PULMIA OPPIMISESSA JA OPISKELUSSA. Etelä-Pohjanmaan Opisto Hanna Ilola

Transkriptio

1 PULMIA OPPIMISESSA JA OPISKELUSSA Etelä-Pohjanmaan Opisto Hanna Ilola

2 MITÄ OPPIMISVAIKEUDET OVAT eri arvioiden mukaan 2 20 prosentilla väestöstä on oppimisvaikeuksia arviot vaihtelevat, sillä asian selvittäminen on hankalaa ja selvitysmenetelmät ovat vielä kehittymättömiä

3 MINKÄLAISIA OPPIMISVAIKEUDET OVAT? LAAJA-ALAINEN ELI YLEINEN OPPIMISVAIKEUS oppimisen hitaus kognitiivisten prosessien ongelmat kehitysvammaisuus KAPEA-ALAINEN ELI SPESIFI OPPIMISVAIKEUS lukivaikeus, matematiikka, päätteleminen, hahmottaminen jne.

4 OPPIMISVAIKEUDEN KÄSITTEESTÄ Oppimiskyvyn häiriössä normaali taitojen hankkiminen on häiriintynyt kehityksen varhaisvaiheista alkaen. Tämä ei johdu pelkästään oppimistilaisuuksien puutteesta eikä älyllisestä kehitysvammaisuudesta eikä syynä ole minkäänlainen hankinnallinen aivovamma tai sairaus (ICD-10)

5 OPPIMISEN ESTYMISTÄ VOI AIHEUTTAA MYÖS motivoitumattomuus heikko itsetunto muistin ongelmat sosiaalis-taloudellinen tilanne päihteiden käyttö marginalisoituminen

6 DEFENSSI- ELI PUOLUSTAUTUMISMEKANISMIT esim. VÄLTTELY VIHAMIELISYYS ARVON KIELTÄMINEN VÄHÄTTELY PUOLUSTAUTUMINEN VITSAILU

7 status yhteiskunnassa marginalisaatio SYRJÄYTYMISEN KÄSITTEESTÄ mukaellen Jahnukainen 2012 eri toiminta-alueiden valtavirta syrjäytyminen

8 LISÄKSI Komorbiditeetti eli vaikeuksien päällekkäisyys Oppimisvaikeuksien moninaisuus Ikääntyminen korostaa oppimisvaikeuksia, toisaalta kompensointimenetelmät ovat kehittyneet

9 TAVALLISIMMAT OPPIMISTA JA OPISKELUA VAIKEUTTAVAT TEKIJÄT

10 LUKIVAIKEUS lukivaikeus ilmenee eri ikäkausina eri tavoin ennusmerkkejä jo varhaislapsuudessa, vaikeudet jatkuvat aikuisuuteen lukemaan oppimisen hitaus, lukemisen ja/tai kirjoittamisen hitaus, lukemisen ja/tai kirjoittamisen työläys lukivaikeuden dynaaminen luonne eli kompensoituva lukivaikeus

11 KUKA SELVIYTYY? Goldberg, Higgins, Raskind ja Hermania (2003) mukaillen lähtökohdat: oppimisvaikeus ulottuu ihmisen koko elämänkaareen oppimisvaikeuden ilmenemiseen vaikuttaa joukko suojaavia tekijöitä, mutta mitä ne ovat? selviytymisen mittaaminen ja kuvaaminen ei yksiselitteistä

12 Selviytymisen perinteiset indikaattorit työllisyys koulutus itsenäisyys perhesuhteet sosiaaliset suhteet rikollisuus päihteiden käyttö yleinen tyytyväisyys elämään psyykkinen terveys

13 Itsetuntemus molemmat ryhmät tunsivat omat vaikeutensa selviytyjillä kyky lokeroida vaikeutensa oppimiseen liittyväksi selviytyjillä oli heille sopiva työ ja sosiaalinen ympäristö paikka elämässä

14 Proaktiivisuus selviytyjillä aktiivinen ote elämään sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti osallisuus yhteisöllisyys johtajuus tunne hallittavissa olevasta elämästä itsenäisyys päätöksenteossa

15 Sisukkuus sekä selviytyjät että ei-selviytyjät kokeneet vastoinkäymisiä, mutta halunneet jatkaa eteenpäin selviytyjät tiesivät, milloin lopettaa selviytyjillä paljon opiskelun keskeyttämisiä joustavuus ei-selviytyjät hakkaavat päätään seinään

