Mitä nuorten syrjäytymisestä tiedetään?

Transkriptio

1 Mitä nuorten syrjäytymisestä tiedetään? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM Kuntoutussäätiö

2 Mitä nuorten syrjäytymisestä tiedetään? Kiistanalainen, mutta paljon käytetty termi Nuoret eivät usein pidä itseään syrjäytyneinä. Nuoret ovat pikemminkin syrjäytymisriskissä. Nuorten omien kokemusten huomioiminen. Kovana ydinjoukkona pidetään pelkän perusasteen suorittaneita nuoria, jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä. Ns. kadonneita nuoria, joista tiedetään vain vähän. Huono-osaisuuden kasautumista

3 Koulutus ja syrjäytyminen Koulutusaste vaikuttaa työttömyysriskiin ja työttömyyden pitkittymiseen (Sipilä ym. 2011) Pelkän perusasteen suorittaneilla miehillä kuusinkertainen ja ammattitutkinnon suorittaneilla kolminkertainen työttömyysriski ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Koulutuksella itsenäinen vaikutus työllistymiseen, kun huonoosaisuus huomioitu. Työssäolevien lukemisen, numerotaidon ja ongelmaratkaisutaidot parempia kuin työttömien (Malin ym. 2013) Taidot parempia, kun niitä käytetään työssä Maahanmuuttajien taidot alikäytössä työelämässä

4 Oppimisvaikeuksien seurannaisvaikeuksia Matalampi koulutustaso ja korkeampi työttömyys Myös nuoret (Lavikainen ym. 2006, Undheim 2003) Etenkin pitkäaikaistyöttömyys Mukautettu oppimäärä (Erityisopetus perusopetuksessa 2013) Etsivän nuorisotyön asiakkailla oppimisvaikeuksia 60 prosentilla. Alle puolet oli kokenut koulun opetustavat itselleen sopiviksi. (Alanen ym ) Koulukotinuorista 59 prosentilla on oppimisvaikeuksia (Lehto-Salo 2011) Nuoruusiässä sijoitetuilla keskimääräistä heikompi koulutustausta. Vangeilla sekä tarkkaavuuden että oppimisen ongelmia moninkertaisesti muuhun väestöön verrattuna (esim. Tuominen 2007) Arviot vaihtelevat prosentin välillä Työttömyys lukivaikeudessa välittävä tekijä?

5 Oppimisvaikeudet ja mielenterveys Mielenterveysongelmat, erityisesti masennus, yleisempää kuin väestössä keskimäärin (esim. Holopainen & Savolainen 2006, Riddick ym. 1999, Wilson ym. 2009) Myös koettu terveys huonompi kouluvaikeuksia raportoineilla (Lavikainen ym. 2006) Vain osalla (lapsista), joilla on oppimisvaikeuksia, on diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö. Myös lievillä psyykkisillä ongelmilla voi olla vaikutusta. Oppimisvaikeuksiin yleisesti liittyvä ahdistuneisuus suuntaa tarkkaavaisuutta vääriin asioihin ja kuormittaa työmuistia. (Ahonen ym )

6 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeyttää 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs ammattiopinnoissa aloittanut. Viiden vuoden seurannassa puolet työssä. Suurin osa pudokkaista ns. kadonneita. Keskeyttämisen taustatekijöitä mm. välivuosi, vanhempien sosioekonominen asema ja aiemmin opintonsa keskeyttäneet. Yleisintä keskeyttäminen on oppisopimus- ja näyttötutkinnoissa, joissa lähes puolet keskeyttää. Simo Aho & Ari Mäkiaho (2014): Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

7 Nuorten kokemuksia opintojen keskeytymisestä Nuorilla ja heitä ohjaavilla ammattilaisilla voi olla eri käsitys keskeyttämiseen puuttumisesta. Nuoret kaipaavat konkreettisempaa tukea keskeyttämisessä ja uusiin opintoihin hakeutumiseen. Kokemus oppilaitoksen välinpitämättömyydestä ja liiallisista pärjäävyyden vaatimuksista. Nuorten ongelmat jatkuneet usein jo kauan. Nivelvaiheen tukea tarvitaan myös toisen asteen opintojen aikana. (Souto 2013 & 2014, Ahola & Galli 2010)

