AINEENOPETTAJIEN ERITYISOPETUS RYHMÄKERTA 1

Transkriptio

1 AINEENOPETTAJIEN ERITYISOPETUS RYHMÄKERTA 1 1

2 SUORITUKSET Läsnäolo kolmella ryhmäkerralla. Aiheet: erityisopetuksen mahdollisuudet, käytöshäiriöt, oppimisen vaikeudet. Mahdolliset poissaolot korvataan vierailuilla muissa ryhmissä. Yhden poissaolokerran voi korvata n. yhden sivun pienoisesseellä teoksesta Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä (Aro, Siiskonen & Ahonen 2007) Oppimistehtävä (1-2 sivua): Tee oman oppiaineesi yhden vuoden opetussuunnitelmasta yksilöllistetty versio. Perustele ratkaisujasi. Lähetä työ sähköpostin liitteenä: mennessä. Jos olet vieraillut muissa ryhmissä, mainitse niistä samassa mailissa. Ryhmäkertojen diat osoitteessa: luokassa opetus 2

3 OPS:n perusteet 2004 Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Suomessa on poikkeuksellisen kattava erityisopetus. Tavalla tai toisella jokainen peruskoululainen on palvelun piirissä vähintään kiertävän laaja-alaisen erityisopettajan kautta. 3

4 Asiakkaita on tullut lisää Erityisopetuksen voimakas kasvu alkoi, kun siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä kaikille yhteiseen peruskouluun 1970-luvulla. Varsinkin laaja-alaisen erityisopetuksen järjestelmä kehittyi, sillä tällä pystyttiin palvelemaan laajempia oppilasjoukkoja kuin perinteisellä erityiskoulu- ja erityisluokkatyyppisellä erityisopetuksella. 4

5 LUOKKAMUOTOINEN EO Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat vuosi er.koul. % perusk. % yht. % pk oppilaat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

6 Vuonna 2008 erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrä yli 8 % kaikista peruskoululaisista. Lähes puolet integroitu osittain tai kokonaan yleisopetusryhmiin. Osa-aikaista erityisopetusta sai n. 22 % kaikista peruskoululaisista. 6

7 Osa-aikaisen erityisopetuksen tilastointi on vertailukelpoista kuitenkin vasta vuodesta 2001 lähtien, jolloin erityisopetusta saaneiden määrää alettiin kysyä taannehtivasti. Tilastoinnissa on mukana myös päällekkäisyyttä luokkamuotoisen erityisopetuksen kanssa. 7

8 Osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaat syyn ja sukupuolen mukaan lukuvuonna pojat tytöt Puhehäiriö Luku- ja kirjoitushäiriö Matem. opp. vaik Vieraan kielen opp. vaik Sopeutumisvaik. tai tunne-el. h Muut vaik. oppimisessa tai muu syy Yhteensä

9 Osa-aikaisen erityisopetuksen ensisijainen syy Vuosiluokka Esiopetus Puhehäiriö Luku- ja kirjoitushäiriö Matematiikan oppimisen vaikeudet Vieraan kielen oppimisen vaikeudet Sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö Muut vaikeudet oppimisessa tai muu syy Yhteensä Peruskoulun oppilasmäärään verrattuna, % Peruskoulun oppilasmäärä

10 Tytöt ja pojat Erityisopetus on ollut voittopuolisesti poikien opetusta meillä ja muualla. Tyttöjä oli lukuvuonna osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaista 39 % ja luokkamuotoisesta erityisopetuksesta 32 %. Sukupuolen lisäksi erilaiset vähemmistöstatukset ovat keskeisiä taustatekijöitä erityisopetukseen valikoitumisessa. 10

11 Mistä erityisopetuksen laajuus kertoo? Paradoksi: erityisopetus on hyvinvointipalvelu, joka lainsäädännössä määritellään oppilaan oikeudeksi. Kuitenkin erityisopetuksella on edelleen osin kielteinen leima. 30 % oppilaista saa jonkinlaista erityisopetusta leimaa? Hyvää: suomalainen koulujärjestelmä on sitoutunut koko ikäluokan koulutukseen voimallisen matalan kynnyksen erityisopetuksen kautta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa ei hallinnollisia siirtoja eikä virallista erityisoppilasleimaa tarvita. PISA-tuloksissa näkyy erityisesti laaja-alaisessa erityisopetuksessa lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisen pulmien ratkaisemiseksi tehty työ. 11

