Metsälakirikokset eli ei korppi korpin silmää

Transkriptio

1 Metsälakirikokset eli ei korppi korpin silmää noki Uudenmaan piirin kevätkokous Keijo Savola

2 Talousmetsien käyttöön liittyvistä tavanomaisemmista ympäristörikoksista 1) Metsälain 10 kriteerit täyttävien kohteiden hakkuut ovat osa suomalaisen metsätalouden arkipäivää eikä vaurioituneiden tai tuhoutuneiden kohteiden todellista määrää kukaan taho pysty luotettavasti arvioimaan > vaarassa etenkin rehevät korvet, lehtolaikut sekä purojen, norojen ja lähteiden lähialueet. 2) Liito-oravan asuttamien metsiköiden hakkuut ilman lain mukaista minimimenettelyä > Syke:n ja Helsingin yliopiston tuore arvio siitä, että vain n. 7 % vuosittaisista, liito-oravametsiin kohdistuvista uudistushakkuista prosessoidaan ministeriöiden sopiman (sinänsä riittämättömän eli laittoman) ohjeen mukaisesti. 3) Myös vesilain rikkomisia eli norojen ja purojen uomien vaurioittamista etenkin maanmuokkauksissa esiintyy.

3 Lohjan Mustamäen alueen luonne ja suojeluhistoriaa METSO I luokan kosteita ja tuoreita lehtoja, lehtomaisia kankaita, lähteisiä reheviä korpia sekä useampi vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltainen noro. Erittäin runsaslahopuustoinen. Liitooravan elinpiiriä sekä Lohjan arvokkaimpiin kuuluvaa vanhojen kuusimetsien lajistoa. Aluetta yritettiin aikanaan ( ) saada mukaan Naturan täydennyksiin (alue osa Juha Pykälän valtakunnallisesti arvokkaaksi jo 1992 toteamaa yli 100 ha laajuista lehtokokonaisuutta). Vapaaehtoisen ja Uudellamaalla myös metsänomistajien omaan ilmoitusaktiivisuuteen perustuvan METSO-ohjelman aikana alue uinui omassa rauhassaan > omistajanvaihdos isältä pojalle v ja välitön hakkuuilmoitus metsäkeskukselle.

4

5 T

6 Mustamäen alueen hakkuu- ja tutkintapyyntöhistoria Paikalliset toimijat kuulivat hakkuusuunnitelmista alkukesällä 2009 ja yrittivät ansiokkaasti, mutta turhaan markkinoida METSO-suojelumahdollisuutta omistajalle. SLL:sta oltiin yhteydessä metsäkeskukseen ja ilmoitettiin alueella olevista metsälakikohteista sekä kehotettiin maastokäyntiin Metsäkeskus Häme-Uusimaa teki maastokatselmuksen (mukana liitooravatiedon takia myös ELY:n edustaja), jonka perusteella MK päätyi siihen, että alueella ei ollut ML 10 kohteita. Alueelle tehtiin syksyllä 2009 yli 10 ha yhtenäinen avohakkuu. Alueelta oli (poikkeuksellisesti) olemassa) luontokartoittaja Reijo Pokkisen tarkka kartoitus ML 10 kohteiden esiintymisestä (kartoitus Lohjan kaupungille 2007).

7 Tutkintapyyntöhistoria I 1) Tutkintapyynto (UP+ LSYY) 2) metsäkeskuksen viranomaistehtävien yksikkö ilmoittaa, että alueella ei ole toimittu metsälain vastaisesti 3) L-Uudenmaan poliisi lopettaa tutkinnan (perusteena metsäkeskuksen lausunto) 4) L-Uudenmaan poliisille järjestöjen tutkintapyyntö siitä, onko alueella rikottu metsä- ja vesilakia ja onko m- keskus syyllistynyt virkavirheeseen.

8 Tutkintapyyntöhistoria II 5) : MMM esittää metsäkeskukselle lausuntopyynnön. 6) : Metsäkeskus esittää lausunnon, jossa kiistävät (vedoten maastokäyntiin) mahdolliset metsä- ja vesilain vastaisuudet. 7) : MMM antaa poliisille lausunnon, jossa siteeraa metsäkeskuksen lausuntoa. 8) : Poliisi lopettaa tutkinnan : Järjestöt kantelevat eduskunnan oikeusasiamiehelle Länsi-Uudenmaan poliisin toiminnasta.

9 Tarinan opetus Ei korppi korpin silmää noki eli metsälain valvonnan suljettu ketju näytti jälleen kerran tehonsa. Metsäkeskusten voimakas viranomaisasema ja poliisiin särötön luottamus metsäkeskusta kohtaan on luonut toimintakulttuurin, jossa jopa poikkeuksellisen hyvin dokumentoitujen tutkintapyyntöjen voittomahdollisuus on olematon. Tapaus Mustamäki on vain yksi todistus ilmiöstä..

10 Miksi kannattaa puuttua? Valtaosa epäiltyjen metsälakirikkeiden tutkintapyynnöistä raukeaa, eivätkä osumaan eli tuomioon johtaneetkaan tutkintapyynnöt johda kohteen ennallistamisvelvollisuuteen (yleensä ei edes mahdollista) tai kunnollisiin taloudellisiin sanktioihin (edes puuston hintaa ei tarvitse korvata). Suurin vaikutus yleinen pelotevaikutus (lähinnä hakkuista vastanneen maineen menetys oman alan toimijoiden ja sidosryhmien silmissä) sekä (lähinnä kuvitteellinen) tuntuma siitä, että joku seuraa lain noudattamista. Tuottaa aineistoa valtakunnallisiin tilastoihin eri ympäristörikoksista (tosin lähinnä kategoriaan eli lakirikettä ). Tuottaa myös esimerkkejä, joita voi käyttää mm. metsälainsäädännön uudistustyössä (tosin esimerkiksi v lakiuudistusprosessi ei tältä osin johtanut minkään asteisiin parannuksiin).

11 Suppein mahdollinen perusmalli tutkintapyyntöön Pyydämme X:n poliisia tutkimaan sen, onko Y:n kunnan metsäalueen C hakkuissa rikottu metsälakia heikentämällä tai hävittämällä metsälain 10 mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirteitä. Liitteenä kartta Prosessin seuranta (muistaen 2 v vanhenemisaika hakkuusta).