8 Peruskoulusta toiselle asteelle Yläkoulun oppilaanohjaus ja erityisopetus näyttäytyivät ongelmallisina nuorten näkökulmasta. Oppilaanohjaus aloitettiin liian myöhään ja oppilaita ohjattiin toisen asteen opintoihin pääasiassa koulumenestyksen perusteella. Erityisopetusta oli ollut vaikea saada yläkoulussa, vaikka monella nuorella oli oppimisvaikeuksia. Erityisesti matematiikan vaikeuksia tuotiin esille. Nuoret nostivat esille myös koulukiusaamisen, johon opettajat eivät puuttuneet. (Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki 2014, Souto 2013 )

9 Opintojen keskeytyminen Opinnot keskeytettiin, koska ala ei alun perinkään ollut sellainen, joka kiinnostaisi itseä. Myös mielenterveysongelmat ja kokemus jaksamisesta vaikuttivat keskeytymiseen. Oli myös muutamia haastateltavia, joilta puuttui vain pieni osa ammattitutkinnosta. Suurimmalla osalla keskeytymistä edelsivät runsaat poissaolot. Vaikutus kursseilta ulos sulkemiseen tai arvosanoihin. Osalla oli myös useampia yrityksiä jatkaa opintoja. (Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki 2014, Souto 2013 )

10 Koulutukseen hakeutuminen Suurimmat esteet koulutukseen hakeutumiselle oli tietämättömyys siitä, mitä halutaan tehdä, sekä huoli omasta jaksamisesta. Koulutukseen hakeutumista ohjasivat myös aikaisemmat kokemukset opinnoista. Kokemus oppilaitoksen välinpitämättömyydestä. Ajatus siitä, että opiskelee juuri peruskoulusta tulevien kanssa. Toimeentulo. Tietämättömyys tukimahdollisuuksista. Osa ei karenssista huolimatta hakeutunut koulutukseen, koska ei kokenut jaksavansa opiskella, osa haki ja keskeytti. (Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki 2014)

11 Koulutukseen hakeutuminen maahanmuuttajanuorilla Suurimmaksi ongelmaksi nostettiin kielen oppimisen vaikeus. Myös ennakkoluulojen ja rasismin nähtiin vaikeuttavan töihin hakeutumista. Maahanmuuttajataustaiset nuoret olivat hakeneet ammatilliseen koulutukseen osa useita kertoja mutta eivät olleet päässeet koulutukseen. Koulutus nähtiin tarpeellisena kielen oppimisen ja työllistymisen kannalta. Myös oppisopimus nähtiin hyvänä. Pitkät työttömyysjaksot vaikuttivat kielteisesti kielen oppimiseen. Monet maahanmuuttajatyöt ovat myös yksinäisiä töitä, joissa ei opi kieltä. Mahdollisuutta tutustua erilaisiin töihin pidettiin hyvänä. (Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki 2014)

12 Mitä nuoret toivovat? Opinto-ohjaus tulisi aloittaa aiemmin peruskoulussa ja keskittyä enemmän nuoren persoonaan. Enemmän yksilöllistä ohjausta, pidempikestoista tukea, asioihin puuttumista ja kiinnostusta nuoria kohtaan. Erityisesti maahanmuuttajanuoret toivoivat mahdollisuutta asioida henkilökohtaisesti (helpompi tulla ymmärretyksi). Kevyempiä opiskelumahdollisuuksia. Eri mahdollisuuksien tekemistä näkyväksi. (Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellinen tuki 2014, Souto 2013 )

13 Nuorten vankien kokemuksia kouluympäristöstä Koulusta syrjäytymisen ehkäisy on koulussa osallisena pitämistä Kiva kun tulit. Nuoret moittivat koulua siitä, että siellä ei huomioitu heidän kasvuolosuhteitaan. Haasteena säilyttää mielekkyys koulua kohtaan tai rakentaa kannatteleva koulumielekkyys. Kokemukset väärinymmärretyksi tulemisesta ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Varhain alkaneet vaikeudet ja moniongelmaisuus. Tanja Äärelä (2012): Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla. Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan