakasmaksujen osuuden nostamista tuloveroprosentin nostopaineen helpottamiseksi. Resurssit (henkilöstö) Vuoteen 2025 mennessä nykyisestä henkilöstöstä jää kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle 123. Varaudutaan siihen, että eläköitymisen myötä vapautuvista vakansseista enintään 75 prosenttia täytetään toiminnan jatkuessa omana toimintana. Tämä merkitsee sitä, että vuosina tulee 9 vakanssia jättää täyttämättä ja vuosina yhteensä 10 vakanssia. Henkilöstöstrategia Iitin kunnan onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä ja omaaloitteisuudesta toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Työnantaja huolehtii riittävästä henkilöstön informoinnista koskien asetettujen tavoitteiden ja valittujen vaihtoehtojen perusteluja Esimiesten on luotava edellytykset henkilöstön tuloksekkaalle työskentelylle. Kehityskeskusteluilla varmistetaan, että tavoitteet ovat jokaisen tiedossa. Toiminnan ja toimintojen on oltava avoimia ja läpinäkyviä. Iitin kunta tarjoaa vakaana työnantajana mielenkiintoisia työtehtäviä, kehittymismahdollisuuksia ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. Työnantajana Iitin kunta osallistuu työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja ottaa toimissaan huomioon kestävän kehityksen.

20 19 Henkilöstöstrategian tavoitteena on, että Iitin kunnan osaava ja motivoitunut henkilöstö tuottaa laadukkaita palveluja. Henkilöstön osaaminen, työtyytyväisyys ja työhyvinvointi takaavat, että Iitin kunnalla on töihinsä sitoutunutta työvoimaa. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti tehtävillä henkilöstökyselyillä. Muutostilanteissa palvelussuhdeturva pyritään säilyttämään. Toiminnalliset ja taloudelliset tekijät ratkaisevat henkilöstön määrän. Henkilöstöpoliittisten ratkaisujen tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja luottamusta herättäviä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa arvon toteutumiseen. Henkilöstöstrategian painopisteet: Johtamisen kehittäminen Iitin kuntaa johdetaan oikeudenmukaisesti. Johtamiskäytäntöihin kuuluvat säännölliset kehityskeskustelut, työyhteisökokoukset ja työyhteisön kehittäminen. Esimiestyössä on tärkeää osata antaa ja myös vastaanottaa palautetta. Yhteistyö työnantajan ja henkilöstön kesken edellyttää osapuolten välistä luottamusta ja avointa vuorovaikutusta. Viestintä on vastuullista ja oikea aikaista. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi Tavoitteista ja toimintatavoista riippuu minkä verran ja minkälaista henkilöstöä tarvitaan. Iitin kunnan työnantajakuvan tulee olla uusien työnhakijoiden keskuudessa houkutteleva. Palvelussuhteen ehtojen tulee olla kunnossa. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Osaamiseen liittyvät kysymykset käsitellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Tietojen ja taitojen ylläpitäminen vaatii monipuolista ammatillista jatko ja täydennyskoulutusta. Hyvä palvelu perustuu motivoituneen, palvelualttiin ja ammattitaitoisen henkilöstön työpanokseen. Kuntatyönantaja tukee myös perusteltua itsensä kehittämistä sovituilla tavoilla Kannustava ja motivoiva palkitseminen Palkka ja kannustejärjestelmiä on kehitettävä osaamista, yhteistyötä ja työn kehittämistä tukeviksi. Kunnallisia virka ja työehtosopimuksia sovelletaan paikallisesti niin, että palkka perustuu tehtävien vaativuuteen, työntekijän henkilökohtaisiin työtuloksiin sekä työyksikön tuloksellisuuteen. Henkilökohtaisten palkitsemisjärjestelmien rinnalla käytetään myös tulospalkkiota Oikeudenmukainen palkkapolitiikka edistää kunnan toiminnan tuloksellisuutta, motivoi henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta alan palkat kilpailukykyisinä. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Jokaisen velvollisuus on huolehtia työyhteisön hyvästä ilmapiiristä. Esimiesten tehtävä on johtaa alaisiaan kannustavasti ja tukea antaen. Työympäristön ja työolosuhteiden parantaminen ovat tärkeä osa työkyvyn turvaamisessa ja ylläpitämisessä.

21 20 Työnantaja tukee uudelleensijoittumista tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on sairauden, ikääntymisen tai muun syyn takia alentunut. omavastuisuuden vahvistaminen oman terveyden ja yksilön työhyvinvoinnin edistämisessä (esim. terveelliset elintavat projektointi) TOIMENPITEET 2015 Henkilöstöstrategian toimenpiteet 2015 Osa alue Toimenpiteet Vastuu Johtamisen kehittäminen Osaaminen ja ammattitaito Työhyvinvoinnin edistäminen Kannustava palkitseminen Johtamis ja arviointijärjestel män kehittäminen kehityskeskustelujen yhtenäistäminen ja kehityskeskusteluprosessi osana arviointijärjestelmää esimiespalaverikäytännön kehittäminen työyhteisökokous kerran neljännesvuodessa uudet yhteistoimintakäytännöt johdon informaatiopäivä henkilöstölle kunnan tavoitteiston jalkauttaminen osaamiskartoitus ja osaamisen kehittämissuunnitelma joka kolmasvuosi henkilöstöpalvelujen laajentaminen toimintayksiköiden omat virkistystoimet perehdyttämiskäytännön jalkauttaminen tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen palkkausjärjestelmän arviointi henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmän kehittäminen johtamisen / esimiestyön palautejärjestelmä johtoryhmä ja esimiehet hallinto ja talousjohtaja esimiehet yhteistoimintaelin kunnanjohtaja johtoryhmä johtoryhmä esimiehet hallinto ja talousjohtaja johtoryhmä johtoryhmä ja pääluottamusmiehet johtoryhmä johtoryhmä Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Konsernin emo ja konserniyhtiöt toimivat yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti hankintapolitiikassa, henkilöstöpolitiikassa ja sijoitustoiminnassa. Konsernin osat pyrkivät yhtenäistämään palveluiden käyttöä toiminnan tehostamiseksi ja kustannustason alentamiseksi. Vuosittain tammikuussa järjestetään näiden asioiden yhteensovittamiseksi vuosineuvottelu, johon osallistuvat kunnasta kunnanjohtaja, hallinto ja talousjohtaja, tekninen johtaja sekä konserniyhtiöiden johtajat sekä syyskuussa talousarvion laadintakokous. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Tavoitteet konsernijohdolle

22 21 Konsernin tilasta raportoidaan valtuustolle puolivuosiraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteet kuntaa edustaville henkilöille Edustajien tulee raportoida kunnanjohtajalle/kunnanhallitukselle tytäryhteisön toiminnasta neljännesvuosittain. Tytäryhteisökohtaiset tavoitteet 2015 Iitin Vuokratalot Oy ( omistusosuus 100 %) Kunnan vuokra asuntotuotanto toteutetaan pääosin yhtiön kautta erillisin kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksin Asuntojen vuokraaminen ensi sijassa paikkakunnalle muuttaville työpaikan omaaville/tavoitteena 20 % vapautuvista asunnoista kuntaan muuttaville Asuntojen myynti omistuskäyttöön/tavoitteena yhden kokonaisen vuokratalon myynti Yhtiön omistuksessa olevien tyhjien asuntojen muita käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä emon kanssa Kausalan Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Kunnan ja kuntakonsernin omistamat kiinteistöt kaukolämmön piiriin Kausalassa, kerrostalo ja rivitalohankkeet kaikki verkoston piiriin Moottoriurheilu ja valmennuskeskuksen alueen ulkopuolisen vesihuollon suunnittelu TaitoIitti Oy (omistusosuus 100 %) Yhtiön purkaminen vuoden 2015 aikana Kiinteistö Oy Iitin Jäähalli (omistusosuus 89 %) Jääajan käyttöprosentin nosto yli 70 %:n, josta yksityistä käyttöä yli 20 % Muissa yhteisöissä kunnan omistajalähtöiset tavoitteet kuntaa yhteisöissä edustaville henkilöille: KSS Verkko Oy (omistusosuus 1,6 %) o Osingonjakotavoite vähintään 4 % sijoitetulle pääomalle Kymenlaakson Jäte Oy (omistusosuus 3,75 %) o Jätteiden keräys ja käsittelyjärjestelmä toimii ja maksut pysytetään kuluvan vuoden tasolla EBICK Oy (omistusosuus 10,2 %) o Yhtiön osakeomistuksen myynti ratkaistu vuoden loppuun mennessä Työterveys Wellamo Oy o Työterveyshuollon palvelut tuotetaan tehokkaasti, palvelut saatavilla Iitin terveysasemalla Kymi Ring Oy (omistusosuus 49 %) o Yhtiö luo edellytykset kansainvälisen moottoriurheilu ja kuljettajakoulutuskeskuksen rakentamiselle alueen kaavoituksen valmistuttua vuoden 2014 aikana o Kunnan omistusosuuden pienentäminen 19 %:iin

23 22 Kuntayhtymät Kuntayhtymien toiminnan ohjaamiseksi ja yhteisten toimintatapojen luomiseksi järjestetään vuosittain toukokuussa kunnan ja kuntayhtymissä toimivien edustajien yhteisneuvottelu. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä o Koko yhtymää koskevat: o Tilaajatoiminnan edelleen vahvistaminen, perusturvalautakunnan rooli myös tilaajana selkiytynyt o Palvelusopimuskäytännön kehittäminen niin että siihen sisällytetään raamisuunnitelma sotepalveluihin käytettävistä resursseista ja toiminnallisista kehittämistavoitteista o Kustannuskehityksen hallinta talousarvion ja palvelusopimuksen puitteissa o Erikoissairaanhoitoa koskevat: o Kustannustehokkaasti toteutettu ja omistajakuntien resursseihin sopeutettu erikoissairaanhoito o Tuottavuus ja vaikuttavuusselvityksen tulokset on arvioitu ja soveltaminen käynnistetty, o Aavan liikelaitosta koskevat: o Aavan Iitin alueen rakenneselvityksen mukaiset muutokset toteutuksessa, tehostetun palvelun asuntoyksikkö käynnistyy vuoden alkupuoliskolla o Suoriteperusteinen laskutus käytössä Kymenlaakson liitto o Liitto toimii erityisesti VT12 rahoituksen varmistamiseksi, Heinola Kuusankoski vesiväylän ja taajamajunaliikenteen sekä Kymi Ring hankkeen toteuttamiseksi Eteva o Palvelukäyttö vähentynyt, palveluiden siirto Lahdelta ostettaviin avopalveluihin toteutettu soteyhtymän toimesta, talous tasapainotettu vuoden 2015 loppuun Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä o Kuntayhtymä toimii aktiivisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja jälkihoidon tehostamiseksi Säätiöt, joihin kunta on lahjoittanut peruspääoman Iitti säätiö o Selvitetään kunnan perustamien paikallisten säätiöiden hallintojen yhdistämismahdollisuudet Teknologiasta Tuotteeksi säätiö o Iitin kunnalle merkittävän rakennusteollisuuden piirissä olevien tuoteideoiden, tuotteiden ja valmistusmenetelmien kehityksen markkinoinnin ja kansainvälistymisen tukeminen o yhteydenpito Iitin kannalta keskeisiin yritysten rahoittajatahoihin Rinnemaa säätiö o Kotiseututietoisuuden ylläpito kotimuseota ylläpitämällä ja vähintään yhden kotiseututapahtuman järjestämällä

24 23 Käyttötalousosa Hallintopalvelut Vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tulosalueen tarkoitus: Vaalien paikallinen toimeenpano Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Vaalipäivän äänestys äänestysalueittain, ennakkoäänestys kunnantalolla ja kirjastoautossa. Kuljetukset järjestetään lakkautettujen äänestysalueiden äänestäjille kerran vaalipäivänä. Eduskuntavaalit 2015 ja kuntavaalit Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Äänestysaktiivisuus kasvaa äänestysprosentti äänestysaktiivisuus 2 % yksikköä suurempi kuin edellisissä vaaleissa Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Eduskuntavaalit 2015

