Nyt tehty välikysymys kylläkin menee tuloksia tuottamatta, mutta aika sen tekemiselle oli sopiva, sillä nyt tulee pb>
|
|
- Kirsi Laakso
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 , '.a f neen ryhmaj tomntaa. LaKlcolemnen valokunn^sa ol hyödytöntä, Ja alens van ryhmän arvoa. Sna myög tahtn vrhe, etta mentn valokuntn kommunsten varamehks vapaaehtosest hudgett valmks. Joten halltukselta vodaan vaata seltystä, mtä se nyt, kun välttämättömät eduskuntatyöt ovat suortetut, akoo tehdä eduskunnan täyslukuseks saattamseks* m lí u. pb> Lähde yhty Kuusston lausuntoon lsäten, etta kun ryhmän puheenjohtaja Ja edusku/man varapuhemes pyysvät eduskuntaa kutsuttavaks koolle, eka stä ollut mtään tulosta, nn ols luullut, etta ryhmä het, kun eduskunta kokoontuu, ottaa eslle kysyotyksön kommunsten vangtsemssta, mutta ryhmällä e~eduskunnan kokoonnuttua ollutkaan mtddn sanomsta. Se tek van kyselyn, Jonka yhteydessä e ollut tlasuutta puhua asasta halastua sanaa. Stä hmeteltn, slla odotettn tehtävän valkysy^ys. Okea hetk men sten läp kasen. Ja kommunstt käyttävät stä hyväkseen, selttäen Joukolle, ette ryhmällä ole haluakaan toma mtään vangtsemsen hyväks, ^hman ols stäpats tehtävä a^tatona sllon kun on tlasuus, ltä tulee.lyttemmn tehtyyn välkysymykseen, nn se on myöhästynyt. Tanner seltt, että koa-ansten vangtsemsen Johdosta yrtettn aluks ottaa repas ote. Jonka tuloksn e tosn luotettu. Kun eduskunta stten kokoontu, tul yllätys, kun eduskunnalle estettn hovokeuden päätös. Joka ssäls, että kommunstedustajat on van^^ttu Ja hedän asansa tulee«hovokeudessa kästeltäväks. Snä yhteydessä e mtään keskustelua sallttu, ja asa sten srty tavallaan pos eduskunnan kästtelyprstä, nmttän mtä koumunstedustajan «kohtaloon tulee. Luultn muuten halltuksen Ja presdentn olevan sllä kannalla, että eduskunta on hajotettava. Nn ka olskn aluks lata, mutta stte ryhtyvät porvarllset ryhmät tommaan Ja vakuttvat halltukseen sten, ette se antanutkaan hajottamsmaräystä. Välkyselyn sjasta ols tosn votu tehdä välkysymys, mutta slna ols ollut se hekko kohta, että ols ollut puolustettava kommunsteja. Ja snä errae vo ptää puolaaume. On van rajotuttava panostamaan stä, että eduskunta, vajaalukusena ollen, e ole lallnen. Tulo- Ja menoarvo ol stäpats kästeltävä. Joten stä syystä e eduskunnan het hajottamnen ols ollut hatallsta. Nyt tehty välkysymys kylläkn menee tuloksa tuottamatta, mutta aka sen tekemselle ol sopva, sllä nyt tulee Utä tulee lakkolemseen valokunns^a, nn se herätt anakn huomota porvarston keskuudessa Ja saatto porvarlehd^t asasta krjottamaan. Joten se Jo snänsä ol Jonknlanen saavutus. Varajasenks valokuntn on ana otettu ketä on sattunut, se on vanha tapa, eka sosaldemokraatten koumunsten tlalle astumsesta nytkään ollut mtaan vahnkoa, pänvaston. sm. valtovaranvalokunnassa ols mon asa päättynyt epäedullsejnn. Jos e sosaldemokraatteja ols sellä ollut kommunsten tlalla. Ampuja oants, että välkysymyksen tekemsta kyllä vaadttn kun eduskunta kokoontu, mutta sensjaan tehtn kysely, vaan se e tapahtunut ryhmän yksmelsellä päätöksellä. Amnestavälkysynystä t-asen vastust esm. Tanner. Tanner seltt, että van Ampuja puols välkysymyksen tekemstä kommunsten asassa, mutta kukaan e häntä karmattanut. Omasta puolestaan sano e vastustaneensa amnestavälkysymystä, pats erääseen sellaseks tarkotettuun e krjottanut nmeään, kun se ol laatuaan epäasallnen. Snä puhuttn van Valppaasta Ja Ukslasta, mutta ryhndn kanta on ollut se, etta kaklle valtollslle vangelle on vaadttava amnestaa. Kun tonen välkysy^ys stten laadttn. Joka estettnkn, nn stä e tarjottukaan hänen alekrjotettavakseen. Aleks. Lehtonen mants, että maaseudalla on kyselty syytä shen, mks ryhmän Jäsenä on possa äänestyksstä. Ol selttänyt, ette ne asat ole olleet tärketä, Joden Johdosta syntynestä äänestyksstä on erätä ryhmän Jäsenä ollut possa. Mutta Jokatapaukseeca saa työväk sen kästyksen, että ryhmä tom välnptämättömäst. Tano lausu, että vohan sattua erehdyksäkn. Ja gella- «ekg vodaan sanoa stä, ettälkommunsten aeassa el eduskunnan vajaalukusuuden Johdosta tehtn van ^^kysely. uutta Tanner Jo seltt syyn shen, nmttän että luultn halltuksen hajottavan eduskunnan. PLaasofsa muuten on ryhmä ollut yksua
2 mlollnan. Ja van svugelklcohln nähden on oltu ar meltä, mutta ftähan e Koskaan voda välttää. Eduf)cunna»;^a muuten puhutaan lehterlle Ja sanomalehdlle enenp kun asasta» mutta velä enemp sas puhua a^^tatoorsessa merktyxses^ä. kutenkaan haluta puhua stä samaa» mtä akasemn on Jo moneen kertaan puhuttu» Ja enkä pareujun. V e 1 1 n g: Tosasa on» ette ryhmä ole ollut yksmelsenä väl ky syn^ysas lan takana. Penellä enemstölla saatn paatos annahdusvalkysy^yksen tekeusesta» Ja ryhmän huomattavampen Jäsenten allekrjotuksa e tässä välkysymyksessä ollut. Se ol kutenkn parnampa pävä edusku.nasea» kun se valkysy^ys ol esllä ^ jotan «llnä el ole tehty mtään vrhettä. Nordlund nyönel, etta nykyltten voloaunteldtu vallltekea el edu«kunnak«a «uurla saada akaan. Jodenkn nuaarolden muuttu-» H u o t a r lausu» että keskustelu osottaa» ette ole mtaan' mnen budgets^a e paljoa merktse. Mutta kun medät kutsutaan tänne Helsnkn paraatn kaks kertaa vuodessa» nn medän vevollsuuteo^me on taallä esttää, mtä työväk asosta ajattelee. Puoluetomkunnan puheenjohtajan tomenpde kommunsten vangtsemsen Johdosta herätt tyytyväsyyttä työväen keskuudesga, mutta ryhmän myöhemp levaperäsyys ku^juagtutt. Ehän ko/juungteja ols ollut pakko puolustaa, pats puoltaa van kansalasvapauksa. Välkysymyksstä e kyllä ole tuloksa, mutta halltu ksen tomenpteet on prkattava Ja pantava ntä vastaan vastalause, sen työväk kästtää» ekä odota muta tuloksa* suurempaa ermelsyyttä ryhmän tomjan suhteen. Ol omasta puo- duskuntaryhm u tomntaselostus hyväksyttn. lestaan koettanut seurata ryhaän tomntaa» mutta e ollut huomannut mtään tanallsa lanlyönteja. puolueen raha-asat. Paasvuor mants allekrjottaneensa amnestavälkysy^yksen» kun se ol estetty hänelle Ja sanottu» että han on velvollnen sen allekrjottamaan. Mutta ryhmän Johtavat henklöt olvat Puolueneuvoston Jäsenlle ol Jaettu selostus puolueen raha-asan tlasta njrraskuun 7 p:nä. (Lte n:o 1.) t kakk possa allekrjottajen Joukosta, ol myös esntynyt as- Selostus hyväksyttn keskustelutta. assa» kun stä keskusteltn. Tuloksahan e nstä valkysycykssta ole, mutta porvartkn olvat olleet taman valkysya^ksen esttämsestä sta meltä» että se ettettn asalse^tt. Sano- Rvaajan avustuspyyntö. malehdstä ol kutenkn Jätetty pos todstuksa» Jota han est- Puolueshteer estt O.Y. ftvaajan Johtokunnan pyynnön, t Valppaan puolesta. että puolueen varosta myönnettäsn yhtölle 20,000 mlcaa. Joko J. F. A a l t o myöns ryhmän esntyneen reppaast Dudsettlkästtelyssä» mutta se ols akasenjn vonut esntyä yhta reppaast myös muc;^a asossa. Ols harkttava» mten menetellään vastedes» esm. sllon» kun tulllak tulee eslle. osakemerknnän muodossa ta suoranasena avustuksena. Jotta yhtö vos suorttaa akasempa velkojaan. Puoluetomkunta ol päättänyt esttää pyynnön hylättäväks puolueen huonojen raha-aslolden «taka sekä myös stä syystä, ette Ravaajan asota slläkään sumralla saatas pysyväst parannetuks. Keto lausu» että reklaampuheta on pdetty eduskunnassa * nnpaljon ettevät ne mahdu lehtn. Jos huocataan» että puhutteu van reklaamn vuoks» nn se vakuttaa huonost omn Joukkohnkn. Mtä tulee tulllakn» mn ols avan järjetöntä, r että Jäätäsn pos eduskunnasta sllon kun se tulee eslle. Lane tek selkoa lehden valhesta sen alkuajolta ast manten, että tarvttasn okeastaan 170,000 mkaa, mutta 20,000 markallakn tultasn koko ptkälle tomeen. Yhtöllä on tosn Velkoja non neljännesmljoonaa, mutta vastaavaa on myös 120,000 mkan krjapano. Yltön ase..a e ole huonontunut sen Jälkaen kun Ann Huotar seltt, että sosaldemokraatten olo valokunnföa komunsten varamehna on ollut tarpeellsta, Bf ^«ht supstettn 2-päva8ek8, sllä sellasena se kannattaa
3 n tsansa. Tovo puolu«neuvo8ton nyöntavän pyydatyn summan. Uerlälnan cannatt pyydetyn «uu&an ;vöntaml8tä luetomkunta myöntämään avuotueta Ävaajalla, Joo se oeottautuu mahdolloaks. Enomänan kokouspävä päätty k:lo 11 llalla. Nordlund: 1 09 hyvä, «tta tallalntn «uurempl Kokous ratkasaa ranakysymyksá, Jolta a ola täysn valmlstaltu. Ols ansn tutkttava tarkon lkkaan agama, ja Jos sa a näytä.tolvottoaalta» nn slta varalta uls valtuutattava puolua- Tonan kokouspävä. tomkunta ^yontáuáan avustusta yhtöllä. Ols muutan nauvotal-.tava myös oululastan kanssa lantasosta Pohjanmaalla. Kokous alotettn k:lo 9,13 aamulla. Puheenjohtajana J.F. Aalto. ] ( V V T a n o: puoluatomlkuanassa on monaan kartaan ollut kastatavana Pohjanmaan lahtkysymys, Ja on tultu slhan tuloksaan, atta Vaasassa aka Oulussa laht kannata. Sa ptäs olla Kokkolassa. Uants käynnstään Vaasassa, jollon Lana ol lahtasasta nauvotaltaassa sanonut, attá "au^ ua nauvoja tarvtsa,.. $ Tomtattn nmhuuto. Ja saapuvlla olvat kakk na puolueneuvoston ja -tomkunnan jäsenet kun edelleenäkn pävänä. Otettn kästeltäväks P vaan rahaa ma tarvtsaua". utta täytyy ottaa huoüoon puolut;^.n omat rahavarat, Ja nhn katsoan a voda varoja myön- Pppo Lehden perustamnen Ouluun. lausu, etta kocjnunetsstä työlässtä e saada kom- tää. Asa ols anakn jätättävä puoluatomkunnan harknnan munsma pos muuten kun kuluttamalla. Sentaka olo saatava leht. varaan. Jos se perustetaan, saadan slle kyllä tlaaja. Ehdott, etta puo- Hautala lausu a kästtävänsä, mtan puoluashtk^ar tu- luetomkunnalle annettasn valtuus avustaa lehden perustamsta, laa esttämään tällasan pädtöksan, aka astä mtään tlalla. esm. 25,000 mkalla, tutkttuaan ensn asaa lähesn. Lahdan parustamnan Kokkolaan saatasn Jättää kokonaan pos laskusta. Tak salkoa lahtasosta Oulussa Ja lausu lopuks kästyksanaan, atta Ouluun Ja Vaasaan pyydatyt smmat ovat panä puoluaan varossa. Hautala: Leht tuls het saamaan 2,500-3,000 tlaajaa, ja sllä tlaajama:rällä tultasn tomeen. On tedocea pareuuat tomttajat kun ennen, Ja leht saadaan halvemmalla panatetuks kun ennen. Non 4-5 kuukauden kuluee^a votasn oulusca saada H a r V a 1 a huomautt, atta asa on otat tu'asla väärässä leht omn vomnkn pystyyn, mutta sks vovat kojnunsttkn Jo järjastyksassä. Ols ansn päatattäva asattaa ylmaäranan va- taas saada lehden, ja sllon ols soe.-dem. lehdellä paljo penem- ro, asm. 3 mkaa Jasanaltä, Ja stan kartynaat varat votasn p uenestymsmahaollsuus. Nyt ols aka lehden perustamselle edul- luovuttaa Pohjanmaan laht?rtyksn. Ehdott, atta ylmääränan lnen. lyöläeet alkavat luopua kommunsmsta ja nnostusta on. Tar- varo asetattasn. vtaan kutenkn tukea n^ös puolueen taholta. Jos saadaan 25-30,000 J.F. Aalto yhty Nordlundn ahdotuksaan, attä puolatomkunta valtuutetaan nyöntämaan avustusta Rvaajalla, san taloudellsta asamaa ansn tutkttuaan.. ml^aa, nn päästään par vuotta eteenpän. Ja sllon on Jo lehdellä muutakn tukea. Nytkn ovat työläset valmta uhraamaan, Jos van aelaan ryhdytään. Yhty Ppon ehdotukseen, tovoen että puolue- Lana tak valä selkoa ñavaajan asosta. Päätettn, 13 äänellä 4 vastaan jättää Ravaajan avus- tom ru^ ta jo nänä pävnä tutk asaa eeka ratkasee sen l^öntee^en suuntaan. tamskysymys puolua tomkunnan r,arknnan varaan. Ja valtuuttaa puo- l Rano tek selkoa oululasten akase-jtasta pyynnöstä Ja huomautt, että hedän vmesn menettelynsä on eräässä su^xteessa ke- K. t'
