ASIA: Liito-orava ohjeen luonnos LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ

Transkriptio

1 Anna Rakemaa Maa- ja metsätalousministeriö ASIA: Liito-orava ohjeen luonnos LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa. Luonnonsuojelulain muutoksella korjattiin liito-oravan suojelun puute, jossa luontodirektiivin suojelua oli supistettu kotimaisella säädöksellä yhteisöoikeuden vastaisesti. Ministeriöiden ohje tulee olemaan käytännössä paljon luonnonsuojelulakia merkittävämpi asia. Siksi siinä tulee varoa tekemästä samaa virhettä uudelleen. Muistettakoon, että komission perusteltu lausunto ja lehdistötiedote kanteesta perustui sekä lainsäädännön että toimeenpanon puutteisiin. Ohjeella tulee nyt pistää toimeenpanokin direktiviin mukaiseen kuntoon. Lisäksi tulee muistaa koko ohjeen tarkoitus: liito-oravan vähenemisen pysäyttäminen ja suotuisan suojelun tason palauttaminen. Kaikkia lukuja koskeva huomio Kaikki konditionaalimuodot tulee ohjeessa muuttaa aktiiviin: esimerkiksi tulisi pitää olla tulee. Konditionaalin hartaat toivomukset eivät kuulu hallinnolliseen ohjeeseen, jossa pyritään täsmällisyyteen.

2 2 Kommentit luku luvulta I YLEISTÄ Tarkennus: vanhassa laissa ei puhuttu mitään selvästi luonnossa havaittavista liito-oravayksilöistä. Luonnonsuojelulain muutoksen säädösnumero kannattaa lisätä. II KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Pienialaisuutta ei voi johtaa KHO:n kannasta ei alueellisesti kovin laajoja. Tarvittavan pinta-alan voi määrätä vain lajin biologia, eivät hallinnolliset, poliittiset tai juridiset päätökset. Viittaukset pieni-alaisuuteen tulee poistaa, koska radiolähetintutkimusten mukaan naaraan lisääntyminen ei onnistu alle 4 hehtaarin erillisellä alueella. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka Lisääntymispaikka tulee määritellä biologisesti: Liito-oravan biologian kannalta lisääntymispaikka on se minimipintaalainen, rakenteeltaan sopiva metsikkö, jossa liito-oravanaaras pystyy talvehtimaan ja lisääntymään. Radiolähetintutkimuksissa tällaisen eristyneen alueen vähimmäiskoko on ollut 4 hehtaaria. Levähdyspaikassa liito-orava voi olla pimeälläkin, silloin kun ei ole liikkeellä. Lisääntymis- ja levähdyspaikan käsitteestä on poistettava sana välittömässä. Kohdassa tulee muistuttaa sitä, että lisääntymis- ja levähdyspaikka saattaa olla väliaikaisesti autio. Lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen Ensimmäiseksi kannattaa muistuttaa direktiivin, lain ja ohjeen tarkoituksesta: Suojelun tarkoitus on, että lisääntymis- ja levähdyspaikka pysyy liitooravalle asumiskelpoisena. Hävittämistä ja heikentämistä on kaikki toiminta, joka vaarantaa tätä tarkoitusta. Hävittämistä ja heikentämistä aiheuttavat toimet voivat tapahtua sekä lisääntymis- ja levähdyspaikalla että sen ympäristössä.

3 3 Hävittämisen käsitteeseen tulee lisätä muistutus funktionaalisuudesta: Hävittämistä ovat kaikki toimet, joiden jälkeen lisääntymis- ja levähdyspaikka ei ole liito-oravalle enää asumiskelpoinen. Heikentämisen käsitteessä olennaisesti vaikeuttaa on direktiviin vastainen lisämääre. - Se on samanlainen keinotekoinen kotimainen suojelun lisäsuodatin kuin selvästi luonnossa havaittavat oli vanhassa LSL 49 :ssä. - Direktiivin mukaan pelkkä heikentäminen riittää, ja se on paljon vähäisempää kuin olennaisesti vaikeuttaminen tai jopa vaikeuttaminenkin. - Ohjeessa pitää pysyä direktiivin sanamuodoissa. Heikentämiseen tulee lisätä yksi KHO:n Konikallio-päätöksen tärkeimmistä opetuksista: Heikentämistä voi myös se, että kulkuyhteydet eri ilmansuuntiin vähenevät. III METSIEN KÄSITTELY a) Liito-oravan huomioon ottaminen harvennushakkuissa Tarvitaan lisäys: kolopuiden lisäksi myös risupesäpuut ja puut, joissa on liitooravalle sopivia pönttöjä, pitää säästää. - Radiolähetintutkimusten mukaan risupesiä käytetään enemmän kuin on aikaisemmin luultu. Jos niitä ei suojella, kyseessä on selvä direktiivin rikkomus. - Kolo ja sen käyttö ei riipu siitä, onko se puussa vai pöntössä. Pöntöissä asuvien liito-oravien suojelusta on ollut epäselvyyksiä, jotka tulee ohjeessa poistaa. Lisäksi tarvitaan lisäys: Kolopuiden lähettyvillä ei tehdä alaharvennusta tai raivausta.

