että vaikka tämä ei rakennukaan raaatai ouden ostovoiman pohjalle, jota Tiainen viime keväänä ehdotti, tämä kuitenkin hyvin oleellisissa

Transkriptio

1 - 2 - että vakka tämä e rakennukaan raaata ouden ostovoman pohjalle, jota Tanen vme keväänä ehdott, tämä kutenkn hyvn oleellsssa kohdn on varsn lähellä stä Tasen ehdotusta ja huomattavast pokkeaa tästä Lex Vlhulasta, Stten tähän maatalouden kannattavuuteen ssältyy velä ^ erkosmääräykset sanlhan ja kananmunen hnnosta, että ne evät saa poketa kymmentä prosentta enempää tuosta ylesestä \ vakautetusta hntatasosta. Mutta muut maatalouden hnnat jätettn vapaan hnnanmuodostuksen varaan Nämä ovat nyt^ptj^ tähtämen tomenpteet> josta suunntteluneuvostossa - mnä.velä kerran sanon - on vallnnut suurn prten yksmelsyys. Nstä on ehkä valmsteluvaheessa oltu er meltä, mutta lopullsessa ratkasussa ne kutenkn a J on yksmelsnä hyväksytty. Stten tulee tämän hetken kstakysymykset, jotka suunntteluneuvosto alkuvaheessa jätt avomeks tapahtuven neuvottelujen varaan. Nstä otan ensmmäseks kysymyksen vent- <r ma^susta^ ventmaksujen määräämsestä, koska se mnun kästyksen mukaan on tämän nyt käynnssä olevan vakaannuttamstomnnan kulmakv. uotsäsa ovat Valkonön jerbfe M. ' l..- -r':-^. ^ ^ ' L v - e - T ^ ;? ^ r

2 - - t* : Ruotsssa ovat ventmaksut olleet käytännössä jo ptkäh- H kön akaa, parsen vuotta, mellä nämä tulvat ensnrnäsen kerran eslle vte keväänä, jollon mellä ol asettu komtea tutkmaan tätä kysymystä ja komtean ehdotuksen perusteella yrtettn saada sa^anlanen järjestelmä vomaan mellä kun ^'^uotss- ' [. - $ tn medän ventpremme kanssa, nn osottautu, että vme kevät ol erttän sopmaton sllon vallnneen epäedullsen tlanteen vuoks ventmaksukysymyksen vomaansaattamseks. Me elmme vme keväänä juur vaalenalus-kevättä, puuteollsuus huomas tlasuuden helle otollseks, maataloustuottaj/en prssä alotettn vss khotus ja sen tulosena ol, että neuvottellut, jolta käytn, näyttvät menevän kokonaan '^pommn", ne evät johtaneet mhnkään tulokseen. Pyrttn mnttäln» ff k ; vapaaehtoseen sopmukseen, koska näytt jo etukäteen selvältä, '- että laka ventmaksusta el maalaslton eduskuntaryhmän l asenteen vuoks kutenkaan saada eduskunnassa läp. Tosasa r- tästä lalltuksesta on nmttän se, että se vme keväänä el ollut mkään enemmstöhalltus, koska sen takana e ollut maalaslton eduskuntaryhmä, ja tämän tesvät myöskn sakn. Jyt käv kutenkn nn, että kun neuvottelut alotet- ventkapltallstlt ja sen vuoks mellä e ollut mahdollsuuksa lakn, vaan medän täyty tyytyä sopmukseen ss, joka anto melle van 6 mljarda markaa nätä ventmaksuja vastaan ja nstä 20 %.,2 mljarda men hlnnantasausrahastoon. ^yt on kutenkn osottautunut, että ventmäärät ja - hnnat ovat nousseet sen verran, että tuo määrä nousee kakkaan hukan yl ö mljardn ja sltä hlnnantasaukseen saatavat rahat non SK:.

3 - 2 -,3 -,4 mljardn 'narkkaan. yt pdettn kutenkn vättä- ] mättö''nänä ja mahdollsenakn kokonaan tosenlasen ventmaksun määräämstä, mutta halltuksen prssä kutenkn lähdettn stä, että yrtettäsn jälleen vapaaehtosta sopmusta, koska ss lan akaansaamnen varskaan nn nopeassa järjestyksessä kun ols ollut välttämätöntä, tosn sanon lnnarauhan päättymseen, e näyttänyt mahdollselta ta näytt anakn / hyvn vakealta. Kun eduskunta kokoontu vasta syyskuun pävänä, n akaa ols ollut kakkaan snä kolme ta vajaat kolme vkkoa lan kästtelyyn ja eduskun^ssa ols varmast ryhdytty stä jarruttamaan, nn että laktetä ols ollut hyvn vakeaa saada tätä kysymystä ratkasuun., öopmusneuvotteluja käytn kvaassa tahdssa, asetettn vkon tavote, että sen ptenpään asaa e kästellä, jotta jäs akaa aäan eduskuntakästtelyyn, ja tuloksena ol sopmus, jossa ss ventteollsuus stoutu suorttamaan vapaaehtosella vuoden akana auhdannepdätyksä sllatä, sopmuksen ens selluloosasta, puusta, puuhokkeesta, papersta j a kartongsta ja stten sahatavarosta yhteensä 23 mljarda markkaa* aslcseks otettn tämän «vuoden tonen/j^pljännes, sen hntohn lsättynä 600 markkaa pnokuutneträ koht - tlmä sen vuoks, että ventteollsuus M t e pääss lkaa srtämään suhdannemaksua kantohntohn, vastaavast, jotta tuotanto e penentys, nostettn ykskkömaksu, ss pnokuutmetrn maksu 900 markkaan, ja nällä edellytyksllä saatn stten sopmus akaan. Sahatavarolle määrättn SUl3LAX standardn maksuks markkaa ja edelleen määrättn, että 50 /o täten kertyvstä varo sta tulee valtovallan käytettäväks hnnantasaukseen. Loput käytetään välakana met-^ jj Jl

4 . 3 - aätaloutta edstävn tarkotuksn ja palautetaan stten astettan takasn vuosna 959, 960 ja 96, HOf tätä sopmusta vodaan tetyst arvostella, nnkun tover "ntkanen täällä tek, ja sanoa, että tänä e ole «tyydyttävä» Mnun täytyy kutenkn neuvottelussa mukana olleena sanoa, että tämä mnun kästyksen mukaan on korken mahdollnen, mtä vapaaehtosta sopmustetä ol akaansaatavssa. Kun» K:?-.U! >«4. t. l n! ) f j' l SAK::n taholla estettn epälyksä ja ajatuksa, että ols mahdollsuus saada korsea^matkn suhdan ne maksut kaptalstelta! nn me kehotmme JSAKsoa omaa tetänsä koettamaan käydä nätä neuvotteluja ja panostamaan hetä, jotta me olsmme ss tällä sopmuksella saaneet enemmän akaan, mutta skäl kun tedän, nsmä neuvottelut evät kutenkasn johtaneet tuloksn. Eräänä syynä ol tetyst se, että akaa ol kovn vähän käytettävssä. Suurn ermelsyys tässä ventmaksussa loppuun ast ol se, että me yrtmme saada myöskn tätän vuoden sopmusta ' tarkstetuks sten, että tämän vuoden mä-lrä ols nostettu kaksnkertaseks, ss 2 mljardn, ja stä 50 % hnnantasaukseen. ö mljarda markkaa, bhen ne evät suostuneet mllään. He vetosvat shen, että valtovalta on tehnyt sopmuksen ja r l :! m he ptävät sltä knn, että valtovallankn täytyy kunnottaa sopmuksansa. Jos he nyt peraattessa myöntyvät tähän, nn hellä e ole stten mtään taketa stä, että stten taas uutta sopmusta, josta nyt neuvotellaan, valtovalta kunnottas yhtään sen enempää ja että saatettasn pan tulla esttämään vaatmuksa myöskn sen tarkstamsesta. lo, ovathan nämä tetya- j l [ t näkökohta, jolla hedän kannaltaan on tettyä merktystä. ^

5 - 4 - shen mnä ja me valtovallan neuvotteljat emme saaneet muutosta akaan, mutta kutenkn panmme erävän melpteen velä neuvottelukunnan pöytäkrjaan. Se nyt kutenkaa e auttanut mtään. Tällanen on sa kysymys ventmaksusta, vastapanoks tämän vuoden sopmukselle me ss samme r '-P }j akaan sen, että ventteollsuus suorttaa ennakkoa 7 mljarda markkaa, joten mellä on tämän vuoden vmesellä neljänb ksellä käytettävssä hnnantasauksn nata ventsuhdannerahoja, ventmaksurahoja kakkaan 8,3 mljarda markkaa. Ho skäl kun me vomme, enkä mnä epäle, ettekö votas//, hettää lae markknolle, nn täytyy tämän summan vakuttaa myös hntojen ja maksujen kehtykseen. Hntavranomaset ovat lausuneet epälyksä, että tämä summaa e votas käyttää, mutta jos me ulotamme sen koskemaan esm. myöskn koksn hntojen tasausta ja polttopuden hntojen tasasta, esm. rahtalennuksna, nn mnä uskon, että tämä summa suurn prten vodaan käyttää v l anakn nn tasasest, että se huomattavalla tavalla vakuttaa hntatasoon, kävänä puolena on tetyst se, että ens vuonna jää hnnnantasauksn käytettäväks van non 4,5-5 mljarda markkaa. Sopmuksen prn on nmttän tarkotus ulottaa velä vaner, jonka määrää on tässä vaheessa hukan vakeaa arvoda, mutta mnä uskosn, että se sasmme hnnantasauksn velä non 500 mljoonaa markkaa, nn että mellä S ols ens vuonna käytettävssä non 5 mljarda markkaa. Jos nyt kansanvälnen hntakehtys kulkee shen suuntaan, mhn se on kulkemassa, tosn sanoen alaspän, nn hnnantasausvarojen tarve ens vuonna e ole tetenkään yhtä suur kun nyt krtllsessä vaheessa. ^ässä sopmusneuvottelussa on ana nn, sllon

6 - 5 - kun aoplmustetä pyrtään tatkasuun, että kun sopmus on tehty, nn vodaan het sanoa, että stä tehtn heman lan huono, että ols ollut mahdollsuus saada enemmänkn.. Mnun mustuu tässä yhteydessä meleen eräs kasku juutalassta, juutalassta vaatekauppasta sanotaan, että parafl keno aheuttaa helle melharma on mennä het maanantalaamuoa'puöttenuäuettua ostamaan juutalaselta ja maksaa hänelle puvusta sen hnnan, mtä hän stten lopuks pyytää, koska hänelle on tärkeää saada tuo cal)a päätetyks, ja stten juutalanen on onneton koko vkon, kun häntä harmttaa, että epäs tullut pyydetyks enemmän, / lo, me olemme tässä pyytäneet enemmän, mutta emme ole saaneet, nn että snä suhteessa vomme olla rauhallsa. Olsko lansäädäntäte johtanut parempaan tuloks-^en, sanoa, mutta maalaslton kantaa nähn stä on mnun vakea ventmaksukysymyksn ajatellen vakavast stä epälen. Stten ovat pyöreälle puutavaralle asetettavat ventmaksut. Puutavarakaptalstt ehdottvat neuvottelussa, että lms ' pyöreälle puutavaralle asetettasn ventmaksuks öoo markkaa pnokuutometrltä. >o, se ol nn selvä läpnäkyvä pyrkmys saattaa hedät, ss nämä suuryhtöt yksnomasks asakkaks nällä pyöreän puutavaran markknolla ja stä tetä ss srtää metsänomstajen kannettavaks tämä ventmaksu, että shen e menty, vaan«setuttn slle kannalle, että sen maksun ptäs olla 400 mk/^m^. Uyt vedettn ensn kssanhäntää - lekö puolueshteer Lesknen stä selostanut-(kokouksesta: Kyllä!) - jossa päädyttn shen, että tämä maksu ols 300 mk/p-m^ pyöreälle puutavaralle, änusta ols tärkeämpää tässä asassa tuo pyöreän puutavar^ventmaksu, nn että mnä en katsos nyt" (ft" jtty n

7 - 6 - a stä nn suureks vahngoks, os se menee 300 markkaan, sllä ^^ tämä 8u:n':]a käytetään kokonaan metsän tuoton parantamseen ja muhn stä tarkottavn tomenptesn ekä stä hnnantasaukseen käytettäväks tuls yhtään, nn mellä nmenomaan kulut taj aprejä edu s taval la ryhmälle e ole nn kovn suurta ^^ knostusta tähän hysymykseen. Tämä tulo tuottas nyt tuon m 300 markan mukaan pnokuutometrltä puoltosta mljarda markkas «'^tten ovat hntapolttset tomenpteet. Estettn, että hntasäännö stelyä tketaan velä tostaseks ja toseks, että hntojen alentamsta varten snä mele ssä suortettasn seuraavat tomenpteet. Enskskn ylmäärästuont, joka nouss kokonasarvoltaan 3,5 mljardn markaan. Tähän ylmäärästuont n ssältyvät mm. seuraavat tavarat: lakanakangasta 950 mljoonan markan m : arvosta, patjakangasta 30 ml.joonan markan arvosta, pyyhellnakanggsta 40 mljoonan markan arvosta, puuvllalankaa 50 mljoonan, mesten, nasten ja lasten vllasukka 50 mljoonan, mesten pukukankata 500 mljoonan, suojapukukangasta 38 m- ^^ '. joonan, vllalennkkankata 200 mljoonan, vuorkankata 5 mljoonan, tuul- ja sadetakkeja 20 mljoonan, kylpytakk- kangasta 8 ja petesatna 20 mljoonan markan arvosta. Vodaan kysyä eräden nmkkeden kohdalla, mnkä vuoks ne on tähän ssällytetty, sanotaan nyt esm. kylpytakkkangas. mutta estetään, että se helpottaa kotmasen teollsuuden mahdollsuuksa valmstaa jotakn kpeämmn tarvttuja tekstlejä ja sen vuoks nämä määrät on otettu tähän luetteloon. Tämä ylmäärästuont, jota varten tuomen Pankk on jo myöntänyt 2 mljoonaa puntaa.,2 mljarda markkaa ja johon parhallaan»uu lssensshakemuksa suortetaan^ tulee tovottavast vakuttan rt-

