Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Transkriptio

1 Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työryhmä

2 Esityksen tausta ssä toteutettiin vuosina Opi oppimaan - projekti (RAY), jonka tavoitteena oli kehittää kuntoutuspalveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin Tässä esityksessä aikuisten oppimisvaikeuksia lähestytään esimerkkinä kuntoutustarpeesta, joka jää usein ilman erityistä huomiota Marginaali = sivun tyhjä reuna, vierus; reunahuomautus; liikkumatila

3 Aikuisten oppimisvaikeudet Yleisin oppimisvaikeus on lukemisvaikeus eli dysleksia Usein oppimisen erityisvaikeuksia esiintyy yhdessä (erityisesti luku- ja kirjoitusvaikeus) Monella oppimisvaikeuksiin liittyy myös tarkkaavuuden vaikeuksia Oppimisvaikeudet jatkuvat usein aikuisuuteen hyvästäkin erityisopetuksesta tai kompensoinnista huolimatta (Shaywitz & Shaywitz 2003, Holopainen & Savolainen 2005, Wilson & Lesaux 2001)

4 Oppimisvaikeuksien esiintyvyys Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista 15 prosentilla on lukutaidossaan sellaisia vaikeuksia, jotka vaikeuttavat heidän oppimistaan, työllistymistään ja työntekoaan sekä vähentävät aikuisopiskelua ja opiskeluhaluja (Malin 2006) Oppimisen erityisvaikeuksia esiintyy 5 10 prosentilla väestöstä Kehityksellisiä oppimisvaikeuksia esiintyy nykykäsityksen mukaan yhtä usein miehillä ja naisilla (tarkkaavuushäiriö 3:1) (Shaywitz & Shaywitz 2003) Suurta osaa aikuisten oppimisvaikeuksista pidetään tunnistamattomina (Gerber 2005) Haaste tutkimukselle ja palveluille

5 Oppimisvaikeuksien seurannaisvaikeuksia Matalampi koulutustaso ja korkeampi työttömyys Erityisesti nuoret (Lavikainen ym. 2006, Undheim 2003) Mielenterveysongelmat, erityisesti masennus, yleisempää kuin väestössä keskimäärin (esim. Holopainen & Savolainen 2006, Riddick ym. 1999, Wilson ym. 2009) Vangeilla sekä tarkkaavuuden että oppimisen ongelmia moninkertaisesti muuhun väestöön verrattuna (esim. Tuomainen 2007)

6 Kuntoutuksen saaminen Yleisin kuntoutuksen muoto peruskoulun osa-aikainen erityisopetus Nuorilla ja aikuisilla oppimisvaikeus ei yleensä yksinään oikeuta kuntoutuksen saamiseen Vuonna 2008 Kelan kuntoutusta oppimiskyvyn häiriöiden perusteella sai 221 nuorta ja 16 aikuista (Naukkarinen 2009) Kelan kuntoutuskursseista oppimiskyvyn häiriöiden ja ADHD:n perusteella tarjolla kaksi nuorten kurssia (Helsingin seudun erilaiset oppijat) ja yksi aikuisten ADHD-kurssi (ADHD-liitto) (Kelan kuntoutuskurssihaku kevät 2011)

7 Kokemuksia Opi oppimaan -projektista Hankkeen asiakkaista (n=180) 62 prosenttia ei ollut oman ilmoituksensa mukaan saanut aiemmin tukea oppimisvaikeuksiinsa Iällä, sukupuolella ja elämäntilanteella oli vaikutusta tuen saamiseen Kuntoutuksessa olevista ja työttömistä asiakkaista yli puolella oppimisvaikeudet olivat vaikuttaneet omiin elämänvalintoihin paljon Kaikkein kielteisemmin opiskeluun suhtautuvat työelämän ulkopuolella olevat naiset (45 %) Mielenterveyden ongelmista raportoi lähes puolet (41 45 %) asiakkaista

8 Missä oppimisvaikeudet häiritsevät itseä eniten? (%), n=

9 Oppimisvaikeudet muussa kuntoutuksessa Osana Opi oppimaan -projektia selvitettiin oppimisvaikeuksien esiintymistä muun kuntoutuksen yhteydessä Itsearviointikysely n kuntoutuspalvelukeskuksen asiakkaille syksyllä 2008 (n=71) Kuntoutuspalveluasiakkaista 20 prosentilla oli vahvat syyt epäillä oppimisvaikeutta tunnistuslistan perusteella Lukiseulat osalle yksilöasiakkaista ja uusille ammatillisille kursseille keväällä 2010 (n= 64) Yhdeksäsluokkalaisiin verrattuna seulatutkimuksiin ohjatuilla kuntoutusasiakkailla ja ammatillisille kuntoutuskursseille osallistuneilla oli alhaisempi keskiarvo kaikissa lukemisen ja kirjoittamisen osa-alueita mittaavissa tehtävissä. Tulosten perusteella 57 prosentilla oli tuen tarve suositeltavaa vähintään yhdellä osa-alueella

10 Ammattilaisten näkemyksiä Opi oppimaan -hankkeen verkostokysely nuoriso- ja aikuiskoulutuksen sekä kuntoutuksen asiantuntijoille (n=32)

11 Mikä vie marginaaliin? Ikä Sukupuoli Vaikeuksien kasaantuminen Systemaattisen tiedon ja vakiintuneiden käytäntöjen puute Määrittelyn vaikeus

12 Pois marginaalista Vaikeuksien tunnistaminen ja tunnustaminen osana kuntoutusta Mahdollisuus huomioida vaikeudet myös kesken kuntoutuksen Kompensoivat apuvälineet Erityispalveluja tarvittaessa Olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen (neuropsykologinen kuntoutus, työolosuhteiden järjestelytuki)

13 Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen Ainakin tietyissä tilanteissa oppimisvaikeudet tarpeen nähdä osana vammaa ja vammaisuutta koskevia keskusteluja ICF: mahdollisuus osallistua Oppiminen, kommunikointi ja vuorovaikutus keskeisiä elämänalueita liikkumisen ohella (Järvikoski & Härkäpää 2004) Vammaisuus ei todellisuudessa kaksijakoinen käsite Tavoitteena tasa-arvo Terveydenhuollon tehtävänä on turvata kansalaisille normaali toimintakyky ja sen välityksellä tasa-arvoiset mahdollisuudet Terveyspalvelujen saamista oikeus rajata, mutta perusteiden on oltava asianomaisten saatavilla ja avoimia julkiselle keskustelulle (Daniels 2002) Täydentäviä palveluita niille, joiden vaikeudet eivät oikeuta kuntoutukseen

14 Lähteitä ja lisätietoa Korkeamäki J, Reuter A & Haapasalo S. Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, arviointi ja kuntoutus. n työselosteita 40/2010. Korkeamäki J. Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. n tutkimuksia 83/2010. Korkeamäki J, Haarni I & Seppälä U. Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2/2010. Kuntoutus-lehdet 3 & 4 /