12 Erityisopetuksen strategian toimeenpano > perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden muutokset, voimaan Uutta mm: tehostettu tuki ennen eo-päätöstä, ks. oph:n diat 12

13 Lähikouluperiaate: 17 Erityinen tuki Kun oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle tulee antaa erityistä tukea. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. 13

14 Pedagogisen osaamisen keskeinen rooli: Moniammatillisen yhteistyön tärkeys Oppimisen ja kasvun tasapuolinen huomioiminen Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen tulee käsitellä opettajien pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti 31 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. 14

15 PEDAGOGINEN SELVITYS Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän tulee kuulla oppilaan huoltajaa sekä hankkia oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena Oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehdä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä tulee tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. 15

16 Hallituksen esitys: Pedagoginen selvitys Pedagogisessa selvityksessä todettaisiin oppilaan vahvuusalueet sekä oppilaan oppimiseen ja kasvuun sekä opiskelutilanteisiin liittyvät keskeiset ongelmat. Selvityksessä todettaisiin myös oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio siitä, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Pedagogiset järjestelyt voivat sisältää esimerkiksi oppimisympäristöön, opetus- ja ohjaushenkilöstöön, opetus- ja opiskelumenetelmiin, materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. 16

17 OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmään, OHR, usein kuuluvat erityisopettaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, rehtori, opo ja joskus puheterapeutti, fysio- tai toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, lääkäri jne. OHR:n kokoonpanot ja tehtävät vaihtelevat kouluittain. Kysy koulun eri ammattilaisilta, mikä heidän tehtävänsä on! 17

18 Vanhemmat koulun voimavarana Pidä yhteyttä liikaa ennemmin kuin liian vähän. Vanhempien kuuluu osallistua lastensa koulunkäyntiin. Kerro opiskelun tavoitteista ja vaatimuksista myös vanhemmille. Kerro itsestäsi, kerro miten sinut tavoittaa. Jos pulmia, dokumentoi tapahtumat huolella. Pyydä kollega mukaan palavereihin. Osoita olevasi aidosti kiinnostunut kyseisestä lapsesta. Älä puhu muiden lasten asioista. Säilytä keskusteluyhteys. 18

19 Mitä laaja-alainen erityisopettaja tekee? Tarkkaa tietoa on niukalti. Esim. Poskiparran ym. artikkelissa 1999 todetaan suomalaisesta osaaikaisesta erityisopetuksesta: Special education instruction is mostly the same as general education classroom instruction, the major difference being that in the former, children are taught in small groups. Pupils with the most serious problems are occassionally taught individually. Näitä lauseita on siteerattu myöhemmissä julkaisuissa, koska ei ole parempaakaan lähdettä? 19

20 Työn määrittelyjä AUTTAVA KLIINIS-PEDAGOGINEN neuvottelija, palomies äitihahmo KONSULTOIVA SEULOVA informoija määrätietoinen yksilöön vaikuttaja, perinteinen klinikkaopettaja (Ihatsu ym. 1997) 20

21 Erityisopettajan roolit (Ström, 1995) Opettaja Oppilashuoltaja Ohjaaja Nuorallatanssija Puolustusasianajaja Kasvattaja Resurssihenkilö 21

22 Kopissa vai luokassa? Klinikkaopetus on perinteinen osa-aikaisen erityisopetuksen muoto, jota edistyksellisempänä on pidetty samanaikaisopetusta. Samanaikaisopetuksen didaktiikkaa ei ole kuitenkaan systemaattisesti kehitetty. Erityisopettajan työnkuva samanaikaisopetuksessa voi olla selkiytymätön johtaen avustajan rooliin. Suunnittelu? 22

23 Erityisopetuksen toimintamuotoja Pienluokat, klinikat, samanaikaisopetus, työtiimit, resurssiopettaja, konsultaatioopettaja, koordinaattoriopettaja, työpajat. JOUSTAVAT JÄRJESTELYT! 23