25 24 Tarkastustoimi Toimielin: Tarkastuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen (kuntalaki 71 ). Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tarkastuslautakunnan toiminta, tilintarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastus. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

26 25 Kunnanvaltuusto Toimielin: Kunnanvaltuusto Tulosalueen tarkoitus: Kunnanvaltuuston toiminta Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kunnanvaltuuston kokoukset (10) teemakokoukset (3) ja seminaaripäivät Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

27 26 Kunnanhallitus Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueella on kunnanhallituksen ja sen asettamien toimikuntien kokoustoiminta, kunnanjohto, yleisavustukset ja jäsenyydet eri yhteisöissä sekä osake ja kiinteistökaupat. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kunnanhallituksen 25 kokousta, 3 teemakokousta, toimikuntien kokoukset, Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Talouden tasapaino tilikauden tulos Positiivinen Sosiaali ja terveyspalvelujen menojen kasvu hillintä Kassavarojen riittävä määrä menot/asukas /asukas (2015) Kassavarojen määrä Vähintään kahden tuloveroprosentin tuoton määrä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Yhteisöjen avustamiseen Heinola Kouvola kanava hankkeen toteutusmalli on valmistunut ja toteuttamisneuvottelut käynnissä Edunvalvonnassa keskitytään seuraaviin hankkeisiin: VT 12, taajamajunaliikenneyhteydet ja moottoriratahanke (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Käyttövaraus ennalta arvaamattomiin menoihin ja edunvalvontaan Osake ja kiinteistökauppojen myyntivoitot ja tappiot; mm. Sorronniemen ja Urajärven tonteista 2015 yhteensä Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

28 27 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueella on kunnan oma kehittämistoiminta ja yhteistyö kehittämistoiminnassa, kaavoitus, elinkeinopalvelut ja projektit, työllistäminen ja tiedotus ja markkinointi Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Elinkeinopolitiikka valtakunnallisessa arvioinnissa parhaimmistoa Valtakunnallinen yrittäjäkysely Yrittäjien palaute maakunnan ykköstasoa Työllisyyden edistäminen vuosikeskiarvot; Nuoret Pitk aik.tyött. pitkäaikaistyöttömien ja nuorten määrät Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Kehittäminen Moottoriurheilun monitoimikeskus rakenteilla Kaavoitus Kausalan asemakaavan viides vaihe hyväksytty ja kuudes vaihe käynnistetty Kymijoen Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys sekä Veljestenharjun ranta asemakaavan muutos ja täydennys lainvoimaiset Moottoriurheilukeskuksen kaavoitussopimus ja asemakaava hyväksytty. Iitti tiimin hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) yritysten nettolisäys 15 hanketoimintaa tiivistetty rahoituksen kautta ja kohdennettu elinkeino ohjelman painotusten perusteella kehittämispalvelujen tuottamisvaihtoehdot selvitetty kuntarakenneselvityksen yhteydessä Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

29 28 Kehittämispalvelut kustannuspaikoittain. tulot menot netto Kaavoitus Tiedotus ja markkinointi Elinkeinopalvelut Elinkeinoprojektit Matkailu Vapaa aika asukastoiminta Työllistäminen Yhteensä Asemakaavoitus euroa 1. Kausalan asemakaavan tarkistaminen 5. vaihe Kausalan asemakaavan tarkistaminen 6. vaihe Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava, menot Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaava, tulot Kaavaselvitykset Ranta asemakaavoitus 1. Säyhteen ranta asemakaavan muutos Yleiskaavoitus Rantayleiskaavoitus 1.Kymijoen Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys Yksityisten rantayleiskaavaavamuutokset, menot Yksityisten rantayleiskaavamuutokset, tulot Hallinto ja muut kustannukset Yhteensä, netto Kaavoitusohjelma Vuodet Yleiskaavoitus Rantayleiskaavojen muutokset X Asemakaavoitus Asemakaavoitus (uudet ja muutokset) X X X sisältää Tillolan moottoriurheilukeskuksen asemakaavoituksen Ranta asemakaavoitus (uudet ja muutokset) X Tutkimukset ja selvitykset X X X Kokonaiskustannukset, netto Elinkeinoprojektit (erittely) Ta 2015 Tuotot Kulut Toim.kate Pohjois Kymen Kasvun kuntaraha Seudulliset hankkeet (hyväksytyt) Seudulliset hankkeet (tiimin myöntämisvaltuus) Varaus Seudulliset hankkeet (syyskuu 2014)

30 29 Rajukaasu (rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois Suomessa) jatkoaika Kouvolan seudun sijoittumismarkkinointi jatkoaika Ihmeen särmää rakentamista (työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittäminen) Kymenlaakson Y4 (elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen Kymenlaakson maakunnassa) Menesty muutoksessa Menestysväylä (tarjotaan kohderyhmään kuuluville analysoiduille pk yrityksille kolmenlaista ohjelmaa, joiden perusteella kehittämisyhtiöt kehittävät ja täsmentävät ko. palveluprosessejaan ja menetelmiään) YRITTÄVILLE ( maaseutuyritysneuvonta osana seudullisia yrityspalveluja Kaakkois Suomessa) Puurikastamo (Puuri, työtä ja vientituotteita puusta (TyviPuu) Vetovoimainen Kymenlaakso GreenJobs Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin D tuotantoteknologiat (mallintaa ja kehittää yritysten tuotekehitys ja tuotantoprosesseja ja tehdä liiketoimintasuunnitelmille parannus ja kehityssuunnitelmia, sekä luoda uudenlaisia toimijaverkostoja ja markkinoita yritysten tuotteille) Avaimet vaihtoon (yhteinen toimintamalli onnistuneisiin omistusvaihdoksiin) Kymenlaakso Venäjän verkossa (matkailumarkkinointi) Kuljettajakoulutuksen kehittäminen ja toteutus suljetulla rata alueella EKOKymi2, jatkohanke Kouvolan seudun urheilu ja tapahtumamatkailun kehittäminen Ruoka Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi LUOTI Kouvolan luova tila (yhteisöllinen työtila) Perheniemi Sääskjärvi kehittämishanke LUOTTAMUS (luovien alojen identiteetistä luovan talouden yrittäjävalmiuksiin hankkeen osarahoitus ja toimeenpano) Yhteensä

31 30 Neuvontapalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Asiakaspalvelu kunnanpalveluista kuntalaisille. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Monitorissa jäljellä ainoastaan kunnan omia palveluja. Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

32 31 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Omalle organisaatiolle keskitetysti järjestetyt hallinto, henkilöstöhallinto, taloushallinto, tietohallinto ja toimistopalvelut. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Sisäisten erien veloitusperusteet: toimistopalveluissa työaika tietohallintopalveluissa: yhteiset työasemien suhteessa ja ohjelmistot pääosin suoraan yksiköille Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

33 32 Ruoka ja siivouspalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Vastata kunnan päivähoidon ja koulujen ruuanvalmistuksesta ja jakelusta sekä kunnan omistamien kiinteistöjen siivouksesta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Suoritehinta: 2,88 euroa, kun suoritetavoite on Siivouskulut siivousneliötä kohden kuukaudessa: 1,87 euroa. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Lähiruuan lisääminen keittiön remontin jälkeen (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Suoritteet TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 ateriat siivousneliöt Suoritteet, /suorite ateriat 3,06 2,87 2,88 siivousneliöt 1,86 1,87 1,83

34 33 Maaseutupalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Viranomaistoiminto, jonka tehtävänä on EU rahoitteisten ja kansallisen maataloustukijärjestelmän laadukas paikallinen hallinnointi Maaseutuviraston ohjeistamalla tavalla. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut tuotetaan isäntäkuntamallilla ja isäntäkuntana toimii Orimattilan kaupunki. Iitin kunnantalolla toimii palvelupiste Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Maaseutusihteeri on Orimattilan kaupungin viranhaltija ja on osa aikainen. Orimattilan kaupunki ostaa puolet palvelusihteerin työpanoksesta.

35 34 Perusturvapalvelut / perusturvalautakunta Soten hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tarkoituksena on huolehtia lakisääteisten ja kustannustehokkaiden sosiaali ja terveyspalveluiden saatavuudesta yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Tehtävänä on omalta osaltaan valmistella ja toteuttaa valtuustokausittain laadittavaa Päijät Hämeen alueen yhteistä sosiaali ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Perusturvalautakunnan ja perusturvajohtajan tehtäviin tilaajana kuuluu väestön palvelutarpeiden, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden, palvelurakenteen ja palvelujen laatutason sekä palvelujen rahoitusmahdollisuuksien valmistelu ja suunnittelu sekä näitä koskeva päätöksenteko. Tilaaja ja tuottaja eli sosiaali ja terveysyhtymä neuvottelevat vuosittain palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta järjestämissuunnitelmaan pohjautuvissa palvelusopimusneuvotteluissa. Neuvottelujen tuloksena laaditaan kuntakohtainen palvelusopimus kullekin toiminta ja talousarviovuodelle, jonka lähtökohtaisesti tulisi sitoa molempia osapuolia Tilaajat toimivat kiinteässä yhteistyössä tuottajan kanssa. Tilaajatahot eivät puutu palvelutuotannon sisäisiin järjestelyihin, hallintoon eikä johtamiseen, kuten ei myöskään yksittäisten asiakkaiden/potilaiden palveluihin. Strategiasta johdetut toimielimen tavoitteet (pitkäaikaväli): palvelusopimuksen toteutumisen seuranta ja tarvittaessa neuvottelut kuntakohtaisesti tai Aavan alueen yhteistyönä peruspalvelujen kuntasuoritelaskennan toteutumisen seuranta; korjaukset tarvittaessa Iitin ja Nastolan yhteisten neuvottelukuntien työn arviointi (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ikäihmiset ja vammaiset, sotiemme veteraanit) Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen tulevaisuudessa Valtakunnallisen soterakenne uudistuksen seuranta ja reagointi tarpeen mukaan Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

36 35 Sosiaali ja perusterveydenhuolto Toimielin: Perusturvalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Kuntalaiset saavat lakisääteiset kunnalliset sosiaali ja perusterveydenhuollon palvelut taloudellisesti ja vaikuttavasti tuotettuina. Palvelukuvaus: Iitin kunnalle sosiaali ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymässä toimiva peruspalvelukeskus Aava liikelaitos. Tilaamisen ja tuottamisen lähtökohtana on lakisääteisyys. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari ja tavoitetaso 2015 Palvelurakenneuudistus toteutettu Aavan tehostetun hoidon muutos, ostopalvelut tehostetuissa asumispalveluissa 50 %, oma tuotanto 50 % Aavan kotihoidon muutos toteutettu Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Peruspalvelukeskus Aavan osavuosikatsausten perusteella toiminnan ja Perusturvalautakunta, kunnanhallitus talouden seuranta, tarvittaessa neuvottelujen käynnistäminen ja kunnanvaltuusto kuntakohtaisesti tai Aavan alueen kuntien yhteistyössä Palvelujen saatavuus hoito ja palvelutakuun mukaisesti Seuranta ja neuvottelut tarvittaessa Kotiin vietyjen palveluiden tehokkuus Asiakkaan luona käytetty aika, tavoite min. 60%, mobiililaitteiden hyödyntäminen Palvelurakenteen muutos; palveluasumisen yksikön käynnistäminen Yksikkö aloittaa keväällä 2015 Palvelusetelin käytön lisääminen Palveluseteleitä käytössä +1/2014 Työllisyyden hoidon kokonaisuuden optimoiminen Yhteistyö toimijoiden välillä Työllistymisen edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn ohjelman mukaisesti Kuntouttava työtoiminta Positiivinen jatkosijoittuminen (20%) ja yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste kunnassa 45 % Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