4 - 18 ^ roa» sllä aelaa el ola estetty puoluatoldlvunnalle euä mtään korkeamp kun Z mkaa jäseneltä. Huomautt velä, että saattaa kuetannuslaokelma, vaan tuotu ce suoraan puolueneuvostolle. Jos tulla eduskuntavaalt, ja sllon e Pohjola vo olla lman oltasn varmoja stä, että lent elää esm. 2 vuotta, nn omna lehteä. m koetettasn harkkla rahaa, vaklca se valceata)rn on. Jos vodan saada esm. 2,^00 tlaajaa ja cunnollnen taloudenhotaja eekä tomtus, nn sllon yrtys onnstuu. Mutta jos konununstt saavat lehtensä uudelleen pystyyn, nn sllon on eosaldefokraattnen leht taas ahtaalla. Lumjärv e tahtonut vastustaa oululasten avuatupyyntöä, mutta ol stä meltä, että ylmäärästä veroa on mahdoton saada kokoon. pal stäpats, onko puolueneuvostolla okeuttakaan asettaa tällasta veroa. Uudst Harvalan edellsenä pavana tekemän ehdotuksen, että asetettasn ylmääränen veré sos.-dem. canomalehtyrtysten tukemseks Pohjanmaalla, ja jätettäsn puoluetom- Tovonen epäl myös ylmääräsen veron onnstumsta, mutta kannatt kutenkn 2 mkan veron asettamsta, sllä anakn osa puolueen ja;;ensta tulee sen suorttamaan. kunnan asaks mäarata veron suuruus, esm. 2 ta 3 mkaa jä^e- Manner hmettel, että puolletaan ylmäardstä veroa, V neltä. Stte votasn ehka hankka etukäteen rahaa Oulun leh- vakka myönnetään, ettevät kakk sta suorta. Tomntaker- tyrtystä varten. tomuksesca Jo manttn, että vaknasenkn veron korotus on Julkunen vastust ylmääräsen veron asettamsta. 3e aheuttanut Jäsenluvun alenemsta, kunka ss vodaan ehdottaa alentas jäsenmäärää anakn Vpurn täsessä prssä, jos- asetettavaks ylmääränen vero. Vastust stä Jyrkäst. sa jo ennestäänkn on a ^anen jäsenluku. Ols kyllä mtä tär- P e n s a s lausu, että Karjalasea on mahdoton saada ylmää- kentä saada leht Pohjolaan, mutta mstä puoluetomkunta saa rästä»eroa kannetuks. Sellä on ollut kato. Ja väestö on ah- varoja? Asaa ols tarkon harkttava. taassa taloudellsessa asemas^^a. Hautala huomautt, ette ole tahdottu menetellä kerost. Lane kannatt ylmääräsen veron asettamsta kakesta huo- Akomus ol tehdä estys jo akasemnn Ja esttää se puolueto- lmatta, ehdottaen, ette manttas sta kannattavan nmen*' mkunalle, mutta sta e tullut tehdyks. Ol jo lauvantana omau Pohjanmaan lehtyrtysten hyväks, vaan yleensä puolueleh- koettanut tavata puolueshteerä, puhuakseen asasta ennakolta, dstön tukemseks. mutte tavannut. Aleks. Lehtonen: Oulun Ja Vaasan läänen rajolla on vodäkkan järjestötomnta, Ja sellä evät ole tähänastset Pohjanmaan lehdet tyysyttäneet lehttarvetta. Ols saatava yks hyvä leht Kokkolaan, se ols parhan pakka. Vastust ylmäärästä veroa.» Hautala: E oe puolueen arvon mukasta turvautua ylmääräseen verot skseen talasen asan taka. Onhan puolue avustanut Turun etelästä Ja Kuopon läntstä prjärjestöä sekä Sosalst-lehtea lman ylmäärästä veroa, joten vos se ka avustaa Pohjanmaan lehtyrtyksäkn. Pppo huomautt, etta Jos leht perujtetaan Kokkolaan, nn seltä e saada lmotuksa, evätkä oululaset lmota Kokkolasa lmestyvaseä lehdessä. YTty Tanon ehdotukseen ylmääräsen veron asettamsesta. 0 Ano Lehtokosk myöns, et^ä on vakea asettaa ylmäärästä veroa, mutta kun oululasten asa on tärkeä, nn Tano: Hautala puhuu täällä hyvn karskst; rahaa p- täs puoluealla van olla, mutta sta el ole. Rahat ovat menneet juur nhn avustuksn. Josta Hautala nantsl. Huomautt, että puoluesaantöjen mukaan on van puoluekokouksella okeus asettaa ylmaränen vero. Mutta tosaalta on puolueneuvostolla yln määräysvalta puoluekokousten välajolla. Joten se < % kannatt.tanon ehdotusta lausuen, että vero e sas olla.«', "'M o mm á^ ^.lclv'zí vo tällasen veron asettaa, e kutenkaan puolueesta erottamsen uhalla. vero vo kyllä tuottaa varoja, jog asa hodetaan.' íto'.í
5 t le.v hyvn, vaklca tulee olkaan paljon ntäkn, Jotlca evät stä «uorlta. Aandstettlln ylmääräsen veron aeettamlsesta, Ja 12 äänellä 6 vastaan päätettn se asettaa. Veron suuruus Jä puoluetolmllcunnan fäärättävälcs* Veron asettamsta vastaan oanvat H. Manner ja Aug. Julkunen seuraavan V a s t a l a u s e e n : "Sen Johdosta, että puolueneuvosto päätt kannettavaks 2 mkan ylmääräsan veron Jäsentä koht Pohjolan työväen semoaalehten*tukemseks, panemme me allekrjottaneet Jyrkän vas- talauseemns päätöstä vastaan. Ensnnäkn sentahden, koska melestäe puoluesäannöt evät anna sellasen paatoksen teko-okeutta. Toseks { entähden, etta sellaset päätökset, Jolta el voda lkmankaan taydelllaeat toteuttaa, vakuttavat ana puoluekurn höltymseen. Kuten kös?ustelu8sakln kav lm, e ole tarkotuskaan saada kysy:yköesaä olevaa veroa kaklta Jä-" senltä koottua, xämä Juur onkn päätöksen kakken turmollsn puol, se vakuttaa Jäsenn nähden turmollseöt. Sellasetkn päätökset. Jolta puolueesta erottamsen uhalla ols noudatettava, kohtaavat sllon vakeuksa. - Kolaanneks vastus-» puoluetomkunnalle annettasn valtuus avustaa lehden perustaf mstä, tutkttuaan ensn asaa lahebun. Äänestyksessä annettn 12 äanta edellämantun ehdotuksen puolesta, elka yhtaan aantä stä vastaan. Joten se ss päätökseks. Hautakv Eetu Salnllle. tul Puolueshteer estt puoluetomkunnan ehdotuksen, että. Eetu Salnn haudalle latettasn hautakv. Ja että järjestöjä kehotettasn keräämään shen tarkotukseen varoja lt8u&lla y.m.s. kenolla. Ehdotus hyväksyttn yksmelsest. Kuopon 1. länt. plrjärjeatön avustamnen. Kuopon 1. lant. prtomlkuta ol pyytänyt, etta puolueen varosta edell*9en myönnettäsn prjärjestölle avustusta B,000 mkaa. Puolueshteer tek selkoa prjärjestön vakeasta taloudellsesta aseuasta Ja lott, että puoluetomkunta puoltaa pyydetyn avustuksen ^öntamsta. «taunme paatosta sentahden, kun työlästen taloudellnen auema tällä kertaa on äärettömän tukala, varsakn Karjalaapa, Johtuen se tapahtuneesta kadosta Ja työttö%ydestä. Ja myöskn ylmääräset verot ana muutenkn saavat tyytymättömyyttä akaan, sten lat 0 maannuttaen Jo eaneataänkn hekkoa järjestötomntaa. Helsngssa Joulukuun 3 p:uä Ukkonen selost myös prjärjestön asemaa, manten, etta prshteer on parhaansa makaan sellä tomnut. Ja Jäsenmäärä onkn hänen selläoloakanaan kohonnut sadalla prosentlla. Mants, että prjärjestö on puolueelle velkaa akalsefflmalta ajalta 20,000 akaa Ja pyys, etta manttu velka annettasn anteeks. t f t Aug. Julkunen. H. Uauner. J u l k u n e n huomautt, että avustus ols tarpeen Vpurn täselle prjärjestöllekn. H a u t a l a ehdotu, etta puoluetomkunta valtuutettasn, T a n o -^tömt^vettä Kuopon 1. lant. prjärjeatön a- ryt kn ylmdränen vero on päätetty aaettaa, ennakolta käyttämään varoja Ouluun perustettavan lehden tukemseks. P p p o ka::natt;hautalan ehdotusta. N o r d l u n d ehdott päätettäväks, että verotuksella kertyvllä varolla avustetaan Pohjanmaan lehtyrtyksä. kacemp velka, 20,000 mkaa, pyyhtään pos tlestä. Päätettn yksmelgeat myöntää Kuopon 1. lant. prjarjeatölle 8,000 mkan avustus. Ja postaa euellamanttu «20,000 mkan velka tlestä. otettn aamasloma k:lo T a n o huomautt, että Ppon akasemp ehdotus ol, että
6 KoKousta JatKdttln le:lo 12 alkaen, Ja otattn Salegan Sog.-dem. puolueen avugtamlnan. kaateltáválcel mantun Keskustomkunnan krjelmän, (lte nro 2). lmott * puoluetomkunnan olevan stä meltä, että on J ä ä t ä v ä e d e l l e e n o p p o s t o n n k a n n a l l e la s e u r a t t a v a k e h t v s t ä a m m a t l l s e t «sa l k k e e s s ä m m e, m e n e t e l l e n ku l o n k n v a l l t s e v a n t l a n t e e n mukaan. Omasta puolestaan estt, etta ols ryhdyttävä vaatmaan uuden äänestyksen tomeenpanoa Ammattjarjestösuä, nternatonal eky sylyksen suhteen. Ols äänestettävä Moskovan a^tjnatt- nternatonalen Ja rppumattouuden välllä. Tosn Ammattjärjestö e nyt kuulu Moskovaan, mutta tomtetussa aanestyksesuä Puoluegnteer egttl Sogallgtlgelta Työväen nternatlonalelta gaapuneen crjelmán, Jogga tehtn gellcoa RangKan nallltugvranosagten, etupáaggá Poncaren Salcgaa contaan narjottamagta poltlcagta, Jonka geuraulcsena on, että SaXgan työvaegtö alkaa nääntyä nälkään Ja gen tomnta lamutuu. Taloudellnen avugtug on gentaka välttäoätön 3akgan gog.-dem. puolueen tonnnan ylläptämgekg, Joten S.T. nternatonale vaat kakka Jägenpuoluetaan keraunaan avugtugta 3akgan Sog.-dem. puolueen tukemgekg. - dnem.stö kutenkn asettu snne lttymstä kannattamaan. Ja Puoluetomkunta ehdott, et ta puoluejarjegtö.t ryhtylglvät hankkmaan avustusta Sakgan Sog.-dem. puolueelle, se tavallaan velvottaa ALJat t järjestön tomkuntaa tommaan - Moskovan ohjeden mukan. Se velvotus ols saatava kumotuks. tomdenpanemalla keräyksä, ltama J.n.e., ta suorastaan rahagtos- taan myöntämällä varoja. Ja sentaka ss ols uus äänestys tomeenpantava. Tällä kerralla votasn agettua rlppumattomuaden kannalle, seuraava Puolueshteer lmott, etta S.T. nternatoxalen krjelmätä mantulle, taloudellsessa ahdnkotlassa olevalle ranskalaselle sos.