MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa Väitöskirjatutkimus, 2007 Annele Laaksonen Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Turun normaalikoulu

2 Oma lähtökohta tutkimukseen - Monikulttuurinen Turun normaalikoulu 1980 luvun alkupuoli chileläisiä pakolaisia 1990 luvun alkupuoli vietnamilaiset pakolaiset 1993 paluumuuttajuuteen uusi tulkinta venäjän- ja vironkieliset paluumuuttajat 1993 ensimmäiset Kosovon albaanit 1994 ensimmäiset somalit, yht. 33 oppilasta oppilasta oppilasta oppilasta oppilasta oppilasta oppilasta oppilasta oppilasta oppilasta + 38 (KV) yht oppilasta + 72 (KV) yht oppilasta + 90 (KV) yht oppilasta (KV) yht oppilasta (KV) yht. 448 perusopetus 47 % lukio 19 % koko koulu 38 %

3 Pohdintaa ennen tutkimusta Milloin kysymys oppimisvaikeudesta ja milloin suomen kielen heikkoudesta Maahanmuuttajaoppilaan yli- tai aliarviointi Maahanmuuttajastatus (aiheuttaako erityiseksi leimaamista) Kotoutuminen lapsella, nuorella, vanhemmalla > elämänhallintakeinot / kokonaistilanne Ottaako koulu yleensä huomioon erilaiset oppilaat (oppilas koulua varten vai koulu oppilasta varten) S2-opetusjärjestelyt ja taso vaihtelivat kouluittain Yleisopetus vai erityisopetus / eo-siirrot liian sattumanvaraisia (segregaatio - inkluusio) Turun kaupungin tilanne (erityisopetussiirrot, erityiskoulut)

4 Erityisopetuksen kehittämishanke Turun kaupungin ja Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan arviointi- ja kehittämisyksikön yhteistyöhanke > tutkimus jatkoa hankkeelle Erityisopetus laajenevana koulutienä Turkulainen erityisopetus oppilaiden, vanhempien ja opettajien kokemana (Kivirauma, Rinne & Klemelä 2004)

5 Tutkimuksessa mukana olevat turkulaiset erityiskoulut ja niiden maahanmuuttajaoppilaat Katariina 19 / 20 C. O Malmi 7 / 8 Mikael 6 / 12 Samppalinna 57 / /104 = 86 % Turussa maahanmuuttajaoppilaita siirretty erityiskouluun 11,3 %, mikä on selvästi yli opetushallituksen (2004) tekemän eri kuntia koskevan laajan kartoituksen, hiukan yli 5,7 %

6 Viisi suurinta kieliryhmää neljässä erityiskoulussa albania 22 arabia 35 venäjä 13 vietnam 12 somali 7 yht. 89

7 Teoreettinen viitekehys integraatio - segregaatio (kaksoisjärjestelmä) osallistava kasvatus interkulttuurisuus, moniarvoisuus yhdenvertaisuus elämänhallinta/hyvinvointimalli koulutus- /maahanmuuttopolitiikka

8 Tutkimusongelmat maahanmuuttajaoppilaiden kokemat koulunkäyntivaikeudet yleisopetuksessa maahanmuuttajaoppilaiden kokemukset erityisopetussiirrosta maahanmuuttajaoppilaiden käsitykset ja kokemukset erityiskoulun valmiuksista edistää heidän koulunkäyntiään ja - viihtyvyyttään

9 Metodologia kuvaileva (deskriptiivinen) survey tutkimus kvantitatiivinen mittari tiedon keräämiseen, toteutettiin haastattelumetodilla > aineisto kerättiin kyselylomakkeilla halutusta kohdejoukosta empiirinen tutkimus> yksityistapausten joukosta tilastollisesti pääteltäviä koko populaatiota koskevia ominaisuuksia tai ilmiöitä kuusi summamuuttujaa: oma asema luokassa, opettajaoppilassuhde, koulumenestys ja mahdollisuudet, suhde erityiskouluun, negatiiviset tunteet, erityiskoulu leimaa Kolmiportainen Likertin asteikko: 1= samaa mieltä, 2 = en osaa sanoa, 3=eri mieltä >epäparametriset testit

10 Maahanmuuttajaoppilaiden vaikeudet yleisopetuksessa Oppilaiden kokemat vaikeudet Suomen kielen vaikeudet 49 52,5 Keskittymisvaikeudet 40 44,9 Artikulaatiovaikeudet 25 34,7 Vaikeuksia muissa aineissa 12,2 25 Luokat 7-9 Häiritsin tunneilla 17,5 18,4 Luokat 1-6 Hankaluuksia opettajan kanssa Vaikeuksia engl. kielessä 15 14, ,5 Kulttuurien yhdist.vaikeus 10 10, Prosentit

11 Maahanmuuttajaoppilaiden erityisvaikeudet lausuntojen mukaan Laaja-alainen oppimisvaikeus 52 Kielellinen vaikeus 33 Emotionaalinen ja /tai sosiaalinen vaikeus 27 Tarkkaavaisuusongelma 24 Kielen kehityksen erityisvaik.dysfasia 16 Hahmotusvaikeus Traumaattinen kokemus Lievä kehitysvamma 5 Monivammaisuus 3 Kuulovamma Vaikeudet lukumäärittäin

12 Tutkimustulokset suurimmalla osalla oppilaista (57/ 89) yksilöllistetty oppimäärä kaikilla psykologin, erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto poikien (52) osuus suurempi kuin tyttöjen (37), erityisopetussiirtoajankohta, ikä suhteessa muihin S2- kielen vaikeus - tuki puutteellinen > keskittymisvaikeudet erityisopetussiirtoprosessi epäselvä maahanmuuttajaoppilaille yläluokkalaiset (40) kriittisempiä erityisopetussiirtoa kohtaan kuin alaluokkalaiset (49) erityiskoulukokemukset pääosin myönteisiä (opettajan tuki, pienet ryhmät, läksyihin saatu tuki koulussa; läksykerhot, tasavertainen suhtautuminen) erityiskoulujen tuen osalta ei tullut esiin mitään sellaista, mikä ei olisi mahdollista toteuttaa yleisopetuksessa resursseja oikein kohdentamalla

13 Erityisopetus tulisi järjestää vanhempien mukaan (N=30) , , ,1 12, Lähikoulussa yleisopetuksessa Lähikoulussa erityisluokassa Erityiskoulussa Ei vastausta

14 Eri maissa tehdyt tutkimukset Vähemmistölasten suuri edustus erityisopetuksessa kaikkialla maailmassa, Harry & Klingner (2006) kulttuurierot, erilainen kieli, heikko sosioekonominen tausta opetuksen taso, suuri luokkakoko > suurempi vaikutus kuin kognitiivisilla tekijöillä eli oppimisvaikeuksilla oppimisvaikeuksien diagnosointi vaikeaa (vrt. psyk. testit) kasvatus- ja koulutustausta puutteellinen lähimenneisyyden traumaattiset kokemukset puutteellinen kielitaito, (kielen kehityksen herkkyyskausi ohitettu) identiteetin muutospaine kodin arvot suhteessa valtaväestön arvoihin erilaisia virhearvioinnit voivat johtaa väärin tulkintoihin> erilaisuus voi herkemmin johtaa erityisiin toimiin> erilaisuus koetaan ongelmaiseksi vähemmistössä elämiseen liittyy enemmän riskitekijöitä> ulkopuolisuussyrjäytyminen

15 Johtopäätökset Kielellinen tukeminen Erityistuki, jos kieli ei kehity ja taustalla oppimisvaikeuksia (arviointi) Erityisopetuksen hyvät käytänteet yleisopetukseen (pienemmät ryhmät) Varhainen puuttuminen ja tuki Perus- ja täydennyskoulutus opettajile Opettajien välinen yhteistyö (S2-opett. OMO-, MAI- opettajat) Tutkimuksellinen tieto