Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä

Transkriptio

1 Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari

2 Esityksen rakenne Ekologia Levinneisyys Elintavat Tunnistaminen Lisääntyminen Suojelu

3 Viitasammakko (Rana arvalis)

4 Levinneisyys

5 Elintavat Piilotteleva, arka Vaikea tunnistaa? Elinympäristöjä: Suot, vesistöjen rannat (myös murtovesi), pienvedet, kosteikot, lammet, ojat Sekä näiden läheiset maa-alueet Talvehtii lampien pohjassa

6 Tunnistaminen Varmin tuntomerkki: ääni Kuultavissa vain kutuaikaan -> Etelä-Suomessa vappuna

7 Tunnistaminen Koiraat kutuaikaan sinertäviä Terävä kuono Takajalassa metatarsaalikyhmy

8 Lisääntyminen Ryhmäsoidin Paikkauskollinen Välttelee kaloja Täysikasvuiset lisääntymislammissa keväällä 2 viikkoa Poikaset nousee maihin heinä-elokuussa

9 Suojelu Suojelutaso suotuisa koko maassa Rauhoitettu 1983-> Direktiivilainsäädännöllä tiukasti suojeltu Luonnonsuojelulain 49 Liite IV(a): Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty

10 Suojelu Viituri = liituri

11 Suojelu Luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaan ympäristökeskus voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen em. kiellosta luontodirektiivissä (16 artikla) mainituin perustein. Lupa voidaan myöntää vain, jos kyseessä on yleisen edun kannalta tärkeä hanke eikä muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja lajin kanta säilyy suotuisana

12 EU Direktiivin tulkintaohje The pond is the Breeding Site. T. cristatus does not migrate but does disperse to adjacent pools. Healthy populations of T. cristatus utilise a series of pools and move between them dispersing over suitable interconnecting terrestrial habitat. ndividuals may move ca. 1 km from their natal pool. The Resting Places for T. cristatus are thus the ponds they inhabit and the adjacent terrestrial habitat that supports them during the terrestrial part of their life cycle as far as these terrestrial areas are essential and resting places can be identified. The functional unit needed to maintain a viable T. cristatus population thus comprises a series of ponds, the majority of which will be resting places and a proportion of which will be Breeding Sites, as well as a proportion of other areas which will be resting places set within suitable terrestrial habitat

13 LLP -> Lisääntymis- ja levähdyspaikan maaritelmä Lajin esiintymispaikoilla lisääntymispaikaksi voidaan tulkita ne vesialueen osat, joissa koirailla on lisääntymisreviirit, joissa pariutuminen ja kutu tapahtuvat ja joissa nuijapäät elävät. Levähdyspaikkaan kuuluvat päivälepopaikat esim. kasvillisuuden suojissa ja talvehtimispaikat sekä maa- että vesiympäristössä

14 Miten suojella viitasammakkoa? Ja miten sovittaa hankkeet ja lajinsuojelu? Luvat! Selvitykset CEF toimenpiteet Kompensaatio? Aikataulu!

15 CEF toimenpiteet CEF (Continued ecological functionality) Alueellisia toimia, joilla varmistetaan suotuisa suojelutaso Aktiivista luonnon-(lajin-)suojelutyötä Kaivetaan uusia sammakkolampia Soveltuu sammakkoeläimille Hyviä kokemuksia muualta Toimivuus täytyy osoittaa Seuranta

16 Sammakkolammen rakenne

17 CEF -toimenpiteet Sammakot siirtyvät uusiin lampiin Kolonisaatio kestää useamman vuoden Ei aktiivisia siirtoja (luvanvaraista) Aikataulu tärkeä Ei töitä vesiympäristössä keväällä/kesällä Teknisesti helppoa Hyviä kokemuksia muualta

18

19 Seuranta R.a. R.t

20 Kiitos!