KERTOMUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN

Transkriptio

1 'e.. f. : J.'. l f. f KERTOMUS SOSALDEMOKRAATTSEN EDUSKUNTARYHMÄN TOMNNASTA VUONNA 1972 V'!( 1 l M? ^ l ; ' f l, - -, Jt f-j

2 l SSÄLLYSLUETTELO Svu YLESTÄ 2. LANSÄÄDÄNTÖ 2,1* Perustuslakvalokunta 2.2. Lakvalokunta 2.3. Ulkoasanvalok^jnta 2»Valtovaranvalokunta 24 5' Pankkvalokunta 2.6. Talousvalokunta 2.7. Lak- talousvalokunta 2.8. Svstysvalokunta 2.9«Maa- ja metsätalousvalokunta Sosaalvalokunta Kulkulatosvalokunta Tonen lakvalokunta m m 5. TULO- JA MENOARVOESTYKSET Vuoden 1972 lsämenoarvot 3.2. Vuoden 1975 tulo- a menoarvo EDUSKUl^TAKYSELYT 4.1, Krjallset kysymykset 4.2. Suullset kysymykset JULKLAUSUMAT JA KRJELMÄT 5.1. Julklausumat 5.2. Krjelmät RYHMÄN SSÄNEN JÄRJESTÄYTYMNEN 49.')

3 YLESKATSAUS Maataloustulokysymyksstä syntyneet ermelsyydet johtvat syksyllä 1971 Karjalasen halltuksen kaatumseen ja samanten myös eduskunnan hajottamseen sekä ennenakasn vaalehn. Vaaltastelu ol lyhyt, mutta stäkn kvaamp. Lopputuloksena ol porvarllnen enemmstö luvun vasemmstopuolueden lsätessä hukan kannatustaan. Sosaldemokraatten pakkaluku kohos vuoden 1966 vaalen tasolle el 55 edustajaan, mkä merkts samalla stä, että sosaldemokraatesta tul entstä selvemmn eduskunnan suurn ryhmä. Kokoonpanossa tapahtu jälleen melkosta uusutumsta lyhyeks jääneestä vaalkaudesta huolmatta, sllä ryhmään valttn kakkaan 10 uutta jäsentä. Uuden eduskmnan vakeudet lmenvät yllättäen jo järjestäytymsvaheessa, kun kakkn eduskunnan erkosvalokuntn tul vas emm s to enemmstö. Koska tällanen tlanne porvarllsenemms'- tösessä eduskunnassa ols johtanut anoastaan asoden kästtelyn tarpeettomaan vvästymseen, sosaldemokraatt ja kommunstt luopuvat "ylmäärässtä" valokuntapakosta ja suostuvat ehdotukseen uuden vaaltomtuksen järjestämsestä. Tällön esosalstnen vaalltto sa koottua rvnsä nn, että valokunten kokoonpano vastas koko eduskunnan vomashteta. Epävrallset neuvottelut enemmstöhalltuksen akaansaamseks alotettn jo ennen uuden eduskunnan kokoontumsta. Sosaldemokraatt asettvat tavotteeks sellasen parlamentaarsen enemmstöhalltuksen muodostamsen, jossa olsvat mukana vasemmstopuolueet ja keskustavomat. Tasvallan presdentt anto Rafael Paasolle vrallsest halltustunnusteljan tehtävät het valtopäven avajasten jälkeen. Vkkoa myöhemmn hän sa tehtäväks muodostaa maahan enemmstöhalltus. Neuvottelut evät kutenkaan edstyneet keskustapuolueen ptäessä jatkuvast knn MTK:n esttämstä vaatmukssta ns."jälkeenjäänesyyden" korvaamsesta maataloustuloa määrättäessä. Vakka tasavallan presdentt lmott olevansa valms nmttämään joko sosaldemokraatten ja kansanpuolueden yhteshalltuksen tah sosaldemokraattsen vähemmstöhalltuksen, e tlannetta kyetty laukasemaan. Neuvottelujen akana sosaldemokraatt useaan otteeseen vetosvat eduskunnan porvarllseen fj.^r.1 * M. -:, Ml 'l ; h l; :' m ^ k :l

