AINEENOPETTAJIEN ERITYISOPETUS RYHMÄKERTA 1

Transkriptio

1 AINEENOPETTAJIEN ERITYISOPETUS RYHMÄKERTA 1 1

2 SUORITUKSET Läsnäolo kolmella ryhmäkerralla. Aiheet: oppimisen vaikeudet, käytöshäiriöt, HOJKS. Mahdolliset poissaolot korvataan vierailuilla muissa ryhmissä. Kerro aina omalle ryhmäopettajallesi, missä ryhmässä olet vieraillut. Oppimistehtävä (2-4 sivua): oppimispäiväkirja eli reflektoiva raportti ryhmäkerroista Lähetä työ sähköpostin liitteenä: lokakuun loppuun mennessä. Jos olet vieraillut muissa ryhmissä, mainitse niistä vielä samassa mailissa. Ryhmäkertojen diat osoitteessa: luokassa opetus 2

3 OPS:n perusteet 2004 Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Suomessa on poikkeuksellisen kattava erityisopetus. Tavalla tai toisella jokainen peruskoululainen on palvelun piirissä vähintään kiertävän laaja-alaisen erityisopettajan kautta. 3

4 Asiakkaita on tullut lisää Erityisopetuksen voimakas kasvu alkoi, kun siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä kaikille yhteiseen peruskouluun 1970-luvulla. Varsinkin laaja-alaisen erityisopetuksen järjestelmä kehittyi, sillä tällä pystyttiin palvelemaan laajempia oppilasjoukkoja kuin perinteisellä erityiskoulu- ja erityisluokkatyyppisellä erityisopetuksella. 4

5 LUOKKAMUOTOINEN EO Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat vuosi er.koul. % perusk. % yht. % pk oppilaat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

6 Vuonna 2009 erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrä 8,5 % kaikista peruskoululaisista. Yli puolet integroitu osittain tai kokonaan yleisopetusryhmiin. Erityiskouluja käyvien määrä laskenut, mutta ei erityisluokkalaisten. Osa-aikaista erityisopetusta sai n. 22,8 % kaikista peruskoululaisista. 6

7 Osa-aikaisen erityisopetuksen tilastointi on vertailukelpoista kuitenkin vasta vuodesta 2001 lähtien, jolloin erityisopetusta saaneiden määrää alettiin kysyä taannehtivasti. Tilastoinnissa on mukana myös päällekkäisyyttä luokkamuotoisen erityisopetuksen kanssa. 7

8 Osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaat ensisijaisen syyn ja sukupuolen mukaan lukuvuonna pojat tytöt Puhehäiriö Luku- ja kirjoitushäiriö Matem. opp. vaik Vieraan kielen opp. vaik Sopeutumisvaik. tai tunne-el. h Muut vaik. oppimisessa tai muu syy Yhteensä

9 Muutokset edellisestä lukuvuodesta Puhehäiriö - 4,5 % Luku- ja kirj. häiriö - 1,1 % Matem. oppimisen vaikeudet + 4,7 % Vieraan kielen opp. vaik. + 2,6 % Sopeutumisvaik. tai tunne-elämän häiriö + 9,2 % Muut vaikeudet oppimisessa tai muu syy + 8,0 % Yhteensä + 1,3 % 9

10 Tytöt ja pojat Erityisopetus on ollut voittopuolisesti poikien opetusta meillä ja muualla. Tyttöjä oli lukuvuonna osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaista 40 % ja luokkamuotoisesta erityisopetuksesta 32 %. Sukupuolen lisäksi erilaiset vähemmistöstatukset ovat keskeisiä taustatekijöitä erityisopetukseen valikoitumisessa. 10

11 Mistä erityisopetuksen laajuus kertoo? Paradoksi: erityisopetus on hyvinvointipalvelu, joka lainsäädännössä määritellään oppilaan oikeudeksi. Kuitenkin erityisopetuksella on edelleen osin kielteinen leima. 30 % oppilaista saa jonkinlaista erityisopetusta leimaa? Hyvää: suomalainen koulujärjestelmä on sitoutunut koko ikäluokan koulutukseen voimallisen matalan kynnyksen erityisopetuksen kautta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa ei hallinnollisia siirtoja eikä virallista erityisoppilasleimaa tarvita. PISA-tuloksissa näkyy erityisesti laaja-alaisessa erityisopetuksessa lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisen pulmien ratkaisemiseksi tehty työ. 11

12 ERITYISLUOKISTA Esy, Emu, Evy, Edy, Eku, Enä, Monimuoto (Joustoluokka), TAO ( EHA) Starttiluokka, Valmistava luokka (maahanmuuttajat) Hyvää: yksittäisen oppilaan tarpeet voidaan huomioida paremmin, mahdollisuus joustoihin on suurempi kuin yleisopetusryhmässä, opetushenkilökunta on erikoistunutta 12