37 36 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma , kunnanhallitus Korjattu sivu Sosiaali ja perusterveydenhuolto Toimielin: Perusturvalautakunta Tulosalueen perustelut PHsotey:n osavuosikatsauksen 1 6/2014 tietojen mukaan sosiaali ja terveydenhuollon tulosalueiden toteutumatiedot (yksilöity vain joidenkin palveluiden osalta) Iitin kunnan kohdalla osoittaa paineita erityisesti sosiaalipalveluissa lastensuojelun perhetyön ja työtoiminnan osalta, koti ja asumispalveluissa kokonaisuudessaan sekä terveyden ja sairaanhoidon palveluissa hammaslääkärin vastaanoton ja mielenterveyspalveluiden osalta. Sen sijaan positiivinen kehitys kokonaisvolyymin perusteella näyttäisi sosiaalipalveluissa olevan aikuissosiaalityössä ja vammaisten palveluissa, terveyden ja sairaanhoidon palveluissa sairaanhoitajan ja lääkärin sekä suuhygienistin vastaanotoissa. Tällä tarkastelulla seuraavalla talousarviokaudella sosiaali ja terveyspalveluiden osalta kustannusseurantaa on tehtävä erityisesti koti ja asumispalveluiden sekä lastensuojelun kohdalla. Myös hammaslääkäripalveluiden osalta kustannuskehitys on huolestuttava. TP2013 TA2014 TA2014e TA2015kunta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaalipalvelut, josta Lastensuojelun perhetyö Aikuissosiaalityö Lapsiperheiden sosiaalityö Vammaisten palvelut Työtoimintapäivä Koti ja asumispalvelut josta Vuodeosastopalvelut Kotihoito Tehostettu palveluasumispäivä Terveyden ja sairaanhoidon palvelut, josta Lääkärin vastaanotto Sh vastaanotto Hml vastaanotto Hammashoit/suuhyg.vastaanotto Mielenterveyspalvelut Kuntoutuskeskus KAIKKI YHTEENSÄ Kunnan TA

38 37 Erikoissairaanhoito Toimielin: Perusturvalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Kuntalaiset saavat tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut lainsäädännön mukaisesti taloudellisesti ja vaikuttavasti. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon kuntayhtymä Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Palvelurakenneuudistus toteutettu ESH:n palveluiden mitoitus ja rakenteen muutos toteutettu Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaki; voimaanpanolain mukainen eteneminen toteutuu Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Erikoissairaanhoidon kustannukset Potilaiden hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoon Palvelutasopäätöksen mukainen ensihoito Pysyy talousarvion raamissa Toteutuu tavoiteajassa Saavutetaan sosiaali ja terveysyhtymän osavuosikatsausten perusteella toiminnan ja talouden seuranta ja tarvittaessa neuvottelujen käynnistäminen kuntakohtaisesti tai maakunnallisesti Akuutti24:n, ml. päivystysosasto, ja ensihoidon toiminnan ja talouden seuranta; tarpeen mukaan neuvottelut kuntakohtaisesti, Aavan alueella tai maakunnallisesti tuottavuus ja vaikuttavuusohjelman tulosten seuranta osavuosikatsausten perusteella ja tarvittaessa erillisin pyynnöin Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

39 38 Sivistyspalvelut Koulutoimen hallinto Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Koulutuslautakunta vastaa itse tai tarvittaessa yhteistoiminnassa muiden hallintokuntien, kuntien ja oppilaitosten ylläpitäjien tai muiden toimijoiden kanssa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen sekä siihen liittyvän iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, aikuiskoulutuksen ja kunnan joukkoliikenteen järjestämisestä sekä niihin liittyvien hallintopalveluiden hoitamisesta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Toimintaa johtaa koulutuslautakunta, jonka esittelijänä toimii sivistystoimenjohtaja. Vuoden 2015 alusta koulutoimen hallinnon tulosalueelle siirretään aiempi kustannuspaikka Muu koulutus. Aikaisempien vuosien luvut on yhdistetty hallinnon lukuihin. Muulla koulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jolla kunnan asukkailla on mahdollisuus saada harrastepohjaista musiikin opetusta Pohjois Kymen ja Heinolan musiikkiopistoissa ja Lahden konservatoriossa. Liikunnan tavoitteellista valmennusta antaa Kouvolan Urheiluakatemia iittiläisille akatemian ehdot täyttäville nuorille urheilijoille. Lisäksi tuetaan Iitissä toimivaa Perheniemen evankelisen opiston toimintaa. Tältä tulosalueelta rahoitetaan myös eläkemenoperusteisia maksuja. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Kuntalaisten peruspalvelut järjestetään tulosalueella lain ja talouden antamissa puitteissa mahdollisimman laadukkaasti Lautakunnan asioiden valmistelu, toimeenpano ja päätöksenteko täyttävät hyvän hallinnon periaatteet. Lautakunnan strategian toteuttaminen. Palvelutaso säilytetään musiikin harrastepohjaisissa opinnoissa ja urheiluvalmennuksen mahdollisuudessa. Kustannukset yksiköittäin ja toiminnoittain verrattuna maan keskiarvoon. Palautekyselyt Esityslistat, oikaisuvaatimusten määrä Laatukortit, työsuunnitelmat Kustannukset lähellä saman tyyppisten kuntien kustannusten keskiarvoa. Opetus on järjestetty laadukkaasti. Oppilaspaikat Pohjois Kymen musiikkiopisto 49 paikkaa, Heinola 7 paikkaa, Lahti 3 paikkaa. Urheiluakatemiassa kriteerit täyttävät urheilijat pääsevät valmennukseen. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

40 39 Perusopetus Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Perusopetuksen tulosalueen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville oppivelvollisille perusopetusta, erityisopetusta sekä vapaaehtoista iltapäivätoimintaa, Kunta järjestää opetuksen itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai ostamalla palvelua muilta opetuksen järjestäjiltä. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Opetusta annetaan Kausalan koulussa, Vuolenkosken koulussa ja Haapakimolan koulussa sekä Iitin yläkoulussa. Vuolenkosken koulu on Nastolan kunnan Ruuhijärven kylän tietyn alueen lähikoulu. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Kausan koulussa, jonka kaksi luokkaa toimii kahden lastensuojelulaitoksen tiloissa (ProManors OY ja Annalan Kasvurengas Oy) Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Kouluverkko on kustannustehokas ja kuljetukset noudattavat lakisääteisiä matka ja aikarajoja. Osallistutaan valtakunnallisiin hankkeisiin kun ne hyödyntävät perusopetuksen laadullista kehittämistä. Erittäin haastavasti opetettavien lasten perusopetus on järjestetty omassa kunnassa. Oppilaskohtaiset kustannukset Hankkeiden määrä ja kustannukset. Opetusjärjestelyt ovat olemassa. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat lähellä samanlaisten kuntien keskiarvoa. Hankkeet ovat linjassa lautakunnan hyväksymän strategian kanssa. Iittiläisiä oppilaita ei ole sijoitettuna vieraan kunnan kouluihin. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset, opettajat 10 Vakinaiset, koulunkäynninohjaajat Määräaikaiset koulunk.ohj. 3 Yhteensä

41 40 Suoritteet TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 oppilaat opetustunnit/viikko tunteja/oppilas 1,99 1,87 1,84 1,87 1,89 /suorite TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 euroa/oppitunti euroa/oppilas

42 41 Lukiokoulutus Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Iitin lukio on yleissivistävä oppilaitos, joka jatkaa perusopetuksen opetus ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja alainen yleissivistys. Lukiokoulutuksen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Iitin lukion tavoitteena on tarjota lukio opinnoista kiinnostuneille nuorille mahdollisimman laadukasta lukiokoulutusta kotipaikkakunnalla Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus. Iitin lukio palvelee kaikkia oman kunnan ja muista kunnista Iittiin hakeutuvia oppilaita ilman keskiarvorajaa. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Talousarvio on toteutunut kunnanvaltuuston päättämien määrärahojen puitteissa. Talousarvion seurantaraportit. Toimintakate alle 100% Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Iitin lukio on yksi kunnan vetovoimatekijöistä laadukkaan opetuksen ja kansainvälisen toiminnan takia. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Lukiokoulutuksen toimintamahdollisuudet turvattu. Käytössä 254 vuosiviikkotuntia Palveluiden määrä ja opetuksen laatu vähintään nykyisellä tasolla. (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Iitin lukiossa opiskelee 120 opiskelijaa. Lukio opinnot aloittaa 40 uutta opiskelijaa ja Iitin lukiosta valmistuu 40 ylioppilasta. Toiminta on ennallaan vuonna Henkilöstömäärässä ei tapahdu muutoksia. Opettajia yhteensä 18, joista 11 yhteistä perusopetuksen kanssa. Palveluiden määrä lv opiskelijaa, opetusta 254 vuosiviikkotuntia= 9652 tuntia. Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Yhteensä Suoritteet TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 opiskelijat kurssimäärä kurssia/opiskelija 1,95 2,22 2,18 2,18 2,18

43 42 /suorite TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 euroa/opiskelija euroa/asukas

44 43 Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville lapsille varhaiskasvatusta ja lakisääteistä päivähoitoa sekä vapaaehtoista ja maksutonta esiopetusta kuusivuotiaille lapsille sekä varhennettua esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille koulun toimintapäivien mukaisesti. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Varhaiskasvatusta toteuttaa kunnassa kysynnän ja taloudellisuuden antamissa raameissa perhepäivähoitajat, ryhmäperhepäiväkodit sekä päiväkodit. Perhepäivähoitajien toimia ja päivähoitoa antavia yksiköitä tarkastellaan lautakunnan hyväksymän strategian mukaisesti. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Joustavat järjestelyt muuttuviin tarpeisiin. Hyvä arki lapsen päivähoidossa Kuntouttavat toimenpiteet lasten arkeen Käyttö ja täyttöaste Päivä ja toimipistekohtaiset kustannukset Palautekyselyt, vanhempain tapaamiset Erityisen ja tehostetun tuen päätökset Nostetaan käyttö ja täyttöastetta vuoden 2014 tasosta. Palvelukyselyissä keskiarvo on yli 3. Lapsen kuntoutus on osa arkea. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Tulosalueen tausta aineistot: taulukot ja kuvat Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

45 44 Joukkoliikenne Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tuloalue vastaa kunnan hankkiman joukkoliikenteen järjestämisestä sekä Kouvolan ja Lahden seutulippujärjestelmän ylläpidosta kunnan alueella. Nykyinen seutulippujärjestelmä päättyy vuoden 2014 lopussa. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Kunta järjestää joukkoliikennettä koulukuljetusten ja asiointiliikenteen muodossa. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Joukkoliikenteen toimivuus Vuorojen määrä Myydyt seutuliput ja junamatkustajamäärät. Opiskelu ja työssäkäynti lähialueilla on mahdollista joukkoliikennettä käyttäen. Kunnan sisällä on toimivat koulu, työja asiointiyhteydet. Asiakaspalaute, matkustajamäärät Asiointi Kausalan taajamassa on mahdollista riittävässä määrin. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Talousarvioon varatuilla määrärahoilla järjestetään asukkaille kunnan sisäisiä joukkoliikennepalveluja ja hoidetaan alueellisten seutulippujen kunnalle aiheutuvat kustannukset.