4 - 2 - enemmstöön, Jotta se pyrks tommaan enemmstöhalltuksen akaansaamseks. Tämä osottautu kutenkn, kuten edellselläkn vaalkaudella, mahdottomaks porvarllsten ryhmen hajanasuuden Johdosta. Helmkuun lopulla oltn vhdon tlanteessa. Jossa anoaks mahdollsuukse umpkujasta pääsemseks Jä sosaldemokraattsen vähemmstöhalltuksen muodostamnen. Suurmpana ryhmänä puolue katso velvollsuudekseen halltusvastuun ottamsen erttän vakessa polttsssa olossa. Paason Johtama työväenhalltus lmott pyrkvänsä tommaan shen saakka, kunnes edellytykset parlamentaarsen enemmstöhalltuksen nmttämselle olsvat taas olemassa. Paason halltus Joutu het tomntansa alotettuaan opposton asattoman hyökkäyksen kohteeks. Tästä huolmatta halltus valmstel Ja anto eduskunnalle suuren Joukon merkttävä uudstusestyksä. Mstä manttakoon mm. lak työsuojeluhallnnosta Ja työsuojelun valvonnasta, estykset luopumseläkkeestä Ja luopumskorvauksesta, oppsopmuslak, kehtysalueden kuljetustuk, plkkmsen vapauttamnen, lasten pävähotolak, lak korkeakouluj en ssäsen hallnnon uudstamsesta sekä estys asuntotuomc stunten perustamsesta. Osa nästä estyksstä saatn toteutettua, mutta huomattava osa Juuttu knn shen kusantekoon. Jonka yhtynyt opposto kevätkauden lopulla alott. l'm t,r.! " Cl l s } «r!u Jf t Halltuksen antama estys kansaneläkkeden korottamsesta muodostu eduslmnnassa todellseks huutokaupaks. Opposto suortt sosaalvalokunnassa estykseen sellasa korjauksa. Jotka srsvät panopstettä vakemmassa asemassa olevsta eläkkeensaajsta Ja samalla nostvat kustannuksa monnkertasest. Lsätessään vastuuttomast estyksen menopuolta opposto e samalla vonut esttää menetelmä muutosten rahottamseks. Eläkepaketn rahotuksen hotamnen, edessä olevat suuret ulkomaankauppapolttset ratkasut sekä ennen kakkea umpkujaan ajautunut tlanne eduskunnan työssä aheuttvat yhdessä sen, että vähemmstöhalltus katso henäkuussa parhaaks Jättää eronpyyntönsä. Tämän tovottn samalla nopeuttavan käynnssä oleva halltusneuvottelu J a. l Syyslnussa muodostettn puolueshteer Sorsan Johtama neljän puolueen enemmstöhalltus. Neuvottelujen vakemmaks kysymykseks