16 Realistinen tavoitteenasettelu selviytyjien tavoitteet olivat spesifejä ja mahdollisia, mutta joustavia ja sallivat mahdollisuuksiin tarttumisen selviytyjät rakensivat konkreettisia ja polkuja itselleen selviytyjillä aikainen urasuunnittelu

17 Sosiaalinen tuki tuki, ohjaus, rohkaisu tärkeitä sekä selviytyjille että ei-selviytyjille selviytyjien rooli kehittyi myös tuen antajaksi, ei-selviytyjien rooli ei muuttunut selviytyjät etsivät tukea

18 Emotionaalinen stabiilius molemmilla ryhmillä oppimisvaikeus oli aiheuttanut merkittävää stressiä myös selviytyjät kokivat psyykkisiä vaikeuksia (masennus, ahdistuneisuus, paniikki ) selviytyjät etsivät tietoisesti keinoja selviytyä stressistä ja turhautumisen tunteista (riskitilanteiden tunnistaminen)

19 KUKA SELVIYTYY? (Goldberg et al.) Tietoisuus omasta ongelmasta, mutta ei korostuneesti paikka elämässä on löytynyt Aktiivinen toiminta lähiympäristössä Joustavuus ratkaisuissa (useita koulutuksen aloituksia, työpaikan vaihtoja jne)

20 KUKA SELVIYTYY? Realistinen ja konkreettinen tavoitteenasettelu Välittävä ja hyväksyvä lähipiiri Käytössä tietoisia stressinlieventämiskeinoja

21 MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET liittyvät usein lukivaikeuksiin ja hahmottamisen vaikeuksiin matematiikan perustaitojen heikko hallinta osaamattomuuden tunne automatisoitumisen vaikeus

22 TARKKAAVAISUUDEN VAIKEUDET tahdonalainen tarkkaavaisuus ei-tahdonalainen tarkkaavaisuus tarkkaavaisuushäiriöt ADD AD/HD MBD

23 AD/HD ELI TARKKAAVAISUUS/YLIVILKKAUSHÄIRIÖ kliininen diagnoosi, jonka mukaan henkilöillä on tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta ja ADD vanha termi, käytetään yhä aikuisia diagnosoitaessa, ei liity ylivilkkautta tai impulsiivisuutta

24 TARKKAAVAISUUDEN ONGELMAT NUORUUS- JA AIKUSIÄSSÄ OIREET YLEENSÄ LIEVENEVÄT IÄN MYÖTÄ, 2-4%:LLA AIKUISISTA SOSIAALISET VAIKEUDET VAIKEA SOPEUTUA VAATIMUKSIIN JA ODOTUKSIIN VAIKEUDET AJANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA, ASIOIDEN ORGANISOINNISSA RIITELEE, EI AJATTELE SEURAUKSIA, AGGRESIIVISUUS MOTORISET ONGELMAT PSYYKKISET ONGELMAT(MASENNUS) UNETTOMUUS

25 MITÄ VOIMME TEHDÄ?

26 OPPILAITOKSEN ROOLI? Kuka voi opiskella? Opiskelussa tukeminen Oppimisessa tukeminen Ammatillisen polun löytämisen tukeminen Kokonaisvaltainen tukeminen ARVOKESKUSTELUA: SAAVUTETTAVUUS /ESTEETTÖMYYS/ INKLUSIIVISUUS OPPILAITOKSEN STRATEGISENA PERIAATTEENA

27 ORGANISAATION TASO: Esteettömyys näkökulma kaikkeen toimintaan ja kehittämiseen (strategiat, suunnitelmat, ohjeet) Joustavien pedagogisten toimintamallien mahdollistaminen Erityisohjauksen, lisäohjauksen tms. tarkoituksenmukainen organisoiminen Riittävän asiantuntijuuden turvaaminen Seudullinen verkostoituminen

28 Eri järjestämismuodot eri käsitteet? Erityisopetus Erityisohjaus Lisäohjaus Tukiopetus Henkilökohtaistaminen Yksilöllistäminen

29 YHTEISÖN TASO: Joustavat toimintakäytänteet Yhteiset periaatteet Avoin keskustelu ja tiedonkulku Erilaisia oppimisen tapoja tukevien menetelmien käyttö Vaihtoehtoisten suoritustapojen mahdollistaminen

30 OPETTAJAN TASO: Opiskelijan vahvuuksien hyödyntämienn tutkiva työote Opiskelijan kuunteleminen Arviointitapojen monipuolistaminen Omien materiaalien analysointi Ajan variointi