46 45 Kansalaisopisto Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasaarvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Vapaan sivistystyön toiminnan ylläpitäminen 2015 Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Vapaan sivistystyön tarjoama koulutus väestön hyvinvoinnin edistämiseksi Näkyvyys arjessa elinvoimaiset kylät yhteisössä Yhteisöllisyyden edistäminen Kurssien ja opiskelijoiden lukumäärä pysyy ennallaan tai kasvaa Kurssien toteutuminen koko kunnan alueella, näyttelyt ja tapahtumat, hyvät työskentelyolosuhteet Toteutettujen kurssien ja opiskelijoiden määrä Kansalaisopisto vastaa kuntalaisten kurssitoiveisiin laadukkaalla opetuksella Opiskelua koko kunnan alueella, etätai lähiopetuksena Suunniteltujen kurssien toteutuminen Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Hyvinvoiva 7000 asukkaan väestö Aktiiviset kylät, yhteisöllisyys (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Painotus lapsiperheiden viihtyvyyteen ja toimiviin peruspalveluihin Kylien elinvoimaisuuden kehittäminen ja tukeminen (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset 0,45 0,45 0,45 Yhteensä 0,45 0,45 0,45

47 46 Suoritteet TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 opetuskurssien määrä oppituntien määrä opiskelijamäärä 1923 (k+s) /suorite TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 opetustunnit/asukas opetustunnin hinta/asukas

48 47 Kirjastopalvelut ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Laadukkailla ja kattavilla kirjasto kulttuuripalveluilla on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja kunnan elinvoimaisuudelle. Kirjastopalvelut varmistavat tasavertaisen pääsyn tiedon ja kulttuurin lähteille, opastusta sähköisiin palveluihin, yhteisöllisen kohtaamispaikan, kansalaistoiminnan tilan sekä vuorovaikutteisen oppimisympäristön. Kirjastopalveluilla on merkittävä rooli asukkaiden hyvinvoinnin lisääjinä ja tietoyhteiskuntataitojen edistäjinä. Kunnan kulttuuripalveluiden tehtävänä on huolehtia kunnassa harjoitettavan kulttuuritoiminnan edistämisestä, tukemisesta ja järjestämisestä. Iitin kunnan kulttuuripalveluihin kuuluvat yleinen kulttuuritoiminta, museopalvelut sekä Kirkonkylän kylätalon näyttely ja kesäkahvilatoiminta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Toimipisteet: Pääkirjasto ja kirjastoauto Kulttuuritoimisto kirjaston yhteydessä, Kirkonkylän Kylätalo, Iitin kotiseutumuseo Yhteistyökumppanit: KYYTI kirjastot, maan kattava kirjastoverkko, kunnan muut toimielimet, yhdistykset ja yhteisöt, maakuntamuseo, muut alueelliset ja paikalliset kulttuuritoimijat Palveluiden loppukäyttäjät: kuntalaiset, kesäasukkaat, lähikuntien asukkaat, kirjaston kaukopalveluasiakkaat, matkailijat Kokonaislainaus , kävijämäärä pääkirjastossa 53380, kirjastoautossa 9089, lainaus/asukasluku 17,85. Kylätalon kävijämäärä , museon kävijämäärä 559, kulttuuritapahtumien kävijämäärä n Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Kirjasto ja kulttuuripalvelujen määrä ja laatu on kuntalaisten kannalta riittävä Kirjaston kävijä ja lainausmäärä Asiakaspalaute Kirjaston kävijä ja lainausmäärä pysyy samana edelliseen vuoteen verrattuna tai nousee. Kulttuuritapahtumien, Kylätalon ja kotiseutumuseon kävijämäärä, kulttuurin avustukset Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja palveluja pyritään kehittämään palautteen mukaisesti Kirjasto ja kulttuuripalvelut toimii yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa Yhteistyökokoukset, yhteiset hankkeet ja projektit Kouluyhteistyön laajuus Kulttuuritoimintaa edistetään ja tuetaan. Tapahtumia järjestetään resurssien mukaan eri ikäryhmille. Kyyti kirjastoyhteistyö jatkuu Kirjasto kulttuuripalveluilla on erilaisia toimintoja yhteistyössä sisäisten ja/tai ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa Palveluja on saatavilla asukkaiden tarpeen mukaan niin taajamassa kuin haja asutusalueilla Asiakaspalaute Toimintasuunnitelma Kirjasto kulttuuripalvelut tekevät erityisesti yhteistyötä Iitin koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa Kirjasto kulttuuripalveluiden toimintasuunnitelma on tehty ja sitä toteutetaan Kunnan kirjasto kulttuuripalvelut Kirjaston kävijä ja lainausmäärä Toiminta pystytään hoitamaan

49 48 vastaavat kysyntää Kulttuurin osallistujamäärä kunnanhallituksen määrittämillä resursseilla Kirjastosta monipalvelukeskus Talousarvio Sähköinen asiointi on mahdollista Iitin kunnankirjastossa Iitin kunnankirjastossa on valmiudet opastaa asiakkaita ja toimivat laitteet asiakkaiden sähköiseen asiointiin Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kulttuurijärjestöjen avustuksiin ja tästä Iitin musiikkijuhlille. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Kulttuuritoiminnan tukeminen ja edistäminen Lasten ja nuorten lukuharrastuksen lisääminen Sähköinen asiointi on mahdollista Iitin kunnankirjastossa Hakeutuvan kirjastopalvelun kehittäminen (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Suoritteet TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Kokonaislainaus Kirjaston kävijämäärä Kirjastoauton kävijämäärä Kylätalon kävijämäärä Kotiseutumuseon kävijämäärä Kulttuuritapahtumien kävijämäärä

50 49 /suorite TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Kirjastopalvelujen 63, toimintakulut/asukas Lainan hinta 3,55 3,7 3,8 Käynnin hinta 7, Taloudellisuus 1,52 1,6 1,6 Tulosalueen tausta aineistot: taulukot ja kuvat: Maakunta Kunta Toimintakulut tilastovuonna / Asukasluku Toimintakulut tilastovuonna / Kokonaislainaus Toimintakulut tilastovuonna / Fyysiset käynnit Taloudellisuus Kymenlaakso Hamina 59,88 e 3,76 7,10 1,62 Kymenlaakso Iitti 63,39 e 3,55 7,06 1,52 Kymenlaakso Kotka 54,78 e 3,35 6,37 1,39 Kymenlaakso Kouvola 66,60 e 3,81 8,47 1,69 Kymenlaakso Miehikkälä 46,11 e 3,99 10,41 2,20 Kymenlaakso Pyhtää 56,48 e 3,74 6,59 1,60 Kymenlaakso Virolahti 51,93 e 3,62 7,58 1,57 Päijät Häme Asikkala 46,98 e 3,67 5,59 1,28 Päijät Häme Hartola 87,62 e 5,49 11,83 2,14 Päijät Häme Heinola 46,20 e 3,14 4,58 1,36 Päijät Häme Hollola+Kärkölä 46,76 e 2,67 5,28 1,04 Päijät Häme Hämeenkoski 58,14 e 3,93 28,09 2,85 Päijät Häme Lahti 62,57 e 2,89 5,42 1,23 Päijät Häme Nastola 35,54 e 2,54 7,61 1,28 Päijät Häme Orimattila 43,34 e 2,00 4,60 1,19 Päijät Häme Padasjoki 80,59 e 3,30 7,26 1,56 Päijät Häme Sysmä 68,97 e 4,73 7,99 1,81 58,19 e 3,22 6,38 1,40 *Taloudellisuus lasketaan kaavalla (henkilöstökulut+ kirjastoaineistokulut) \ (fyysiset käynnit + kokonaislainaus) Mitä pienempi luku, sitä taloudellisemmin tuotettu kirjastopalvelu.

51 50 Liikunta ja nuorisopalvelut Toimielin Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Liikuntapalvelut tarjoaa kuntalaisille tasavertaisen mahdollisuuden harrastaa liikuntaa kunnan liikuntatiloissa ja paikoissa sekä liikuntapalveluita kaiken ikäisille ja kuntoisille kuntalaisille unohtamatta erityisliikuntaa. Liikuntapalvelut ovat erityisasemassa, kun puhutaan hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Nuorisopalvelut tukee nuorten hyvinvointia, kasvua ja kehitystä tarjoamalla nuorille elämyksiä nuorisotilassa sekä erilaisia tapahtumia. Nuorisotilassa on tieto ja tiedotuspisteitä, joilla lisätään nuorten tietoisuutta mahdollisuuksista opiskeluun, työelämään, jne. Etsivä nuorisotyö taas auttaa syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tukemalla heitä työnhakuun, opiskeluun, jne. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Toimipisteet: Ravilinnan vapaa aikakeskus Liikuntasuoritteet liikuntahallissa, kuntosalilla ja Ravilinnasalissa, yksityis / koulutustilaisuudet Nuorisotila Ravilinnan kellarikerroksessa, toimintamahdollisuuksia ja tieto sekä tiedotuspisteitä Veteraanimaja saunoineen, kylmänveden ja avantouinti sekä yksityistilaisuudet Ulkoilureitistöt, Ravilinna Kuusankoski, Ravilinna Nastola, kyläladut 1 2 km Tenniskentät, kesällä tennis ja talvella luistelu Skeittialue Yleisurheilukenttä, jalkapallo ja yleisurheilu Hiekkakenttä, jalkapallo, pesäpallo, mölkky Jäähalli Ravilinnan alueella Eri toimipisteitä käyttävät niin kuntalaiset kuin ulkopaikkakuntalaisetkin vauvasta vaariin. Yhteistyöllä paikallisten yhdistysten kanssa tarjotaan näissä paikoissa lukuisia toimintaelämyksiä ja mahdollisuuksia liikkua kilpaillen tai harrastaen. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Liikuntaolosuhteiden ja palveluiden Asiakastyytyväisyys Asiakaspalaute kyselyin kehittäminen hyvinvointi Kävijämäärät Edelliseen vuoteen verrattuna pysyy samana tai nousee Liikuntaa harrastamattomat liikuntapalveluiden pariin Liikuntareseptien määrä Liikunnallinen elämäntapa asiakas jatkaa myös ohjauksen jälkeen omatoimista liikuntaa liikuntatilojen/ alueiden käyttäjäksi Nuorison olosuhteiden ja palveluiden kehittäminen hyvinvointi Asiakastyytyväisyys Kävijämäärät Nuorisotila vastaamaan nuorison tarpeita Nuorisovaltuuston työn kehittäminen nuorten tiedotuspisteen käyttö, nuorisotilan kävijämäärät sekä tapahtumien kävijämäärät Etsivä nuorisotyö Asiakkuuksien määrä Syrjäytyville nuorille suunta elämänhallintaan/ mahdollisuus opiskelemaan, työhön

52 51 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Liikuntajärjestöjen avustuksiin ja nuorisojärjestöjen avustuksiin Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Liikuntatoiminnan, alueiden ja paikkojen tukeminen ja edistäminen Liikunnallisen elämäntavan lisääminen Nuoret koetaan positiivisessa hengessä osana Ravilinnaa Nuorten omatoimisen seuroista riippumattoman liikunnan lisääminen (Raportointi) (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Suoritteet, käyntikerrat TP2013 Ta2014 Ta2015 TS2016 TS2017 Kuntosali liikuntahalli kylmänveden uinnit Nuorisotila

53 52 Tekniset palvelut Teknisen ltk:n hallinto Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tekninen hallinto vastaa teknisen lautakunnan alaisuudessa kunnan investointien suunnittelusta, rakennuttamisesta ja mittaustoimesta. Teknisen hallinnon vastuulla on myös teknisen päävastuualueen kehittäminen ja toimintaedellytysten ylläpito. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Investointien suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa tekninen lautakunta. Lautakunnan esittelijä on tekninen johtaja. Teknisen hallinnon alaisuuteen kuuluu hallinnon lisäksi mittaustoimi. Tekninen hallinto on kiinteästi sidoksissa maankäytön suunnitteluun ja sen toteutukseen. Mittaustoimesta vastaa paikkatietoinsinööri apunaan kartoittaja. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Aktiivinen asumispolitiikka Tonttitarjonta Kolmen vuoden tonttireservi rakennettavissa Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Asianmukaiset ja turvalliset Lukion keittiö saneerattu palvelutilat. Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Turvallinen katuverkko Katujen korjaussuunnitelmaa käytössä Brutto investoinnit keskimäärin vuosikatteen tasossa Vuosikate (brutto) Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kolmen vuoden tonttireservi rakennettavissa Lukion keittiö saneerattu Katujen korjaussuunnitelmaa käytössä Brutto investoinnit 1,8 milj. euron tasolla (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut

54 53 Kiinteistönhoito Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalue vastaa teknisen päävastuualueen hallinnassa olevien kiinteistöjen ylläpidosta ja teknisen tason säilyttämisestä. Lisäksi tulosalueelle kuuluvat kunnan vuokraamat maa alueet. Tulosalue vastaa myös kunnan maaainesten ottoalueista, uimarannoista ja rantautumispaikoista sekä metsien hoidosta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tulosalueen toiminnasta vastaa kiinteistötiimi, johon kuuluu viisi kiinteistönhoitajaa ja yksi kirvesmies. Esimiehenä on kiinteistömestari. Metsien hoidosta vastaa tekninen johtaja. Metsien hoidossa noudatetaan v valmistunutta metsäsuunnitelmaa. Metsien hoito kilpailutetaan talousarviovuonna. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Kunnalla ei ole tarpeettomia, tuottamattomia kiinteistöjä. Kaikki kiinteistöt tuottavassa käytössä Käytössä olevat kiinteistöt, käyttöaste 100% Energiansäästö energiansäästösopimuksen mukainen tavoitetaso saavutettu Energiankulutus Keskustan kiinteistöjen energiansäästö 8 % vuoteen 2008 verrattuna. Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Vuosittaiset energiapuutoimitukset kunnan metsistä konserniyhtiölle osana metsien hoitoa (hintataso huomioon ottaen) 3000 hakekuutiota(irto) energiapuuta toimitettu hakkeena Kausalan Lämpö Oy:lle Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kiinteistökannan pitkän tähtäimen korjausohjelmaa noudatetaan (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Metsien hakkuut pidetään kestävällä tasolla v hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti Käytöstä poistetut (ei myytävät) kiinteistöt purettu (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kunnalla omistuksessa ja hoidossa 47 kiinteistöä joiden tilavuus on yhteensä m3. Kunnan oma henkilöstö vastaa 96% kunnan kiinteistöjen huollosta, 4 % ostetaan paikallisilta yrityksiltä. Kiinteistölle asetettu säästötavoite on 9 % vuoteen 2016 (1.175 Mwh). Toiminnallisena muutoksena on v jätetty investointiosasta hankeryhmäkohtaiset määrärahat pois ja käyttötalouteen on varattu pieniin korjauksiin euroa..