5 - 3 - osottautu eläkepaketn ssällön uudelleen muotoamnen ja tähän lttyen rahotuskysymyksen ratkasemnen. Lopulta päädyttn shen, että eduskunnan keväällä hyväksymä lak Jätettn vahvstamatta. Samalla sovttn uuden, valtontalouden kannalta järkevämmän estyksen antamsesta ens tlassa eduskunnalle. Nän tapahtukn ja lak tul kästellyks eduskunnassa syksyllä varsn nopeast. Koko eläkelaken ympärllä käydyn keskustelun tuloksena ol loppujen lopuks se, että eläkeläslle tarkotetut lsäedut lykkääntyvät puolella vuodella. Enemmstöhalltuksen muodostamnen merkts eduskunnan työskentelyn rauhottumsta. Nukankn enemmstön turvn saatettn syysstmtokaudella ratkasuun mm. estykset lasten pävähodon Järjestämsestä, kehtysalueden kuljetustuesta sekä penn muutoksn myös vuoden 1973 tulo- Ja menoarvo. Sorsan halltuksen vastattavaks estettn syyskauden alkajasks myös välkysymys asuntoedan verottamsesta. Kokoomuksen ryhmä kysy halltuksen tomenptetä verohalltuksen antamen asxmtoedun verottamsta koskeven ohjeden Johdosta. Halltus e vvytellut vastauksessaan. Josta kokoomus sa aheen motta halltulta vähättelystä kysymyksen tarkotuksen suhteen. Halltuksen luottamuslause tul äänn 1c' ^-74. Yleensä ottaen vodaan olla tyytyväsä halltuspuolueden eduskuntaryljmen yhtestomntaan Paason halltuksen akana annettujen estysten osalta. Kutenkn mm. estykset asuntotuomostunten perustamsesta, ammattmasen lkenteen työajan lyhentämsestä Ja veronk evhdttsen estämseen tähtäävästä yhtymäverotuksen uudstamsesta Jävät vuoden 1972 valtopävllä toteuttamatta keskustapuolueen Ja kansnnpuolueden vastustuksen taka. Neuvotteluja nädenkn asoden ratkasemseks tullaan Joka tapauksessa Jatkamaan seuraavan stuntokauden akana. Eduskunnan syysstuntokautta sävyttvät maaseudun puolueen ryhmässä syntyneet ssäset rstrdat. Eduskunnan arvovallalle vähemmän sopvalla tavalla selvteltn ptkään puolueen ryhmähuoneen oven avamen katoamsta Ja stä, kuka mtäkn ol sanonut ta sanomatta Jättänyt. Kstan seurauksena Jouduttn puheenjohtaja Vennamo sulkemaan eduskunnan työskentelyn ulkopuolelle kahden vkon ajaks hänen käytettyä sopmatonta keltä eduskunnan pääshteerä kohtaan. Puolueen ssäset ermelsyydet tulvat eslle uudelleen velä puoluelan muutoksen sekä budjettkästtelyn yhteydessä. t'' : '<t ' A'. '! 4.., A"! t

6 - 4. Avan stuntokauden lopulla tulo- Ja menoarvokästtelyn o alettua annettn eduskunnalle estys presdentt Urho Kekkosen tomkauden Jatkamsesta pokkeuslalla vuoden 1978 maalskuun alkuun ast. Pokkeuslan vastustajat, kokoomuksen Ja ruotsalasen kansanpuolueen äärokesto sekä SMP:n edustajat käynnstvät perustuslakvalokunnassa Jarrutuskeskustelun, Yhden yön Ja osan seuraavaa pävää Jaksovat vastustajat lukea vanhoja pöytäkrjoja Ja ylesönosastonkrjotuksa, ennen kun päästn asan kästtelyyn täysstunnossa. Suuressa salssa stten pokkeuslan vastustajen rntama repes vennamolasten ryhtyessä arvostelemaan presdentt Kekkosta henklökohtaslla syytöksllä. Lopullsessa äänestyksessä van 28 edustajaa asettu kreellseks Julstamsta vastaan. Sosaldemokraattsen halltusryhmän Ja eduskuntaryhmän yhtestyötä pyrttn kertomusvuoden akana tehostamaan järjestämällä säännöllsest eduskuntaryhmän kokouksssa ns. halltuksen puheenvuoroja. Nssä kukn sosaldemokraattnen mnster selvttel vuorollaan oman hallnnonalansa suunntelma Ja valmstella oleva estyksä. J a. S \ t ^P' n -f f, f m t '''' f,-? l 1'. 1 X S j ''T ^ r l