-dem. lehdelle "Popularelle" on puoluetomkunta askel ols yhtymnen Amsteraamln. Ehdott, että tämä oppostonkanta ryvaksyttäsn Ja puoluetomkunta valtuutettasn tarpeen vaatessa ryhtymään 11 f»" k.' myöntänyt avustusta 1,000 mkaa. tosnkn tomenptesn. Hyväksyttn puoluetolkunnan ehdotus, Ja päätettn» kehottaa puoluejarjestöjä tavalla ta tosella, tomeenpanemal- S n s a l o : Osastojen valtaamnen slsästapan on nyky- la keräyksä ta ltama ta suorastaan ranagtostaan myöntämällä, antaman avustusta saksan Sosaldemokraattselle puolueelle. olossa mandotonta, ja sosaldemokraatten erkanemnen Ammattjarjestöstä on nyt Jo mjyöhästa. Ols akanaan ptänyt w «Suhtautumnen Arjaattjarjeatöön. Puolueshteer tek selkoa Arjuat' järjestöön suhtautumselta sen Jälkeen, kun Ammattjärjestcn edustajakokous e «ollut ottanut huomoonsa vme puolueneuvoston kokouksen esttämä vaatmuksa. puoluetomkunta Jätt asan sosaldemokraattsen ammattyhdstysvaen kästeltäväks. Ja pdetyssä kokouksssa asetuttn yleensä slle kannalle, että sosaldemokraatt edelleen ovat mukana Anjattjarjeston alasssa ltoüua Ja osastossa, pats Poruua pdetty kokous lausu sen ajatuksen, että oma sosaldemokraattsa Eunmatllsa järjestöjä ols alettava perus- taa.' Näden kokousten Jälkean pyys puoluetomkunta Mmatl- lsen Keskustomkunnan lausuntoa asasta, ^ t joka saatnkn. Luk paukauttaa se hajalle. On muuten motttavaa, etta eräät vakutusvaltaset puoluetovert ovat ryhtyneet lemaamaan "okes- " tolasks" ntä. Jotka ovat olleet A^juatttjarjestöstä eroamsen kannalla. Ksm. tämä Wkn krjotus (puhuja näytt erästä korjausvedosta) on paheksumsta ansatseva. Yhty puoluetomkunnan kantaan asassa, mutta uuden äänestyksen vaatmseen nähden ol er meltä puolueshteern kanssa lausuen, että medän e sov nyt asettua rppumattomuuden kannalle, kun akasemmn on stä vastustettu. On van seurattava tlanteen kehtystä, Ja kun aka osottautuu sopvaks, on vaadttava äanes- 'tystä Moskovan Ja Amsterdamn välllä. J.F. A a l t o : Krjatyöntekjän y.m. lttojen tomhenk- 4 löt ovat vättäreet, että kehotus eroamaan Aumattjärjestöstä ols van sku lman, slla sosaldemokraatt evät suurem- h
7 massa ffläärn tuls eroamaan A&nat t järjestöstä, Ja kulus var-» maankn useta vuosa, enaenkun uus Auuat t järjestö saatasn syntymään. Ssästäpan tehdyllä työllä stävactoft votasn pkemmn paastä tuloksn. Asata e ole katseltava ykgnomaan nykyhetken ekä puolueen edunkaan kannalta, vaan kjlco Suomen työväenluokan edun kann.-tlta. Jos A/jnat t järjestö hajotetaan, hekkenee ammatllset järjestyneen työväen voma. Stäpats, kun kommunsm yleensä rappeutuu, kasvaa sosaldamokrata myöskn ajnatllsessa lkkeessä. Ehdott, että puolueneuvosto päättäs sälyttää Aoattjärjestön tostaseks kokonasena. H u p 1 pol«)mso aluks stä Wkn krjotusta vastaan,.josta Snsalokn mants. Ja lausu kästyksenään, ette nykyslla vomlla voda vallata suunatllsa järjestöjä ekä myös perustaa uutta Ammattjärjestöä. Tomnta on suunnattava van sosaldemokraattsen lkkeen vahvstamseks. Joka tlasuudessa on arvosteltava Aujat t järjestöä Ja paljastettava sen rojuunstsuus. E ole luotettava A..:.attjarje8tön Johdon.kaunan puhesn, slla ne ovat van komunststa taktkkaa, Jota Johdetaan Venäjältä kasn. Nordlund: n E Johtas mhnkään tuloksn, Jog kehotettasn perustamaan uusa aumatllsa JarJetöJä. Stäpats työväen ^men prstomnen tuottas taloudellsta vahnkoa työvael- le. Äänestyksen tomttamseen Moskovan Ja rppunattomuuden välllä e lene tällä hetkellä syytä. On tosasoaen nojalla osotettava Aj.jnat t järjestön Johdon väara menettely Ja arvosteltava stä harktust. Kannatt puoluetomkunnan lausuntoa. L ä h d e lausu, et ta konmunlsten propagandasta ols pyrttävä tekemään loppu ssäsen tomnnan avulla. Amattljärjestön Johdon arvosteluun nähden yhty Nordlundn.H atkaseva tastelu on srrettävä sks, kunnes saadaan omat Joukot lkkeele. Ssäselle valstustyölle on nyt pantava pääpano. M e r 1 a n e n:. t 4 Ols ryhdyttävä het vaatman äänestystä Moskovan ja rllppumattomauaen välllä. Ols myös tarpeen ptaa maatakasttava sos.-dem. ammattyhdstysueten Kokou«, mutta asalle ols eduks, Jos alotteen tekjänä ols Auat t järjestön eka puoluetomkunta. Sow.-dem. sanomalehtmesten ols harkttava yhtesä menettelytapoja asan suhteen SV. Lehtonen: A-.mattjärjestö näyttää olevan käänkun suur harmaa kv. Jonka ympär kerretään, tetämättä mtä slle oken tehtasn. Se on sekä taloudellsest että Jäsenluvultaan vomalocaamp kun sos.-dem. puolue, mutta se on srreny pos okealta pohjaltaan, vuosna 1919 Ja 1920 onnstuvat kommunstt, «alasen ayyrantyönsä avulla Ja sllosta työväen katkerotunutta melalaa hyväkseen käyttäen, saamaan at kaan oppostonn varsnasta ammatllsta lkettä Ja sen kannalla olevaa Ammattjärjestön tomkunnan enemmstöä vastaan. Ja V pdetyssä Ammattjärjestön edustajakokouksessa stten srrettn Aranattjarjestö pog vanholta, kostävltä rateltaan. On Jonkunverran motttu sllosta ALOÄt t järjestön tomkunnan enemmstöä stä, ef^e «e paremmn vastustanut Ja saanut ehkästyks kommunsten vallotusyrtysta. Mutta sen salassa tehdyn hajotustyön ktutavuutta el sllon tuskn kukaan vonut arvoda, slla vasta edellämantussa edustajakokouksessa se täysn lmen. Jossa sta velä salasssa neuvottelussa vmesteltn. Ammattlttojen tomhenklöt olsvat kyllä voneet ottaa selvencän kannan oppostonn vastustamseks, mutta horjuttn puolelle ja toselle. Ammattjärjestön tomhenklöt kyllä olvat epärömattömallä kannalla, mka lmenee m.m. senakussta Ammattjarjestö-lehdstä. Mta tulee stten A.:jattjärj estön Kahta halkasemseen. Jota osa sofalldemokraatesta on kannattanut, nn se e ols ollut onnellnen tomenpde. Stä e ols saatu edes kahta, vaan me olsnu^e voneet muttaa stä Jotakn p^-staleta, mutta mtä me nllä olsj.me tehneet? E nstä ols saatu syntymään mtaan Anattljärjestöä. Ammattjärjestö ols vähtellen kannettava'takasn vanhalle pohjalleen, samaa tetä kun se on pos pohjaltaan srrettykn. Ensnhän se srrettn rppumattomaks. Ja sen Jälkeen se äänestytettn Moskovaan, vakke stä ole snne v- T-allgestl uskallettu lttää. Nyt ols palauduttava ensn täydellstän rppumattomuuteen, tosn sanoen purettava se Moskovaan Uttymsaanestys, Ja stä ols seraava askel: takasn länsmaden arjatlseen nternatlonaleen. Votasn ss «sttää vaatmus äänestyksen tomttamsesta vlme ylesäänes-
8 ! - - tyltgellä tehdyn patöksen purlcanuelcg, mutta asaa ols ensn valasteltava sanomalehdstfä* Amuattjärjestön JohdoB lehttelyyn e ole luotettava, slla koomuxsten taktkka Ja tlannepoltkka nähtäväst vaat^ et- * ta hedän on tällä kertaa 8u)taudutta\ahlltyamn sosaldemokraattehn. On myös otettava huomoon, että ne uudet järjestömuodot, kakennmget neuvostot, evät ole a^&at l lsta tomntaa vaan koomunstsen propa^^andan harjottamsta varten. Nden okea tarkotus on ss «sotettava, eka edstettävä sen kast^^ksan vakntumsta, etta ne olsvat muka aunat Ulse le lkkedlle tarpeellsa JärJestömuotoJa. Snsalo vastas Aallolle huozoauttaen, etta se, Jofta tse Joutuu yrttämään stä ssastäpän tehtavdä takasnvaltaugtyötä, huomaa, etta se on mahdotonta. Nyt el kutenkaan ole mahdollsuuksa Aunat t järjestön hajottamseenkaan, kun e stä akasemmn ole tehty. Tovonen ol stä meltä, ette ole s^^tä hajottaa AÄHat t järjestöä, vaan on harjotettava vaustustystä Ja koetettava sten vakuttaa Alajattjärjestöön. Voman hajotta- mnen e tuottas mtaon hyötyä työväelle. Yhty puoluetomkunnan lausuntoon. L a n e ehdott, etta Acmat Unen Keskustomkunta kehottae ntä arjnattosactoja, Jotka* evät hyväkey kommunsten poltkkaa, perustam^an 'Jonknlasa pakallsa keskusjärjestöjä. Lähde Tanner kannatt Aallon ehdotusta. seltt olleen^a sllä karmalla, etta nykynen järjestelmä aramatllseesa lkkeessä on rappeutettava, Ja stä rappeutettasn sten, etta sosaldemokraatt eroavat nykyssta ammatllssta järjestöstä. Vastust Aallon ehdotusta, elllä el ole nmenomaan päätettävä, ette Jäädään Amnattjärjestöön. Leno seltt porlasten kantaa manten, että.sen kokemuksen nojalla, mtä Porssa on konununlstesta saatu, e votu asettua muulle kaunalle kun'slle, etta tehdam selvä ero hestä. Sks häkälemätöntä on kouaaunlsten menettely porsta ol lut. l^hdyttn tekem!ln päätöstä asassa, l e r l ä - sen ehdotus maatakästtävän arjoattyhdstyemesten kokouksen ptämsestä Ja Laneen ehdotus pakallsten keskusjärjestöjen perustamsesta raukesvat kannattamattomna. Äänestettn puoluetomkunnan lausunnon Ja Aallon ehjotuksen välllä. Ja 11 äänellä 4 vastaan hyväksyttn puoluetomkunnan lausunto. Tanon ehdotuksen suhteen, koskeva äänestyksen vaatmsta Moskovan acjat t-nter natonal en Ja rppumattomuuden välllä päätettn, että tätä vaatmusta e puolueneuvoston nmssä estetä. S. Sosaldemokraatn päätomttajan tomen JarJesttonen^ puhetta Johtamaan ryhty Tanner. Otettn käftfltäväk kysymys s. Sosaldemokraatn päätomttajan tomen järjestämsestä. Kuten Puoluetomkunnan kertomuksessa manttn, lmott Kustannusosakeyhtö Kansanvallan Johtokunta marraskuun alkupuolella puoluetomkunnalle, etta se saatuaan S. Sosaldemokraatn tomttajan R. Tuhdn, P. Lönngrnn y.m. krjelmän, Jossa vaadttn tosen päätomttajan J*?. Aallon erottamsta tomeensa kykenemättömänä uhalla, että krjelmän allekrjottaneet tomttajat eroavat, elle hedän vaatmukseensa suostuta, ol kästellyt asata Ja päättänyt erottaa Aallon tomestaan, koska tomttajan häntä vastaan esttämät syyt ovat pakkansa ptävä. Kun Johtokunta e kutenkaan ollut yksmelnen stä, onko se pätevä Aaltoa erottamaan, ol Johtokunta päättänyt lmottaa asan Puoluetomkunnalle Ja ehdottaa, että se hyväksys Johtokunnan päätöksen. Puoluetomkunta kästeltyään aeata kokouksessaan marraskuun 9 p:nä päätt lykätä sen Puolueneuvoston lopullsest ratkastavaks sekä ehdottaa, että Kustannusosakeyhtö Kansanvallan Johtokunnan päätös hyväksyttäsn Ja tonen jäatomttaja J.F. Aalto e s vapautettasn tomestaan. Puolueshteer luk kakk asa^sa syntyneet Kustannusosakeyhtö Kansanvallan Ja Puoluetomkunnan pöytäkrjat sekä S. Sosal demokraatn tomttajan krjelmän kun myöskn päätomttaja J.P.