55 54 Yleiset alueet Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalue vastaa katuverkon, puistojen, leikkikenttien, torin, venevalkamien, matonpesupaikkojen sekä muiden yleisten alueiden hoidosta ja kehittämisestä. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Yleisten alueiden tulosalueella toimii 7 henkilön suuruinen kunnossapitotiimi. Yksi tiimin jäsenistä hoitaa kiinteistöjen ulkoalueita. Vastuuhenkilönä on rakennusmestari apunaan kunnan puutarhuri. Tulosalueen tehtävät työllistävät vuosittain 6 työllistettävää henkilöä ja noin 30 koululaista puistojen ja yleisten alueiden hoidossa. Yleisillä alueilla työllistetään myös kuntoutettavia henkilöitä. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Katujen ja yleisten alueiden hyvä kunto Katujen ja yleisten alueiden hoidon päällysteet eheät. taso ja kustannukset Katujen ja muiden yleisten alueiden valaistuksen ja ohjauksen toimivuus ja energiankulutuksen vähentäminen Valaistuskustannukset Valaistuksen energiakulutus laskenut vuodesta 2014 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Tievalaistuksen saneeraussunnitelmaa noudatetaan (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Asiakastyytyväisyys samalla tasolla tai parempi kuin v Tehokas hoitokalusto. Henkilöstön koulutus ajantasalla. (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Kunnalla on hoidettavana mm. noin 47 kilometriä katuverkkoa ja noin 13 km kevyen liikenteen väyliä, 13 hehtaaria hoidettuja puistoja, 8 leikkikenttää, 3 matonpesupaikkaa, 3 venevalkamaa ja 6 rantautumispaikkaa, 6 veneenlaskupaikkaa ja 6 vierasvene /laivalaituria. Hoidettavien alueiden määrä on kasvanut vuosittain. Yleiset alueet hoidetaan pääosin omalla henkilöstöllä ja kalustolla. Kesäisin apuna käytetään velvoitetyöllistettäviä ja koululaisia. Lumen aurauksissa ja hiekoituksissa sekä hiekotushiekan poistossa käytetään ulkopuolista kalustoa rinnan kunnan oman kaluston kanssa. Erikoistyöt teetetään pääosin ulkopuolisilla yrittäjillä. Toiminnallisena muutoksena on v jätetty investointiosasta hankeryhmäkohtaiset määrärahat pois ja käyttötalouteen on varattu euroa olemassa olevien katujen ja muiden yleisten alueiden kunnostuksiin (mm. rakenne, kuivatus ja päällystekorjaukset).

56 55 Varikko Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueen tarkoituksena on tuottaa palveluita teknisen lautakunnan alaisille toiminnoille, muille hallintokunnille ja kuntakonsernin yhtiöille. Varikko myy tarvittaessa palveluita rajoitetussa määrin myös tiekunnille ja muille ulkoisille asiakkaille. Tulosalue vastaa myös romuajoneuvolain mukaisista ajoneuvoista. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tulosalueella on käytössä kaksi traktoria, kuorma auto ja 3 pakettiautoa sekä pienkonekalustoa. Kalusto on varustettu monipuolisella varusteilla ja lisälaitteilla monikäyttöisyyden mahdollistamiseksi. Pakettiautojen menot ja tulot on kirjattu suoraan kiinteistönhoitoon ja yleisiin alueisiin v lähtien. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Tehokas palvelutuotanto Palvelujen oikea aikaisuus, tehokas kalusto Toimitukset vuorokauden sisällä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Asiakastyytyväisyys v tasolla tai parempi Tehokas konekalusto. Henkilöstön koulutus ajantasalla. (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Lautakunnan hyväksymän selvityksen mukaisesti oman peruskaluston olemassaolo on teknisten palveluiden toimintojen kannalta tärkeää. Katujen, puistojen, yleisten alueiden ja kiinteistöjen hoito vaatii ostopalveluiden lisäksi oman erikoistuneen kaluston olemassaoloa ja kehittämistä, jotta hoito olisi tehokasta. Alueen ja kohteet ennalta tunteva käyttöhenkilöstö edesauttaa ja nopeuttaa tehtävien hoitoa. Kausalassa ei ole riittävästi kilpailukykyistä kalustoa, jotta kilpailu toimisi muun kuin peruskaluston osalta. Oman kaluston käyttö yksityisen palvelutuotannon rinnalla pitää yksityisen tarjonnan hintatason kurissa. Yksityistä tarjontaa käytetään niissä kohteissa ja töissä, joihin omaa kalustoa ei ole tarkoituksenmukaista varata ja kilpailu toimii. Traktoreiden laskutustunnit v olivat 1.293,5 h ja 1157 h sekä kuorma auton 794,5 h. Konetyön lisäksi kuljettajat tekevät myös muuta työtä. Konekeskuksen laskutus v sisältäen myös pakettiautot oli yhteensä euroa.

57 56 Yksityisteiden tukeminen Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalueen tarkoituksena on yksityisteiden avustaminen, valvonta, tarkastukset, toimitukset, katselmukset, neuvonta, erimielisyyksien sovittelu ja tieyksikkölaskelmat. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Teknisen lautakunnan alainen kolmejäseninen yksityistiejaosto vastaa yksityisteiden tukemisesta ja toimii yksityistielain mukaisena tielautakuntana. Yksityistiejaoston kuntalain mukaisissa kokouksissa esittelijänä toimii paikkatietoinsinööri. Jaostolla on vuosittain noin neljä kokousta ja käsiteltäviä asioita noin 20. Toimituksia on noin 1 3 vuodessa. Yksityistiekatselmuksia tehdään noin 30 tielle vuosittain. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Toimiva ja hyväkuntoinen yksityistiestö Yksityistiestön kunto/liikennöitävyys Yksityisteiden kunto on yhtä hyvä tai parempi kuin vuonna Valtionavustukset hyödynnetään Haetut valtionavustukset Kaikki oikeutetuista hakevat avustusta Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Yksityisteiden kunto on yhtä hyvä tai parempi kuin vuonna 2014 Kaikki valtionavustukseen oikeutetuista tiekunnista hakevat valtionavustusta (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Tiekuntien hallinto lainmukaista ja tienpito tehokasta sekä taloudellista Kunnossapitoavustukset maksussa viimeistään kesäkuussa (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot 527 Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut V hyväksytyt kunnanavustusten uudet säännöt otetaan käyttöön. Kunnassa on noin 190 yksityistietä, joista kunnan avustusten piirissä on vajaat 100. Avustettavien teiden yhteispituus on noin 350 km. Avustusmäärärahasta valtaosa kohdennetaan kunnossapitoon.

58 57 Rakennusvalvonta ja maa ainesvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Maankäyttö ja rakennuslain sekä maa aineslain mukainen viranomaistoiminta. Palo, pelastus ja suojelutyö (ostopalvelu Kymenlaakson pelastuslaitokselta). Rakennuslautakunnan hallinnointi (luottamushenkilötoiminta, toimistopalvelut). Energianeuvonta, korjausavustukset, asuntolainat. Terveysvalvonta, ympäristönsuojelu, eläinlääkintähuolto (ostopalvelu Kouvolan kaupungilta). Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2015 Lupahakemukset käsitellään joutuisasti Hakemusten käsittelynopeus 80% lupahakemuksista päätetään kolmessa viikossa Viranomaistaksojen kattavuus Viranomaistaksan korotukset v Demokratian toimivuus Yhteistyö pelastuslaitoksen ja ympäristöviranomaisten kanssa sujuvaa ja säännöllistä Palautteen määrä ja raportoinnin riittävyys Taksojen katettava vähintään 50% rakennus ja maa ainesvalvonnan sekä hallinnon kuluista ja taso alle seutukunnan keskiarvon. Ympäristöpalvelujen ja pelastuslaitoksen edustajan raportointi vähintään kerran vuodessa lautakunnalle Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Terveyden ja ympäristönsuojelun palvelut hankitaan edullisimmaksi osoittautuneelta taholta, Kouvolan kaupungilta (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Alueelliseen energianeuvontaan suhtaudutaan myönteisesti. Pysyvän rakennustunnuksen käyttöönoton jatkotyöt (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 määrärahat Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tulosalueen perustelut Olennaiset muutokset suunnitelmakaudella: Suunnitelmakaudella suurin muutos olisi toteutuessaan rakennusvalvonnan yhdistyminen isommiksi yksiköiksi. Ympäristöministeriön asettama työryhmä selvittää eri toimintamalleja rakennusvalvonnan kokoamiseksi isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Työryhmän tehtävänä on valmistella esitys uudenlaisen rakennusvalvonnan toiminta ja organisointi vaihtoehdoista. Varsinainen uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana ympäristöministeriön asettaman aikataulun mukaisesti.

59 58 Kustannuspaikoittain: TP2013 Ta2014 Tae2015ltk Tae2015Kj Ta2015 TS2016 TS2017 Rakennus ja maa ainesvalvonta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kymenlaakson pelastuslaitos Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rakennuslautakunnan hallinto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kouvolan s ktt ky, ymp.terv.hu Toimintatulot 0 0 Toimintamenot Toimintakate

60 59 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset erät. Määrärahat ja tuloerät Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Verotulot Kunnallisveron ja yhteisöveron maksuunpanot verovuosittain: Verovuosi Kunnallisvero muutos Yhteisövero muutos 2013 ennakkotieto ,88 % ,36 % ,60 % ,53 % ,55 % ,05 % ,67 % ,57 % ,03 % ,30 % ,9 % ,3 % Tuloveroprosentti 19,75 19,75 20,25 21,00 21,00 Kiinteistöveroprosentit yleinen 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuminen 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 muu asuminen 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 voimalaitokset 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Verotulot Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Muutos 9,01 % 2,30 % 3,97 % 4,41 % 2,31 % Valtionosuudet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 yhden putken ylläpitäjä Yhteensä Muutos 0,38 % 3,07 % 3,38 % 5,04 % 1,71 %

61 60 TULOSLASKELMA Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis.( )tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Asukasmäärä * Toimintatulot/toimintamenot, % 19,02 17,78 16,77 16,89 16,80 Vuosikate/poistot, % 72,11 88,63 90,38 99,34 81,86 Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /as

62 61 Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Hankkeelle tai hankeryhmälle osoitetut määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovat. Kiinteä omaisuus Maa alueiden ja rakennettujen kiinteistöjen hankinta ja myynti Kiinteä omaisuus TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 x1000 euroa Tulot Menot Netto Erittelemätön maa alueiden hankinta vuodessa. Valtuusto päättää maan hankinnan yhteydessä myös määrärahasta Rantatonttien (Sorronniemi, Urajärvi ja Sitikkala) ja tonttien myynti Talonrakennus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Vuolenkosken liikuntahalli x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Tulot 15 Menot Netto V suunnittelu, rakentaminen siirretty vuosilta vuoteen 2017 Metsämyyrän ajoittamisen johdosta. Ravilinnan saneeraus vuosina 2013 ja Laajennusta ei toteuteta. x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT 450 MENOT NETTO Saneeraus v ja v.2014, valtion avustus 750