7 !.< - 5-2> UNSÄÄD^TÖ Eduskvnta hyväksy estyksen taloudellsen kasvun turvaamsesta annetun lan muuttamsesta. Halltus ehdott kysymyksessä olevan lan vomassaoloakaa ptennettäväks vuoden 1973 maalskuun loppuun. Ehdotuksessa katsottn tlanteen maassa olevan edelleen sellanen, että halltuksella tulee olla rttävät valtuudet hnta- a kustannustason säätelemseen. Valokunta yhty halltuksen estyksessä estettyhn näkökohtn, mutta samalla valokunnan enemmstö katso tarpeellseks muuttaa ernäsä säännöksä. Lan 2 ja 3 :n ssältyven ndeksehtoa koskeven säännösten osalta tehtn erätä levennyksä mm. maanvuokrasopmusten kohdalla. Samalla annettn valtovaranmnsterölle okeus salla ndeksehdon ottamsen määrätynlasn vähntään vdeks vuodeks tehtävn sopmuksn. Akasemmn tämä määräaka ol kymmenen vuotta. Huoneen vuokren valvomsta ja säännöstelemstä koskevn säännöksn eduskunnan enemmstö lsäs nmenomasen mannnan stä, että vuokra säännösteltäessä on otettava huomoon kntestökustannuksssa tapahtuneet muutokset. Ns. hntapykälään tehtn eduskunnan porvarllsen enemmstön vomn muutos, jolla valtoneuvosto velvotetaan hntojen säännöstelyssä noudattamaan tasapuolsuutta ja kohtuutta. Samon lsättn po. säännökseen uus tonen momentt, Jonka mukaan valtoneuvoston on määrättävä hnnan vahvstamsen perustesta. (He 40/72 ja VM 3/72) Eduskunta hyväksy estykset valtopäväjärjestyksen ja eräden muden lak.en muuttamsesta. Hyväksytyllä laella alennetaan vaalokeuskäraja nn kansanedustajan ja tasavallan presdentn valtsjamesten vaalessa kun kunnallsvaalessakn kahdestakymmenestä vuodesta kahdeksaantosta vuoteen. Vaalokeuden menettämsperusteta valtollsssa vaalessa muutetaan sten, että ulkomalla asuvat Suomen kansalaset samon ' \ -. r a t»,. m j' V 11 ;!! 1: H t?. n k -S r'

8 - 6 - kun rtolasuudesta työlatokseen määrätyt saavat vaalokeuden. Väestöreksterkeskuksen tulee vran puolesta merktä vaalluettelohn jokanen Suomen kansalanen, jota e ole henkkrjotettava Suomessa. Nän ollen e esm. ulkomalla asuvan tarvtse tätä erkseen vranomaselta pyytää. Sen sjaan hänellä on mahdollsuus tedustella, tuleeko hänen nmensä otettavaks vaalprn vaalluetteloon. Edellä manttujen muutosten lsäks tehtn ao. lakehn uudstus, Jolla ennakkoäänestys vodaan järjestää myös huolto- Ja rangastuslatoksssa. Tällasna tulevat kysymykseen mm. kunnallskodt, vanhankodt, työlatokset Ja pähdyttäven aneden väärnkäyttäjen huoltolat. l (He 32/72 Ja VM 6/72) ' Edusktnta hyväksy ed. Sakar Knuuttlan alotteen pohjalta seuraavan lsäyksen halltusmuodon 6 :n 2 momenttn: "Kansalasten työvoma on valtakunnan erkosessa suojeluksessa. Valtovallan asana on tarvttaessa järjestää Suomen kansalaselle mahdollsuus tehdä työtä, mkäl lassa e ole tosn säädetty.' Ed. Knuuttlan asaa koskeva alote hyväksyttn Jätettäväks lepäämään Jo vuoden 1970 valtopävllä. Päätyessään nyt myönteseen kannanottoon valokunta totes säännöksen olevan sopusonnussa Yhdstyneden Kansakunten Ja Kansanvälsen Työjärjestön kannanottojen kanssa. Tätä koskeva säännös on myös mum muassa Norjan ja Tanskan perustuslaessa. Jat. Muutoksen hyväksymstä vastustvat kokoomuksen kansanedugta- (Lakal. n:o 1/v vp.) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen Suomen kansalasten okeudesta olla maan palveluksessa uskontunnustukseensa katsomatta annetun lan muuttamsesta. Muutoksen perusteella tasavallan presdentt vo antaa evankelsluterlaseen krkkoon ta erllään olevaan evankelsluterlaseen yhdyskuntaan kuulumattomalle opettajalle er vapauden uskonnonopettamseen kuultuaan krkollsta vranomasta. < '., U. H > 3