9 Aallon krjalllstn vagtna«!. Aagta kgskutgltagsea laueu * L ä h d #: At asallett lyyt, Jolla paatomttaja ^llon rottambta Jo Yn«ktvdanä.parusttltn» «vat olt muuttunatt, tkä mtään uutta asallata ole o^öskaan lmaantunut, Jottn afan^rat-» kasun ptäs olla tlyä* Tuntus hagtllselta, Jos noluantuyofto katfos njt olltensa tlaakaväänä Taarassa. Kun asalla lsäks on vsst polttsst tarkotuspsrat, t ole mtaan syytä muuttaa Puolueneuvoston akasempaa päätöstä. J* 7. A a 1 t o huomautt aluks, että hänen Ja Tannern vällle ol syntynyt ermelsyyttä eräden Tannern artkkelen Johdosta. Kun hän e vonut hyväksyä kakka nssä estettyjä melptetä, ol hän postanut "Uus halltu8"*nmse8ta krjotuksesta yhden kappaleen, koska krjotus ol tarjottu julastavaks lman nmmerkkä. Nnkään ol ermelsyyttä aheuttanut eräs Suomen Pankn valuuttakauppaa koskeva krjotus.- Kun hanta on eräden tomttajan taholta syytetty peraatteellsen kannan horjuvasuudesta, vttas hän tässä suhteessa krjallseen vastneeaeensa. Tosnaan on lehdessä esm. Venäjän osastossa ollut krjotuksa. Jota hän e ole vonut hyväksyä, mutta e ole halunnut tehdä nstä rtaa, vaan on koettanut suhtautua nhn mahdollsmman henotuntesest. Mants esmerkknä Karjalan kommuunn autonomaa koskevan krjotuksen y.m. - ol saanut sen kästyksen,että ermelsyydet olvat etupäässä aheutuneet krjotustavasta. Haluttn krjottaa mahdollsmman sleäst, ette pahotettas keskustapuolueta, koska taustalla näyttää olevan pyrkqys kokoomuspoltkkaan. ole kysymys van stä, mta mnusta päätomttajana pdetään, vaan olen huomannut olevan vastenmelnen henklö myöskn puoluetomkunnassa. Taman Jälkeen puhuja mants saaneensa tetää, että akonaan on Elannon hallntoneuvoston huonestossa pdetty erään suljetun klkn kokous, Jossa ol pohdttu m.m. hänen erottamstaan päätomttajan tomesta. Mantussa kokouksessa ols Tanner lausunut, että on yhtä tärkeätä saada Aalto pos myöskn puoluetomkunnasta. Halutaan syrjäyttää puoluetomkunnan e- nemmstön kannan vastustajat Ja luoda sten mahdollsuuksa kokoomuspoltkan harjottamseen. - PuolueexL Jäsenten tahol- > 1 Kun nätä mustutuksa e ss ole tullut ylesemcn puolueen Jäsenten taholta, vaan penen akateemsen ryhmän taholta, en ole knnttänyt nhn suurempaa huomota, vaan olen katsonut parhaaks pysyä tomessan Ja antaa asan tulla Puolueneuvoston ratkastavaks, varsnkn, koska en ole halunnut juonttelujen vuoks vapaaehtosest vetäytyä syrjään. - Lausu saks kästyksenään, että tomttajat ovat 7htyneet alotteeseensa ulkoapän tullesta vakuttesta. Tänne r: koska asemat Aallon puheessa estetystä vättestä ovat valheellsa, nn vapauttaa se mnut enemmasta vastneesta. Aallon äskenen puhe on paras todstus stä, mnkälasen mehen kanssa olemme tekemsssä. Snsalo: Aalto ols vottanut mnun sympatan, elle hän ols käyttänyt äskestä puhevuoroaan. Puhuja e hyväksynyt tostentaan tomttajan menettelyä, mutta toselta puolen lausu kästyksenään, että kyseessä e ole suuntakysyoys, kuten on yrtetty vättää, evätkä tomttajat Jtyöskaan ole ryhtyneet alotteeseensa ulkoapän tullesta vakuttesta. Khdott, että asa Jätettäsn Puoluetomkunnan Ja Kustannusosakeyhtö Kansanvallan johtokunnan ratkastavaks Ja että nätä pyydettäsn järjestämään Aallolle työtä S. Sosaldemokraatn tomtuksensa. Lumjärv: asa ols saatava ratkastuks sovnnollsta tetä. Akasemp paatos ols pysytettävä vomassa. Yhty Lahteen lausuntoon. Kvsalo ehdott sovnto-okeuden asettamsta asan ratkasemkseks. Lasnäolo-okeus myönnettn ml Saarselle ja Otto Marttlalle. Välsalm ol stä meltä, että koska Aalto kerran on kykenemätön tomeensa, nn on hänet stä vapautettava. Paasvuor: oln en/jen kapnaa 8 vuotta puoluetomkunnan jäsenenä, mutta sellasta salasta Juonttelua, Jota nykysn on ollut, en ole ennen tavannut. Kun vpurlanen keskustasuunta alko käydä Tanolle, Tannerlle y.m. kusallseks, nn kutsuttn Aalto Vpursta S. Sosaldemokraatn päätomttajaks, kosluultn asan sllä korjautuvan. Mutta, kun Aalto e ollutkaan, ta e ole tehty mtään erkosempa huomautuksa lehtä vastaan. nn llytyskykynen, kun luultn, vaan asettu erässä asossa.1 Suurn prten katsoen on se näyttänyt joukkoja tyydyttävän.
10 m r omalle kannalla, eellettn Jo vme puolueneuvoston kokoukselle nanen erottamstaan. Nyt taas on nostettu kysymys Aallon erottamsesta hänen kykenemättömyytensä tamden. - Tano yoa kumppant erottvat mnutkn Qy. Kansanvallan Johtokunnasta, Jollon pt tomttaa oken salanen äänestys, etten saanut nahda, mten äänestettn. - Tomttajan krjelmää e voda ottaa vakavalta kannalta. Krjelmän allekrjottajsta on anakn neljä sellasta, Jotka evät pysty asata arvostelemaan. - Yhty Lahteen ehdotukseen ta shen edellytyksä, mutta nämäkään henklöt evät ole puolueemme tomntaan erkosempaa lemaansa lyöneet, vaan on hedän tomntansa ollut akanaan hyvnkn hälyvää. - ole ahetta muuttaa puolueneuvoston akasempaa päätöstä. Jos se tehtäsn, nn ehkäpä Jo seuraavassa neuvoston kokouksessa 8. Sosaldemokraatn juoksupojat tulevat esttämään samantapasa vaatmuksa. tkonen: Asata e ptäs kästellä nn paljon suunta- ja henklökysymyksenä. Kysymys on Aallon kykenevasyydestä tomeensa Ja shen hänellä e ole edellytyksä. Ernässsä asossa Sallla: mnun täytyy yhtyä kannattamaan puoluetomkunnan ehdotusta, sllä Aalto e ole kykenevä tomeensa. Tämän sekan näkee Jo hänen S. Sosaldemokraatn alakertakrjotuksstaan,.jossa hän m.m. on arvostellut eduskuntaryhmää tavalla. Joka e ole puolueen arvoa kohottava. Keto: olen akasemmn koettanut sovtella lehden tomtuksessa syntynyttä rstrtaa. Asan nykysessä vaheessa e voda menetellä muuten, kun vapauttaa Aalto tomestaan nllä perustella. Jotka kayvat lm lausunnostan puoluetomkunnan kokouksessa. Aalto tekee asasta suuntakysymyksen. Asahan on sten, että tomtusneuvostossa on ermelsyyttä esntynyt ernässsä kysy^yksssä, mutta nätä on ollut verraten vähän. Puoluetomkunnassakn on esntynyt er suunta, esm. suhtautumsessa amoattjar- Jestoon. Jossa kysynyksessä Aallon kanta on hyväksytty. - Selos- 1! on hänellä tomtusneuvosto vastassaan. Aallon ols ptänyt västyä omasta alotteestaan, mutta kun sovtteluyrtykset raukesvat, t^ty mnunkn äänestää puoluetomkunnassa hänen erottamsensa puolesta. Joe kerran puolueen enemmstö valtsee Johtonsa Ja antaa slle luottamuksensa, nn on Aallonkn stä Johtoa kunnotettava Ja toteltava. Hänen ols ollut todettava menettäneensä sen elmen luottamuksen. Jonka kanssa hänen on oltava yhtestomnnassa. - Sen huomautuksen Johdosta, Jonka Aalto' puhevuorossaan tek eräden puoluetovereden ptämästä kokouksesta Elannon hallntoneuvoston huonestossa, huomautt puhuja, ette snä ole mtään hmeellstä. Sellasa kokouksa on ana pdetty Ja tul- ) laan ptämään vastakn. - Kysyn^ksessä on nyt Joko epäluottamuslauseen antamnen puoluetomkunnalle ta puoluetomkuman ehdotuksen hyväksymnen. Muuta valntaa e ole. ' ;d tel sen Jälkeen tomtusneuvoston kantaa Karjalan kysy^ystä kos- Aalto huomautt Salllan lausunnon Johdosta, ette han ole r"' kevassa artkkelssa. - Aalto on erässä krjotuksssaan korostanut polttsen vallankumouksen välttamattö^yyttä. Jonka suhteen puhuja sano olevansa er meltä. - Lehteen on kyllä sallttu krjottaa nasevast, kunhan se van on tapahtunut tatavast. Nordlund: päätomttajaan kohdstuneen arvostelun alkulähteeseen nähden haluan vtata vme keväänä pdetyssä neuvoston kokouksessa esttämään lausuntoon, Jossa huooautn, että arvostelu on lähtenyt eräden ykslöjen, ekä järjestöjen taholta. Ukäl sosaldemokrata haluaa olla Joukkolkepuolue, e nykynen kehtys ole ollut slle tässä suhteessa eduks. Jos tällasa vaatmuksa. Jota nyt on estetty, alkavat esttää henklöt. Jolla e ole shen edellytyksä, on asa vel^n arveluttaaamp. Kelestän on van parlla tomttajan krjelmän allekrjottajs- alakertakrjotuksssaan kutsunut ryhmän tomntaa ala-arvoseks, kuten Sallla vätt. Tano: Puoluetomkunnalla Ja Oy. Kansanvallan Johtokunnalla ol kyllä Jo ennakolta tedossa, että Aalto tulee tekemään asasta suuntakysymyksen, mutta tusknpa hän snä tulee enaa tosta kertaa onnstumaan. Terävästä krjotustavasta e ole koskaan motttu, mutta e saa krjottaa kömpelöst Ja tökeröst. Aallon «väte, että krjotustapa vakuttas keskbstahalltukseen Ja keskustapuoluesn, on naurettava. - -Salassta» kokoukssta huomautt, että ntä kyllä pdetään tosellakn' taholla, ekä se j ole mkään hme. Täällä Aalto vätt tosn kun vastneessaan, edustaneensa tosta suuntaa kun puoluetomkunta, puolueen päääänenkannattaja e saa edustaa tosta kantaa kun puoluetomkunta.