8 - 7. maan osaltansa hntoja alentavast. Ja nyt se on ehtnyt jo vakuttaa sen, että tsknalustavarota on jonkun verran lmestynyt tskn päälle ja ntä pyrtään myymään kreest pos, koska ss kauppaat laskevat, että hnnat alenevat ja he kärsvät tappota. Tosena hntapolttsena tomenpteenä ols ajatellut E.. M suhventoden postaralsett mnulla e tässä yhteydessä ole ykstyskohtasempaa esmerkkä sen lsäks, mtä mnä äsken^mantsn mm. kokssta ja halosta,»^tä tetyst pyrtään ulottamaan ens sjassa kakkn yälttämättömmpn tuonttavarohn. ötten sosaalm^j^e^rctä kehotetaan suorttamaan tutkmuksa muden hntojen alentamseks ja eräs esmerkk tämän työn tulokssta on ka tämän pävän lehdssä ollut nähtävänä, nmttän ravntolahntoj en alentamssta, lrätä mutakn alennuksa on näköprssä, josta tover Huunonen vonee antaa tarkemman selvtyksen. «; A^g^} Mellä suunntellaan stten myöskn ylellsyyskahvn hnnan alentamsta. Sehän on nyt markkaa klolta. Suunntelmaneuvosto on ehdottanut.000 mar?:an hnnan alennusta klolta, vakka tämä määrä tuskn menee läp, mutta tämän alennuksen merktystä votaneen arvoda ss sllä, että jos hntaa alennetaan.000 markalla klolta, nn se merktsee 5 mljaddn narkan veehennystä kahvkulussa kuluttajlle. Sdelleen ehdotetaan hntavalvonnan tehostamstomenptetä, jotta on selostettu jo sanomalehdssä, mm. ss kuluttajen omatomsuutta tässä hntavalvonnassa, radotedotukset ja hntavalvontavranomasten lsäämnen. Ajankohtasn hntapolttsn tomenptesn kuuluu f.-- v: maatalouden tuottajahntojen ja tukpalkkoden ennallaan pysyt-

9 , ' ' y - y., Nv j- ' '.. «j ' M J A U l v Sen jälkeen tulevat tomenpteet verotuksen tännen. Se on maataloustuottajen ehto tämän järjestelyn hyväksymseks. helpottamseks. Ensnnäkn ehdotetaan tuloveroa helpotettavaks sten, että lokakuun alusta enna kkopdätyks stä väl ennettäsn 0 Toseks halltuksen ols tehtävä estys lanjnuutokseks, jonka mukaan kuluvan vuoden lopullsessa verotuksessa nykynen O l B j palkkatulojen vähennys korotetaan 5.lks. Ja komannekg: halltuksen ols tehtävä esty lanmuutokseks, jonka mukaan vuoden 952 alusta luken tomeenpannaan verokomtean ehdottama veroastekon alentamnen non 30,a;lla. On estetty eräs arvo, että nämä verohelpotustet määrät rahasssa arvotuna tetävät non 4,5 mljarda markkaa. Stten ovat tomenpteet lkevahtoveron alentamseks. "Halltuksen ols tehtävä estys lkevahtoveron mlattamsesta sten, että lkevahtoverosta vapaden tuotteden luetteloon l.! fc l luken lsätään eräät erkseen määrteltävät, ylesest käytetyt kulutust?rvkkeet, kuten jalkneet, työkäsneet, työvaatteet, sukat ja puuvllakankaat. Mnulla on stä ykstyskohtasemp luettelo mukanan ja estettäklsn se nyt tässä, A- ^hen kuuluvat: pohjanahka, työrukkaset ja hevosvaljaat, työ-,» käyttö - sekä nuorson ja Jasten jalkneet, nhn luettuna myös kumterät ja kumteräsaappaat sekä tabsstf meaten, nasten ja lasten tehdasvalmsteset puuvllaset suojapuvut ja puuvllasesta suojapukukankaasta valmstetut työtaktj mflsten, nasten ja lasten sukat lukuun ottamalta luonnonslkkä ja c K nylon- ta vastaava aukkaj valkasemattomat puuvllaset lakanakankaat ja lakanatj puuvllakankaset pyyhelnakankaat ja 't;

10 t tl frs nästä kankasta valmstetut pyyhelnat; puuvllaset patjakankaat, sekä maanvljelyskoneet ja nden osat. Ja tämä lkevahtoveron postaznnen, sen tuottama hyöty on arvotu non 2,5 mljardks markaks. ;jtten on kysy^nys huoneenvuokren järjestelystä» Ercla pahmpa sekkoja tässä tasa.pano-. vakaannuttamsjärjestelyssä on asumskustannukset, john on erttän vakeaa päästä knn, jduskunnan porvarllnen enemmstö säät vme huhtkuussa lan, muutt vuokralaka, jonka perusteella ol ss nostettava vuokra kesäkuun alussa ja uudelleen syyskuun alussa ja tuon lan muutosten mukasest ols tänä vuonna velä suortettava vuokrankorutus, joka merktsee non 25 '/on korotusta* ös se vuokrandeks, jonka perusteella se lasketaan, on nous- H h» 'A. sut 440:een, ja jos se nousee oyl tasof 350,.. nn sllon ols lan kukaan suortettava tarkstus. Nyt suunntelmaneu- yhdellä kertaa e subventota saa postaa. Se merktss katastroofa. -nussa on lyhyest sanottuna vakntunut se käs- t- «M vosto on päätynyt shen, että korkokannan alentamsella ja ndeksä laskettaessa määrättyjen Jcntestöpostojen kuoletukset * huomoden päästäsn nn lähelle vuokrandeksn 350 psteen k- t- määrää, että vuären korotuksn tänä vuonna e ols ryhdyttävä, ja suunntelmaneuvosto ehdottaa stä. jnä tulenkn nyt ktltlllsmpään kysymykseen, kysymykseen subventoden postamsesta ja uuden elnkustannusndeksn perustasta. Tämä on erttän vakea kysymys ja se on arvontkysymys hyvn huomattavassa määrässä, ne olemme olleet yksmelsä SAEC:n edustajen kanssa auunntelmaneuvostossa, että tl Ml (. f ys. tl tys sekä subventoden postamsesta että uuden elnkustannus- \ LlAMj

11 ndeksn perustasta, että se on nn paljon arvlontkysy^nys ja rppuu stä, mten tomenpteet suortetaan, että vasta sen perusteella vodaan ratkasta, onko palkansaajlle edullsempaa, että elnkustannusndeksn perustaks määrätään lokakuu tänä vuonna vako tuo kolmen kuukauden keskarvo. Se on kokonaan l l M tä stä, ettekö pyöreän puutavaran asettamnen ventsäännös! - -f! l arvontkysfnys. Jos lähdetään esm. stä, että subventota e ensnkään posteta lokakuun akana, nn sllonhan^lokakuun merktsemnen loojlla on palkansaajlle edullnen, koska subventoden postamnen stten marras- ja joulukuulla kohottaa tätä 00:a merkttyä ndeksä ja saattaa hedät lähemmäks seuraavaa palkankorotusta. Jos tätä pyrks perusteellsest selvttämään, se on nn monmutkanen laskutomtus, että shen e lene tässä yhteydessä syytä puuttua, utta joka tapauksessa, olpa nn ta nän, nn mnä olen tullut shen tulokseen, että täytyy lähteä stä, että myöskn palkansaajen on osallstut- j tava nähn vakaannuttamskustannuksn, 'm m] Mnä tulenkn nyt lopuks kysymykseen näden ratkasujen tärkeydestä. Asetan kysymyksen stä, mtä kukn pääntressryhmä maksaa vakauttamsesta. Sdellä on käynyt selvlle, että ventteollsuus maksaa 23 mljarda markkaa suhdannepdätyksn ja antaa nstä puolet, ss,5 mljarda markkaa käytettäväks hnnantasauksn - 7 mljarda markkaa jo tänä vuonna ennakkoon, maatalouden maksamlsjuttua on vehän vakeamp arvoda, mutta on syytä huomoda, että subventoden postamnen merktsee maataloustuottajlle tettyä menetystä sen vuoks, että he ovat voneet nyt myydä kallmmalla ja ostaa ylesestä kaupasta tselleen halvemmalla tuotteta. 'oseks e ole epälys

12 - - telyn alaseks vakuttas kantohntohn. Se vakuttaa lmesest nhn, ja todstakoot!nedän penvljeljäprt sen paremrun. Mnulla on se kästys, että vakka se e kokonaan tuota vnentmaksua, 300 -markkaa vastaavalla määrällä pnokuutonetrtä vakutakaan, nn vakuttaa se kutenkn osaks. Osaks srtyy tsmä suurlle puuteollsuukslle määrätty ventmaksu myöskn kantohntohn, vakka huomattavast penemmässä määrässä. - Tämä on nähdäksen maatalouden osuus nästä vakaannutta- 'f, "f lm! S'.'' >\\ mskustannukssta.. _ ^ l Palkansaajen osuudesta mnä olen päätynyt shen tulokseen, että se on non ndekspstettä. «! Kun me teemme nyt ratkasua, nn rne emme vo kästtääksen ajatella van kolmen kuukauden peroodlla, vaan medän täytys ajatella hukan ptemmällä peroodlla, lähteä stä, että ylenen maalmantlanne e muutu nykysestään, vaan että kehtys hljalleen kulkee tasottumsta ja laukeamsta koht, ^ämä tomenpteet vakuttavat vasta puolen vuoden kuluttua ta ehkä ens kesään mennessä koko vomallaan ja koko panollaan! '. ja sne ast medän lmesest täytys jaksaa odottaa harktaksemrre, mtä tämä järjestely kokonasuudessaan merktsee (Kokouk^eata: Mkä maataloustuotannon osuus on tässä?) ~ mnähän l sanon, että snä on subventoden postamnen, mssä ne tetyst menettävät, ja toseks pyöreän puutavaran asettamnen v ventsäännöstelyn alaseks ja ventmaksujen määräämnen sekä pyörelälle puutavaralle että jalostetulle puutavaralle (Kokouksesta: Mnä tarkotn pstessä ta mljardessa! Jyvät tovert, se on ylvomanen tehtävä, mnä luulen, että kukaan e pysty suoralta kädeltä shen vastaa-aan, täytyy lähteä a-!t

13 lf.' - 2. tä, että 36 tuntuu sellä. Kun stten tätä kysymystä tarkastellaan, mnä lopuks kysysn, mkä on tonen vahtoehto, jos tätä e hyväksytä? ^etyst tässä vodaan asettaa se varaus, että ne, jotka ovat hotaneet neuvotteluja ja hotaneet asota tähän ast, hotaneet ntä huonost ja että jos epäljät olsvat ovat olleet -.f tse ntä selvttämässä, nn he olsvat saaneet enemmän (Kokouksesta; Sehän se onkn! Se on arvontkysymys enkä mnä halua mllään tavalla korostaa stä, että tätä asaa on nyt nn ernomasest hodettu. On kutenkn yrtetty parhaamme. On yrtetty se, mkä on sunkn votu. Se on ollut sellasta puskupana medän osaltamme sekä suurteollsuuden kanssa että vmeks maatalouden kanssa. Tämä asahan ol vmeks ellen, nnkun hyvn tedetään, maalaslton eduskuntaryhmässä knn ja näytt jo yhteen akaan sltä, ettevät ne mene ratkasuun. - LOf jos me.jätämme tämän arvontkysymyksen pos, nn tetyst tähänastslle asan hotajlle vodaan antaa epäluottamuslause ja panna uudet asaa hotamaan, mutta tonen vahtoehto on se, että kokocmuahalltusta e hyväksytä. Tähänastset, tehdyt sopmukset raukeavat, koska mm. ventteollsuus on asettanut ehdoks, että he ovat tässä mukana van snä tapauksessa, että koko ohjelma hyväksytään. On sllon lähdettävä alusta alkaen käymään nätä neuvotteluja. J'o8 ne evät stten onnstu ekä kokoomushalltusta aynny, tulee nflato, palkankorotuksa 'l varmast saadaan lsää, mutta mnää verran nstä on hyötyä, sen me vomme arvoda tähänaststen kokemusten perusteella. Joka tapauksessa on tedossa raskata tasteluja, josta mellä -t?