9 - 7 - Vasemmstopuolueden edustajat katsovat vastalauseessaan, ette krkollsen vranomasen kuulemsta tuls tehdä pakollseks., Porvareden taholta estettn lakehdotuksen hylkäämstä samon kun sen Jättämstä lepäämään yl vaalen, mutta nämä evät johtaneet tulokseen. (He 147/72 ja VM 18/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen luonnonsuojeluvalvojan tehtäven srtämsestä maa- ja metsätalousmnsterölle. Estyksen perustelujen mukaan ympärstönsuojelutehtäven hotamsta on tarkotus tehostaa nn, että maa- ja metsätalousmnsteröön perustetaan luonnonvaranhototomsto. Samalla tuls metsäntutkmuslatoksen luonnonsuojelutomsto sekä luonnonsuojelunvalvojan vrka lakkautettavks. Eduskuntakästtelyn akana lakehdotuksesta käytn halltuspuolueden kesken neuvotteluja, jossa päästn lopulta sopmukseen estyksen hyväksymsestä halltuksen esttämässä muodossa. (He 181/72 ja VM 21/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen valtoneuvoston mnsteröden lukumäärästä ja ylesestä tomalasta annetun lan muuttamsesta. 4 ' fvl J»1. :t (l 11l r" 4 r^ ' l f tvn V rl; 4; 3 Ympärstönsuojelua koskevat asat ehdotettn halltuksen estyksessä määrättävks uudstuven luonnonvarojen osalta maaja metsätalousmnsterön sekä sltä osn kun ne evät kuulu muulle mnsterölle ssäasanmnsterön kästeltävks. Perustuslakvalokunta kutenkn katso, ette käste "uudstuvat luonnonvarat" ole rttävän selkeä käytettäväks määrteltäessä, mtkä ympärstönsuojelua koskevat asat tulsvat kuulumaan maaja metsätalousmnsterön alasuuteen. Perustuslakvalokunnan ehdotuksesta eduskunta hyväksy maa- ja metsätalousmnsterön tomalan ympärstönsuojelua koskeven tehtäven osalta määrteltäväks sten, että tämän mnsterön kästeltävä olsvat ne ympärstönsuojelua koskevat asat, josta on erkseen nn säädetty t 1

10 ' n? Sosaldemokraatten estyksestä hyväksyttn kolmannessa kästtelyssä pons, jossa halltukselta edellytetään kreellsä tomenptetä ertysen ympärstönsuooeluun lttyvä asota kästtelevän mnsterön perustamseks, (He 175/72 Ja VM 23/72) Vk ; t, l Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen valuuttalaks. Halltus ehdott säädettäväks pysyvää valuuttalaka, johon ssältysvät tarvttavat säännöstelyvaltuudet. Sosaldemokraattnen Eduskuntaryhmä asettu myös kannattamaan lan säätämstä pysyväks, mutta perustuslakvalokunta vtaten shen, että lak ehdotus annettn eduskunnalle nn myöhään, ette sllä ollut mahdollsuuksa rttäväst perehtyä asaan, ehdott lan olemaan vomassa kaks vuotta. (Hc 217/72 da VM 25/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen puoluelan muuttamsesta. Halltus katso estyksessään, että puoluelle myönnettäven valton avustusten jakoperustetta ols tarkstettava, jos jonkn puolueen kansanedustajsta enemmstö on luopunut edustamasta puoluetta. Avustuksen maksamsta jatkuvast vaalessa saatujen edustajapakkojen suhteessa tällaselle puolueelle e halltuksen estyksen perustelujen mukaan voda ptää kohtuullsena. Yhtyessään halltuksen estyksen perusteluhn, perustuslakvalokunta knntt kästtelyssään huomota lähnnä kahteen kysymykseen. Se ehdott halltuksen estystä muutettavaks sten, että jos vähntään puolet jotakn puoluetta edustanesta kansanedustajsta on luopunut luopunut tuota puoluetta edustamasta, on stä jo pdettävä rttävänä lmauksena puolueen kannatuksen vähenemsestä. Lsäks valokunta tek estykseen lsäyksen, jonka mukaan puoluetta edustamasta luopuneden kansanedustajen on tästä lmotettava eduskunnan puhemehelle. Molemmat em. perustuslakvalokunnan tekemät muutokset tulvat eduskunnassa hyväksytyks. (He 224/72 ja VM 26/72) 1 t-, : r