63 62 Lukion/keskuskeittiön saneeraus x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT NETTO Suunnittelu v Toteutus siirtyi vuodesta 2014 vuoteen 2015 kustannusarvion ylittymisen vuoksi. Saneeraus sisältää lukion keittiön muutoksen ja laajennuksen luokkatiloihin sekä keittiön kaluston uusiminen. Metsämyyrän päiväkodin peruskorjaus ja laajennus x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT NETTO V tarveselvitys 20, v suunnittelu 70, toteutus siirretty vuodesta 2015 vuoteen Peruskorjaus (sis. jakelukeittiö) 1077 ja laajennus 385 Hankeryhmäkohtaiset, tekninen lautakunta x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT 0 NETTO Inv.ohjelman vuodesta 2015 eteenpäin olleet hankeryhmäkohtaiset määrärahat 100/vuosi siirretty käyttötalouteen. Julkinen käyttöomaisuus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Sorronniemen tiestö x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT NETTO Myöhäistetty 2 vuodella kysynnästä johtuen: 1. vaiheen päällystys 190, 2. vaiheen tiestö ilman päällystettä 210 Lietteensalmen venesataman perusparannuksen II vaihe x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT 175 NETTO Myöhäistetty vuodella kysynnästä johtuen. Kokonaiskustannus 307 (v vaihe 132)

64 63 Omakylä Vuolenkoski, kadut ym. x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT 50 NETTO Asemakaava alueen tiestö: päällystys. Myöhäistetty 3 vuodella rakentumisen hitaudesta johtuen. Radansuun virkistysalue v Uimarintie, pysäköintialue ja veneenlaskuluiska, v ja v ulkoilualue x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT NETTO Jousiammuntakenttä (15) toteutettu v yhteistyössä jousiampujien kanssa. Leikkialue ja beach volley kenttä v Muilta osin myöhäistetty 3 vuodella. Katuvalaistuksen uusiminen, yhteensä 620 vuosina x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT NETTO Määrärahojen jakoa eri vuosien kesken on muutettu. Kunnallistekniikan uudisrakennus ja perusparannuskohteet x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT NETTO Uusi hankevaraus v eteenpäin Hankeryhmäkohtaiset, tekninen lautakunta x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT 150 NETTO Inv.ohjelman vuodesta 2015 eteenpäin olleet hankeryhmäkohtaiset määrärahat 150/vuosi siirretty käyttötalouteen. Muut pitkävaikutteiset menot (Iitin kunnan osuudet yhteistyökumppanien hankkeisiin, poistoaika 5 v) Osuus haja asutusalueen laajakaistaan (KV 2012) x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT NETTO : puolet 1. vaiheesta (135); 2014:puolet 1. ja 2. vaiheista (290) ; 2015: puolet 2. ja 3. vaiheista (275) ja 2016: puolet 3. vaiheesta (125)

65 64 Osuus Kk:n kevytväylästä Mullikkamäki Sorronniemenkatu, (50 % kustannuksista) x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT 450 NETTO Osuus Pohjois Iitin vesihuollosta v.2014, ja Lacellin linjasta v.2015 x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT 90 NETTO Kausalan Lämpö Oy lunastaa kunnalta v ja v Osuus Etelä Iitin vesihuollon 2. vaiheesta x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT MENOT 90 NETTO Irtainomaisuus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Irtain omaisuus, tekninen lautakunta x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TULOT 90 MENOT NETTO Telan hyväksymän konekeskus selvityksen perusteella on esitetty v kahden traktorin vaihtoa, suurtehoruohonleikkuria ja traktorin peräkärryn vaihtoa, v ajoruohonleikkuri x 2, joista toinen ns. apukone. Irtain omaisuus, kulttuuri ja vapaa aikalautakunta x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Tulot 20 Menot 300 Netto 280 Kirjastoauto

66 65 Osakkeet ja osuudet Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Osakkeet ja osuudet, kunnanhallitus x1000 euroa TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Tulot Menot Netto /vuosi erittelemätön kunnanhallitus päättää ; 2016: Heinola Kuusaankoski vesiväylä Investoinnit yhteensä Investoinnit Tae2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Tulot rahoitusosuudet luovutustulot Menot Netto nettoinvestoinnit, muutos % 46,5 % 89,6 % 31,8 % 30,2 % 25,7 % Investoinnit yhteenveto Investointimenot Tae2015 TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Kiinteä omaisuus Maa alueet Talonrakennus Lukion keittiön saneeraus Metsämyyrän päiväkodin peruskorjaus Vuolenkosken liikuntasali Ravilinnan saneeraus ja laajennus Julkinen käyttöomaisuus Radansuun virkistysalue Omakylä Vuolenkosken kadut Lietteensalmen venesataman II vaihe Sorronniemen tiestö Hankeryhmäkohtaiset Kunn. tekniikan uudis ja perusparannus Katuvalaistuksen uusiminen Muut pitkävaikutteiset Etelä Iitin vesihuolto Kevytväylä Mullikkamäki Sorronniemenkatu Laajakaistahanke Pohjois Iitin vesihuolto Irtain omaisuus Irtain, kuvaltk Irtain, tekninen ltk Osakkeet ja osuudet

67 66 Heinola Kuusankoski vesiväylä Muut osakkeet Investointimenot yhteensä Investointitulot Tae2015ltk TS2016 TS2017 TS2018 TS2019 Rahoitusosuudet Luovutustulot Maa alueet Korvaus Lacellin linjasta Irtain, tekninen ltk Investointitulot yhteensä

68 67 Rahoitusosa Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Sitovat määrärahat ja tuloarviot: Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Antolainojen vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Muut maksuvalmiusmuutokset: Rakennuslautakunta voi myöntää nuorten ensiasunnon ostajille kunnan lainaa vuoden 2015 aikana enintään Rahoituslaskelma Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset erät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 57,0 47,8 89,5 66,0 79,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,4 35,0 52,2 43,0 42,3 Lainanhoitokate 1,3 1,2 1,3 1,2 0,9 Kassan riittävyys

69 68 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Lainakanta lainojen lisäys Lainat/asukas,

70 69 Yhteenvetotaulukot TP2013 Ta2014 Tae2015ltk TS2016 TS2017 Kunnanhallitus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perusturvalautakunta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Koulutuslautakunta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kulttuuri ja vapaa aikaltk Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tekninen lautakunta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rakennuslautakunta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaikki yhteensä Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

71 70 Tuloslaskelma, ulkoinen; (vertailu tilinpäätökseen 2013 ja alkuperäiseen talousarvioon 2014) Tuloslaskelma, ulkoinen muutos TP2013 Ta2014 Tae2015 TP2013 Ta2014 Toimintatuotot ,7 % 12,8 % Myyntituotot ,7 % 8,3 % Maksutuotot ,7 % 11,5 % Tuet ja Avustukset ,7 % 49,8 % Muut toimintatuotot ,3 % 11,5 % Toimintakulut ,3 % 1,0 % Henkilöstökulut ,7 % 1,3 % Palkat ja palkkiot ,8 % 1,6 % Henkilöstösivukulut ,7 % 0,5 % Eläkekulut ,1 % 0,0 % Muut henkilöstösivukulut ,7 % 3,5 % Palvelujen ostot ,3 % 0,7 % Aineet, tarvikkeet, tavarat ,2 % 0,1 % Avustukset ,6 % 6,4 % Muut toimintakulut ,6 % 37,6 % Toimintakate ,0 % 0,4 % Verotulot ,4 % 4,0 % Valtionosuudet ,4 % 5,4 % Rahoitustuotot ja kulut ,5 % 32,3 % Korkotuotot ,3 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,6 % 0,0 % Korkokulut ,0 % 26,3 % Muut rahoituskulut ,7 % 0,0 % VUOSIKATE ,3 % 1,6 % Suunn.mukaiset poistot ,4 % 0,4 % Satunnaiset tulot ,0 % Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,6 % 15,7 % Poistoeron lis.( )tai väh.(+) ,2 % 0,0 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,5 % 24,1 % Kokonaismenot ja tulot TP2013 Ta2014 Tae2015ltk TS2016 TS2017 Menot Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Kokonaismenot Tulot Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Kokonaistulot

72 71 Tae 2015 muutos% ltk ehdotus Menot 2013tp:sta 2014ta:sta Käyttötalousosa 0,8 % 0,8 % Tuloslaskelmaosa 1,4 % 25,3 % Investointiosa 24,0 % 52,5 % Rahoitusosa 42,7 % 5,6 % Kokonaismenot 1,1 % 4,7 % Tulot Käyttötalousosa 12,6 % 6,5 % Tuloslaskelmaosa 2,8 % 0,3 % Investointiosa 76,1 % 70,6 % Rahoitusosa 35,0 % 35,0 % Kokonaistulot 3,5 % 3,8 %

73 Liiteosa Asunto ohjelma Kaavoituskatsaus (kaavoitustoimikunnalta marraskuussa) Elinkeino ohjelma

74

75 Asunto ohjelma vuosille Iitin kunta Kunnanvaltuusto 1

76 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategian tavoitteet asuntopolitiikan näkökulmasta 2. Asuntokanta ja sen rakenne 3. Maa kaavoituspolitiikan antamat lähtökohdat 4. Periaatteet kunnan toiminnalle asuntotuotannon ja asuntokannan rakenteen ohjaamisessa ja asuntotuotannon tarve ja tavoitteet vuosittain Liitteet Liite 1: kartta asemakaava alue, taajamakohteet (kunnan tontit) 2

77 1. Kuntastrategian tavoitteet asuntopolitiikan näkökulmasta Iitin kunnan visio on itsenäinen vesistörikas asuinkunta Iitti kahden kaupunkialueen välissä. Visio antaa yksiselitteisen tavoitteen kunnan toiminnalle. Visioon tähtäävät päävastuualueille asetetut strategiset menestystekijät, joita ovat tasapainoinen väestönkehitys, Kausalan asuntotuotannon monipuolistaminen, oikein valittu ja suunnattu asuntotarjonta sekä asuntojen vuokrahintojen ja tonttien hintojen pitäminen käyvällä tasolla. Edellä mainituilla tekijöillä kunta tarjoaa asukkailleen oikein mitoitetut ja kohdistuvat asuntopalvelut. 2. Asuntokanta ja sen rakenne Vuokra asuntotilanne Iitin kunnan vuokra asuntojen hallinta on keskitetty Iitin Vuokratalot Oy:lle. Yhtiöllä on yhteensä 319 arava tai korkotukilainoitettua asuntoa. Näiden lisäksi on 62 vapaarahoitteista asuntoa, yhteensä 381 asuntoa. Yhtiö vastaa myös vuokra asuntojen uustuotannosta. Iitin Vuokratalot Oy:n asuntokannassa oli 25 vuokrattavissa olevaa tyhjää asuntoa Kunnan suorassa hallinnassa on 81 asuntoa, joista 40 on aravalainoitettuja palveluasuntoja. Lukumäärään sisältyvät Y säätiöltä välivuokratut 25 asuntoa on irtisanottu alkaen. Kunnan asuntojen hallinnollisesta isännöinnistä vastaa Iitin Vuokratalot Oy asti. Sen jälkeen isännöinnistä vastaa kunta. Perusparantaminen Vuokra asuntojen perusparantaminen aloitettiin vuonna Ohjelmakaudelle on suunniteltu seuraavat peruskorjaukset: - Rautatienkatu 24:n peruskorjaus v Öljylämmityskohteiden muuttaminen maalämmöksi (1 2 kpl) Vanhusten ja vammaisten asuntojen peruskorjaus Vanhusten ja vammaisten kotona asumista tuetaan asuntojen korjausavustuksilla. Tavoitteena on tukea vanhusten ja vammaisten kotona asumista ja toisaalta saada säästöjä laitoshoidon tarpeen vähentymisellä. Korjausavustukset myöntää kunta valtion antaman määrärahan puitteissa. Korjausavustusta myönnetään sosiaalisin perustein, joten tukea ei voida myöntää, mikäli hakijaruokakunnalla on tuloja tai varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. V Iitin kunta myönsi korjausavustusta vanhuksille ja vammaisille yhteensä euroa mukaan luettuna veteraaneille ja veteraanien leskille myönnetyt avustukset. Asuntomäärät koko kunnan alueella Kunnassa on vuoden 2013 rakennusvalvonnan rekisterin mukaan pientaloja (yksi ja kaksiasuntoisia) 2970, joissa asuntoja on yhteensä Rivitaloja on 155, joissa asuntoja yhteensä 808. Kerrostaloja ja luhtitaloja yhteensä 41 kpl, joissa asuntoja yhteensä 593. Lisäksi erilaisissa toimitila ym. rakennuksissa on asuntoja 214 kpl. 3