14 mm t f, r u h o h^tr-a j a: On suunnteltuja kokouksen työjärjestykseen merktty, e/tä näden selostusten jlkea pdettäsn ruokalutauko. Hybnekn on jo kuuma ja jo/anen on erno::asen hyvä kokemuksa vastaavalta ajalta vme vuonna. : ;? tetyst tovoo pääsevänsä l/kkeelle. Rttäsköhä/ 45 mnuutta ruokatao'ok3 va rtäs/kö ottaa koko tuntv l/otan, että lmf täältä samasta talosta/saa kyllä ruokaa. Lesk yen;!)n usko, että kapfnattaa jostakn 5 mnuutsta kln^a. -^ se ruoka tule n/n kovn nopeast, snusta ols pa/emp alstua shen, e/ttä jatketaan kello 9. Puh/e enj o h t a j a: 2hkä on paremp nn. KeskevtetÄ^n a - '" MJ f:»,»

15 -»»a \. < Lt^xJUtt-f O- fú d n tv / CXc^ Qtuo «^ v Í 2 - rfj

16 . 'J V. rr^ s ' 'r^rtj^^^c ^v-cx^^v^^^

17 «rf ^ Cl^. m : n fr.«'^ - J n;

18 oír: ls." '» JB. ^» ". V V v^wfv - t-í* >.- "- S >. r -..-» V '.-f.-í * / -- e. j.. ' í V - ; ~ l ' ^ j, r» r ''T-- -.L -j -L' ' s ' ' 4 ' ' * t, 'r-! -f ;V.. - :» ', -í \ Ä í.'. - V " ' ^ f \ J v ft. ' r J U*' - :. ^ k M '..j-- > -y. ' - MHW \ à r ^ " n «, " í--,.'-'v. T * y- í 4. t s t TW ^ L. ' V r. V - ' K'j -«í. V f:l:l ^l.vtí.í 'Jç. (T, -

19 4l «; ttaataloaroollttlsa tarsmrtcaa» #. f Lalcl xdaataloustuotannc saxmattavuudeoq turraanxlsesta ols hy- vgfl^täva Tlalaen Ja Vrolasen laatman fcoaqgromlsalehdotuksto Mkalsrao, tal/jätettä^^aj^n^^ ja SAKn edustajen muodcaman tolxakunnan yaljnlsteltavaks. Palkannauttjolle luvatun kon^ensatos suort t and seks Ja subventoden asteettaseks postamseks ols lepäylljan kuluttajahntaa alennettava non 5 markaua, Sllon tärken ravntoane lepävlja p ols vähävarasten saatavssa nykystä, halvempaan hntaan Ja korvas osaltaan stä, että he^elr^hyödy^eron '. m J ottavast/^ärt^acr. Lepävljan hnnanalennuksesta Johtus, että väkrehut ols myytä^ vastaavast alennettuur hntaan, Jollonka Tdhävaraset leh män, san Ja kanojen ptäjät sasvat sten tuotantokustannukslaan alennetuks. j] ; Latotaloustuot^lle nykyään or nmllä naksetta^t tuotantota syöntpalkklot ols suortettava asanonaslle sananauurusna palkkona Jokasta tuotan^eläntä kdhtl Ja suortettava tuotantj)tqrvkkelna ekä rahassa. Sllon ne menettäsvät psteostojen luonteen Ja muttulslvat tuotantopalkkoks koska tuotantotarvkkelden lsääntyvä käyttö aheuttaa vastaavast tuotantokustan- '!» s nusten alenemsta Ja tuotannon kohoamsta Maahan ols hankttava nykysn määrn verraten kakslnker* tänen määrä väklannotteta Ja Jaettava ne vljeljölle samansuurusn^^ Uusa varoja tähän el tarvta, vaan votasn tarkotukseen käyttää tarvttava osa nykysstä subventlovarolsta«tällä tavon toteutettasn lnnarauha sopmuksessa luvattua hntatason nousun kompensomsta entstä halvenxolla elntarvkken den hnnolla, e rastettas köyhln lä väestöplrejä subventoden m

20 2 postamsesta J6ttttrlla elntarrldcqd«hntoje corotutaua Ja daatattasn penvljeljät aamttroxosoe ascoaaa ooureop«. m tlojen omstajen kanssa xaataloadelle r70tmettqt8t& tuo» tontopal^ocostat Kamla alennettasn tuotantokustanmkoa Ja akaansaatasn nn suurta zaaa* Ja lerjataloaotuotteden tuo^ tarmon nousua että maanne tuls ooataxaseks tärkeapn kot* raoassa tuotottavn elntarrk^sln n^hdon«tällä setellä on ntktsen malraanpolttsen tlanteen valltessa ensarvonen merktys n en omaan kulutta Javäestölle«UUdelleon on velu huomautettava että täml^ ohjelman toteuttamsta varten o tarvta uusa varoja«httuä cun n/lqrsä psteostohn epätaxkotdcsenmukosest kllytettyjä varoja käytetään okon. HelsngssB» syyskuun 8 pävf 95«kA : Zt P u s a -.f *n l < -<. :. mm ': V-jJ'..'-^v.-',':.'. >..

21 '.T ; t - s T _ - PÖYTÄKRJA Suomen Sosaldemokraattnen Puolue r.y:n Puolueneuvoston kokouksesta,.joka pdettn sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän huoneessa Hellngssä Eduskuntatalossa sunnuntana, lokakuun 2, pävänä 952 alkaen kello. rf ^ Kokouksessa johtvat puhetta puolueen puheenjohtaja Eml Skog Ja varapuheenjohtaja Matt Lepstö sekä shteerenä tomvat kunnallsshteer Aaro Mäkelä Ja tedotusshteer Yrjö Saarsto. 3 Kokouksen avaus Puolueneuvoston kokouksen avas' puoluetomkunnan puheenjohtaja Eml -Skog lausuen seuraavaa: Arvosat puolueneuvoston Jäsenet' Vme keväänä valttu puolueneuvosto kokoontuu ensmmäseen :) kokoukseensa. - Lausun puolueneuvoston Jäsenet sydämellsest tervetulleks tähän neuvonptoon. Samalla tovon, että me puolueneuvoston Jäsenet tunnollsest Ja uskollsest hodamme seuraavan kolmvuotskauden melle uskottua tärkeätä tehtävää. Tovon myös, että puolueneuvoston, puoluetomkunnan Ja eduskuntaryhmän yhtestyö saatasn mahdollsmman luottamuksellseks Ja hyväks. - Puolueneuvosto kokoontuu nän pan puoluekokouksen Jälkeen Johtuen stä, että on varsn tärketä ylesluontosa asota, * Jotka Joutuvat lähakana ratkasuvaheeseen. Sellasa lähnnä ovat vuokren korottamskysymys, maataloutta koskeva tuotantotukkysymys, verokysymys ja eräät sosaalset kysymykset, josta asuntokysymys on tärken, sekä tetenkn myöskn työllsyyskysymys. Nästä kysymyksstä usemmat tulevat lähakona halltuksessa f eslle, joten on tärkeätä, että eduskuntaryhmä Ja halltusryhmä '

22 l'! r' t l, : 'V- - Sl ' < : H f;,;;. k. ' l: «l' V ' B!: O! saavat puolueneuvostolta tarpeellset ohjeet. Myös halltuksen osttanen uudstamnen tulee tänä syksynä ka Jollakn tavalla eslle. Erätä mnsteretä, anakn ulkomnster, tulee jättämään pakkansa, joten uudet henklöt on saatava hedän tlalleen. Uudelleenjärjestelyn yhteydessä on ajateltu lsätä sosaldemokraatten vakutusta halltuksessa sten, että 7 pakan sjasta saatasn 8 (Kokouksesta: Se on oken'). Mten nämä järjestelyt stten ykstyskohtasest tulevat akanaan hodetuks, stä on lan akasta tässä puhua. Myös ylespolttselta kannalta on välttämätöntä punnta nykystä tlannetta ja puolueemme asemaa snä.puolueemme on lähes kaks vuotta yhtä mttaa ollut edustettuna halltuksessa, joten saattaa lmetä väsymystä halltuksessaoloon puolueen jäsenssä. Tosaalta on todettava, että paljon hyvää halltuksessa on saatu akaan, kuten nflaaton pysäyttämnen ja palkkojen tasapanottamnen ym. Ovatko palkansaajat joutuneet kärsmään enemmän kun muut klpajuoksun vamenemsesta on asa, jota on paljonkn pohdttu, varsnkn ammattyhdstyslkkeen keskuudessa. Jos asa nn on, on se tulevasuudessakn jollakn tavalla korjattava. Mnusta kutenkn tuntuu, ette pahempa epäkohta tällä alalla ole syntynyt. h T' T J d ajan. Ovatpa asat muutama kertoja kehttyneet nnkn kreks, että halltus on ollut hajoamstlassa. Nän uhkas käydä vljan hntakysymyksessä, vuokren korottamskysymyksessä ja pyöreän puun kontrollkysymyksessä vuos stten. Vakeukssta huolmatta ols melestän nykynen halltuskokoomus pdettävä kutenkn koossa, mutta ehdoks on kutenkn asetettava, että tämän hetken vakeat kysymykset, vuokrakysymys ja maatalouden tuotantotuklak, ratkastaan sten, että palkansaajen edut tulevat tarpeeks huomoduks. Jos nästä vakeukssta tyydyttäväst selvtään, vodaan yhtestyötä jatkaa mahdollsest seuraavn» vaalehn saakka. Nätä kysymyksä tullaan täällä kokouksessa laajemmn koskettelemaan puolueshteern alustuksessa, joten nstä e tällä kertaa enempää. Sen lsäks täällä järjestöpolttsen katsauksen esttää järjestöshteer Puskala ja puolueen taloudellsesta asemasta antaa selostuksen taloudenhotaja Paananen. Lausun tedät, puolueneuvoston jäsenet, velä kerran tervetulleks. Samalla lausun sos.-dem. mnstert - onkos ntä täällä (hlpeyttä) - prtomkunten edustajat - varmast ovat täällä - puoluelehten edustajat, eduskuntaryhmän edustajat ja puolueen tlntarkastajan puheenjohtajan tervetulleks' Julstan puolueneuvoston kokouksen avatuks. 4.;? ' ' (. ^ (l ' >' 4 ' 'j y " n:' j -j' f s! ' -Jj;! f \, Yhtestyö halltuksessa on muodollsest ollut hyvä. Mutta stä kovemmn ovat kästykset törmänneet vastakkan varsnkn. maataloustuotteden hntojen tukpoltkan taka. Suurn hall- Nmenhuuto tuskumppanmme maalasltto on stkeäst ajanut varakkaden maa- Shteer Mäkelä tomttaa nmenhuudon. talouspren asaa ja etuja, kun taas me sosaldemokraatt sn- Nmenhuutoluettelo on otettu pöytäkrjan ltteeks (lte n:o l). nkkääst olemme ptäneet kuluttajen ja mudenkn vähäväksten puolta. Tällanen jatk-uva 2-3 markan "juoksuhautasota" on raskasta ja voma kysyvää työtä. Esmerkknä von manta, että vljan hnnan nostamskysymyksestä tasteltn parn kuukauden Nmenhuudossa todettn possaolevks: puoluetomkunnasta: K.-A. Fagerholm, Aku Sumu, Martta Salmela- Järvnen, Unto Varjonen, Hannes Tanen ja Olav Lndblom. puolueneuvostosta: Vhtor Huhdanoja - tlalla varajäsen M.E, Lehtnen. l. l:

23 - J. 2. Kokouksen lallsuuden toteamnen Kokouskutsu on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks (Lte n:o 7. e) Menettelytapavallokunnan valtsemnen Menettelytapavalokunnan Jäsenks valttn Kaarlo Tammnen Turusta, Kalle Matlanen Vuoksenlaaksosta, Onn Kauknen Mkkelstä Erkk Lndfors Tampereelta, Antero Väyrynen Oulusta, Vljo Puheenjohtaja totes, että tästä kokouksesta on puolueen sään- Vuornen Senäjoelta, Matt Lepstö Helsngstä, Aarre Smonen Hel- «töjen 40 :n mukaan lmotettu puolueneuvoston Jäsenlle kertokr- sngstä Ja Vänö Lesknen Helsngstä. jeellä kaks kertaa, vmeks syyskuun 25 pävänä. Ja että kokouksessa olvat kakk puolueneuvoston Jäsenet läsnä. Nän ollen todettn kokous päätösvaltaseks päättämään puolueneuvoston kokouksen kokouskutsussa mantusta asosta. Kokoonkutsujaks valttn Kaarlo Tammnen. 8. Läsnäolo-okeus t;lt '} M 5. Kokouksen järjestäytymnen Seuraavlle läsnäolo-okeutta anonelle myönnettn läsnäolookeus kokouksessa: Martta Salmenoja, Rsto Nem, F.A. Lehtonen, Pentt Heno- a) Puheenjohtaja nen, Antt Seppänen, Tovo Parvanen, Vlho Väyrynen, Otto Lesk- ' Merkttn, että puolueen sääntöjen mukaan puolueneuvoston nen, Bruno Sundman, Ragnar Lönnqvst, Leo Lehtonen, Olav Järvelä, kokouksen puheenjohtajana tom puoluetomkunnan puheenjohtaja Eno Wuokko, Tammnen, Onn Hltunen, Vktor Levy, Arvo Paasvuo- Eml Skog Ja varapuheenjohtajana puoluetomkunnan varapuheenjohta- r, Torst Tovonen Ja Krst Tovonen. --l l, ja Matt Lepstö. 4. b) Kokouksen shteert Anomusluettelo ltteenä (Lte n:o 5). Puoluetomkunnan ehdotuksen mukaan valttn shteereks 9. JJ kunnallsshteer Aaro Mäkelä Ja tomtsja Yrjö Saarsto. Työjärjestyksen hyväksymnen ;» 5. c) Pöytäkrjan tarkstajat Pöytäkrjan tarkstajks valttn Paavo Kv Ja Jorma Tuomnen. Puolueneuvoston Jäsenlle ol Jaettu työjärjestysehdotus kokouskutsun mukana. Työjärjestys hyväksyttn. (Lte nro 4). " t '. d) Ääntenlaskl;^ Selostus puolueen taloudesta tl ); ll^r :fv: Rl Päätettn valta neljä ääntenlaskjaa. Ääntenlaskjoks valttn Frans Ketola, Sulo Ojanen, Arv Snlpaasl Ja Valo Klpö. Esteltn työjärjestyksen 8:s asla: Selostus puolueen taloudesta. V '