24 YHTEINEN KOULU? Ovatko jotkut oppilaat mielestäsi niin poikkeavia, ettei heitä voi opettaa yhdessä muiden kanssa? Pitääkö opetus järjestää joskus erillisessä ryhmässä? Miten keskeinen merkitys on mielestäsi kasvatusympäristön erilaisuudella (erityiskoulu, erityisluokka)? Onko erillinen kohtelu aina jotakin osapuolta diskriminoivaa? Mitä koulussa pitäisi muuttaa, jotta kaikki oppilaat voisivat käydä sitä yhdessä? (Erityispedagogiikan perusteet, Hautamäki ym. 2002) 24

25 ERITYISLUOKISTA Esy, Emu, Evy, Edy, Eku, Enä, Monimuoto (Joustoluokka), TAO ( EHA) Starttiluokka, Valmistava luokka (maahanmuuttajat) Hyvää: yksittäisen oppilaan tarpeet voidaan huomioida paremmin, mahdollisuus joustoihin on suurempi kuin yleisopetusryhmässä, opetushenkilökunta on erikoistunutta 25

26 Huonoa: leimaavaa, mallioppiminen tapahtuu vain pienen ryhmän valikoituneesta oppilasjoukosta, sosiaalistuminen tapahtuu tähän samaan ryhmään, eriytyminen yleisopetuslapsista alkaa, koulukuljetus tuo lapset usein kaukaa, koulu ei kuulu naapurustoon, yleisopetussuunnitelmassa ei pysytä, oppimistulokset keskimäärin huonompia, opettajat usein epäpäteviä, vaihtuvuus suurempaa oppilaiden ja opetushenkilökunnan keskuudessa kuin yleisopetuksessa, lukuisilla sosioekonomisilla mittareilla katsottuna erityisluokkien perheillä huonoimmat lähtökohdat. Onko erityisluokka ainoa vaihtoehto, jopa säilytyspaikka, kun muualla ei enää pärjätä? 26

27 HOJKS Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma Laaditaan jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle. Laadinnassa mukana ainakin lapsi, vanhemmat, luokanopettaja/-valvoja ja erityisopettaja. Tarvittaessa aineenopettajia, psykologi, terapeutti ym. 27

28 HOJKS Keskeiset sisällöt: selvitys oppilaan tämänhetkisten suoritusten tasosta, oppimisvalmiuksista Selvitys lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista Opetustuntimäärät sekä keskeiset ainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt, erityisesti yksilöllistykset (mukautukset) Maininta tarvittavasta erityisopetuksesta ja muista palveluista Maininta arvioinnista Selvitys erityispalveluista ja arvio niiden tarpeen kestosta Kuvaus opetuksen järjestämisestä sekä opetukseen osallistuvista henkilöistä espoon hojks 28

29 Espoon HOJKS Oppijan vahvuudet Oppimisen erityistarpeet Oppiainekohtaiset tavoitteet ja arvioinnin periaatteet Tarvittaessa siirtymävaihesuunnitelman Koulunkäyntiavustuksen ja mahdollisen tuntimäärän Oppilashuollolliset ja muut tukitoimet Apuvälineet HOJKS -kokouksen päivämäärän, sovitut asiat ja seuraavan tapaamisajan. 29

30 YKSILÖLLISTYS? Eriyttäminen oppiaineen sisällä ensimmäinen toimenpide Kaikkien ei tarvitse tehdä tai osata kaikkea tai samoja asioita Muuta opetustapojasi, muodosta erilaisia opiskeluryhmiä, vaihtele ryhmien koostumusta, muuta oppimisympäristöjä, suunnittele missä, milloin, minkä ajan ja kenen kanssa kukin oppilas opiskelee. Muuta materiaaleja. Kerro mitä oppilaan odotetaan osaavan. Käytä erityisopettajaa. Oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen mukauttaminen vaatii HOJKS:n. Tällöin oppilas siirretään (pysyvään) erityisopetukseen, jossa hänellä on yksilöllistetty oppimäärä ko. aineessa. Yksilöllistys vaatii psykologin päätöksen. Jos oppilas jatkaa yleisopetuksen luokassa, hän on tämän jälkeen integroitu erityisoppilas. WSOY Oppimateriaalit - Opiksi, huviksi, hyödyksi 30

31 OPS /opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_peruste et ;11703;23258;

32 Yksilöllistys OPS:ssa 80,33197,