4 4 b) Liito-oravan huomioon ottaminen uudistushakkuissa Tulee lisätä kulkuyhteyksien säilyttäminen. 15 metrin eli neliömetrin rajaus on täysin riittämätön. - Näin rajattu kohde voisi pysyä liito-oravalle sopivana korkeintaan lajille optimaalisen kuusisekametsän reunassa, mutta ei niillä kohteilla, jollaisista Etelä-Suomen metsissä on nykyään kyse. - Kyseinen metrimäärä ei perustu mihinkään tutkimukseen, vaan tutkijatkin ovat sitä lausunnoissaan vastustaneet. Tosiasiassa liito-oravanaaraan ei ole radiolähetintutkimuksissa havaittu lisääntyvän alle 4 hehtaarin kokoisissa, eristyneissä metsälaikuissa. Jos jotakin metri- tai hehtaarimäärettä ohjeeseen pistetään, tämä on ainoa tutkimukseen perustuva minimi. c) Hakkuutyömaalla havaitun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan huomioon ottaminen Ensimmäinen kappale: vasta puuta korjatessa tulee lisätä leimikkoa suunniteltaessa tai hakkuita suoritettaessa. Toinen kappale, ensimmäinen virke: papanat ja lajille tyypilliset syödyt lehdet pitää merkkeinä lisätä, jotta ohje olisi yksiselitteinen. Tieto pitää ilmoittaa sekä metsä- että ympäristökeskukseen, eikä vain jommalle kummalle (tai-sanan sijalle ja). Ohje tulee tehdä myös maanomistajan muulle omalle hakkuulle ja kotitarvehakkuulle (jossa ei tarvita edes metsänkäyttöilmoitusta). + uusi d) Ohjeeseen tulee palauttaa luku: Hakkuiden ajakohta Liito-oravan lisääntymisaika on huhtikuun puolenvälin ja elokuun lopun välissä. Kakki liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin vaikuttavat hakkuut tulee ajoittaa tämän ajanjakson ulkopuolelle. d) Ohjeen tarkistaminen ja täydentäminen Ohjeistusta tulee kehittää myös alueelliselle (metsämaisema) ja suuraluetason (metsäkeskus) tasoille.

5 5 IV TIETOJEN VAIHTO LIITO-ORAVAN HAVAITUISTA LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKOISTA Tiedonkulun tulee olla kaksisuuntaista - myös metsäkeskuksista ympäristökeskuksiin. a) Tiedonvaihto, kun hakkuut ovat vireillä On selvää, että alueellinen ympäristökeskus ei voi aina toimia 30 päivän kuluessa. Keskeisin erityinen syy tähän on väärä vuodenaika. Asiaa ei voi luotettavasti nimittäin tarkistaa kuin keväällä, ei ollenkaan esimerkiksi kesällä, alkusyksystä tai talvella. Huomattakoon, että hallintolaki velvoittaa viranomaisen selvittämään asian ennen ratkaisua. Tämä velvoittava lakiteksti menee esim. SuVM:n perustelujen ohi. Huomattakoon, että liito-oravan kohteen tiedoksi ei riitä yksi karttapiste tietokantaan, koska laji käyttää aluetta laajemmin. Lisäksi tietojen tallennustilanne ei ole alueellisissa ympäristökeskuksissakaan tyydyttävä. Metsänkäyttöilmoitusta koskevia säädöksiä tulee muuttaa niin, että liitooravan ja Natura 2000 alueiden ilmoittamisesta tehdään pakollista. b) Muu tiedonvaihto Metsäkeskusten tulee ilmoittaa kaikki kohteet myös aluekeskuksille. Vain tällä tavalla esimerkiksi metsälakikartoituksissa löydetyt tiedot tulevat käyttöön myös kaavoitusta ja erilaisia hankkeita suunniteltaessa. Direktiivi ei tunne hallinnonrajoja suojelun laiminlyönnin perusteena. Se, että liito-orava ei käytä joka vuosi paikkaa, ei tarkoita sitä, että sen suojelu voitaisiin lopettaa. - Siihen, että jollakin kohteella ei havaita jonakin ajankohtana liito-oravaa, voi perustua moneen syyhyn: Luontainen laikkujen tyhjeneminen ja uudelleen asuttaminen on osa liito-oravan perusbiologiaa. Liito-orava esimerkiksi puolustautuu pesäloisia vastaan pesäpaikkoja vaihtamalla. Lajeilla on luonnollisia kannanvaihteluja. Yksittäinen lisääntymis- ja levähdyspaikka voi olla myös täysin satunnaisesta syystä välillä tyhjä. - Lisäksi esiintymistä ei voi varmistaa kuin keväällä. Esimerkiksi jos vanhastaan tunnettu paikka tarkastetaan kesällä, se voidaan todeta virheellisesti tyhjäksi ja hakata. Siksi kohdan viimeinen virke tulee poistaa.

6 6 VI LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN SUOJELUUN LIITTYVÄT KORVAUSKYSYMYKSET Korvaukset KMRL:n ympäristötukirahoilla metsälain 10 :n kohteilla (EV 52/2004 vp) ja myös niiden ulkopuolella (Kansallinen metsäohjelma, s. 19) tulee lisätä ohjeistukseen. VII VAPAAEHTOISTEN SUOJELUKEINOJEN SOVELTUMINEN LIITO- ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JALEVÄHDYSPAIKKOJEN SUOJELUUN Luonnonarvokaupan käyttäminen liito-oravaan vaatii KMRL:n muuttamista. Tiedoksi-luettelo WWF ei ole ry. Lopuksi Ohjeen tarkoitus on ratkaista liito-oravan suojelun käytännön ongelmia. Nykymuodossaan se ei kuitenkaan riitä. Luontodirektiivin rikkomus jatkuisi sen toimeenpanon osalta edelleen. Tästä syystä ohjetta tulee vielä parantaa. Ellei näin käy, Suomen luonnonsuojeluliitto tulee tekemään siitä kantelun Euroopan yhteisöjen komissiolle. Helsingissä, 28. kesäkuuta 2004 Toimeksi saaneena, Tapani Veistola projektivastaava