13 Huonoa: leimaavaa, mallioppiminen tapahtuu vain pienen ryhmän valikoituneesta oppilasjoukosta, sosiaalistuminen tapahtuu tähän samaan ryhmään, eriytyminen yleisopetuslapsista alkaa, koulukuljetus tuo lapset usein kaukaa, koulu ei kuulu naapurustoon, yleisopetussuunnitelmassa ei pysytä, oppimistulokset keskimäärin huonompia, opettajat usein epäpäteviä, vaihtuvuus suurempaa oppilaiden ja opetushenkilökunnan keskuudessa kuin yleisopetuksessa, lukuisilla sosioekonomisilla mittareilla katsottuna erityisluokkien perheillä huonoimmat lähtökohdat. Onko erityisluokka ainoa vaihtoehto, jopa säilytyspaikka, kun muualla ei enää pärjätä? 13

14 OPPIMISVAIKEUDET Ylivoimaisesti yleisin oppimisen vaikeus on luki-vaikeus. Sen vaikea muoto on dysleksia. Noin 10 % koulutulokkaista tarvitsee yksilöllistä tukea lukutaidon saavuttaakseen. Luki-vaikeudella on runsaasti alaryhmiä. Perusongelma on yleensä vaikeus fonologisessa prosessoinnissa. Äänteitä ei kuulla, kirjain-äänneyhteyttä on vaikea oppia. Osalla on myös nimeämisen ongelmaa tai vain tätä. Hyperlektikkojen pulma on luetun ymmärtämisessä.

15 Luki-ongelma saattaa näkyä erityisesti (tai vasta) vieraan kielen opiskelun yhteydessä. Ongelmat kasaantuvat usein. Vellutinon ym. (2004) mukaan jopa prosentilla dyslektikoista on ADHD. 15

16 Dysleksia 16

17 Lukemisen vaikeudet Dysleksia Tekstinymmärtämisen vaikeus (hyperleksia) Laaja-alainen oppimisen vaikeus 17

18 Mikä auttaa? Fonologisen tietoisuuden harjoittaminen. 18

19 Monella dyslektikolla on matemaattisia pulmia eli dyskalkuliaa. Mieti vaikkapa tehtävää =?

20 Dyslektikot voidaan jakaa kahteen tyyppiin: heinäsirkkoihin ja mittarimatoihin. Heinäsirkat pystyvät visualisoimaan matemaattisen kysymyksen; lähestymistapa on top-down, eli kokonaisuuksista osiin. Impulsiivisuus saattaa kuitenkin syödä systemaattisuutta. Mittarimadot etenevät vaihe kerrallaan bottom-up tyylillä. Kokonaisuus voi jäädä hahmottumatta. 20

21 Dyslektikkojen matemaattisten taitojen opiskelua vaikeuttavat kognitiiviset pulmat, jotka liittyvät yleisesti muistin toiminnan heikkouksiin, sarjoittamiseen ja matematiikan kieleen. Säilömuistin vaikeudet haittaavat laskusääntöjen käyttämistä ja ulkoa oppimista. Kertotaulut on vaikea muistaa, samoin laskujärjestys. Yleistäminen on hankalaa. Työmuistin vaikeudet haittaavat pitempien laskutehtävien suorittamista, etenkin päässälaskut ovat tuskaa. Sarjoittamisen vaikeudet haittaavat oppilaan kykyä hahmottaa numerosarjoja ja havaita niissä samankaltaisuuksia. Jos lapsella on taipumusta reversaaleihin tai kuulohahmotuksessa on pulmia, numerot saattavat vaihtaa paikkaa (54 onkin 45).

22 Sanalliset tehtävät ovat vaikeita ja matematiikan oman kielen oppiminen vie kauan (mikä on nimittäjä?). Komorbiditeetin aiheuttaa todennäköisesti yhteinen taustatekijä. Greenham, Matemaattisten oppimisvaikeuksien esiintyminen ainoana kapea-alaisena oppimisvaikeutena on harvinaisempaa kuin sen esiintyminen yhdessä muiden oppimisvaikeuksien kanssa. Kansainvälisten vertailujen mukaan 3-7 % populaatiosta on ongelmia peruslaskutoimituksissa. Osalla matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla on kyseessä yleisempi viive kehityksessä ja oppimisessa. Matematiikan vaikeuksia kuvastaa hitaus; lapset käyttävät strategioita, jotka ovat tyypillisiä ikätasoa nuoremmille lapsille. Toisaalta on selvästi dyskalkulisia lapsia. Heille on tyypillistä kehittymättömien strategioiden käyttö, jossa ei tapahdu merkittävää kehitystä harjoittelusta huolimatta, sekä runsaat virheet suorituksissa.