78 Pientaloista on tyhjillään 429 kpl, rivitaloasunnoista tyhjänä on 81, kerrostaloasunnoista tyhjänä 108. Loma asuntokäyttöön on rekisteröity 273 asuinrakennusta. Hoiva asuntoja on yhteisöjen tai yksityisessä omistuksessa seuraavasti: Iitin Ehtookotiyhdistys ry:llä on 43 asuntoa ja Kymen Kotihoito Oy:llä on 26 asuntoa. Lisäksi Iitin kunnan palvelukeskuksen yhteydessä on Päijät Hämeen sosiaali ja terveysyhtymällä 27 asuntoa hoivakoti Onnelassa ja Demik Oy:n hoivakodissa on 16 asuntoa. Asuntokuntia on väestörekisterikeskuksen mukaan 3454 kpl (vuoden 2013 tilastoa). Asuntokuntien jakauma Huoneiden lukumäärä ilman keittiötä Asuntokunnan koko ja enemmän ja enemmän Lisäksi 30 asuntokunnan tiedot puuttuvat. Asuntoväljyys on Iitissä valtakunnan arvoihin verrattuna suurempi kuin keskimäärin. Asunnon pinta ala asuntokuntaa kohden on keskimäärin 91 m2, kun koko valtakunnan keskiarvo on 82 m2. Asuinpinta ala henkilöä kohden on Iitissä 46 m2 kun koko valtakunnan keskiarvo on 40 m2. 3. Maa ja kaavoituspolitiikan antamat lähtökohdat Maan hankinta Kunnan maanhankinnassa noudatetaan vuonna 2011 hyväksyttyä maapoliittista ohjelmaa. Kunnan maanhankinnan lähtökohtana on, että uudisrakentamiseen tarvittavat maa alueet hankitaan kunnan omistukseen. Yleiskaavan mukaiset aluevaraukset tehdään maanomistuksesta riippumatta tarkoituksenmukaisuusperiaatetta ja taloudellista harkintaa noudattaen. Kunta asemakaavoittaa rakentamiseen tarkoitettuja alueita pääsääntöisesti omistamilleen maille. Poikkeuksena ovat täydennyskaavoituskohteet, joissa on kunnallistekniset valmiudet tai jotka ovat helposti saatavissa kunnallistekniikan piiriin. Yleiskaavat Kunnassa on voimassa Kausala Kirkonkylä yleiskaava vuodelta Yleiskaavan laajuus on lähes 70 neliökilometriä. Kaavoitettu alue käsittää Kirkonkylän ja Kausalan sekä niiden lähialueet. Kaavoitettu alue ulottuu idässä Kouvolan kaupungin rajalle. Yleiskaava antaa suuntaviivat maankäytön suunnittelulle tavoitevuoteen 2025 ja sen jälkeen. Lähes kaikki kunnan ranta alueet ovat oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan piirissä Sääskjärven ranta alueita lukuun ottamatta. Kyläkeskuksista rantayleiskaava kattaa myös Vuolenkosken ja Kirkonkylän. Rantayleiskaavoitetuilla alueilla rakennusluvan voi 4

79 kaavamääräysten perusteella myöntää suoraan. Ainoastaan kirkonkylän alueella tarvitaan osassa rantayleiskaava aluetta poikkeamislupa tai asemakaava rakennusoikeuden toteamiseksi. Rantayleiskaavojen avulla kuntaan on luotu noin 514 uutta omarantaista tai rannan tuntumassa sijaitsevaa loma asuntojen rakennuspaikkaa ja 106 asuinrakennuspaikkaa. Edellä mainitut luvut sisältävät ranta asemakaavojen tonttivarannon. Kunta on suhtautunut myönteisesti käyttötarkoituksen muutoksiin, joissa lomarakennus tai lomarakennuspaikka muutetaan pysyvään asumiseen jos käyttötarkoituksen muutoksen on nähty tukevan kyläkeskusten voimistumista. Asemakaavat Asemakaavoituksella on Iitin kunnassa muodostettu 60 luvun alusta lähtien suuri tonttireservi. Asemakaavoituksen suurimpana puutteena on ollut se, että asemakaavalla on käsitelty myös laajoja yksityisten omistamia alueita jotka eivät vuosikymmeniin ole rakentuneet. Kehotuksia tai pakkokeinoja kunta ei ole käyttänyt. Asemakaavoituksella on myös luotu tontteja sellaisille alueille, jotka ovat vaikeasti toteutettavissa. Tällaisia alueita ei ole huomioitu tonttivarannossa, koska alueet vaativat asemakaavan muuttamisen. Kausalassa on 2000 luvulla käynnistetty systemaattinen asemakaavojen saneeraustyö, jolla tiivistetään taajaman rakennetta ja saatetaan asemakaavat ajanmukaisiksi. Vuonna 2013 käynnistyy Kausalan asemakaavan saneerauksen viides vaihe. Pohjanmäen Radansuun alueella on ajanmukainen asemakaava ja kirkonkylässä kaavarunko. Vuolenkoskella on asemakaava, jolla on luotu Omakylä projektin rakentumisen edellytykset. Kinkonkylässä sijaitseva Sorronniemen alueen asemakaava on vuodelta Asemakaava sisältää 53 omakotitalotonttia, joista 11 on omarantaisia. Kunnallistekniikka on valmis 31 tontin osalta. Asemakaavoitetut alueet, kunnan ja yksityisessä omistuksessa oleva tonttivaranto 5

80 Kartta, asemakaava alue, taajamakohteet (kunnan tontit) liitteenä 1. Ennuste kunnan tonttivarannosta Alue Tontit luovutettavissa (v.) Pohjanmäki, 17 AO ja 3 AR tonttia 2015 Länsi Myllytöyry, 16 AO tonttia 2015 Sorronniemi, vaihe 1, 16 AO tonttia 2015 Mikkolanpelto, 3 AO ja 3 AR tonttia 2015 Kausalan keskusta, 1 AO, 4 AL / AK tonttia 2015 Sorronniemi, vaihe 2, 22 AO tonttia 2018 *) Asemakaavojen hajatontit, 16 AO ja 5A(O)R tonttia 2015 *) kunnallistekniikka Vuosina rakentamiseen on luovutettavissa yhteensä 91 AO tonttia, 11 A(O)R tonttia ja 4 AL/AK tonttia. Vuoden 2017 jälkeiset alueet / tonttitarjonta Tontit luovutettavissa (v.) Kansanmäki, 30 AO tonttia 2018 *) Purolaakso, Tillola, 6 AO tonttia 2018 *) Edellä mainittujen alueiden käyttöön oton jälkeen tonttivaranto perustuu Kausalan Kirkonkylän osayleiskaavassa esitettyjen asuinalueiden asteittaiseen käyttöön ottoon. Käyttöönoton edellytyksenä on maanhankinta, asemakaavoitus ja kunnallistekniikan rakentaminen asemakaavoitetuille alueille. 4. Periaatteet kunnan toiminnalle asuntotuotannon ja asuntokannan rakenteen ohjaamisessa ja asuntotuotannon tarve ja tavoitteet vuosittain Kunta tehostaa maanhankintaansa etenkin yleiskaavan täydennys ja laajenemisalueilla luodakseen menestyksekkäälle ja taloudellisesti kannattavalle maankäytön suunnittelulle täydet edellytykset. Kausalassa tiivistetään jo rakennettuja alueita vanhoja asemakaavoja saneeraamalla. Kerros ja rivitalotuotanto ohjataan Kausalassa rakennetun kunnallistekniikan piiriin hyödyntäen mahdollisuudet liittyä kaukolämpöön. 6

81 Uusia omakotitaloalueita kaavoitetaan tarpeen ja kysynnän mukaan tavoitteena monipuolinen, noin viidenkymmenen omakotitalotontin tonttivaranto. Kunnan omistuksessa olevien myytävien rivitalotonttien varanto pidetään vähintään viidessä tontissa. Kerrostalotonttien varantoa lisätään nykyisestä Kausalan asemakaavan saneerauksen kautta tavoitteena neljän kerrostalotontin reservi. Kunnan tarjoamien tonttien hinnat ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden taksat pidetään alueellisiin hintoihin nähden kohtuullisina, joskin omakustanteisina. Omakylä Vuolenkoski hanke luo toteutuessaan uudenalaisen, ennakkoluulottoman ja perinteisiä rajoja rikkovan toimintaympäristön kylien kehittämiselle. Kyseinen hanke luo onnistuessaan uusia kehittymismahdollisuuksia muillekin pienille ja keskisuurille kyläkeskuksille. Kuntakonserniin kuuluvan Iitin vuokratalot Oy:n vuokra asuntotuotannosta ei saa muodostua vapaarahoitteisen asuntotuotannon kilpailijaa. Uutta vuokratalotuotantoa ei käynnistetä, mikäli selkeää tarvetta uusille vuokra asunnoille ei ole osoitettavissa. Kunnan omistuksessa on 109 kaavoitettua omakotitalotonttia, joista 69 on rakennetun kunnallistekniikan piirissä. Kaavoitettuja rivitalotontteja on 14, joista 11 on rakennetun kunnallistekniikan piirissä. Kerrostalotontteja on 4 kpl. Kunnalla on noin neljän viiden vuoden tonttireservi käytössään ennen seuraavan asuinalueen avaamista. Asuntopolitiikan tavoite Asuntopolitiikan tavoitteena on tukea kunnan positiivista muuttoliikettä. Asuntoohjelmassa on pyritty huomioimaan asumisväljyyden kasvu ja asuntokuntien pienenemisen vaikutukset sekä korvata asuntokannan poistumaa. Asuntokannan poistuma on n. 15 asuntoa / vuosi. Kunnan tavoitteena on saada vuosittain myyntiin n. 15 omakotitalotonttia ja saada rakentumaan rivi tai kerrostaloasuntoja tarpeen mukaan. Keskimäärin 5 10 omakotitaloa rakennetaan vuosittain haja asutusalueille, joten koko vuotuinen rakentamistavoite on asuntoa vuodessa. 7

82 Liite 1 8

83 1 IITIN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS / / 2013 Kaavtmk Kunnanjohtajan ehdotus kunnanhallitukselle (katsaus jaetaan uudelleen mikäli muuttuu kh:ssa)

84 2 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Iitin kunnassa kaavoituksesta vastaa kunnanhallituksen alainen kaavoitustoimikunta. Kaavoitustoimikunnan kokoonpano on seuraava: Laitinen Juha, puheenjohtaja, puh Houni Reijo, varapuheenjohtaja puh Kare Terhi, jäsen, puh Viitala Leena, jäsen, puh Ruusunen Aimo, jäsen, puh Talvi Ulla, jäsen, puh Kakko Henry, jäsen, puh Esittelijä tekninen johtaja Veikko Haimila, puh Kaavoitustoimikuntaa avustaa kaavoituksessa tekninen toimisto/rakennustarkastaja Seppo Pätynen puh , ja paikkatietoinsinööri Jukka Sipola puh , Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristönsä rakentumiseen tekemällä aloitteita ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. Yksittäisiin kaavoihin voi vaikuttaa esittämällä mielipiteensä tai tekemällä muistutuksen sinä aikana, jolloin kaava on nähtävillä. Kaavaprosessi on kuvattu liitteessä nro 1. VIREILLÄ OLEVAT JA LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT KAAVA-ASIAT MAAKUNTAKAAVA Iitin kunnan alueet ovat kaikki lainvoimaisten vaihemaakuntakaavojen piirissä. Maakuntakaavoista ja niiden sisällöstä saa tietoa Kymenlaakson Liiton internetsivuilta YLEISKAAVAT Iitin kunnassa on voimassa vuonna 2011 hyväksytty Kausalan Kirkonkylän yleiskaava. Yleiskaava-alue käsittää noin 69 km2 suuruisen alueen ja siihen sisältyvät Kausalan, Pohjanmäen - Radansuun ja Sorronniemen asemakaava-alueet lievealueineen. Kausalan-Kirkonkylän yleiskaavakartta on liitteenä nro 2.