11 - 9 - Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen Tasavallan 'Presdentn tomkauden Jatkamsesta. Monvahesten neuvottelujen jälkeen eduskunnalle annettu estys tr Kekkosen tomkauden Jatkamsesta eduskunnan säätänallä lalla 1. maalskuuta 1978 saakka saatn valokunnassa yl kauden kestäneen jarrutuksen päätyttyä hyväksytyks täysstunr rttävällä 5/6 enemmstöllä. Ratkasevassa kolmannessa kästtelyssä ol lakestyksen kreellseks julstamsta vastaan kakkaan 28 edustajaa. Vastustajat löytyvät kokoomuksen, ruotsalasen kansanpuolueen, maaseudun puolueen ja lberaalsen kansanpuolueen ryhmstä. (He 247/72 ja VM 27/72) 2^2^_Lakvalokunta Eduskunta hyväksy lan kuolemanrangastuksen postamsesta rangastusjärjestelmästä. Hyväksyessään estyksen eduskunta totes, ette kuolemanrangastusta ole vuoden 1826 jälkeen säännöllsssä olossa pantu kertaakaan täytäntöön. Samon knntettn huomota okeujberehdyksen mahdollsuuteen, mkä on korostetust tullut eslle sodanakasten 4 pkaokeuksen päätösten täytäntöönpanossa. Huolmatta lähnnä SMP:n edustajen vastustavasta kannasta eduskunnan enemmstö katso, ette kuolemanrangastuksen käyttämstä harkttaessa ole syytä asettaa ylesen rkoslan mukaan rangastava tekoja ja sotlasrkoksa keskenään er asemaan..(he 1/72 ja VM 5/72) J l ;. a }l!! 1:11 ',1 1 «- n '! r ' " t ' :'. 'l? Eduskunta hyväksy estyksen rkoslan muuttamsesta. Muutos merktsee mm. stä, että tuomostun saa tetyn edellytyksn ertysestä syystä, jotka on manttava tuomossa, tuomta säädettyä vähmmnsakaa lyhyempään rangastukseen. Nn kään muutoksella korotetaan veropetoksesta seuraava rangastuksa. Rkosnmen käytön ja rangastusastekkojen porrastamsen osalta (esm. kavallus ja petos) pyrtään hyväksytyssä lassa noudattamaan aemmn esm. henkeen ja terveyteen kohdstuven rkoslan säännösten uudstusten yhteydessä hyväksyttyjä peraatteta. (He 23/72 ja VM 4/72) <

12 Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen todstelukustannukssta ja okeudenkäymskaaren 17 luvun muuttamsesta. Lan mukaan on syyttäjän ta erässä tapauksssa myös tuomostumen määräyksestä saapuneella todstajalla okeus saada valton varosta kohtuullnen korvaus matka- ja tomeentulokustannukssta sekä taloudellsesta menetyksestä. Korvaus vodaan"suorttaa rkosasassa myös muun asanosasen kutsumalle todstajalle, jos todstamnen asan selvttämsen kannalta on ollut tarpeen. (He 107/72 ja VM 11/72) 1 rf. } Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen rkoslan täydentämsestä erällä ykstyselämän suojan loukkaamsta koskevlla rangastussäännöksllä. Lan muutos merktsee ykstyselämän suojan tehostamsta sltä osn kun on kysymys ns. teknsten latteden käyttämsestä tetojen hanknnassa. Rangastussäännöksä vodaan soveltaa kotrauhan suojaamalla alueella tapahtuvaan salakuuntelutn, salakatseluun ta nden valmsteluun. (He 65/72 ja VM 5/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen osamaksukaupasta annetun lan muuttamsesta. Paason halltuksen antaman estyksen tarkotuksena on lsätä kenoja, jolla ostajan asemaa osamaksukaupassa vodaan parantaa. Lan muutoksella tehdään krjallnen muoto osamaksukaupassa pakollseks. Samon on sopmuksessa nyt lmotettava esneen käteshnta. (He 132/72 ja VM 13/72) Eduflkunta hyväksy ^M.72 halltuksen estyksen autoknntyslnks. Lan tarkotuksena on eduskunnan lausuman tovomuksen mukasest autoknntystä koskevan lansäädännön uudstamnen sten, että lnja-auton lsäks myös kuorma-auton sekä shen kytkettäväks hyväksytyn perävaunun knnttämnen saamsen vakuudeks on mahdollsta. Tällä pyrtään lsäämään ertysest penyrttäjen lotonsaantmahdollsuuksa. M V