24 Taloudenhotaja Paanasen selostus on otettu ltteenä pöytä- yrtys kun snä, että nflaato päätty tämän vakauttamspolt- krjaan (Lte n:o 5). kan kannalta lan nopeast. Sllon tul tenä alotteentekjölle Asan Johdosta käydyssä keskustelussa käytettn seuraavat eteen, ja se pakott puolueen tähän asaan puuttumaan. puheenvuorot: Mtä stten tulee tuohon 20 mjoonaan'markkaan, joka on Vaa-! Tammnen : Tästä saa sen kästyksen, että puoluetomkunta on erttän vomakkaast pyrknyt tukemaan ernäsä lkeyrtyksä ja myöskn puolueen hallussa oleva tomtaloja, ekä san työväentalolle annettu, nn se on puolueen omstama talo (Kokouksesta: Hyvä sjotus'.). Tässä tapauksessa ols pan jouduttu huutokauppaan, elle korjaustyötä ols pantu alulle. sunkaan stä ole muuta sanottavaa kun hyvää, skäl kun nden To r V n e n : Melestän on sentään hyvä, kun tällasesta s- vastneena on reaalomasuutta. jotustomnnasta on kysymys, että asaa e kutata avan vatololla. rl \ jr s Ols kutenkn tovonut, että puoluetomkunta ols vonut laajemmn tukea maaseudulla rappotumstlassa oleva työväentaloja. Lahtnen: Lähnnä kntyy huomo Vaasan työväentalon suurn sjotuksn ja Pohjolan Pesulan kohdalta kuulemmme valtavn summn. Onko nyt loppuun ast tosaankn laskettu, että varsnkn tuo Pohjolan Pesula on sellanen yrtys, johon kannatt puolueen nän vomallsest mukaan mennä? Olko puolueen tosaankn, Usen tehdään lennokkaast prustukset, mutta e huomata stä, että tarvttasn paljon varoja. Suunnttelu on tärkeätä. Suunntteluasteella ptäs jo tähdätä shen, että työväentalohnkn on saatava lketomntaa sen verran mukaan, että talon varsnaset menot saadaan sllä petetyks. Ojanen: Puoluetomkunnan on velä kerran käännyttävä krjelmällä työväenyhdstysten puoleen ja annetta/a tedoks, että puolue e vo taloudellsest tukea työväentalojen rakentamsyrtyksä. H l A! M asallsta mennä tähän nän suurlla summlla mukaan? Mellä on tär- Työväentalojen korjausrahasto ratkasee aka suurelta osalta ky- keämpäkn tehtävä. Täällä eräs tover knntt huomota maaseudun symyksen vanhojen työväentalojen korjaamsesta. Ja se on enssjasen työväentalojen kunnon kohentamseen. Vaasan täsessäkn prssä on tärkeä kysymys. S urm useta sellasa taloja. - Tovosn, ette puolue lähts tälle telle ja että hyvn vakavast harktaan, ette tule stten takaskuja. A. Smonen : Kun Pohjolan Pesula täällä Helsngssä perustettn, nn sen syntysanat lausuttn helsnklästen puoluejärjestöjen tomesta. Koska asan läpvemnen sekä kaupungn er elmssä f r Lesknen: Tover Lahtsen epäly on han okea. Roh- että myöskn luotonantajapressä tek tovottavaks yhtön osakekan- kenen korostaa stä, mtä Paananen sano, että puoluetomkunta e nan järjestämsen sellaseks, että snä ols mukana näkyvnä sel-.m s. lä l sunkaan ole etsnyt tällasta Pohjolan Pesulan tapasta nvestontkohdetta, vaan me olemme joutuneet tlannetta arvostelemaan lähn- laset Järjestöt, jota e voda ptää puoluejärjestönä, nn tämä lenee ollut se pääsyy, mnkä vuoks yhtöön otettn mukaan par sel- fe C' f! ; f, kh nä Helsngn sos.-dem. kunnallsjärjestön ja Sos.-dem. Keskusteluseuran kannalta. Melestän se eaole muussa suhteessa epäonnstunut lasta Järjestöä, Jotka täällä äsken keskustelussakn vlahtvat esn. T a m m n e n : Tällasten asoden arvosteluun e mellä puo- '

25 lueneuvoston jäsenllä ole kovn suurta mahdollsuutta ja okeutta, sllä me emme vo tehdä kovn paljon varojen hankkmseks puolu- ajattelee, kunka paljon ols votu nällä raholla tehdä esm. leh- eelle. Ymmärtääksen se on puoluetomkunta, joka nämä kymmenet mljoonat pääasassa hankk, joden nvestonnsta nyt on kysymys. K v On.valtettavaa, että tlanne on kehttynyt shen, että puolueen on tarvnnut Pohjolan Pesulaan varoja sjottaa. Se e ole medän tarkotuksenamme alun pern ollut, vaan me olemme uskoneet shen, että me vomme tse asan hotaa. Ellemme ols saa- dstön hyväks työtä vastaavanlaslla uhraukslla. Kutenkn näyttää nyt olevan nn, että tässä työväenlkkeessä merkllsellä tavalla unohdetaan medän lehdstömme. Mellä on lostava esmerkk tältä vuodelta esm. Yhtesmanos Osakeyhtö, jonka puolue melko lalla omstaa. Tämä latos teettää työnsä suurelta osalta muualla kun työt väen lkelatoksssa ja se lmottaa myöskn porvarllsssa lehds- ' ' sa. )' m '< V'! j P l : m n > \ f- '.'. 5 C..! V f! f. f J neet puoluetta mukaan, ols medän ollut myytävä tämä latos Helsngn kaupunglle, jollon me olsmme menettäneet mahdollsuudet saada rahaa myöhemmässä vaheessa tämän latoksen kautta. Me yrtmme eräässä vaheessa kaupungn takuuta lsäluotolle, mutta stä synty suur polttnen juttu. Porvarllset sanomalehdet ryhtyvät krjottamaan, että "Helsngn kaupunk jälleen kannattamassa sosalsten lkeyrtyksä", ja tämä joht shen, että Lesknen: On varmast perää snä, mtä melle varsnkn mekälästen lehten taloudenhotajat altuseen valttavat, että sekä kunnat, jossa mekäläset ovat enemmstönä, että varsnkn mekäläset lkelatokset jollakn tapaa "unohtavat" mekäläset krjapanot. Kun vähän asota tutktaan, e ptäs kutenkaan lottelevast puhua, ette lehdstölle puolueen taholta anneta pennäkään.. f f.t ; ' V 'k ' 'm f f porvarllset ryhmät valtuustossa säkähtvät evätkä olleet valmta asaa ratkasemaan. Kun tlanne kehtty tällaseks ja ol to- Päätös : Puheenjohtaja tulkts keskustelun nn, että vfs l k dennäköstä, että valtuuston päätöstä e ols enää seuraavassakaan vaheessa saatu lävtse, katsomme parhaaks yrttää omn vomn hotaa asa, ja tällön käännymme puoluetomkunnan puoleen. Hyvä ol, että puoluetomkunnalla ol mahdollsuuksa auttaa metä, sllä me olemme täysn vakuuttuneta stä, että kun tämä latos saa- puolueneuvosto hyväksyy puoluetomkunnan tomenpteet ja taloudenhotajan selostuksen.. Järjestöpolttnen katsaus l l l Ml daan pyörmään, asa vodaan hotaa, ja ptkällä tähtämellä katsoen mellä on mahdollsuuksa saada stä varoja, jolla vomme tukea järjestöjen tomntaa. 9 Järjestöshteer Puskala estt kokoukselle järjestöpolttsen katsauksen. * Puskalan alustus on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks (Lte Teermäk : Puolue on joutunut kään kun pakkotlaan, n:o 6). h!; 5 r stomaan kymmenä mljoona markkoja mm. tuohon pesulakysymykseen. Me emme nmenomaan lehdstön taholla, jonka puolesta mnä tämän puheenvuoron käytän, vastusta tällastakaan tlanteen hotamsta, s' Alustuksen johdosta käydyssä keskustelussa käytettn seuraavat puheenvuorot:

26 Lahtnen : Jyväskylässä ol vkko takapern kunnal- Kohta "Sotakorvauksen päättymnen»t k lsväen neuvottelukokous, Jossa ol er puollta maakuntaa vähän Asan Johdosta käydyssä keskustelussa käytettn seuraavat valle 200 edustajaa. Sellä tulvat Juur samat asat eslle, ja puheenvuorot: F- - ne otettn maakunnassa myöskn suurella nnostuksella vastaan. Torvnen : Tässä mnä haluasn tehdä huomautuksen Päätös : Järjestöshteer Puskalan katsaus merkttn palkkapoltkkaa koskevaan kysymykseen. M ; V tedoks Ja hyväksyttn. Nn kun tässä laajassa selostuksessa käv lm, on sosaldemokraatten pdettävä knn stä, että mnkäänlasta palkkavyö- >! «2. ryä e saa tapahtua. Kutenkn näyttää sltä, että valton vrka- 't K, Ylespolttnen tlannekatsaus Seuras estyslstan 0. asa: Ylespolttnen.tlannekatsaus, Jonka estt puolueshteer Lesknen. Puolueshteer Lesksen katsaus on erllsenä otettu tämän pöytäkrjan ltteeks (Lte n:o7). mesten pressä vomakkaast lkehdtään palkkojen korottamseks. Tämä vakuttaa kunnallslatoksn Ja nden vrkaljohn. Ennen kakkea ovat hyökkääjnä korkeata palkkaa nauttvat. Josta sanotaan, että Jos nlle par kolme palkkaluokkaa nostetaan, nn ptäähän penpalkkasllekn nostaa Joku tonn. On tunnustettava, että ntä palkkoja on nostettava. Mutta nyt :fj? - nt b J l \ KästtelyJärJestyspäätös; Asassa päätettn käytäväks ensnnä yleskeskustelu, mnkä Jälkeen alustus kästellään kappalettan. on nähtävä se, että mtenkä stten halltaan kentällä yleensä. Sllon Joudutaan rstrtaan. Raskaan työn tekjän kohdalla valltsee paljon suurempa epäkohta velä kun vrkamesten kohdalla. Kuukkanen : Tässä sanotaan svulla 2 "on palkkatlan- Y l e s k e s k u s t e l u u n e kukaan pyytänyt puheen- teen ylestä kehtystä pdettävä tyydyttävänä". Ehkä on. Jos asaa vuoroa. Y k s t y s k o h t a s e s s a kästtel.yss ä kohdat "l. Ylestä", "Tlanteen taustaa", "Nykytlanteen ylesarvostelua", "ll. Talouspoltkkamme nykyhetken kehtyslmöstä", "Konjunktuurvahtelut",."Kansantulon kehtys" Ja "Hnta- Ja palkkatlanteesta" hyväksytään keskustelutta. Varapuheenjohtaja Matt Lepstö ryhty Johtamaan puhetta. Merkttn. katsotaan koko maan talouspoltkan kannalta, mutta tosasa on se, että vme akona on ollut havattavssa Jatkuvaa hpvää palkkatason laskua. Urakkatöstä on entstä suuremmassa määrn luovuttu Ja srrytty tunttyöhön. Esm. metallteollsuudessa. Joka noususuhdanteden akana ol 80-prosenttsest urakkapakkanen, on nyt usemmlla työpakolla muuttunut täydellsest akapalkka valltsevaks. Ss todellsuudessa on teollsuudessa srrytty urakkatöstä tunttöhn. Joka merktsee ansotason huomattavaa laskua. Tähän ols syytä knnttää vakavaa huomota, sllä vakaannuttamsen ' S. h\ eteenpän vemnen työväestöä tyydyttävänä e ole ajan mttaan mahdollsta Juur tämän taka.

27 Hl ^t; Ketola: Tarkotuksen ol puuttua juur tähän samaan asaan, mtä tover Kuukkanen to esn. Tämän vuoden tarkstukset esm. Juur metallteollsuuden kohdalla osottavat sen, että akapalkkohn on srrytty yhä enemmän ja tämän vuoden ansotaso varmast ens vuodelta tulevassa verotuskalenterssa tulee näyttämään laskua. Melle on vuosen mttaan selvtetty, että kun sotakorvaukset päästään oh, sen Jälkeen vodaan valton budjetta supstaa l l terö on antanut hnnankorotuksen 0 markkaa klowatta kohden Rhmäen sähkölatokselle. Tänä pävänä sellä on tästä asasta kansalaskokous, Jossa kommunstt varmast laatvat hyvn Jyrkkäsanaset ponnet On hmeellstä, että tämmöselle sähkölatoksellekn annetaan tällaset hnnankorotukset. Joka vakuttaa 0 markkaa klowatta koht penkuluttajlle. E ss hme, että palkkatyöläset myöskn knnttävät tähän kysymykseen huomota. '! ls' U Ja verohelpotuksa mahdollsest saada. Nyt kutenkn osottau- N l s s o n : Mnä olsn kyllä tapuvanen tukemaan Kuukkas- tuu, että Jatkuva nousu on käynnssä van. Ja tästä asasta a- ta snä, että nästä palkkatlastosta e pdä tehdä lan ptkälle l!' l: A nakn mellä pän keskustellaan nykyhetkellä kakssa pressä. Puolueshteer Lesknen : Verohelpotukset ovat tetyst puheenaheena, mutta en mnä veläkään oken Jaksa kästtää, että Jos me kerran pdämme tärkeänä ptää lapslsä nän korkena, työllsyysmäärärahojen varauksa nän korkena, koska se näden polttsten olosuhteden valltessa varmast Johtas shen, että melle tärketä sosaalsa menoja supstettasn. Tetyst Jonknlanen lasku ols tervetullut. menevä Johtopäätöksä. Kun tässä taulukossa svulla sanotaan, että elnkustannusndeks on noussut 000 pstettä Ja palkkandeks non 2000:een, tämä ols merknnyt stä, että reaalanäo ols noussut vuoteen 958 verrattuna 00 Kun kansantulo samaan akaan on noussut van 50 se merktss stä, että hyvn suur osa kansantulosta ols srtynyt palkkatyöväen puolelle. Tämä.tetyst e pdä pakkaansa, varsnkn kun volyym on non 50 % Ja ennen sotaa lkku välllä. Kyllä reaalansot ovat Jatkuvast nousseet, mutta evät kylläkään ollenkaan snä suhteessa, kun vos uskoa tämän palkkandeksn perusteella. ' ( h O J a -n e n : Hnta- Ja palkkakysymysten kohdalla knntän Ss Johtopäätöksä nästä tlastosta e yleensä voda vetää, sllä m huomota, kuten Kuukkanenkn, shen, että palkkatason kohdalla on tapahtunut alenemsta avan snä muodossa, kun täällä Kuuk- mellä e ennen sotaa ollut luotettavaa palkkatlastoa. Ja stähän se Johtuu. kanen mants. Mtä stten hntojen lkkumseen tulee, nn se on varmast lmö. tl Mnä knntän hntapuolella myös shen huomota, että Jota on pdettävä hyvn vakavast slmällä., : J 'K! Jatkuvast on annettu hntojen korotuksa huolmatta stä, vakka palkkaohjepäätöksen mukasest palkat on Jäädytetty kerta kakkaan. Mnua hmetyttää se, että e ole knntetty huomota sanottuhn hpvn hntojen korotuksn. Tässä kaks esmerkkä, ntä löytää vakka kunka paljon. Stten ottasn erään sekan, joka on nurkkakuntasuutta, mutta Jolla on ehkä ylestäkn merktystä, mutta joka polttsessa melessä on hyvn vakea kysymys rhmäkeläslle. Mns- Palm: Hnta- ja palkkakysymyksestä mnä asettusn myös samalle kannalle kun tover Kuukkanen. Mtä taas täällä verotuskysymyksestä manttn, olen mnä snä avan täysn er meltä. Vältön verojen helpotus- e Johda ekä tule johtamaan sellaseen tulokseen, että stä asanomanen tunts saavansa -taloudellsta hyötyä. Verotuskysymyksessä on päästävä tulokseen tosta tetä. Vommehan nähdä, kun kästtelemme nätä veronumerota, mllä tavalla ne kootaan: mellä on lkevahtovero se