11 Eet«tty BOYnto-okeus e vo täse asassa tulla kyseeseen.' Pensas yhty Lumjärven lausuntoon. Hnkaäjf e Snsalon ehdotus ole pakallaan, sllä lehden to- S t o 1 t pt erehdyksenä stä, että Puolueneuvosto akaseumn mtuksen ykstyskohtanen.lärjestely e kuulu puolueaeuvostolle* ott päättääkseen asasta. Touttajan uhkavaatmukseen nanden PaasTuoren lausunnon Johdosta huomautt puhuja, etta Oy. Kansan- yhty Lehdon lausuntoon. - Kannatt Lehdon ehdotusta.,; valn johtokunnan vaal tomtettn Puoluetomkunnassa sulje- tulla lpulla ja kun Paasvuor snä on syrjäytynyt, on se varmaankn johtunut stä, etta hän tse on esntymsellään antanut shen ahetta. - Lehden suunnan yhtenäsyyden vuoks on Puoluetomkunnan ehdotus hyväksyttävä. L e h t o: tehtn vrhe jo sllon, kun Aalto otettn tomeensa. Sen kästyksen perusteella, mnkä puhuja ol saanut Aallosta yhdessäoleskelunsa akana Jyväskylässä, lausu han, etta Aal*to on krjallsssa tehtävssä sks puutteellnen, ette nänta akanaan votu valta Työn Voman tomttajaks. Uanen vaalnsa S. Sosaldemokraatn päätomttajaks ol kokonaan epäonnstunut. Varmaankn kakk ne, jotka vme kerralla ottvat osaa puolueneuvoston päätöksen tekoon, aavstvat, etta se on ontto. - xomttajan uhkavaatmusta e puhuja n^öskaan ptänyt sopvana, koska se on arvoton ja epätoverllnen. Jos tähän vaatmukseen suostutaan, menetellään yhtä lyhytnäkösest kun edellsellä kerralla. Sen vuoks se on hylättävä. - Puhujan melestä e tässä asassa ole ertystä suuntakysymystä, mutta jos sta olskn nn, kenen puolelle on sllon asetuttava. Puoluekokous on antanut luottamuksensa puoluetomkunnalle. Ss sen enemmstölle on luottamuslause annettava. Asa on saatava pos päväjärjestyksestä. Puolueneuvoston arvon mukasta e kutenkaan ols erottaa päätomttajaa. Ehdott, että puolueneuvosto päättäs peruuttaa akasemman päätöksensä ja jättös kysymyksen asanomasten puolueelnten järjestettäväks. Päätettn rajottaa puhevuorot ja aka kolmeen mnuuttn. Manner: se, että puolueneuvosto vme kerralla ott asan kästeltäväkseen^, johtu stä, että se tul eslle puoluetomkunnan alotteesta (välhuutoja: e puoluetomkunta ole stä neu-.vosäle esttänyt, se tul eslle tomntakertomuksen yhteydessä.) Vttas erääseen Vömän lausuntoon, jonka mukaan Aalto tyydyttää 1 joukkoja. - Yhty Lähteen ehdotukseen. Tovonen ol saanut asasta sen kästyksen, etta kysyn^s on puhtaast teknllstä laatua. Yhty Lehdon ehdotukseen. P e r a l ä n e n lausu haluavansa tehdä van muutama mustutuksa Aallon lausunnon johdosta, mkäl snä kosketeltn puhujan suhtautumsta päätomttajan ja tomtuksen välsn ermelsyyksn. lyytymattöfloryttä Aallon horjuvaan ja haparovaan kantaan erässä kysyayksssä e tomtuksessa ole esntynyt yksnomaan puhujan taholta, kuten Aalto yrtt vättää, vaan on stä lmennyt ylesest seka muden tomttajan etta tomtusneuvoston keskuudessa. Esmerkks tästä mants puhuja ne Kedon lehdessä julastut sosaldemokratan pääperaatteta selventävät artkkelt, jotka olvat suoranasena vastauksena Aallon eräsn teoreettsest sekavn alakertapaknohn, vakkapa ne muodollsest olvatkn olevnaan polemkkä Helsngn Sanoma vastaan. Asan tuntemattomuutta ja edesvastuuttomuutta lehden paatomttajana osottavat myöskn ne Aallon lehdessä julkasemat harhaanjohtavat selttelyt ja nälvmset sen johdosta, että puhuja ol korostanut lehdessä stä tosasaa, että Hampurssa perustettu uus sosalstnen ntematonal ol tnkmättömäst asettunut demokratan Johdonmukasen peraatteen kannalle. Joka kanta on noröskn selväst tuotu eslle Kedon puoluelehdssa akanaan julastussa mantun konferenssn selostuksssa. Mtä tulee Aallon vätteeseen, että hän ols k^otuksssaan esttänyt toeealasta kantaa Venäjän kysymyksessä kun puhuja, nn. on sellanen väte jo yksstään sen vuoks pakk^sa ptämätön, koska Aalto on krjottanut harvatkn Venäjän poltkkaa kästtävät artkkelnsa puhujan artkkelen Ja nformaton perusteella. Karjalan autonomaa koskevan kysyj^yksen johdosta huomautt puhuja, että hän ol kehottanut Aaltoa asaa koskevassa pääkrjotuksessaan asettumaan tostaseks varovaselle kannalle Ja pdättymään kategoorssta johtopäätöksstä, koska puhujalla tällön e ollut velä täyttä selvyyttä Karjalan Neuvostotasavallan M :
12 asemasta Neuvoftolton uuden perustuslan puttessa ja pohjalla. Uutta paatomttajalla nähtäväst ol jo asakrjohn perehtymattakn lman muuta varma kästys asasta olemassa. - Puhuja tahto lopuks melhyvn todeta, että sd arvosteleva ja horjumaton-kanta,* jota han muden tomtustoverensa kanssa'on osaltansa vomensa mukaan koettanut puolueen p^-aanenkannattajassa edustaa nx Venäjän kun mudenkn maden'kommunsten dktatuurteorohn ja terrorstsn menettelytapohn nähden, on nyt kautta lnjan vallalla puolueemme sanomstossa. - Rstrta tosen paatomttajan ja tomtuksen välllä e ole'syntynyt mstään persoonallssta näkökohdsta ja syrjävakuttmsta, vaan on se aheutunut yksnkertasest stä, ette Aallolla ole teoreettsa eka käytännöllsä edellytyksä toma suuren puolueen paaäänenkannattajan paatomttajana. L ö n n g r A n: olen samaa meltä kun tov. Lehto^ että tapaus tuntuu vähän hävettävältä ja vakuutan, että me emme shen ols melellämme ryhtyneet. Jos van ols ollut muta mahdollsuuksa, mutta kun nätä e ollut, täyty medän vmen turvautua tähän kenoon. Osottaaksen, että koetmme päästä sovnnollseen ratkasuun, mantsen, että tov. Aalto tullessaan lehteen kutsu tomttaja, anakn muutama mestä vanhemmsta luokseen Ja tedustel, onko mellä mtään häntä vastaan, va katsosmmeko yhtestyöskentelyn mahdollseks. Vakuutmme, että mtään ennakkomelpdettä mellä e ole, vaan tulemme parhaamme mukaan häntä avustamaan. Kun stten huomasmne, ette Aalto tälle tärkeälle pakalle ollutkaan sopvn mes, kutsumme hänet toverneuvotteluun, jossa lmotmme hänelle, että emme pdä häntä pätevänä puolueen paa-aänenkannattajan päätomt-». -l Lähde: van sen tähden, ette keväällä saatu asasta melestä päätöstä, on se taas otettu eslle. Ols ptänyt järjestää edes yks kansalaskokous» jotta ols saatu tukea talle vaatmukselle. Pt hävyttömänä tällasten estysten tuomsta puolueneuvoston kokoukselle. Jos puolueneuvosto paattaä hyväksyä Aallon erottamsen, nn asa e kutenkaan tule jaamaán shen. Se päätös tulee van hekentämään puoluetta ssältäpän. Ampuja: yhty Paasvuoren ja Lähteen lausuntohn. Ol stä meltä, että vakkapa puoluetomkunnan ehdotusta e hyväksyttäskään, nn e kovnkaan monta puoluetomkunnan jäsentä tuls eroamaan ja vakkapa eroas enemmstökn, nn e vahnko ols korvaamaton. Jos ehdotus hyväksytään, srtyy tastelu van enemmän julksuuteen ja saa häkalemattömamman luonteen. tajaks. Oletmme, että tämä suora toverllnen lmotuksemme ols ollut rttävä, koska han kerran tullessaan ol melpdettämme kysynyt, mutta vakka enj&e edes häneltä vastausta krehtneet, vaan jatm^e hänelle kahden pävän mettmsajan, e han ollut edes nn toverllnen, että ols melle vastannut ja sllon emme nähneet olevan muuta kenoa, kun lmottaa päätöksemme lehtyhtön johtokunnalle, nn nololta kun tallanen tlanne mestä tuntukn. - Taalla on vedottu keskustelun kuluessa krjelmän allekrjottaneden nuorempen tomttajan arvostelukyvyn puutteeseen, mutta on huomattava, että nämä evät ole pyrkneetkään arvostelemaan, he ovat van. Ja avan oketn valttaneet stä, että tonen päätomttaja e ole pystynyt antamaan helle tarpeellsa neuvoja ja ohjeta. - - Avan ruokoton on väte, että tomenpteemme ols johtunut jodenkn.j L e h t o k o s k yhty Lehdon lausuntoon ja ehdotukseen sekä ulkopuolsten vomen panostuksesta, että tomtus ss ols huomautt, ette ole syytä tehdä tästä suuntakysymystä. Tämäntapasa kysymyksä vo usenkn tulla eslle lman, että ne olsvat suuntakysymyksä. K a n t o l a lausu kästyksenään, etta Aallon ols ptänyt tse ymmärtää erota tomestaan, ekä päästää asata nän ptkälle. Tovo, että asa slta huolmatta velä järjestys sten, että Aalto tse pyytäs vapautusta tomestaan. ollut tosten tansstettavana. Sanottakoon mestä nuoremmsta mtä tahansa, stä en vältä, mutta katsokaa tätä tov. Perälästä, puolueen tomnnassa harmaantunutta veteraana, ja ^ atelkaa, että hänestä yrtetään tehdä tansstettava pelnukke Ekö se ole ruokotonta? Mnusta se on skamasta. A. L e.h/.t.0 n e n:yhty Kantolan lausuntoon, että Aallon ols tse pyydettävä eroa tomestaan. S
13 V;. KeeKustalun päätyttyä ryndyttn aanaotämaan Kauatttueta endotukssta. Ensnnä tomtattn aänaetys Lältedn Ja L M d o n ahdotuetan välllä» Jollon LaMon adotus tul nyväksytylce aanallä 6 ääntä vastaan* Tämän jälkaan asatattn vastakkan puoluatomlannan Ja Lahdon ahdotukeat* Tässä aänas- LOSrUSTA "Td tvksassä vott Lahdon ahdotus 11 äänallä 6 ääntä vastaan, Jotan puoluanauvosto p ä ä t t paruuttaa Puolueen rana-aa/ostt aarraekuun 27 :U 1923«aJrasafflman päätöksansa Ja Jättää kysymyksan asanomaotan puoluaalntan J ä r J a s t a t t ä v a k s. T a n n a r lmott äanastyksan Johdosta» atta Hän ottanut osaa kumpaankaan aanastyksean. Manner lmott, atta han ottanut osaa Jälkmäsean äänastyksaan, koska pt Lehdon ehdotusta ala-arvosena puolueneuvoston päätettäväks* Sosaldemokraattsen lyölasnuorsolton verot. Puolueshteer alust kysymykeen huomauttaen puoluetomkunnan pyrkneen shen, että helpotettasn nuorsolttolasten pääsyä puolueeseen. Puolueen saantojen mukaan e nuorsolton Jäsenä kutenkaan voda, mkäl he puolueeseen kuuluvat, vapauttaa puolueveron suortuksesta. Sen vuoks on puoluetomkunta päättänyt ehdottaa, että nuorsolttolaset mak- KUn Vma kavännä pldatyaa puoluaa«uvo8ton kokouksa. aa hyväksyttn tttl^ ja uaaoarvo koko kuluvaa ruotu varten, tantla Utä kokouata vartan Puolua to Ukun aan tuloau ja aanoau anoastaan ybtaanvato nlunahn narraajcuun 27 p:tä. 8a oaottautul aauraavaka: Menot Puoluanauvoaton tl ACanaanvällnan tl n.palk/a tl Oxauaavatuatan tl Cun na a to m a ton tl Kulunk tl Agt.-ja Matkakuatannuatan tl Avuatuatan tl Käyttövarojen tl Korko tl Pan^tuatödan tl T o t t o äak«5»312:60 0,527t90 ll5,51:80 26,272:60 11»255:- 71,$33:50 5,375:3a 2,590:7»^ 290,3149:86 Uj 4 sasvat säännöllsessä JärJestylcsacsä koko veronsa, mutta puolue suorttas stten nuorsoltolle takasn puolueveron, neljä markkaa. Pöytäkrjan tarkastajks valttn E. Sallla Ja 0. Tovonen. Puoluetomkunnan ehdotus hyväksyttn. Vakuudeks: Tulot: Poatattujan aa.taven tl ^ASno Yl.Kuatannua tll»4.070:21 Tatotofflaton tl ^ouavarojan tl 100U^6l}l KavtarvahOyksan Ja Vappumarkk.tl :714 Tyovaen Kalantern tl 9 o^' Puoluakokoukean tll SUC. 290,3^9:36 Taulukoata huomataan, että puolueen tulot culuv^na vuonna ovat r. r $ Olleet penat, valccakn na jcaka n todannäkoayydan «ukan tulavat pattäää-n «anot. lamä ollakn vältättätontä aan vuoka, atä vma vuonna tul tappota a^au /7.0l6:57. Tauän patlämaajca a tänä ^^m^a Jcutenfaan Jäa>^«aän. J^ueen raha-aaan hakontuunan 1 ^ ) t Blltä, attä 8f 011 vlumla.n puoluejcojtoujc».» «kau Jontuu»u, eu vm vuoam T«.nt mumom» puouton rah.toll«amj. 82,M:62, k ^ ] nn