23 Laaja-alaiset kehityshäiriöt Autismin kirjo Rettin oireyhtymä Muut lapsuuden aikaiset persoonallisuutta hajottavat häiriöt Älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvä yliaktiivisuusoireyhtymä Aspergerin oireyhtymä Muut laaja-alaiset kehityshäiriöt Määrittelemättömät laaja-alaiset kehityshäiriöt 23

24 Autismin kirjo Autismin keskeisinä piirteinä pidetään sosiaalisen vuorovaikutuksen, kielellisen ja ei-kielellisen kommunikaation ja mielikuvituksen puutetta. Kyky lukea toisen mieltä on häiriintynyt. Autismiin liittyy usein rajoittunutta, toistavaa tai stereotyyppistä käyttäytymistä ja poikkeavaa reagointia aistiärsykkeisiin. N. 75 % autisteista on myös kehitysvammaisia ja vain n. viidesosalla ÄO on normaali. Autismin taustalla ovat geenit, mutta myös muilla tekijöillä on merkitystä. 24

25 Asperger-lapsilla on autistisia paremmat kielelliset ja muut kognitiiviset taidot. Kielenkäyttö voi olla sujuvaa, mutta sosiaalisen tilanteen huomioiminen epäonnistuu. Sosiaalisiin kontakteihin on halua, mutta kaverisuhteiden solmimisessa on korostuneita vaikeuksia. As-lapset ovat usein korostuneen kömpelöitä. Voimakkaita mielenkiinnon kohteita voi ilmetä (aikataulut, kartat ym.). Ei-verbaalisessa ilmaisussa vaikeuksia. 25

26 Dysfasia Kielen kehityksen erityisvaikeus, kielihäiriö. Vakava muoto n. 3-5 % väestöstä. Vasemman aivopuoliskon toimintahäiriö taustalla. Genetiikka vahva, mukana kuitenkin myös muuta. Erilaisia luokitteluja. Pääjako ekspressiivisiin ja reseptiivisiin dysfasioihin (mm. Rapin & Allen, 1983, 1989). Kielihäiriöisellä lapsella on usein ongelmia myös sosiaalisissa taidoissa, lukemisessa, vieraissa kielissä, matematiikassa, motoriikassa ja tarkkaavaisuudessa. 26

27 SANAT SEKAISIN, teos dysfasiasta Ahonen ym. (toim.) 2001 Lapsella on vaikeutta hahmottaa ja käsitellä kuulemaansa sekä heikkoutta lyhytaikaisessa kuulomuistissa tai pitkäaikaismuistissa. Gibbsin ja Cooperin tutkimuksessa (1989) 90 prosentilla vuotiaista oppimisvaikeuslapsista oli kielellinen vaikeus (ÄO normaali). 27

28 Leikki-ikäisellä kielihäiriöisellä lapsella puhe on tyypillisesti epäselvää tai vähäistä. Sanahahmot voivat olla poikkeavia, taivutusmuodot puutteellisia, sanat voivat puuttua, sanajärjestys voi olla väärä, sana ei löydy ja kuullun ymmärtäminen on vaikeaa. Kieli on vuorovaikutuksen, ajattelun, ymmärtämisen ja oppimisen väline. Sen vaikeudet johtavat liki säännönmukaisesti myös muihin pulmiin. 28

29 Oppimisvaikeus on riski Lukutaidoltaan heikon riski joutua työttömäksi on kolme kertaa suurempi kuin normaalin tason saavuttaneen aikuisen. Koulukotinuorilla oppimisvaikeuksia on löydetty lähes joka toiselta. Vangeilla ja nuorisorikollisilla on todettu normaaliväestöä noin kuusi kertaa suurempaa lukivaikeuden esiintyvyyttä. HUOM: Oppimisvaikeuksien ja syrjäytymisen välillä ei ole yksinkertaista syy-yhteyttä, mutta oppimisvaikeuksia kuntouttamalla ja varhaisella puuttumisella voidaan ehkä poistaa yksi (syrjäytymis)ketjun lenkki. 29 Lotta Uusitalo-Malmivaara

30 MUISTI Baddeley 2000 Työmuistin osat: keskusyksikkö, visuo-spatiaalinen luonnoslehtiö, fonologinen silmukka, episodinen puskuri Työmuistin ongelmat vaikuttavat oppimiseen. Matemaattisessa suorituksessa tarvitaan ainakin keskusyksikkö, luonnoslehtiö ja fonologinen silmukka

31 MUISTI, lyhytkestoinen muisti nyt työmuisti

32 Stressi ja ahdistuneisuus heikentävät työmuistin toimintaa ja vaikuttavat päätöksentekoon. Korkea kortisolitaso (stressihormoni) surkastuttaa hippokampusta (muistikeskus). Hippokampus on yhteydessä amygdalaan, joka kytkee muistiin tunteet. Stressissä amygdala kasvaa. Pahimmassa tapauksessa amygdala reagoi pienimpäänkin ärsykkeeseen ja tunteet ryöpsähtävät estäen muistin toimintaa. Rentoutunut ihminen oppii! 32

33 POHDI Jeppe myöhästyy (jälleen) tunniltasi. Nuhtelet myöhästymisestä, sitten kenties kirjan tai läksyjen unohtamisesta. Sen jälkeen opetat uuden asian. Miten Jeppe oppii? Parempi tapa? 33