28 ^ m m m m J T,f' vero, Jonka alentamseen mellä on pyrttävä. Yhtenä turhana avustusmuotona pdän stä, että penteollsuut^ L e h t n e n : Lyhyest sanosn sähkön hntaan, kun mekäläset joutuvat kunnallsssa elmssä nätä asota kästtelemään, ta on käyty tukemaan avustukslla. Penteollsuudelle ols ollut että kolmen vuoden ajan pyysmme sähkön hnnan tarkstusta ja samalla haettava ensnnäkn markknamahdollsuuksa. veden hnnan tarkstusta mnäeröstä, emmekä saaneet, ja kun loppu- l: JU m. l t m!! Skog; Hpvät hnnankorotukset ovat tetyst lketä, ja ntä on, nn kun on manttukn, lmesest lahtunut. Tedän kutenkn, että Huunonen on kyllä kovalla kädellä nätä hotanut. Mutta on todettu monta kertaa sama, mtä tover Nlsson sano, että kakssa tällasssa asossa on vakeaa lman klpalua ptää ntä kurssa. Mtä stten palkkapoltkkaan tulee, nn lmesest snä on epäkohta olemassa, kun kakk on jäädytetty. Mutta tämähän onkn tarkotettu tämän hetken tlanteeks; e kyetä halltsemaan ja saamaan Järjestystä täällä taloudellslla markknolla akaan, elle ole Jonknlasta pysähtymstä. Torvnen: En sunkaanrnä tarkota stä, että palkkakuoppa e jossakn tapauksessa ols tarkstettava. Me tedämme hyvn, että palkat laskevat ruumllsen työn tekjöltä, joden palkka e ole nn sdottu kuukausansoon, vaan työn tuloksn. Mtä tulee verotuskysymykseen, nn snä nässä olossa ka on oken se kanta, mkä on estetty. Jos me lähtsmme henklöve- l W jen lopuks asa tul ratkastuna, nn se merkts veden hnnossa 0 markkaa penkuluttajlle ja 2 markkaa suurkuluttajlle ja sähkön hnnossa 8 markan hnnan nousua. Muuten olsmme verovarolla olleet pakotetut ptämään yllä kumpaakn latosta. E vo kunnallsssa elmssä mukana olevana muuta kun todeta, että täytyy saada kustannuksa vastaava tulos. Vastuuntuntosessa kunnallspoltkassa täytyy ottaa olevat asat ja olot huomoon. Nämä latokset akonaan olvat kunnlle hyvä tulolähtetä. Nyt ne ovat muodostumassa avan pänvastasks. Nän olemme sellä yrttäneet tätä poltkkaa tällä kohtaa hotaa (Kokouksesta: Se on okenl), ja luulsn, että se on okeata sosaaldemokraattsta kunnallspoltkkaa. K u u k k a n e n : Haluasn velä lyhyest knnttää huomota erääseen SAK:n kannalta tärkeään sekkaan, ja se on palkkasäännöstelypäätöksen uusmnen. Sehän on ollut ptkän akaa vrellä. Asa % uhkaa jäädä vhreän veran alle odottamaan ptkäh tähtämen ohjelmen ratkeamsta. Tlanne on nyt sellanen, että monlla alolla on joudut- '< ' ' t. ; ( rotuksa pudottamaan, se e ole anakaan medän kannaltamme katsoen eduks. Mnun tovomuksen ols se, että tässä puolueneuvoston ko- ffv. tu tekemään päätöksä, jotka ovat rstrdassa palkkasäännöstelypäätöksen kanssa, koska e ole votu erätä vrheellsyyksä valltsevassa palkkausjärjestelmässä jatkuvast ptää vomassa. Sten syntyy va- kouksessa tuls hyväksytyks, että puolueen johto ja eduskuntaryhmä seuraavat tarkast palkkapoltkkaa, ekä snä lähdetä tällä kertaa ykslöden ja yksen ryhmen palkkoja köröttelemään. ^ k kea jänntystla nden palkannauttjaryhmen keskuudessa, jotka ovat sdotut tukast palkkasäännöstelypäätökseen Ja Jolla e ole mnkäänlasta varaa palkkojensa korjaamseen. Tällasen tlanteen jatkumnen!r on työntekjötä ärsyttävää, elle palkkasäännöstelypäätöstä saada nn Puheenjohtajaks srty jälleen Skog. joustavaks, että vrhesn saadaan korjauksa akaan. Keskustelu julstettn päättyneeks.

29 Päätös senaan hyväksytään. : Päätettn yksmelsest, että kappale sella., : Kokous päätt yksmelsest, että kohta hyväksytään. Päätös Alustusestyksen seuraavasta kohdasta ". VentteoHsuudes. ta ja ulkomaankaupasta" käytn keskustelu, jossa puheenvuoroja käyttvät Vljo Kuukkanen ja Penna Tervo. Keskustelu on otettu tä- ^ män pöytäkrjan ltteeks (Lte n:o 8). Alustusestyksen seuraavassa kohdassa "V. Asunto- ja vuokrakysymys" käytn laaja keskustelu, jossa käytettn 7 puheenvuoroa. Puheenvuorot on pkakrjotuspöytäkrjana otettu tämän pöytäkrjan ltteeks (Lte nro ). Päätös: väksytään. Keskustelun päätyttyä päätettn, että kohta hy^l. Puheenjohtaja totes, että pyydetyt puheenvuorot on loppuun käytetty. Keskustelu julstettn päättyneeks. Edelleen Alustusestyksen seuraavasta kohdasta "V. Työllsyydestä" käytn keskustelu, jossa puheenvuoroja käyttvät Vljo Kuukkanen ja Sulo Ojanen. Keskustelu on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks (Lte n:o 9). hän totes, että keskustelun akana on käytetty 7 puheenvuoroa. Yhdessäkään puheenvuorossa e alustuksesta pokkeavaa ehdotusta ollut selväst tehty, mutta ol kutenkn muutamssa puheenvuorossa estetty sellanen kanta, että vuokra e ptäs korottaa. Hän ehdot- > : L" > t ö. Keskustelua on sen akana srtynyt johtamaan E. L e p s - t, että asassa suortetaan koeäänestys. Hän totes, että tover Kuukkanen on puhunut vuokren korotusta vastaan ja häntä on ensmmäsenä kannattanut tover Romppanen. Koeäänestys hyväksyttn. lafj f n Merkttn. P ä ä.t ö s : Keskustel julstettn päättyneeks. Puheenjohtaja kutsu ääntenlaskjat toteamaan äänestyksen tuloksen ja tek seuraavan äänestysestyksen: Ne, jotka hyväksyvät alustuksen, äänestävät "jaa", ja ne, jotka ' Keskustelun akana e tehty mtään kannatettua joten kohta hyväksyttn. muutosestystä, ovat Kuukkasen ehdotuksen kannalla, äänestävät "e". (Kokouksesta: Ekö käsennosto rtä'.) Kohta "V. Kotmarkknateollsuuden ja tuotannon vakeukssta" hyväksyttn keskustelutta. Äänestysestys hyväksyttn. Koeäänestys suortettn kädennostoäänestyksenä. J! m Alustusestyksen seuraavasta kohdasta "V. Maatalouspoltkan Päätös : Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totes, että pulmakysymyksä" käytn keskustelu, jossa puheenvuoroja käyttvät Mkko Hult, puheenjohtaja Matt Lepstö, Nls Nlsson ja Penna Ter- «puolueneuvosto ol valtavalla äänten enemmstöllä hyväksynyt alustuksen, ts. puoluetomkunnan estyksen. VO. Keskustelu on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks (Lte n:o 0) Hyväksyttn huomautuksetta. Pyydetyt puheenvuorot todettn loppuun käytetyks ja keskustelu julstettn päättyneeks.

30 mm? 7-7rVt^r* ' - Alustusestyksen seuraavassa kohdassa "V. Muta hota- lutlasuus. Jossa tätä asaa perusteellsest pohdttn. Sellä mattoma suura kysymyksä" käytettn lukusa puheenvuoroja. tyydytyksellä todettn erkosest puolueverkoston aktvnen osal- Jotka on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks (Lte n:o 2). lstumnen tähän kampanjaan. Ja tästä keskustelusta mnä san sen P ä ä t ö s : Keskustelu julstettn päättyneeks. Kohta hyväksyttn yksmelsest. Kohta "X. Julknen talous ja fnansspoltkka" hyväksyt- kuvan, että tosaankn puolueen jäsenstö ols lopulta herännyt kästtämään myös medän polttsen nuorsotomntamme välttämättömyyden yleensä sosaldemokratan eteenpän vemsessä. Melestän tover Lesksen alustuksessa on avan oken todet- f. tn keskustelutta. tu, että mellä on hyvn paljon aktvsa vanhemman polven sosal- Alustusestyksen seuraavassa kohdassa "X. Halltuskysymys" käytn keskustelu, joka on otettu pkakrjotuspöytäkrjana tämän pöytäkrjan ltteeks (Lte n:o 3). demokraatteja, joden lapset evät ole medän järjestöjemme rvest sä. (Kokouksesta: Huonon kasvatuksen tulos) Ja sen vuoks medän ptäs ensn katsoa perhettemme vanhempjra, että medän lapsemme olsvat mukana. Jos me laskemme, että mellä on puolueessa 6O.OOO - Keskustelu julstettn päättyneeks jäsentä, ptäs lapsa olla 2-5 kertaa se määrä. Stä saam- l.' P ä ä t ö s : Kappale hyväksyttn ja myöskn sen mukana ne järjestelyt, jotka on manttu halltuksen täydentämsen suhteen, todeten, että kyseessä on puoluetomkunnan suunntelma. me pohjan, kunka suureks nuorsolton ptäs pasua tässä maassa. Haluasn sanoa maaseudun osalta, että se on yks medän synkkä luku varsnkn nuorsotyön puolesta. Shen on vakuttamassa varsn- -' Kohdat "X. Kansanvälsestä tlanteesta", "X. Kansan- kn maaltapako, nuorson srtymnen teollsuuskeskuksn. Esm. välnen sosaldemokrata" ja "X. Puolueemme asema" hyväksyt- krstllset järjestöt ptävät hyvn tarkkaa huolta stä, ketkä tu- f tn keskustelutta. levat maaseudulta asutuskeskuksn, ja koettavat saada hetä mukaan- l Alustusestyksen kohdasta "XV. Nuorsokysymys" käytettn seuraava puheenvuoro: t p sa. Sen sjaan medän järjestömme vakutus e yleensä nähn nuorn ylety. Varhasnuorsokysymykseen ols knntettävä juur maaseudulla erkosta huomota ja saatava nuorso-osastoja perustetuks maa- K u u k k a n e n : Tästä nuorsokysymyksestä jo järjestö- seudun työväenyhdstysten keskuuteen. Esttäsn, että nuorsolle shteer Puskala järjestöpolttsessa katsauksessaan mants, lähetettäsn nyt uusttu nuorsolton äänenkannattaja Vhur. Sen mutta koska se tul tässä erkseen eslle, nn ehkä on paras ptäs ssältönsä puolesta pystyä klpalemaan muden nuorsojulka- tämä asa kästellä tässä yhteydessä. sujen kanssa. Se on lsäks ylesasultaan täydellsest uusttu. Haluasn nmttän ensn knnttää huomota shen kampan- % Keskustelu nuorsokysymyksestä julstettn päättyneeks. jaan, joka mellä parhallaan on käynnssä "Nuorson marraskuu" nmsenä kampanjana, ja todeta, että mellä ol juur tässä e- P ä ä t ö s : Kokous päätt, että alustuksen nuorsotomntaa len llalla sos.-dem. nuorsojärjestöjen edustajen neuvottelu- koskeva kohta hyväksytään. f