85 3 Iitin kunnassa lähes kaikille rannoille on laadittu rantayleiskaava. Kaavoituksen ulkopuolelle on jätetty ainoastaan Etelä-Iitissä sijaitseva Sääskjärvi, sekä yhden yksityisen maanomistajan ranta-alueet. Kausalan-Kirkonkylän yleiskaavaan ja rantayleiskaavoihin voi tutustua internetissä Iitin kunnan kotisivuilla Kymijoen - Mankalan -vesistöalueen rantayleiskaava muutos ja täydentäminen Tiirinmaan alueella on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaavalla on muodostettu kahdeksan omarantaista lomarakennuspaikkaa Arrajärven rannalle. Kyseinen kaava on valituskaavana korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tiirinmaan aluetta koskeva kaavakartta on liitteenä nro 3. Yleiskaavan muutos, Tillola/vt 12 järjestelyt, yleiskaavaluonnos KymiRingin alueen liikennejärjestelyitä varten käynnistettiin Kausalan-kirkonkylän yleiskaavan muutos vuonna Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2014 ja yleiskaavamuutos on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta Yleiskaavaluonnos on liitteenä nro 4. Voimassa olevien rantayleiskaavojen mitoitustiedot yleiskaavojen hyväksymisajankohtana Lukemat sisältävät myös ranta-asemakaavoitettujen alueiden tiedot. Koko kunnan rantaviivan pituus on 478 km, josta on yleiskaavoitettua on 466 km. Pyhäjärvi- Leininselkä- Urajärvi vesistöalue v. 2000: Kaavoitettu kokonaispinta-ala 73,6 km2, josta maa-aluetta 27 km2. Rantaviivaa 136 km. Rakennetut rakennuspaikat rannoilla 686 kpl Rakennetut rakennuspaikat taustamaastossa 92 kpl Uusia rakennuspaikkoja rannoilla 152 kpl Uusia rakennuspaikkoja taustamaastossa 51 kpl Kymijoen- Mankalan vesistöalue v : Kaavoitettu kokonaispinta-ala 68,7 km2, josta maa-aluetta 36,5 km2. Rantaviivaa 178 km. Rakennetut rakennuspaikat rannoilla 658 kpl Rakennetut rakennuspaikat taustamaastossa 130 kpl Uusia rakennuspaikkoja rannoilla 174 kpl Uusia rakennuspaikkoja taustamaastossa 72 kpl Kymijoen- Konniveden vesistöalue v. 2004: Kaavoitettu kokonaispinta-ala 45 km2, josta maa-aluetta 25 km2. Rantaviivaa 152 km. Rakennetut rakennuspaikat rannoilla 707 kpl Rakennetut rakennuspaikat taustamaastossa 67 kpl Uusia rakennuspaikkoja rannoilla 110 kpl Uusia rakennuspaikkoja taustamaastossa 55 kpl Yleiskaavoituksella on uusia loma-asuntojen rakennuspaikkoja kaavoitettu 514 kpl ja asuinrakennuspaikkoja 106 kpl.

86 ASEMAKAAVAT 4 Iitin kunnassa on asemakaavoitettua aluetta Kausalan taajamassa, Pohjanmäen - Radansuun alueella, Sorronniemessä kirkonkylän pohjoisosassa sekä Vuolenkoskella. Vuonna 2014 hyväksyttiin tai oli vireillä seuraavat kaavahankkeet. 1. Kausalan asemakaava Kausalan asemakaavan ajantasaistaminen on käynnistynyt vuonna Kausalan asemakaavan pinta-ala on 7,62 km2. Asemakaavaa on uusittu osa-alueittain. Asemakaavan muutoksia on toteutettu tai muutos meneillään neljän neliökilometrin alueella. Kausalan asemakaavoituksen ajantasaistuksen tilanne liitteenä nro 5. Kausalan asemakaavan ajantasaistamista jatkettiin vuonna 2014 neljännellä vaiheella, nimeltään asemakaavan muutos, Kausalan itäinen osa-alue hyväksyttiin kunnanvaltuustossa tammikuussa Kaavasta tehtiin kaksi valitusta hallintooikeuteen, jonka johdosta kunta teki muusta osasta kaavaa toimeenpanopäätöksen kaavan kiistattomista osista syyskuussa Kausalan asemakaavan ajantasaistamisen viides vaihe, joka käsittää Jänispajun ja Haravakylän alueet asetettiin ehdotuksena nähtäville marraskuussa Kausalan asemakaavan ajantasaistamisen kuudes vaihe joka käsittää Aholanpellon, Teilimäen ja Holstilan alueet on tarkoitus käynnistää vuoden 2015 alussa. Kaavoituspäätös tehdään vuoden 2014 joulukuussa. 2. KymiRingin alueen asemakaava, Tillola Kunta on tehnyt KymiRingin (Tillolan ajoharjoittelu- ja moottoriurheilukeskuksen) asemakaavoitusta koskevan kaavoituspäätöksen Asemakaavoitus on käynnistetty talvella 2013 alueelle, joka sisältää Kausalan - Kirkonkylän yleiskaavassa esitetyn moottoriurheilukeskuksen alueen. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 2014 ja kaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta KymiRingin alueen asemakaavaluonnos on liitteenä nro 6. RANTA-ASEMAKAAVAT Iitin kunnan alueella on 21 lainvoimaista ranta-asemakaavaa: 1) Kivikärki Kinnarin rantakaava 2) Kotolan tilan rantakaava 3) Patoniemen rantakaava 4) Hiidensaaren rantakaava 5) Keisarin tilan rantakaava 6) Kivisalmen rantakaava 7) Sahaniemi Sahalahti - Siltasaaren rantakaava 8) Piilahden rantakaava 9) Sorronniemen rantakaava (osa muutettu asemakaavaksi) 10) Isosaaren rantakaava

87 11) Ali-Kaitalan rantakaava 12) Perttolan tilan rantakaava 13) Nuuttilan tilan rantakaava 14) Alestalon rantakaava 15) Kalliola-Karlsbergin rantakaava 16) Vähäsaaren rantakaava 17) Eskolan rantakaava 18) Tapolanniemen rantakaava 19) Arrajoen rantakaava 20) Säyhteen/Metsä - Kananoja rantakaava 21) Kettuvuoren rantakaava 5 Ranta-asemakaavojen yhteenlasketut pinta-alat ja tontit: pinta-ala yhteensä 1.187,80 ha loma-asuntotontteja yhteensä 434 kpl, joista rakennettuja 282 kpl ja vapaita 152 kpl; vapaiden tonttien pinta-ala yhteensä 52 ha vakituisen asumisen tontteja yhteensä 32 kpl, joista rakennettuja 18 kpl ja vapaita 14 kpl; vapaiden asuinrakennustonttien pintaala yhteensä 3,3 ha Vireillä olevat ranta-asemakaavat 1. Veljestenharjun ranta-asemakaavan muutos ja täydennys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Veljestenharjun ranta-asemakaavan muutos ja täydennys - ranta-asemakaavan elokuussa Hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen lokakuussa Veljestenharjun ranta-asemakaava on liitteenä nro 7. Kunnan kaavoitushankkeiden eteneminen on seurattavissa Iitin kunnan kotisivuilla internetissä. MUUT HANKKEET JA SUUNNITELMAT Valtatien 12 yleissuunnitelma yhteysvälillä Uusikylä Tillola on valmistunut kesällä Yleissuunnitelman mukaisella linjauksella on erittäin merkittävät vaikutukset Kausalan, Kirkonkylän - Radansuun ja muiden uuden valtatielinjauksen lähialueiden suunnittelutarpeisiin ja alueiden kehittämiseen. Yleissuunnitelman päivitys käynnistyy joulukuussa 2014 yhteysvälillä Tillola-Lahti. Valtatien 12 tiesuunnitelman tarkistaminen yhteysvälillä Suvioja-Tillola käynnistyi syksyllä 2014 ja se valmistuu tielain mukaiseen käsittelyyn helmikuun 2015 loppuun mennessä. Iitin kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan maapoliittisen ohjelman Ohjelmassa on kerätty yhteen asiakirjaan kunnan maapoliitiikan tavoitteet ja toimintatavat. Ohjelma tarkistetaan valtuustokausittain.

88 6 LIITTEET Nro 1. Kaavaprosessi Nro 2. Kausala-Kirkonkylä yleiskaava Nro 3. Tiirinmaan rantayleiskaava Nro 4. Yleiskaavan muutos, Tillola/vt 12 järjestelyt, yleiskaavaluonnos Nro 5. Kausalan asemakaavan ajantasaistustilanne Nro 6. KymiRing, Tillola, asemakaavaluonnos Nro 7. Veljestenharjun ranta-asemakaavan muutos ja täydennys

89 Liite 1: kaavaprosessi KAAVAPROSESSI 7 Esitys kaavan laatimisesta Päätös kaavan laatimisesta * Kunnanhallitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma * Kaavoitustoimikunta *Suunnitelmassa esitetään kaavatyön tavoitteet, sisältö, käsittelyvaiheet ja aikataulu sekä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely Kaavaluonnos * Kaavoitustoimikunta *Selvitykset, neuvottelut yhteistyötahojen ja maanomistajien kanssa, idealuonnokset, luonnosvaihtoehdot, vaikutusten arviointi Kaavaehdotus * Kunnanhallitus Vastineet mahdollisiin muistutuksiin * Jos suuria muutoksia, kaava uudelleen nähtäville Kuntalainen, asukas tai maanomistaja voi tehdä esityksen kaavahankkeesta Ilmoitus kaavahankkeen vireilletulosta * Esim. kaavoituskatsaus, lehti-ilmoitus, kirje, kuulutus * Neuvottelu kaavahankkeesta ELYkeskuksen kanssa tarvittaessa Viranomaisneuvottelu * Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet * Seudullisesti tärkeät hankkeet Laatimisvaiheen kuuleminen * Kirjalliset mielipiteet * Suulliset mielipiteet, asukastilaisuudet tarvittaessa Julkinen nähtävilläolo * 30 vuorokautta (vähäiset 14 vrk) * muistutukset kirjallisesti * tarvittavat lausunnot Viranomaisneuvottelu * ELY-keskus Kaavan hyväksyminen * Kunnanvaltuusto (kunnanhallitus hyväksyy merkitykseltään vähäiset kaavat) Hallinto-oikeus * Valitus kaavan hyväksymispäätöksestä * Kunta antaa selityksen valitukseen * Kunnan tehtävä päätös oikaisukehotuksen johdosta Ilmoitus kaavan hyväksymisestä * 30 vuorokautta aikaa tehdä valitus hallinto-oikeuteen * ELY-keskus voi tehdä kunnalle oikaisukehotuksen MRL:n 195 :n perustein Hallinto-oikeuden päätös * 30 vuorokautta aikaa valittaa KHO:een laskettuna hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista Korkein hallinto-oikeus * Kunta antaa selityksen valitukseen Lainvoimainen kaava * Voimaantulo-kuulutus

90 Liite 2: Kausala - Kirkonkylä yleiskaava 8

91 9 Liite 3: Kymijoki - Mankala vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys, Tiirinmaa

92 Liite 4: Yleiskaavan muutos Tillola / VT 12 järjestelyt, yleiskaavaluonnos 10

93 Liite 5: Kausalan asemakaavan ajantasaistustilanne 11

94 Liite 6: KymiRing, Tillola, asemakaavan luonnos 12

95 Liite 7: Veljestenharjun ranta-asemakaavan muutos ja täydennys 13

96

97 Elinkeino ohjelma Iitin kunta Päivitetään v. 2015

98