14 l.36t Keekuettlun päätyttyä ryhdyttn áanaotáaáan kannatetusta vahtalrran puolu* UV «VT4.4»/ ' :;r4#6tys T,JL t 0 n. tul ny- j^jrtá!^ aa^ttn tvrmaa vott r... ' v%3taan, joten vs^l ^ ^S amríbmt-nm ajoxo-nlfc. A A A A neo/íort taa t f- < A r á # 1. ^ V t : ^ a f f f ttüqüt«at -ow «jj^a «aaaaon. / Q^.^fl ^f^x-^í aunar..ttl, attt r^an ottanut oeaa Jalltl W8«an rr.. ^^^^ lnula tlu «tjarísüya 2. vuonna annettu er lehdlle >1 helkolullle prelle (Kuopon lánt» ja Vaasakuten aenoeta nálcyy, ynteeafá flak* 71»933:90«&ldea kahden vuoden akana on alle puolueen ranaetoea vaalacuatalooalln ja er pren ta lehten atuataaleeks 1 aakaettut Ta/llt v.1922 Pllrlavuetuket.1922 aauat t.1923 ank. 182t6S:62 72,735:- 8mk. jáaá eekat valasevat sltá, alnká vuoks puolueen rahallnen aseaa puoluekokouksen jälkeen on helkoatunut, rarslnkln kun otetaan huoalooa, ett& puolueveroja on saaaan alkaen, 92?-23 saatu van 8ak«Todennkölstä kulenkn on, kuten sanottu, stt& t&ná vuonna tulot rlltt&v&t pelttaaään nenot, nn ette tappota synny* JBnsl vuonna on syyt odottaa puolueen rahallsen assman jonkun vsrran vahvstuvan» aolrka alk& ollsuln välta4tönt&, koska seuraavat eduskuntavaalt saattavat tulla anon tahansa ja nden yhteydessä tarvta a jonjcun verran v^ roja, valckakan el ellnä m&arln kun vae kerralla. Mllaseks kuluvana vuonna aseaa lopuks auodustuu, se käy selvlle aaallskuussa pdettävälle puolueneuvoston kokoukselle jätettävä stä tlllnplatöksssu. J oíoj qj'jsl^^^^vj p-o^jdömn. Puo44^lnnaadl«rnnBtaan e nuo- 'V 1 -»-lá?al:^aän^voda, laltal He puolueeaeen cuuúb,^^^ ajjlt^v -T'ultütíata. öen vu^jcö ->n puo- 'tunta paattányt.»r.'vu., t'ta naoreouttoueat wu- -^ánnolleeeba jarjeatylcoeloá koko veronaa,»ut^ta ^/Uíj- : J o X tf T L'^aSl 3t ítj t/nnbaux.xy X^ flo^aooojet 'a^wavhjjvíí t ReJneXM ne^voxt ll nta/u>okej[/xo/h ks valtf h -. > l mm J^vo nnronr tn^vulu íolu..^eí/xox/q bjjo^^sísjlboí//! BBotuUB' ñr%l c.tj/.- aex)u«o)í nn#í>üj jía njía aav Je«xo a«v ájje nee ÍÜMJT.jonom fwj le.ycrvo.vv ajc»,^«^-^äp^.norv Molürínolft ftl»/tb-r./íf5 nf^íxox/l.nt^jíw OA^t ít-b9lfm an On^ tj/t ü/jffot aflft^a oe-lwav íxo-^a ««^-.éj/s,sd:xtíd,s6x.:ím xojff.jf «ee^xo^q JBvo63a>n Jísav.»oonr MXÍV äjje Bnnonr a^.lv.uuj^a ^ífí^jq ««e^j^j^t^a aarg.^ ülífcqajot Mas auac^m áaasnna«jáíjj no»baxujkryb «ftx«afo/t: r^m yarvlnen j^n^a poká'^mhnñ» %éí. k^k^nut^ñ ptt^alnen otk ur MjLnen sll^ä auoaata ue^kg N^aÜP»^ aa^sen vmtíxxkxwtí jarja; t6jen parustaalnea, ta nyaylam laten järjestöjen valtaamnen soslaxdebokraattlen vakutusvallan aala^v sl ta tuleeko kysymykseen sellanen menettelytapa, että annetaan nyky- ^^ M
15 -2- n asmatxxflen Xllkkten rappeutua Ja dlst«t&&n 0lt&, kunnet tuxe«sopva aka ottaa aooatlxlaon xllueen Jouto soslaxdonokraatoxxt Joka l S^UM.m «JAf -.-ce.sy ssex.f fät «t/tx ntg tapauksessa plt&lsl saada akaan yhdenmokalnen enetteytapa Ja suunn tel*. Q Ba» Blten kussakn tapauksessa aenetexxään. Saaoln oxlsl T&Xttämtdnta saada akaan jbtelnen Benettexytapa vastasssa mabdoxxslssa suurssa # tyördossa Ja sp&taumslssa nlan, slxx& nykyään el oxe Bltään ybtenft-.1 ^ ^ ^^^^ syyttä oxenama edes ^0xuexeadlstön kesken* xxman yhtenästä tomntaa -. Mä, ^^ ^^^^^ HexMnkl xokakuun X p:nä X923. a^o.. U..01»..xx^^u, «,,000 suomen Soslaldenokraattlnen Puoxuetomlkunta. lääu* ^xy nxx«-aö, «xx.x.... XM^X... ««V nmatlxxnenfttskustomkuntaon saanut artolsan krjeenne syyskuun 9 p:xtä, Jossa pyydetään xausuntoa sltä, mten oxlsl menetextävä'snä tapauksessa, Jos er seuduxxa maata pdetyt soslaxldemokraattlsen aomattlyadlstystäen kokoukset päättälsl?ä/xausuntonaan esttää, että ammatlxxsen Xllkkeen yhtenäsyyden sälxymlsflksl el oxlsl ryhdyttätä hajottamaan maamme a'matlxx8ta Xllkettä, Taan ryhdyttätä vaxtaamaan stä kommunsten käs^ä, ette sllnätäpäuksessa Jouduttas tukemaan kommunstsa Tlrtauksla ammatlxxlsessa Xllkkeessä, Ja mhn käytännöxxslln tomenptesn oxsl ryhdyttävä. Jotta ammatxxnen XllKe saatasn Jäxxeen paxau> tetuksl entlsexxe todexxlsuuspohjalsen ammatlxxlsen Xllkkeen kannate» Samassa klrjexmässä pyydettm Xausuntoa myöskn sltä, oxslko mlkoko jaatvj^äslttätä^ dettävä Hexslnglssä soslaxldemokraattlsen ammattl^^styeväeltyat^exu kokous, mkä keskustexlsl suhtautumsesta Ammattjärjestöön.».l LH J '., 1 'l JLlrJexmässä estettyjen kysymysten Johdosta on Ammatxxnen Keskusto- t j mkunta päättänyt esttää seuraavaa: AmmatlXXlsen JLeskustolmlkunnan mlexestä oxsl syytä ptää koko maa- ^ t * U.».a:? am" fc e. v ta kästtävä soslaxldemokraattlsten ammattlyhdlstysmlesten Ja soslallde- mokraattlsmm sanouaehtlen tomtusten edustajan sekä Sos.-dem, Puoxue- tomkunnan vlexäpä mahdoxxsestl mudenkn tunnettujen soslaxdemokraat- \ «t.a.-j;..yr ^ ten yhtenen neuvottexukok^. Jossa kysymystä pohdttasn. Täxxalsen - 4 kokouksen ptämnen o;^l tarpeexxnen sltä huoxlmatta^tuxeeko päätöksek- sl ^uusen aona^tlxxlsten järjestöjen perustamnen, ta nykysten ammatl ^ Xlsten järjestöjen vaxtaamlnen soslaxdemokraattlen valkutusvaxxan axals^. sl ta tuxeeko kysymykseen sexxalnen menettexytapa, että annetaan nykyl-
16 .s -2- n anmatluflen Xlllckd«!! ra^peutua Ja dlstetä&n tlta, kunnet tule«lo- jh plra aka ottaa aomtlsen lkkeen Jouto soeaúenokraatele» Joka tapauksessa pt&s taada akaan yudemokanen oenetteytafa Ja suunnlte*^ Ba, nten kussakn tapauksessa aenetelláán. flaaon ols T<tänÄtftnta SPf ^ - > A saada akaan jutenen Benetteytapa vastasssa Bahdosssa suurss* 0 tyördossa Ja sjqtaumsssa nnn, s& nykyään e ole ntään yfttenft syyttä oevaasa ede ^oueeldstan kesken» nan yhtenästä tosntaa f 1 Í» " taas e nkään nandollsest byväksyttärstä nenetteytatosta tule onn^ turaan. Tällaselle kokoukselle ols ss laadttava tarkka suunntelaa Ja varattava akaa pernponjaseen asan kästtelyyn. f AMBatlnen xeskustonkunta katsoo välttäaättdaäks nyöskn omana kästyksenään' (eneonstön aelpde ) esttää, että nykysten aounatllls^ ten järjestöjen valtannen e ole mandollsta* kobnunlstt ovat saaneet 'f Jo^dettavakseen selken kakk ltot.krjatyöntekljän lton Jondosea K '1 'Uu.--.Í Í t.- - M. -Uv.:.:., Í ' ^.. ' Í r. r ' 0Í0*.H ' -UO lsl^. ' > : ^^ ^ '».-'rr'ír,, f,.. "^«f 1. ' ' r. r '. t r ^^^»r!», tj t:: ( ^ ^ ' ' ^»v Ufl. r J J»;.....'X * 4 s f-v r r-'é '.. 11 tl..-m f ^ f ' 1 t $ M Í ' *. > u n? ^ -f ^t V f :< :.) ' 0 t t. " f' - j t V 5:1 1 kyllä on sosaldenokraattnen eneoolstö, sutta kosnunstnen luottasus«bles, Jonka lton toskunta velä on valnnut lton edustajaka ABaattjörjeatött Joutavaan elmeen, Joten asallsest salntun lton edustaja on vakutusvaltasena Jäsenenä Asmattjärjestön Jondossa tlasuudessa ajasaan kosnunlstlsta poltkka, skä syös onkn tapaltunut. JCutoBatyöntekjän ltossa on Jobdossa enesslstö sosalldesokraatteja sutta Paper«^ työntekjän ltossa taas konnunlstloen enesslstö lttotolslkunnassa^y vakka luottasussles onkn soslaldesokraatt. JLaklssa sussa lttojen tolsdnmnlsa ovat kossunlstlt tä l4ellsest Jondossa,'vakka letalltyöntekjän lton tonen luottasussles onkn séslaldesokraatt. Mtä assat. tosastonn tulee, nn ovat ne Heäsngssä. Turussa, Vpurssa, Kuopossa, Vaasassa, Oulussa, Landessa ja yleensä Ponjols- sekä Ztelä- Ja tä-* Suosessa kossunlsten kässsä, Harvoja pökkeuksla lukuunottasatta. JCesksuoTeasa on soslalldesokraatela enesmstö Ja Fonjols-Käoteessä lenevät kuspkln puolue tasaväksest edustetut. Tästä Juur on Joutunut, että ltot ovat Joutuneet kossunlsten käsn, koska kossunstt ovat saaneet enemmstön lttojen edustaja lttokokouksn. Jos lttojen ednstajs- Í P) t t M l ".H l - MOJl. 'rjjtljw«, - v l
17 .,, luäx ««H««L. yu...um «c «J.,.t<-J t...tonttcrj. f.-:.«., U,,,... nyhdn.., ao.. '..... JJ W» ^Mlj tuuffla UU.vo «l.:;,;.«.,o...'uuto l-,..^^/., rt J-J- ot fly^ll.1» Mm t o.... ^. 4>. VV M ' > ' l ^ ''» 1 1 r ' ^,»s t -. «.. K. 4. rj m.. -.-» t' -...a ^ :> n., 't.t,,...., '.J -rv tn,. ^ U J M.,, Mcr-.,..,.:,:.,......C,n,, atxno»» jtf -.. j: Uc^.t.m,- -' : J,,,,. '» '.,«;». :,, 1 - ^^..a.',... a;...,,,, ^^^ ^ ;..otnu..nll:... n, ;,, -AL. - -f/avj l,.. ^»J -V^r. t ' ' 1 fv.j t -3- tot samon kun AmmattJärJeatdn edustajatkn kongreseelun raxttasn eunteextxa Taaea, nn asan lata obl tonen, mutta kun kakk Taaxlt - myöskn kongressessa - tomtetsn enemmlstötaaelna. e sosaxldemokraatella ole mahdollsuutta saada edustaja nonn kongressemn Ja ne sten JoutuTat kommunsten käsn. Jollon «yöskln kalkk foltk* ka käy kommunsmn merkessä» Yme Tuoslen kommunsten Harjottama poltkka ammattosastossa on taas nn kyllästyttänyt tosn ajattelevat palkkatyöläset, että nftmäfm evät enää naua antautua osastossa kommunsten parjattavaks, vaan me«. luummln eroavat, varsnkn, koska evät Halua unrata varojaazv^ Jota käytetään konmunletsten pyrkmysten ajamseks ta tukemlseksn Ja sosal< demokraattsen puolueen vanngottamseks. Samasta syystä on mahdotonta että nykysn ammattosastonn otatasn tosn ajatteleva lttymään nn paljon, että vosvat saada osastossa eneomlstön Jo Jondon ss sosaldemokraatten vakutusvallan alalsfeks. Vän ollen on Leskustomta^^ nan kästyksen mukaan mahdotonta vallata ammatllset järjestöt kommunsten Johdosta. Anoa mahdollnen keno on ss se, ett perustetaan uudet ammatllset järjestöt takka axmetaan nykysten ammatllsten järjestö- Jen rappeutua Ja odotetaaa, kunnes tulee aka Jollon nllä e enää ole mtään merktystä Ja Jollon on tlasuus ottaa Johto sosaldemokraatten käsn. delläolevaan vtaten lausuu Ammatllnen Lesk^stomkunta ss kästyksenään: ette ammattosastojen enemmstön valtaamnen ns. ssälsellä tomnnalla näytä mahdollselta lählacona, Josta taascm ^ seuraa, ette lttojen Ja Ammattjärjestön Johtoa stä tetä aada muuttumaan sosaldemokraattsella kannalla oleven työntekjän melpteen mukaseks; Koska melpteet sltä, mnä tavalla tässä asassa ols meneteltä>vä, evät Tleä ole vakaantuneet, nn xeskustomkunta e tahdo teadä eh-^ dotusta uusen ammatllsten järjestöjen perustamlsenxy ryhtymseks* * P