31 Puolueshteer Vänö Lesksen esttämä puoluetomlcunnan alustus ylespolttsesta tlanteesta katsottn loppuun kästellyks. maassa sälytettävä täystyöllsyys ja samalla ehkästävä erällä taholla esntyneet pyrkmykset ansotason alentamseen. Mkäl olosuhteden pakosta Joudutaan työllsyystötä Järjestämään, on työkohteet valttava kansantaloudellsest tarkotuksenmukasella 7, k 5. tavalla. Kokouksen julklausuma 2. Maan vakavmman sosaalsen epäkohdan muodostaa edelleen asuntopula. Sen postamseen on nyt kesktettävä entstäkn tehok- '' Puheenjohtaja Skog anto puheenvuoron puolueshteer Vänö Leskselle, Joka esttel- Julklausumaehdotuksen seuraavast: kaammat tomenpteet asunnon tuotanto-ohjelmalle on vvytyksettä luotava lansäädännöllnen pohja. Rakennuskustannuksa / Lesknen : Mnä en tedä, mstä syystä tuo Tammsen on jatkuvast alennettava mm. toteuttamalla asuntotuotantoa rast- Kalle tuntee kanoutta ekä tse esttele tätä, mutta kyllä tämä tavan lkevahtoveron postamnen. Samalla kun uusen asuntojen on' valokunnan vsautta, anakn se on hyväksynyt sen: vuokratasoa täten alennetaan, on epäsuhdetta uusen ja vanhojen '.l - '.» "Hyväksyen puoluetomkunnan Ja sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän tomnnan puolueneuvosto katsoo, että pyrkmystä ta- talojen vuokren välllä tasotettava sallmalla vuokren korotus kohtuullsssa rajossa ja tarkotuksenmukasest porrastettuna. n l':- loudellsten olojemme tervehdyttämseks on nykysellä pohjalla 3. Eduskunnalle äskettän annettu verolakestys. on saanut Jatkettava. Tämä on kutenkn mahdollsta van sten, että hal- 4 muodon. Joka sellasenaan e tyydytä sosaldemokraattsta puolue- t -Jt ltuspuolueet lojaalst täyttävät halltusohjelman stoumuk- väkeä. Ertysest on shen ssältyvä ehdotus kunten keskusra- set. Tässä suhteessa on esntynyt halltuspuoluessakn oppostota, Joka pahast hattaa halltuksen ssästä yhtestomntaa. Maalmanmarkknolla tapahtuneen suhdannekäänteen Johdosta haston perustamsesta Ja kunten verotulojen osttasesta srtämsestä tähän rahastoon täysn epäonnstunut. Hekkovarasten kunten tukemnen on Järjestettävä tosn, tarkotustaan paremmn vas- ; fj' r ^M taloudellnen tlanteemme on huomattavast muuttunut. Se lmenee taavn tavon. Sos.dem. eduskuntaryhmän on tämän vuoks tarmokkaas- mm. työllsyystlanteen hekentymsenä. Koska noudatettu talous- t työskenneltävä lakestyksen akaansaamseks Sosaldemokraat- poltkka on Jo vaatnut palkansaajlta Ja kuluttajlta uhrauk- tsen Puolueen peraatteden mukaseks. Jos tämä osottautuu mah- sa, Jota veläkn saattaa olla edessä, on välttämätöntä huo- dottomaks, on estyksen kaltasesta lansäädännön uudstamsesta "-' t' lehta stä, että nämä uhraukset Jaetaan tasapuolsest kannet- kokonaan sanouduttava rt ja estettävä estyksen tulemnen lak- : _ ' tavks samalla kun tähän mennessä akaansaatu soäaalnen tur- s. vallsuus sälytetään Ja stä mahdollsuuksen mukaan edelleen Maataloustuotteden hnnat vakuttavat ratkasevast maan- t H parannetaan. / Tämän Johdosta puolueneuvosto lausuu kästyksenään seuraa- vljeljäväestön tulohn, mutta samalla myös kuluttajaväestön elnkustannuksn. Kun vmeksmantun ryhmän palkat on sdottu eln- j: '. h vaa:. Ylesen suhdannekehtyksen hekentymsestä huolmatta on kustannusndeksn, on ertysen tärkeätä, että myös maataloustuotteden hnnat vodaan vakauttaa. Halltussopmuksessa sovttn an- M A (

32 Bäm. nettavaksl estys laks maataloustulon vakauttamsesta. Talouspolttsen suunntemaneuvoston valmstama estysluonnos tarkottaa saattaa maanvljeljöden maataloudesta saama tulo okeaan suhteeseen muden väestöryhmen ansoon lokakuussa 95 noa nän: "Rakennuskustannuksa on jatkuvast alennettava mm. toteuttamalla asuntotuotantoa rasttavan lkevahtoveron postamnen ja korkokannan alentamnen" ja stten edelleen jatkaen: "Samalla kun uusen asuntojen vuokratasoa täten alennetaan" mnä -t!. f. rtl,, vallnneden hntojen ja palkkojen pohjalla. Puolueneuvoston kokous ptää välttämättömänä, että halltussopmus toteutetaan tältäkn osaltaan." estän harkttavaks, olsko tässä stten syytä sanoa nän: "on koko kysymyksen ratkasemsta vakeuttavaa epäsuhdetta uusen ja vanhojen talojen vuokren välllä tasotettava sallmalla vuok- t. h h f ' M' ' ' l! V; Ja stten estetään julklausuma, joka on polttnen ja ren korotus jne", jollon sasmme perusteluna tuolle käväl- koskee ss sekä vuokra- että tätä maatalousndeksä: le vuokren korotukselle sen, että se vakeuttaa tämän kysymyksen V ' "Hyväksyen eduskuntaryhmän ja puoluetomkunnan kannan vuok- hotamsta. ;' rl! 't rakysymyksessä puolueneuvosto toteaa, että päätöksen tekemnen vuokren korottamsesta nykytlanteessa on halltuspolttsest nyt mahdollsta van sten, että samanakasest päätetään mus- Lepstö : Mnä esttäsn, että se otettasn verrattan varovasest, että se estetään harkttavaks. ta halltusohjelmaan kuuluvsta, mutta velä avonna olevsta Tosesta julklausumasta käytn seuraava keskustelu: kohdsta. Sten on mm. vhdonkn annettava estys laks maataloustulon vakauttamsesta sllä pohjalla kun talouspolttsen suunntteluneuvoston asata koskevassa ponslauseessa estetään." V» T e e r m ä k : Stten se ponsjulklausuma, jossa sanotaan, että se maataloustuotannon tukkysymys on ratkastava "talouspolttsen suunntteluneuvoston ehdottamalla tavalla" 'fj Keskustelussa käytettn seuraavat puheenvuorot: (Lesknen: "Sllä pohjalla") - sllä pohjalla. Mnusta tämän jul- Tervo : Mnä esttäsn, että shen otettasn myös jokn sanonta korkokannan alentamsesta. Se- sops elmellsest het lkevahtoveroa koskevan kohdan jälkeen. klausuman propagandstnen arvo ols suuremp, jos sanottasn: "suunntteluneuvoston ehdotuksessa ja halltussopmuksessa määrtellyllä tavalla". Kas, nyt on nn, että suur ylesö e velä tarkkaan tunne suunntteluneuvoston suostuksa, mutta vodaan jl ' Lesknen: Koska se vakuttaa kakkn asohn, nn olettaa, että se paremmn tuntee halltussopmuksen ssällön, jo-! pannaan se uutena kohtana. ka on jo vuos stten julkastu ja jota sllon tällön on julk- Tervo: Se sop shen väln. Ss: "Harkttasn ylesen korkokannan alentamsta ylesen kustannustason alentamsta slmällä ptäen." suudessa uudelleen väläytelty. Mnusta sen teho ols sttenkn paremp, jos tämä lsättäsn snne, ss tuo "halltussopmuksessa määrtellyllä tavalla".» : - t T t n e n : Pyytäsn saada yhtyä tähän tover Tervon esttämään ajatukseen ja esttää harkttavaks, kävskö esm. sa Päätös : Päätettn yksmelsest, että Teermäen ehdottama ykstyskohta lsätään toseen julklausumaan. - J L e s k n e n : Snä korkokysymyksessä ehkä ols hyvä.

33 m V.-.-a tt-/'.-^ että se otettasn erllsenä ekä stä pantas rnnakkasena asana shen asuntojuttuun, vaan erkseen sanottasn, että: "ylesen kustannustason alentamseks ols tutkttava mahdollsuuksa korkokannan edelleen alentamseks?. Päätös : Nän okastuna ensmmänen julklausuma hyväksyttn vuotta täyttäneden ta terveydellsstä systä akasemmn eronneden työlästen täyden eläkkeen turvaamnen 5. Puolueneuvoston kokouksen päättämnen Puheenjohtaja Skog päätt kokouksen seuraavn sanon: Me olemme olleet täällä monta tunta ja kästelleet nätä suura kysymyksä. Kaksta puheenvuorosta on lmkäynyt, että nssä on huokunut varma luottamus ja usko puolueemme tomntaan ja sen eteenpän menemseen. Samalla kakk, jotka ovat puheenvuoroja ptäneet, ovat käyttäneet ne asallsest ja harkten. Tehdyt päätökset velvottavat nn puoluetomkunnan ja puolueneuvoston jäsenä kun kakka mutakn tekemään tettäväks ja sel- l " 5 f? «f- J Asan esttely: Kalle Matlanen: Menette lytapavalokunnassa vttelemään tehtyjen päätösten arvoa. Vastuunalasesta ja vastuuntuntosesta asemasta johtuu, että nässä päätöksssä e propagandapuolelle, nnkun oken on, ole haluttu panna pääpanoa, vaan kakk.m^ ol keskusteltavana myös eräs erttän tärkeä kysymys, joka e näy tarpeeks selväst tässä julklausumassa. Se on ntä vanhuksa koskeva asa, jotka ovat jääneet eläkkeelle täytettyään 65 vuotta ta terveydellsstä systä stä akasemmnkn. On nmttän nn, että yhtöllä on oma eläkekassa, josta nämä henklöt saavat sen osuuden täydestä eläkkeestä, mkä jää kan- on pyrtty jämerän asallsest saamaan akaan. Lopetan tämän kokouksen ja estän, että lopuks laulettasn "Vala". Kokouksen osanottajat laulovat sesoalleen nousten yhtesest "Valan". t'» n. ' saneläkkeen ja lsäeläkkeen päälle. Yhtessumma putoaa nn Kokous julstettn päättyneeks kello 9.^4. peneks, että eläkkeen osuus vo jäädä 200 markkaan. Tämä on valtettavnta velä stä syystä, että tämä on vomakkampana Pöytäkrjan vakuudeks: t ' l-»?! näkyvssä Enso-Gutzetlla, jossa valtolla on osake-enemmstö. '-l^ Mnä ehdottasn, että tämä puolueneuvoston kokous esttäs tovomuksen puoluetomkunnalle ja eduskuntaryhmälle, että Eml Skog Puheenjohtaja Matt Lepstö Varapuheenj ohta ja nämä huolehtsvat mahdollsuuksensa mukaan stä, että nämä r» vanhukset sasvat helle tulevat eläkkeensä vähenlänättömnä. Aaro Mäkelä Yrjö Saarsto Päätös: Puoluetomkunnalle ja eduskuntaryhmälle päätettn yksmelsest tehdä Kalle Matlasen ehdotuksen mukanen estys. Pöytäkrja tarkstettu ja hyväksytty. Paavo Kv Jorma Tuomnen %

34 pnolu^qlml kunta: t>uoxu6nut08tot kokou 2.0^SSZ % l 4 Skog.Eml^, ^agerholm^ [ Lepstö Molbtl ^ ^ Sumun An Lecfknet yäaö Salmel^»Järvnen,. Maftta Tervo, Penna Smonen, Aarre vara jäs enet: r Kuokkanent Vljo Tanen, Haaes^ - Lndblom, Olar f. PuolueneuYosto; Kv, Salmela, rja Hämeen l>pobj«vlp> Lndfors, Erkkä Syrjänen, KtV. ^ Mäknen, S.E«Väsänen, Jalmar / Romppanen, Eno -Lehtnen, Erkk ^ Vaasan^l^t«vl «Uudelaan Tuomnen, Jorma gymef vl. Lahtnen,^Felks V Kolehmanen, vert ^ '" >l> -.V Jt; Joknen, Kalle J^ Lndqvst, Hugo ^ Snpaaa, Arv/^ ^ 4 '.r-t M Laln, Vljo t^ ;^run et^vlp^. Matlanen, Kalle Lappalanen, Urho V j. Helle, Brns^ ^ ^Man^l jjet«vl. Vuornen, yljo^ W l.5 H'. s Tammnen, Kaarlo Torvnen, Kalle ' ' VaasanJLjLgA^lff Palm, Ka^ j 'f S^atakv^an^Tlpj^ Kauklnenj, Ö^ Fallla, Vhtor - A' Lötjtoeh, ' "f Ketola, Frans E. Jf^ ll^ ;! ; Kokko Pekka f j., _ l^^omkv, Eno^ konen, Oma Ojanenl Sulo ' HUlt, Mkko & Klpö, Valo # Väyrynen, - f SaavaUnem, ' Hllo j f kaj[aannja^2jrl Ukkonen, Konsta ^ Ruots.Työväenmtto Sundqvst, grtlof (va. : l

35 Puolueen tolyllefkllqt; PubkaXa, Veklco ^ j Paananen, Aarn^ ^ -L MyUym^ A.M, ^ Pr tomkunten éduata;^t! Helsngn vaalpr. S o s > - djea» mlttls t er t; Huunonen, Eml Ottnen, Reno H.^ Pelton^en, OnnJ. ^^ Rantala, Vljo, Soa.-dem. eduskuntaryhmän edustaja; Mäkelä^ A^o -4- _.. ; Uudenmaan» Turun l#ett Satakunnan Hämeen l.et^ «f - ff ft ; Hämeen l.pohj. «Kymen.' «-L Olav vella / y 4- t l'v l 'tu ' l ' Puoluelehdet:!_ Suqnen Sosaldemokraatt Turun PälTllehtl Uus Aka ^ Lappeenrannan alpr K^ -H Mlkkel^ Kuopon l.länt«vaalpr ^... Kuopon l.t^ " f \ r Hämeen Kansa» ^. «k - Kansan Leht Eteenpän - j t Kansan Työ^ Vaasan Lt. é Vaasan l et«^ Vaasan l.pohj«oulun. n P» Trtanea / / k ' Vapaus Lapn. -- Kansan Voma Savon Kansa Työn Voma t ' Kajaann alpr j '! Suomen Ruotsalanen, Työväejllttto, Martn Pohlfmmaan; Ka^sa Pohjolan Työ Svenska Demokraten Tulevasuus Vhur Anu KarTlnea. )lat Hurrl R v 3p3..demf Hal3lj.mo - Sos^^em, Rattusltto ; -.- um n t/ Lemp Lehto P L-.,.(7 TyftvSenlehdfltal 4 X j : l^

36 m SUOMEN ^OSALDEMOKRAATTEN PUOLUE HELSNK P, PAASVUORENK. 3 PUHELMET: Puolu«*lht««r Jftrjestöslht««r Taloudanhotaja Kunnallsasat Kassa ja julkasut Julkasujen tom Helsnk, 25 p:nä syyskuuta 952 f 3 c/tä^ KUTSU PUOLUENEUVOSTON KOKOUKSEEN s-! lu y t- ' S Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvosto kutsutaan sääntömääräseen kokoukseen sunnuntana, lokakuun 2 pävänä 952 alkaen klo Eduskuntatalossa, sossdem, ryhmän huoneessa, Puoluetervesn SOSALDEMOKRAATTNEN PUOLUETOMKUNTA ' l e! J. a3>_' m : a^ Eml Skog Vänö Lesknen Lte; Puoluetomkunnan estys työjärjestykseks f akelu: uoluetomkunnan jäsenet Puolueneuvoston muut jäsenet Sossdem. mnstert Sos.dem. Eduskuntaryhmän edustaja Puoluelehten edustajat (yks kustakn puoluelehdestä) Prtomkunten edustajat (yks kustakn prstä) Tlntarkastajen puheenjohtaja Tedoks: Sos.dem, Nasltto Sos.dem, Nuorsoltto Sos.dem, Rattusltto Puoluetomkunnan jaostojen puheenjohtajat Työväenlehdstö Oy.

37 F ^ 4 f.te n U m ' l.f PUOLUENEUVOSTON KOKOUS 2,0.952 Työjärjestys: Kokoulsen avaus 2, Nmenhuuto 3. Kokoulcsen lallsuuden toteamnen k. Kokouksen järjestäytymnen: a) sääntöjen ^0 :n mukaan Puolueneuvoston kokouksssa johtaa puhetta Puoluetomkunnan puheenjohtaja; n b) valtaan kaks shteerä; c) valtaan kaks pöytäkrjantarkastajaa; d) menettelytapavalokunnan vaal! 5» Työjärjestyksen hyväksymnen 6. Läsnäolo-okeudeeta päättämnen 7«Kahvtauko 8. Selostus puolueen taloudesta 9. Järjestöpolttnen katsaus 0. Ylespolttnen tlannekatsaus. Mahdollset eslletulevat asat r rv % V,:^? 2. Kokouksen päättämnen J» m\ f ' >.! =

38 (Puolueneuvoston kokous lxx klo Eduskuntatalossa) Puheenjohtajan estyslsta: j. Kokouksen avaus! 3. Nmenhuuto Kokouksen lallsuuden toteamnen 4. Kokouksen järjestäytymnen (ohesessa luettelossa) Puolueneuvoston kokouksesta on puolueen sääntöjen 40 :n mukasest lmotettu 25o9.952 pävätyllä krjeellä. Puolueen sääntöjen 40 :n mukasest tom puheenjohta.jana Puolueneuvoston kokouksessa puolueen puheenjohtaja Puoluetomkunta ehdottaa, että shteereks valttasn Aaro Mäkelä ja Ar, Puoluetomkunta ehdottaa, että rtäkr.lan tarkastajks valttäsn />., y ^ P k t Ää n t e n la s k. o ks ehdotetaan. / /y»/ ^n-^fa/äl. ; ' '''^MenetTl y t^k va o ku n t a an ehdo- l Työjärjestyksen hyväksymnen Läsnäolo-okeudesta päättämnen Kahvtauko Puoluetomkunt^aeK^Jtaa, että kokouksen työjärjestykseks hyväksyttäsn edustajlle jaettu työjärjestys Koska tovotaan, ette kokoukselle tarvtse erkseen varata ruokalutaukoa, pn kokousedustajlle varattu eduskunnan kahvlassa kahva ja volepä. Olkaa hyväl «S t - ) lu J 9 Selostus puolueen taloudesta Järjestöpolttnen katsaus Ylespolttnen tlannekatsaus Mahdollset eslletulevat asat Kokouksen päättämnen (Paananen) (Puskala) ".(Lesknen) T" --f-

39 P 2, - -». «!. l Nm Yhdstys 7>.gS V l» 4! h m ll^lfl S ^ m - ', n ' '.V

40 a?: -r í y H r. -! y». Î ^ _ 4 ñ f < K ^ A \ ft.

41

42 m VL V. f y t V * PUOLUEEUVOGTON KOKOUS 2.^'952 Työjärjestys: ; -.V ':. Kokouksen avaus 2. Nmenhuuto 3. Kokculcsen lallsuuden toteamnen kt Kokouksen järjestäytymnen: h) valtaan kaks shteerä; c) valtaan kaks pöytäkrjantarkastajaa; d) menettelytapavalokunnan vaal 5«Työjärjestyksen hyväksymnen 6. Läsnäolo-okeudesta päättämnen 7. Kahvtauko 8. Selostus puolueen taloudesta l r ') M' f a j r f". '' & ' "sl 4 ' > n r ; ' t ". 9. Järjestöpolttnen katsaus 0, Ylespolttnen tlannekatsaus. Mahdollset eslletulevat asat 2, Kokouksen päättämnen a) sääntöjen ;n mukaan Puolueneuvoston kokouk' sssa johtaa puhetta Puoluetomkunnan puheenjohtaja; Ml,^-. f

43 Lte N9 5/2 >0>52 Keskustelu; Paananen : Arvosat puolueneuvoston jäsenetu - Kuten ' ' puheenjohtaja mants, tähän puolueneuvoston kokoukseen, e tule tämän vuoden talousarvota, koska vme puoluekokouksessa talousk» arvo hyväksyttn kolmelle vuodelle ja varmaankn suurn pr- > «ten anakn ne loppusummat, john menot päättyvät, lenevät kakken, läsnäoljoden mustssa. Kuten mustamme, ol snä suunntelmassa tulot ja menot jaettu er nmkkesn. Tulosta f ä. esnty van par kolme sellasta nmkettä, josta vodaan puv 4 hua normaalena tulona, jotka ovat ps jäsenmaksut ja. julkasutomnta. Stten, sellä ol kolmas nmke, jolla tahdottn osottaa saatujen lahjotusten realson.ta ja nden tuloja puolueelle. Menojen loppusumma kuluvaa vuotta varten päätty sllon CX)0 markkaan, josta jäsenmaksujen ja kustannustomnnan tuloksena arvotn saatavan non 9 mljoonaa markkaa. Tämä määrä on nyt tähän mennessä suurn prten saavutettu, kun otamme huomoon puoluekokousveron Ja puoluetomstoon saapuneet jäsenmaksut. Lahjotusten realsonnn avulla me vomme suurn prten saavuttaa 2Ö,5 mljoonan markan määrän ja vähän stä ylttääkn. Snä ol 27 mljoonan markan määräraha velä, joka p- *. V. ' t tavalla ta tosella hankka tätä vuotta varten. Stäkn on ««nyt suurn osa jo saatu kokoon, nn että tämän vuoden budjetn synkältä. Mutta jo ens vuoden puolvälssä on ryhdyttävä valmsa saamme lukkoon suunntellulla tavalla ja velä vomme saada ens «vuodelle non kahden, mahdollsest kolmenkn kuukauden tomnnan turvatuks tänä vuonna saatavlla tulolla. ' < Tällä hetkellä e tlanne tulojen kohdalta velä näytä kovn <. ) l.,!

44 '! r ' S '- l : ff ) h tl l!!. l telemaan kmnallrraaleja sekä tekemään jo suunntelma ja valmsteluja seuraavan vuoden valtollsa vaaleja varten. Nhn e anakaan tällä kertaa puoluetomsto vo osottaa mtään tulojen saantmahdollsuutta, joten puoluetomkunnalle tulee mnun nähdäksen aka vakea urakka täyttää ne menot, jos aomme tomntaa nykysessä laajuudessa harjottaa. Kakk tetävät, että suurn prten kakk ne tulolähteet, jota mellä tähän ast on ollut ja jolla olemme voneet nän laajaa tomntaa ylläptää, ovat mlte kuukaus kuukaudelta tukentuneet. Tämän vuoden menojen kohdalla tulemme tnkmään pääasassa kahdesta er momentsta. Työväenlehdstölle me olmme arvoneet 6 mljoonan markan määrärahan käytettäväks sanomalehdstön tomnnan tehostamseen." Valtettavast emme kutenkaan vo avan nän suurta määrää tähän uhrata. Tosena momenttna, mstk joudumme tnkmään, on srtoväen yhdstykslle varattu' omasuuden palautusarvo 7 mljoonaa markkaa." Nän suurta määrää emme vo srtoväen yhdstykslle myöskään palauttaa, vaan se jäänee vähän toselle mljoonalle tänä vuonna. Mudör nmkkeden menot, jotka sllon talousarvossa esteltn, kestävät suurn prten arvodun suurusna, joten s- nä e mtään suurempa yllätyksä pääse tapahtumaan. Tosn prjärjestöllekn ol suunnteltu avustuksa ja manttu non 2,5 mljoonaa markkaa sttä, mutta tuskn avan nän paljon tänä'vuonna tarvtaankaan, joten snä syntyy jonkn sadanthannen'markan säästö. ' ' Hyvänä tulolähteenä melle ol tänä vuonna myös arpajaset, ja ne onnstuvatkn suurenmosest; lähes sataprosenttsest myytn kakk arvat ja arpajasten nettotulos- ol myös sen mukanen. Sten tul prelle jaettavaks, koska koko arpajasten puhdas tulo tulee prjärjestöjen hyväks, kakkaan non * markkaa, jaettavaks sen mukaan, mten nämä ovat arpoja myyneet. Tästä on annettava mtä parhammat ktokset prjärjestölle ja kaklle nlle kenttämehlle, jotka ovat pren hyväks työskennelleet ja auttaneet nän hyvän tuloksen saavuttamsessa. Osalle prjärjestöjä on Jo votu palauttaa arpajastuloja, mutta emme ole velä saaneet lopputltystä pka^arpajässtä, joten ne, jotka evät velä ole osuuttaan saaneet, tulevat oman osuutensa saamaan het kun olamme lopputltyksen saaneet. Työväentalot ovat olleet sellasa "murheenkryynejä" puoluetomstolle ja yhä suuremmn ne sks tuntuvat muodostuvan, sllä työväentaloja ryhdytään rakentamaan monest avan suunntelmattomast ja huomomatta, mten suura taloudellsa rastuksa yhdstys vo ottaa kannettavakseen. MeÄ on nyt vme akona tehty kovast työtä Könönpellon Työväenyhdstyksen talon pelastamseks romahdukselta sen taka, että kustannusarvo ol snä noussut huomattavast suunnteltua korkeammalle. Nyt on kutenkn Könönpellon työväenyhdstyksen asat saatu skäl järjestykseen, että osa tarvttavasta lanotuksesta on.votu järjestää, mutta van puolueen takuulla, ja okeastaan puolueen kokonasvastuulla stä huolmatta, että puoluetomkunta jo nojj vuos stten tek päätöksen, että puolueen takuuraatusta e enää voda lsätä, koska se on jo nykysn kohonnut lähes 200 mljoonaan markkaan. Suurmpa työväentalojen remontteja on ollut Vaasan työväentalon remontt, johon tähän mennessä olemme uhranneet puolueen omavelkasta rahaa non 26 mljoonaa markkaa Ja Joudumme ottamaan snne velä suurn, prten. 6 mljoonan markan luoton. Kutenkn tämä sjotus Vaasan työväentaloon on ollut erttän tarpeellnen, sllä Vaasan kokosessa kaupungssa täytyy välttämättä olla vankka ja ennen kakkea edustava tompakka. Vmeset tedot.vaasasta osottavatkn, että taloa hodetaan määrätetosest. Juhlasal f. 't'^ l k f ': J J > 7! = t