18 Hl? ^Huj.^Mfe. av., u OvMof.Jeja ' U a-«t, umum^u a JJ-u ; l^ap-.v.uxu. fjtt«t ^ J /..Jöt «rjljv ^lo lf.).w'lt..1'ul-v^^^tjb.'...oautlv ^stjl ^c.tlrj., fcabtl - :u-.u.; - U.t^l»^ ^ U.L.--. f t.-^.ufa. jr;. * ;ru -.; t, ru'a cat.. rn -Qttt vj -f- Jo d« Pttoxuetolalkunta katsoo kutenkn fuotte-tdn^ kan* nata olkeakbl ryatyä Tataaoaan nykystä adaatlxsta ksttä soaax- (taokraatten Talkutusnaxan alaseks nlluä ferustslxa kun tm ka«t&ttatexxa sosvoab. fuoxuensutosto y&ättl, nn slxxoln on TäxttäB&- tftntä, että xuodaan tarkka suunnltexna nstä nenettexytarolsta, Jolta on k&ytett&?&, jotta t«atät& onnstus. Anaatxxnsn ksskustolnlkunta o t laö tr-^ rv. - f * kutenkaan oxe Tolnut xaatla yksltylskoktalsta tndotusta nks köytän- OJ -f. t.o.xthln -f-",.t,,, - «M..V.... Jtu-tr r-n«..n.,.af M... a - ^ nftxxlblksl tolmenfltslfes, Jolta tässä takauksessa oxlsl noudatettava, koska useat käytännöxxset tolmenfteet rpovat usenkn kunakn akana esxxe tuxetlsta selkosta» Joltakn $mz yxelsä sekkoja on kutenkn Jo axussa otettara luoaoon, Ja sexxalsna oltasn uskzstolalkunnan kästyksen sukaan ftää seuraava; * Ylenen Joktoeln. Jotta mtaannen saatasn käyntn, täytyy oxxa exn. Joka tätä tolaenfdettä yl aaan Joutaa Ja r rj N a....u,.,...',.^lljucm -^^ut tm tl.., ! 1 y. t JoXa on sexanen auktortett, että t sen ollesn Ja toaenfte- Blln ekdottomast xuotetaan fuoueen keskuudessa sekä sen sanomaxekdlsts«sä, kuten xuotettan ^oxllttsessa tolannassa dos.-den. Puoxuetoakuntaan Ja kuten aknnnn, m»elxxä attt mrtmytttka ennen kodbunls.- BlB Xuotettn ABDattljärjestön Jobtoon. xe fuoxueen Jäsenet Ja ennen.laö.'. ' ' ^ ttlkkea sen sanonaxekdlstö xuota täxalsen keskusex&en auktortettlln» ''- t - f '... ' ' tlm. ^ M * = nt. n.> o' -^.tmu-nr...ro-.'. Lväfav J.r..U.r.- muvhrtt :.. 4»n l -r.r.v-»,ar^u^ >1 s $JB ^f ' oar «QAA V sen okjelsln Ja tosenytesn. Jolta se katsoo växttäbättöoäks Ja aab^ doxxseks antaa Ja ryktyä, nn sxxoln on turkaa oxxenkaan ryktyä Bkln^ kään axtaussuunnltexaln. täxx^joktoexaexxa'täytyy kankkla ayös varo- Ja, nlla että se vo ^tää anakn ykden TaKlnalsen tolaltsljan, Jonka tektäväxyon TaxtaussunnteXBlen Xaatlalnen, objelden antaalnen er yakla^ kunnlxb Ferustetulle falkaxxsxxe tolakunnxxe. käydä nltä^yastadas- /.»u -'.U- r- Mjrta» ^ - ' ' ' sa *soxu"-työssä^ftää vaxalseva estexblä tlasuuden sattuessa Ja ym^^ Bä ss okjata koko tomntaa, kutsua^joktoexn koaxxe Ja esttää slle 1:. tt^ asat Ja tekemänsä suunntelmat, loslaldeaokraattsen Hr, ; '-flto.^e 1 1 J. yuoueen Puoluetomkunta tuskn Tolsl tätä tonta koltaa, pats muden tektäven vuoks, nnfflyösklnsen taka, että ammatxxsexxa agtatsonltomnnaxxa tu,-, JlAVjJ ^ /.:' ^» t J ' - ".»t \ t.l^u. -.u^... a.^.jju l nal^tm a -JUJJOXJ lötv^...-^uj.ueatjj^-a.ou..l. a.«r Jl.. ' J r rt^l^ta V.^v q a^.oj.^.^-x.t al.u» '.'of
19 .aar. - :fm ^ T - j< t V U t r?..k ' > ' -. :. \ J,. V t, :.J V J ^..» ^ -.. :.. J;-3,, < '-. V :».t { ^ f l '. /4 M ^-J '.A. n> u. M-v,^ n.. f:)^ ^»' ^^. w j& V <t'.t Tj j r ^^ n > ' f,t -ly J k * :.,t r -5- tb Olemaan llan paljon FuolueT&rl&, Joka saattas latata tomntaa. KdulllBlnta ollbl Tallta arltylnen xesnbtomkunta, jolls Puouetolmmmta antaa tarpeellset Taltuudet sekä rarat Ja rjmtyy sellasn to- - menpltelaln. ett& fuouejärjestöt Ja fuoueeadet sultaututat lojaallsesr-» 4 UH. j ;TWU.» 1 - ^ l v tl sen tomntaan Ja noudattayat sen antama oajelta. h hl lu.-., :.r...na l t- r." M t». a. ^ J L ' J ; --,.., '... '. l lö.t'.»., A ; t n.. ' >l,.-...m t ;. t..1 :.. V J y,.. l.^v 'j-l Ar...»V. J ;' d _ ^ ^ tää l t, «- j 1. Llsäxsl ols FerustettaTa palkallsa tomkunta, Jotka tolmlrat keskustomkunnan okjelden mukaan. lälden tehtät-jnä ^lsl fanna tomeen kullakn pakkakunnalla kokouksa. Jossa arrostelaan kommunsten tomntaa Ja pyrtään saamaan akaan kärnne ammatllsssa JärJestdlssä.fakalllsten tomkunten teatäränä ollst^^rjestää kukunklln ammattosastoon ertysä sosaldemokraattsa rymmlä. Jotka aarjolttarat ssästä agltatslonla ammatllsen lkkeen okealle tolalle saamseks. keskustomkunnan tuls myös määrätä se kantaamme puoluelekdet tutat makdolllsestl pukkeatlen työrtojen Joadosta. Keskustolmllnxnnan tu^ llsl asettua yateytteen sekä Amsterdamn ntematslonaalln että skandlna- lalalsten ammatllsten järjestöjen kanssa Ja tolmttata sten, ette a'- ' r.. l r.11,x..:!,vu; ^» - A M. {. s* 11 f * f ^ ^ ' > ^.. =.' j ' C. 1 f - fl'j." tään arustusta ulkomalta maamme Ammattjärjestölle ta ltolle saapu s l,enmmnku n Keskustomkunta on stä neutotellut asanomasten ulkolasten järjestöjen kanssa Ja lmottanut kannattatansa atustusta. Vlln kauan kun Ammattjärjestö e suostu noudattamaan sosaldemo- F r -. ' = ^ ' ' " ' C»JMl ffa.''. A?';.». '. " J f T J:* 'r' ^ " u kraatten TaatlDuksla, on sltä puoluelekdstössä klellettätä kannatus Ja kokdlstettava slaen ankara arvostelu. Samon ols suntauduttara er ll^. tokn. Ols Taadttara, mkäl Keskustomkunta sen katsoo matrrtmyrntmjtm, tarkotustaan TastaaTaks» suhteellnen vaaltapa lttojen Ja Ammatt-- ys^ Bjtj at'j..;?,. t.j.u--t. r järjestön edustajakokouksn vaalessa edustaja valtessa Ja mandoll- k-- Jf a^fxhjuoyj lötv^.lulvj A p.t l ^ot: ty^uj sest myös ammattosastossa Joktokunta valtessa. ;j.h-j. «j- lllä pakkakunnlla, mssä el nykysn amfflatlslln JärJestöUn \ldjt»a4w..'jo J"rt-A' t.,,\tt:t Jn-t^^tA- 4 huoa saa sosaldemokraatteja lttymään valltsevan kommunstsen suunnan ta^ kla, Ols sallttava perustaa uusa ammattosastoja, Jotka pyrkvät asanomaseen lttoon alaosastoks.
20 m»m m '.t-/' c l.! '.. ; u A. f- : TarKeBfla ykstylbkoltalsla käytännalel oljeltä on «andoton tettft&t sllä rb tuetat tetenkn ryfunaan sekä falkallslsta olosta että \ «r "u A vfl l V j - ; j-t.n., - # f er tllanteldj^ta. ^ Taadone.kaltenkln Tleä auonauttaa, ett elle sle koko maata Xtttt käslttätäle joatoelaelle, Joko se on stten sos«-deb, Fuouetolnlkun-.» t (.M 1 k**» < 1-1 f v ta ta ertynen Ceskustomkunta, anneta Xm^m tarh^h^l^ valtuuksa Ja elle ruolueeadlstd ertysest suataudu slaen lojaalsestl, nn cn tu t^ ryatyä aulnkään Tal^taustyöaön. «-t-f^oj ötvt 1 : Ä fo ToTe r 1 te nreadyks n 8oslalldemokraattl4an Aaaatllnen leskustolblkunta,.m; l; K..1 V? jvf. j..,rt n:.. V,-..u : r.-t.. l. ^v V, ä 'j.; ^ :_»» -.. {J l. Yl' lo* «JÄof,, OJ X-löTl «. V.?..f lj]w. Xtta Puaeenjoataja. ^ -U^. '. J l - T ;. f A».«tr::^ Slkteerl, pr V4., t. tc. '- '. ^ l. V M 4 -.», ' Ulc V a l :utl..' J. ''VV - ^. J. (s^: fc Y 'J j f ^! ' ^ l r f 1.1»Ä.;,. 'jrjl/5 t Vu.1. -'J l-.-m.oy-, ' jf. J. 1 -u! U.VL.JJ 1. j..1., - tj-*«m. ajt '.! ^ -.t 4 J. 1 J T»,.l^.^tl^-V -U6..^-.J 'JJ l.».; J ;. K. -...u..-j t.vlto ;.fj^^jv' ;-'.*.! ^ t... r. ^ ". t ^^ s-'no.: ajuoj tf- 'j.'.. : a ^ ( U t r-ja lo. vh....f ' tj ( jbu^fu;.1*4 l. 1 ):... t v '.-;!! -»'. 1 ^X^v^js^ffu^v n^.tjh'3 to-^r J -luuf.f"./«n rt,... (-.v l's.! l^.lf V jt 1 ^.loj^h' l M 1.X--.. JäV.r.^t -u ''.o. -^tt. l, t o t ^ t - '' aru^xv t'..shc=.t. A > e h Ä.f - lvmfcja^v. ^'.'^t. / JU.^ : ^fv t- SuJul O;.;..:n->v.jjt.^ Uxu...JUL ry, 1 J/ L. J l». ; -U, 1 1 -
asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.
-112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:
Jaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.
VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde
Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet
Tchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
piftn muuttf^minen 9 5 f. Turun 1. etel. vaalipiirin Piiritoimikunnalta oli saapunut klrjel- Pövtälcir.loiQn
fft l kallen tavon etä hajottaa Ja vahngottaa. Manttu Puolueneuvoston valtuutus ssältää myöskn velvotuksen, jonka lamnlyömnen vahngottas puoluettamme. Shteern ehdotus hyväksyttn. punut krjelmä, josca lmotettn
Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.
VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan
mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa
21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,
voittaa vastustus.. Puolueen kohdallahan on tilanne se, että me tarvitsemme näis
l maassa sllä tavon, että Jälkjättösyys. Joka ntä uhkaa, tu- s tällä tavon torjutuks. Mnä luulen, että mellä on ahetta Jatkaa tällä lnjalla sekä krtkkämme että ehdotusten tekoa snä melessä, että me vomme
lii 4 'I \ 'in cnnotaan: "ruolutlieuvoston kokous samalla kun se - - - - - r aivan tarpeettomasti viitattiin vallankaappaushan :keisiin.
- 5 - f l f Î.Ï 1- V. mustaa. Tï.rnL. on syytä ottaa huomoon, '.cun erote tätlä har'ct len tahtonut oanoo ttän, en allj'ân tavalla pelotellaksen, vr-r. palauttaaksen mur-tn?en ajan, joka sllon vallts.
JV,. Luettiin Ja hyväksyttiin pöytäkirja kuluvan maaliskuun 23 päivältä.
JV,. h 1 1*, 1 ^ 15 5- Slhtoerl estt sos.dem. sanomalohtlfflldstan colcousta vartan laatmansa seuraavan ohjelman: 1. Kolcoulcs an avaua, 2. Suhtautuanen aomattlybdlstysllllckdasdon Ja mtä vaatlmlctfla
Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta
HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten
Aamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607
046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa
r i m i v i = L i = vakio, (2)
4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään
ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA
ESITYSLISTA 25/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Tsta 19.3.2002 kello 10.00 1. Nmenhuuto 2. Päätösvaltasuus 3. U 6/2002 vp ehdotuksesta neuvoston säädöksen antamseks Euroopan polsvraston perustamsesta tehdyn
AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN
AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa
Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.
PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte
COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT
COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks
Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964
Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun
Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28
Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ
Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään
4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa
KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.
l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja
Mat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike
Suom USER GUIDE YLEISKATSAUS LATAAMINEN KIINNITTÄMINEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN TIETOJEN SYNKRONOINTI NÄYTTÖTILAT AKTIIVISUUSMITTARI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET TEKNISET TIEDOT 6 8 10 12 16 18 20 21 22
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa
KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN
'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta
Pikaopas. Valmistelu ja esitäyttö
Pkaopas Valmstelu ja estäyttö Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo estäyttöluosta (0,9-prosenttnen NaCl, johon on lsätty 1 U/ml heparna) yks 500 ml:n ta 1 000
SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS
SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI 06 07 11 12 13 14 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS 15 16 17 18 19 19 YLEISKUVAUS VASEN panke
Viiteopas. 2 Kokoa ja kiinnitä uusi natronkalkkikolonni. 1 Poista vanha natronkalkki. Esitäyttö esiliitetyn letkuston avulla
Vteopas Valmstelu ja estäyttö esltetyllä letkustolla Kerää seuraavat tarvkkeet ennen valmstelua: Yks 500 ml:n ta 1 000 ml:n puss/pullo tavallsta kettosuolaluosta, jossa on yks (1) ykskkö (U) heparna kettosuolaluoksen
ff il = : -k hi X ri 10. 12.
ff l = : -k H v. > k n r ' t C.P '' f F:. 'M h X r [ l, r t Vaal.lulls- että hän tarjoutuessaan vme syyskuussa suorttama&n tllaototyön loppuun ^00:- markan palkkosta r> pahast erehtynyt, koska myohemmn
Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on
5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM
Mekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma
Kuntoilijan juoksumalli
Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall
Merkittiin tiedoksi lomatukihakemuksineen.
^EUTUTYÖVÄEN LTTO R.Y. PÖYTÄKRJA 13/1984 VALOKUNNAN KOKOUS 5 JG Luonnos SAL-lomatuk ja lomalle hakemnen -lomakkeesta Merkttn tedoks lomatukhakemuksneen. 9 Tauno Hltusen apuraha-anomus SAK:n kulttuurrahastolle
Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12
Pallollse puolustae: Sokea ja ta käspallo/ Lppupallo Tavote: aalteo estäe sjottue puolustavalle puolelle, potku ta heto estäe, syöttäse estäe rstäe taklaus, pae tla vottase estäe sjottue puolustavalle
Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
6. Stokastiset prosessit (2)
Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella
Monte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
Norjanmeri Norska havet. Suomi i Finland. Ruotsi Sverige. Norja Norge. Tanska Danmark. Itämeri Österjön. Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND.
Barentsnmer Barents hav Islant Island Norjanmer Norska havet Euroopan unonn jäsenmaat ja lttymsvuodet Europeska unonens medlemsstater och anslutnngsår Atlantt Atlanten Portugal Portugal 1986 Espanja Spanen
1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
- 15 - - 14 - puoluetovereiden puoluettamme häpäisevää toimintaa, mutta. SAK:n suostunnu>sen, je myöskin vyhms oli aikaicenimin tennattanut,
ta - 14 - - 15 - ' / ; t«1 'S. SAK:n suostunnu>sen, je myöskn vyhms ol akacenmn tennattanut, ettb SAK:sta sp.adeen mes halltukseen. Hänelläkn ol-ss >yvä syy uskos, ettg f^sa ol järjestyksessä hänen kohdallaan.
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst
in 2/2012 6-7 4-5 8-9 InHelp palvelee aina kun apu on tarpeen INMICSIN ASIAKASLEHTI
n 2/2012 fo INMICSIN ASIAKASLEHTI 6-7 Dgtova kynä ja Joun Mutka: DgProfITn sovellukset pyörvät Inmcsn konesalssa. 4-5 HL-Rakentajen työmalle on vedettävä verkko 8-9 InHelp palvelee ana kun apu on tarpeen
Sähköstaattinen energia
ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä
HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ
HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,
Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:
XXIV. Maatalouslautakunta Maatalouslautakunnan vuodelta 924 antama kertomus ol seuraavanssältönen: Lautakunnan kokoonpano y. m. Lautakuntaan kuuluvat kertomusvuonna ylm. professor E. Hj. Ehrnrooth puheenjohtajana,
A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset 24.03.15
A50A000 Fnanss-nvestonnt Hajotukset 4.03.5 ehtävä. akknapotolon keskhajonta on 9 %. Laske alla annettujen osakkeden ja makknapotolon kovaanssen peusteella osakkeden betat. Osake Kovaanss A 40 B 340 C 60
Lähdemateriaalina käytetty Pertti Louneston kirjaa Clifford Algebras and spinors [1]
Lähdmatraala kättt Prtt Lousto kraa Clfford Algbras ad spors [] Krtausta Clfford algbra määrtllää algbraks kvadraattsll vktoravaruudll (sm. skalaartulolla. Clfford algbra oka alko vodaa sttää algbra katavktord
Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi
Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät
SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...
Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..
Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7
TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA
TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen
Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut
Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss
Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014
Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet
Kanoniset muunnokset
Kanonset muunnokset Koordnaatstomuunnokset Lagrangen formalsmssa pstemuunnoksa: Q = Q (q, t) nopeudet saadaan nästä dervomalla Kanonnen formalsm: p:t ja q:t samanarvosa 2n-ulottesen faasavaruuden muuttuja
Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa
Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä
- Keskustelu symbolein. i
- Keskustelu symbolen Mukana KESYä kehttelemässä Anu Uuskylä, Martnnemen koulu, Oulun ylopsto Sar Haapakangas, Suomen Vanhempanltto Mar Joktalo-Trebs, Leea Paja ja Annukka Auto, Valter Ida Lndström, Jun
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)
Matematan ja tlastoteteen latos Johdatus dsreettn matemataan (Sysy 28 4. harjotus Ratasuja (Juss Martn 1. Kertomus Hotell Kosmosesta jatuu: Hotellyhtymän johdolta tul määräys laata luettelo asta mahdollssta
KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA
KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-
SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI
SUOMI LATAAMINEN YHDISTÄMINEN NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET SYNKRONOINTI AKTIIVISUUSMITTARI 06 07 11 13 14 14 15 UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS TEKNISET TIEDOT
VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto
VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet
Harjoitukset (KOMPRIMOINTI)
Kmrmntharjtuksa (7) Harjtukset (KOMPRIMOINI) Kmressreja käytetään esmerkks seuraavssa svelluksssa: kaasujen srt, neumaattnen kuljetus anelmahult rsesstellsuudessa kaasureaktden, kaasujen nesteyttämsen
1, x < 0 tai x > 2a.
PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto
Nokian kaupunginkirjaston asiakaskysely 2010
2011 2010 Nokan kaupungnkrjaston asakaskysely 2010 Nokan kaupungnkrjasto Päv Kar 2011 2 Ssältö Johdanto... 3 Kyselyn toteutus... 4 Vastaajat... 4 Mtä krjastoja käytät?... 6 Krjastojen aukoloajat... 7 Kunka
Helka-neiti kylvyssä
Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart
Painotetun metriikan ja NBI menetelmä
Panotetun metrkan ja NBI menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät / 1 Estelmän ssältö Paretopsteden generont panotetussa metrkossa Panotettu L p -metrkka Panotettu L -metrkka el panotettu Tchebycheff -metrkka
OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta.
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMNETSNTA Tutkmusalueen sjant Tutkmusalue sjatsee Hyvelässä, n. 6 km:ä Porsta pohjoseen, Vaasa-ten täpuolella. Tarkemp sjant lmenee raportn etulehtenä olevalta :20 000 karw' talta.
Yrityksen teoria ja sopimukset
Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu
Viherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa
Vherlasslan kevätlehdestä saat lmaset VNKT ja myymälästämme MET NEUVOT kaupanpäälle! Hae kev! s t o k t ä...ja maalmas kasvaa Tästä se alkaa! Kevät! mmattlasen neuvot helpottavat juur snulle sopvan phan
TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24
Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,
Suomen Pankki PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831
Suomen Pankk PL 160, 00101 HELSINKI = (90) 1831 SUOMEN PANKIN KESKUSTELUAEOI'TTEITA 20196 Jukka Ahonen Tedotusykskkö 26.9.1996 Suomen Pankk ja tedotusvälneet - vrkamesten ja taloustomttajen vuorovakutus
MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.
MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt
Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon
Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest
1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.
BM20A5800 - Funktot, lneaaralgebra, vektort Tentt, 26.0.206. (a) Krjota yhtälöryhmä x + 2x 3 = a 2x + x 2 + 5x 3 = b x x 2 + x 3 = c matrsmuodossa Ax = b ja ratkase x snä erkostapauksessa kun b = 0. Mllä
3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi
3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa
Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen
LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta
Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2017
Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2017 Tarkstuslsta Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest
Kuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
SVT XXIX : 7. fmfre. 1916 Suomi - Finland
SVT XXIX : 7 0 kel 00 tekä 5 nmeke 6 rnnakkasn. fre 60 ulk. 0 sara fn 598 huom. 70 muu nmeketet. 650 svt ahealue 650 asasanat 650 tetov. 65 alue fmfre Eduskuntavaalt vuonna 96 Electons pour la dète en
SVT VI : 20 ; 1. nimeke. rinnakkaisn. fre. osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue.
SVT VI : 0 ; 0 0 0 00 00 0 0 kel nmeke rnnakkasn. fre osan tedot osan tedot fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. huom. svt ahealue tetovuos alue fnfre Väenlasku Helsngn, Turun, Tampereen, Wpurn, Oulun
ARKISTO TYÖVÄEN KEMIAN TYÖNTEKIJÄIN LIITTO. RULLA 757 i KUVANNUT MONIKKO
TYÖVÄEN ARKSTO KEMAN TYÖNTEKJÄN LTTO RULLA 757 KUVANNUT MONKKO OY 1999 TYÖVÄEN ARKSTO 331.88.660 Keman Työntekjän Ltto Halltuksen, valtuuston ja työttömyyskassan pöytäkrjat 1977 M, 21/1977 Pöytäkrja Keman
Epätäydelliset sopimukset
Eätäydellset somukset Matt Rantanen 15.4.008 ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Estelmä 16 Matt Rantanen Otmonton semnaar - Kevät 008 Estelmän ssältö Eätäydellset somukset ja omstusokeus alanén
Puheenjohtaja: Talousvaliokunnan esitys hyväksyttäneen. Vahvistettiin.
.196. 197. myönnettäsn vastuuvapaus. Erkk Väre: Talousvalokunta esttää puoluetomkunnan ; 11' - f m Puheenjohtaja: On kuultu talousvalokunnan estys. taanko asan johdosta keskustelua. Talousvalokunnan estykseen
Uuden opettajan opas
Uuden opettajan opas Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum
Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu
Yrtyksen teora Lar Hämälänen.1.003 Yrtys Organsaato, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteks ja tom tehokkaammn kun sen osat erllään Yrtys tenaa rahaa myynthnnan sekä ostohnnan ja aheutuneden kustannuksen
Yhdistä kodinkoneesi tulevaisuuteen. Pikaopas
Yhdstä kodnkonees tulevasuuteen. Pkaopas Kots tulevasuus alkaa nyt! Henoa, että käytät Home onnect -sovellusta * Onneks olkoon käytät tulevasuuden kodnkonetta, joka helpottaa arkeas jo tänään. Mukavamp.
SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA
SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa
KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde 202 261-409-33-94 283/2 YLEISKARTTA
8 7 0 :9 0 9 :97 6 9 609: 89 9:6 97 7 :60 rp :90 80 7 6 7 8 :9 0 rp0 6 68 69 6 7 :96 rp7rp8 6 8 9 YYDÄÄN LOAKENNUS- :6 KNTESTÖ 8 :98 :09 :9 6 :9 8 90 9: 9 :0 76 8 :9.7 Kohde 0 66 9 7 rp9 0.7 rp66 :9 9.8
21. olleet mukana sosialiddmokratian aktiivisessa toimlnnasua siinä mielessä, että talsteleinme ulospäin, toisia puolueita, toisia
20. loytáá Jyván. KaUk muut ryhmän Jäsenet olvat tosta meltä. Valtovaralnvalokunnassa ol kuus medän Jäsentä. Kakk muut puolustvat» mutta Helo vastust. Laharmakn njyönal asallsest lanan otettavaks, mutta
TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010
TIES592 Montavoteoptmont ja teollsten prosessen hallnta Ylassstentt Juss Hakanen juss.hakanen@jyu.f syksy 2010 Interaktvset menetelmät Idea: päätöksentekjää hyödynnetään aktvsest ratkasuprosessn akana
Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.
Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f
iii hiu- auhoi'i joh-i
rmt. ' - 52 - snä luulossa, että tätä maata e vo hallta muuten kun että myöskn kommunstt ovat mukana. Ja tällä hetkellä ovat hedän lehdstönsä ja hedän propagandaelraensä todstaneet tulleet vakuuttuneks