45 j' V r : pelkästään tuottaa nykysn non 50.CX)0 markkaa kerralta tansstlasuudesta' edustaen suurn prten puolen mljoonan markan tuloa kuukaudessa. Puoluetomsto vo nyt anakn näden seltä saatujen tetojen perusteella suhtautua tähän luottorskn melko valosn meln. ' ^ ^ Mellä on stten velä lmotettavana puolueneuvostolle eräs nvestonnn luontonen tomenpde. Johon puduetomktmta on päätänjrt ryhtyä. Kysymyksessä on Pohjolan Pesula nmnen"yrtys täällä Helsngssä- monet ovat stä varmaankn jo kuulleet. Snähän ovat mukana Helsngn'sos.dem. keskusteluseura ja Sos.dem. kunnallsjärjestö, joden alotteesta tällasta pesulayrtystä ryhdyttn puuhaamaan. Alunpernhän-ol tarkotuksena, että puolue ostas anoastaan jonknlasen osakemäärän stä pelkästään mukanaolemsen osotukseks, koska sllon km tätä asaa ryhdyttn puuhaa- kasen epärönnn jälkeen kutenkn päätt ryhtyä, koska yrtystä e vonut laskea romahtamaankaan son vuoks, että snä ol mukana nämä mekäläset järjestöt. Kutenkn, jos otamme huomoon, että tällasta pesulatosta tarvtaan, votaneen olettaa, että tämä nvestont, Joks stä votaneen nmttää, tulee kannattavaks non 0-5 vuoden kuluttua. Tämä kakk tulee puolueneuvoston pöytäkrjaan merktyks sen suuren rskn vuoks, joka snä puolueella on, sllä luoton vakuudeks medän on ollut pakko ottaa knnelanaa puoleen (/2) puolueen omstamasta kvtalosta Rbtarnkatu 5:n varrella, el fo mljoonaa markkaa. Tällasa näkymä puolueen tämänhetksestä taloudellsesta tlabteesta mnulla ol telle kerrottavana. l '\\h - T r ' ' t ;. t:/ r 'tl maan, mellä e tuntunut olevan mtään edellytyksä suuremman raha- : määrän stomseks tällaseen yrtykseen*. Kutenkn tlanne keht- ( ty monen vaheden jälkeen sellaseks, että kustannusarvo pett. Rakennuskustannukset tästä yrtyksestä noxsvat nn korkeks, ettevät ne. Jotka ovat «nä mukana - snä on mukana myöskn r!. r ' par ns; puolueetonta Järjestöä, Svl- ja Asevelvollsuusnvalden tto ja ^festöltto - evät voneet enää asaa hotaa, «ja nän'ollen' täyty puolueen tulla väln. Jotta yrtys votasn pelastaa konkursslta. Shen on nyt annettu lsälanotxxsta. Koko latos tulee maksamaan pyöreäst 330 mljoonaa markkaa, Ja en- ' J ^ j tnen osdcepääoma posluettuna. Joka on 22,5 mljoonaa markkaa, tä- - '. mä lanotus tulee olemaan non 200 mljoonaa markkaa. Tästä lanotusmäärästä tarvttn velä non 60 mljoonaa markkaa lsälanotusta, joka'nyt on saatu suurn prten hodetxjks, mutta se t f edellytt' kutenkn, että puolueen täyty merktä tämän yhtön osakepääomaa 20 mljoonalla markalla. Tähän puoluetomkunta ptkäa- Ä f ff tb -N

46 Lte N9 6/2 >0>52 Keskustelu; Puskala : Hyvät'tovert; Mellä on jo akasemman vuoden yhteydessä ollut alustavast kox^stotavana työväentalot, ja tämä tehtävä on nyt kolmvuotssuunntelman mkasest tarkotus tänä syksynä vedä loppuun. Se on ss pyrkmys työväentalojen nvestomseen sten, että mellä on kakssa nssä järjestössä, jptka joutuvat johtamaan ja ohjaamaan työtä, - r rttävän selvä kuva koko maassa olevsta työväentalosta ja ^nnen kakkea nden kunnosta. Ylesenä lmönä ol havattavssa se, että mellä on valtasa määrä työväentaloja nn huonossa kunnossa, että ne ovat romahtamsen partaalla pelkän saamattomuuden vuoks, e sen vuoks, että pakkakunnalla e ols edellytyksä tsekn hotaa tärkemmät remontt, kuten esm. veskaton ja muuren hotamset ja jonkn senän okasemnen. Se jo merktss, että nässäkn olosuhtessa päästäsn talon kokonaan romahdukselta, evätkä ne ole nn suura taloudellsa kysymyksä, ettekö ntä votas pakallsest suorttaa. T:'' Koko tämäkortstomsen tarkotuksena on saada selvlle pakkakunnttan työväentalojen tla, ja sen jälkeen stten suunntelman mukasest kortstoda tärkeysjärjestykseen sen mukasest kun kolmen vuoden kuluessa on mahdollsuus hotaa remontttehtävät. Myöskn tässä yhteydessä tulee eslle se kysymys, mllä pakkakunnlla kpeäst tarvttasn uusa työväentaloja. ^ Tämä nventont on kutenkn van asan tone puol. Hyvn tärkeä tehtävä on saada taloudellsa edellytyksä työväentalojen kunnostamseen. Tällön eslle tulee työväentalojen korjausrahaston muodostamnen, joka okeastaan on Jo muodostettu, mutta

47 f!l «l H] / l -t' t tomkunta, jonka pheenjohtajaks tover Tanner, täällä manttn, e ole nn lopullsest asaa velä tarkastanut, että asa ols velä kentälle lähetetty. Ensmmäsenä tavotteena on saada 00 mljoonan markan pääoma tällaseks txkrahastoks, josta stten vodaan taloudellsta tukea antaa parhaaks katsotulla tavalla. Tämä on erttän tärkeä työväenyhdstysten ja järjestöjenkannalta kun myöskn ykstysten kansalasten huomoon otettavaks. lman tällasta tukrahastoa me tuskn selvämme stä suuresta probleemasta, jonka työväentalojen huono kunto tällä hetkellä mehe asettaa. Tosena suurena syksjm tehtävänä mellä on parhallaan valmsteltavana marraskuussa pdettävä ns. "nuorson marraskuu", joka toteutetaan nuorsolton ja sosaldemokraattsen puolueen yhtestyöllä. Puolueen kolmvuotssuunntelman mukasest puolue tällä kertaa ensmmäsen kerran tse haluaa antaa mahdollsmman vomaperäsen tuen, työläsnuorsolle. Tähän saakka tapahtuneet valmstelut ovat onnstuneet skäl hyvn, että anakn'keskuspakalta katsoen vodaan suurella lolla ja tyydytyksellä sanoa töden ennakkosuortusten onnstuneen. Tämä sama kästys tuntuu olevan myöskn nuorsoltossa. Mellä on sosaldemokraattsen puolueen puoluetomstoon palkattu nuorsolton tehtävssä ollut henklö, tover Hurr, joka erkosest puoluetomstosta käsn johtaa tätä tomntaa. Velä tämän syksyn tehtävn kuuluu suur lehtlevtyskampanja, joka ssältää kaks sarjaa. Ensmmäsessä sarjassa ovat akakauslehdet ja medän kalenter- sekä -Työväen Taskkrja -julkasut^ ja tosen sarjan muodostavat varsnaset puolueen pävälehdet. Mnun mustn akana, nn kauan kun olen ollut sosaldemokraattsessa puolueessa mukana, e tällasta nän suurta kampanjaa koskaan' akasemmn ole järjestetty. Molemmssa sarjossa on päävot- tona autot, josta prjärjestöt klpalevat, ja sen lsäks on suura rahapalkntoja sekä useta henklökohtasa ulomaanmatkoja palkntona. Myöskn on ktoksella manttava se, että Dshdstön tahol-. ta on suurella ymmärtämyksellä suhtauduttu asaan ja lehdstö on puolestaan kokonaan "satsannut" lehdstön osalta nämä palkn- 4 not. Puolue on luonnollsest asettanut palkntoja myös ensmmä- seen sarjaan» Ehkä on velä syytä manta, että arpajaset, jotka puolue tänä vuonna järjest, onnstuvat paremmn kun akasemmn. Vakka mellä akasemmssa puolueen arpajasssa saavutettn mustaaksen ka 97 myynttulos, nn vmesten 50 mljoonan markan suurarpajasten my3mttulos ol ka 99,k %$ joka lenee ka se huppuraja, joka on mahdollsta yleensä suurarpajässsä saavuttaa. Se merkts myöskn käytännössä stä, että prjärjestöt tulevat saamaan koko tämän neton el ss ka snä 3 mljoonan pakkella, mutta tässä e sunkaan ole koko se summa, joka prjärjestöjen hyväks on muodostunut, sllä tämä on van nettotulos. Jos me laskemme koko sen rahamäärän, joka esm. myyntprosenttna on tullut prjärjestölle takka nden alaslle järjestölle sekä ne palknnot, jota jaetaan, mm. kaks autoa parhaten kunnostautunelle prjärjestölle, nn ne muodostavat huomattavast suuremman summan el pyöreäst lö - 9 mljoonaa. On erttän onnstunut muoto järjestää arpajaset sllä tavalla, että prjärjestöt, jotka vastaavat tästä myyntorgansaatosta, saavat lopputuloksena koko nettovoton arpajassta. Se näkyy myöskn olevan varma tae stä, että arpajaset tällä pohjalla onnstuvat erttän hjrvn. Kun nyt kutenkn ens kevätkaudella ovat vuorossa nuorsolton ja naslton yhteset 50 mljoonan arpajaset, nn mnä tovosn, että nätä järjestöjä, jotka puoluetomntaa tukevat, myöskn «k LT r M t : H t ' l!!" r- M H.''

48 v'* 'f ^ r f. : ' tuetaan.sosaldemokraattsen puolueen taholta. Luonnollsest prjärjestössä jo tämän syksjm kuluessa joudutaan myöskn suorttamaan ernäsä valmstelutomenptetä kunnallsvaaleja slmällä ptäen. Ne ovat tomenptetä, jota ptäskn valmstella perusteellsest sllä tavalla, että saadaan tarvttavaa materaala kunnallsvaalehn. Kunnallsvaalt, kuten jokanen tetää, ovat vaalt, jossa pakallslla olosuhtella ja pakallspropagandalla van on ratkaseva merktyksensä. Luonnollsest puoluetomstosta tullaan ylespropagandaa antamaan tulevan vuoden kunnallsvaalpanoksen tehostamseks, mutta tse kunnallsvaalen onnstumnen ratkasevast kutenkn rppuu nmenomaan pakallsesta valmstautumsesta, ja sks on tärkeätä ottaa tämä asa rttävän ajossa eslle. Tässä ovat ne tehtävät, jotka ovat parhallaan valmstella. Jos halutaan jotakn tovomuksa esttää ta nmenomaan tedustella jostakn asosta, nn olkaa hyvät; P M POLTTSESTA TLANTEESTA SOS.DEM. PUOLUENEUVOSTON KOKOUKSELLE ' l: VLn BS ä

49 Ssältö: Sv. ' / l. Ylestä, Tlanteen taustaa Nykytlanteen ylesarvostelua Talouspoltkkamme nykyhetken kehtyslmlöstä 8, Konjunktuurvahtelut Kansantulon kehtys Hnta- ja palkkatlanteesta Sotakorvauksen päättymnen Ventteollsuudesta ja ulkomaankaupasta V. Työllsyydestä 7 Vo Kotmarkknateollsuuden ja tuotannon vakeukssta 2 V. Maatalouspoltkan pulmakysymyksä 22 V. Vljan hntakysymys Lak maataloustulon vakauttamsesta Maatalouden tukpoltkasta Asunto- ja vuokrakysymys 25! V. Muta hotamattoma suura kysymyksä 30 X. Teollstamsen tehostamnen Lkenteemme 5-vuotssuunntelma Sosaalpoltkka kesantona Julknen talous- ja ylenen fnansspoltkka 3 t X. Halltuskysymys 33 X. X. X. XV. XV. Kansanvälsestä tlanteesta Kansanvälsen sosaldemokraattsen lkkeen tlanteesta Puolueemme asema Nuor s okysymys Loppulause t s a- Ä f mm

50 ; t _YLESTÄ Tlanteen taustaa Puolueneuvoston kokoukset ovat vme vuosna yleensä sujuneet "'!lt? n ssä- ja varsnkn talouspolttsen tlanteen tarkastelun merkessä. Se onkn luonnollsta, sllä suurpoltkan monsta ja usen pelottavstakn kääntestä huolmatta Suomen ulkopolttnen asema on tehtyjen sopmusten pohjalla vakntunut. Sen jälkeen kun nykynen kokoomushalltus muodostettn ja sen ohjelmaks otettn rahanarvon vakauttamnen ja yleensä talouselämämme tasapanoon saattamnen, keskustelu tomenptestä tämän tarkotuksen saavuttamseks on ollut ensarvosen tärkeätä. On myös ollut hyvn ymmärrettävää, että melpteet ovat voneet ykstyskohten suhteen mennä huomattavastkn er suuntn, sllä asatetojen puuttuessa on esm. halltusohjelmasta sovttaessa ollut pakko jättää mon tärkeä ykstyskohta enemmän hyvän onnen kun kylmän harknnan varaan, ts. luottaa paljon puhuttuhn "polttsn realteettehn" ja tovoa, että matkan varrella vodaan huonost harkttuja ohjelmakohta tarkstaa ja sten päästä parempn tuloksn. Tuollasta polttsest perusteltua vekkausta ol se, kun vuoden lopulla 950 Puolueneuvoston kokouksssa suuren epärönnn vallassa hyväksyttn pyrkmys yhtestyöhön maalaslton kanssa halltuspoltkasta. Velä enemmän ol pakko hettäytyä arvan varaan, kun talouspolttsest epäjohdonmukasen tukpalkkopoltkan jälkeen pyrttn "lnnarauhasopmukseen", joka olosuhteden pakosta ssäls nn suura rstrtasuuksa, että nden slottelemnen syksyllä vuos stten ol muodostua Puolueneuvostollekn mlte ylvomaseks tehtäväks. Kun Puolueneuvosto syyskuun 9 pnä 95 ol koolla, olvat tunnel- nat verrattan pessmstset. Ekä se ollut hmeteltävää, sllä ulkomaankaupan valossta näköalosta huolmatta monet kästeltävänä olleet ja t 'l A' n sjt.l n