13 Hyväksyessään lakehdotuksen eduskunta yksmelsest edellytt halltuksen tutkvan, mten nm. erkosautot, kouluautot sekä ammattmasessa lkenteessä käytetyt henklö- Ja pakettautot votasn saattaa vastaavan vakuusjärjestelmän prn, (He 59/72 Ja VM 14/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen rkosokeudellsta vanhentumsta koskevan lansäädännön uudstamsesta. Edusk\antakästtelyssä halltksen estystä muutettn nn,» että syyteokeus rkoksesta. Josta säädetty kovn rangastus on elnkautnen vapausrangastus, e vanhentus. Halltuksen estyksen mukaan tällasetkn rkokset olsvat vanhentuneet 25 vuo-» dessa. Knnttäen huomota lähnnä suunntellun törkeän rkoksen vanhentumseen eduskunta muutt halltuksen estystä myös sten, että vden vuoden vanhentumsaka koskee anoastaan rkoksa. Josta kovn rangastus on vapausrangastusta yl vuoden Ja enntään kaks vuotta. Tätä pdemmän vanhentumsajan prn Jäsvät nän ollen mm. törkeä varkaus, törkeä kavallus Ja törkeä peton. (Ho 150/72 Ja VM 15/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen okeusaputomnnan laajentamsta koskevaks lansäädännöks. 'f.. 1 M ' t,< Ylestä okeusaputomnnan järjestämstä koskevan lan mukaan annetaan kunten vapaaehtoseen okeusaputomntaan valton avustusta, Jonka määrä porrastetaan kunten kantokykyluoktuksen mukasest. Tämän lsäks hekossa taloudellsessa asemassa olevalle kunnalle votasn harknnan mukaan antaa ylmäärästä avustusta. Maksuttomasta okeudenkäynnstä annettua laka muutetaan mm. sten, että tuen prn kuuluvat myös ne henklöt, Jotka kohtuudella kykenevät suorutumaan osasta okeudenkäyntmenoja. Samalla laajennetaan lan prn kuuluven asoden lukumäärää. (He 106/72 Ja VM 16/72)

14 Eduskunta hyväksy 25.^.72 atomvastuulan sekä päätt antaa * samassa yhteydessä suostumuksensa Parsssa 1960 tehtyyn ylessopmukseen vahngonkorvausvastuusta ydnvomanalalla ja sanottua ylessopmusta täydentävään Brysselssä 1965 tehtyyn lsäylessopmukseen. ' Hyväksytyllä lalla toteutetaan ydnvahnkojen korvausjärjestelmä myös Suomessa kansanvälsen lansäädännön pohjalta. Pääperaatteen mukasest on korvausvastuu ydnlatoksen haltjalla- Korvausvastuun on oltava vakuutuksen ta muun taloudellsen takuun kattama ja vastuu kohdstuu yksn ydnlatoksen haltjaan. (He ^1/72 ja VM 1/72) Huomoonottaen Suomen ja Japann välsen taloudellsen kanssakäymsen kehttymsen eduskunta hyväksy halltuksen estyksen Japann kanssa tulon kaksnkertasen verotuksen ja veronkertämsen estämseks tehdyn sopmuksen eräden määräysten hyväksymsestä. r (He 155/72 ja VM 15/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen kansanvälstä tetolk^nnet^lrnkutjärjestöä koskevan sopmuksen sekä shen lttyven eräden määräysten hyväksymsestä. Sopmuksen mukaan saavat järjestön jäsenmaat käytettäväkseen yhteyksä edullsemmn kun sen ulkopuolelle jääneet maat. Samon on järjestön rahottaman tutkmus- ja kehtystyön avulla saatava teknnen teto kakken jäsenmaden käytettävssä. 11. (He,188/72 ja VM 17/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks Suomen ja son-brtannan, rlannn sekä Tanskan välsessä kaupassa sovencttavhn nllkohbelun välakasesta jatkamsesta. Lan mukaan valtoneuvostolla on okeus määrätä, että kaupassa son-brtannan ja Tanskan kanssa sovelletaan enntään 51 pävään joulukuuta 1975 samaa tullkohtelua, jota sovelletaan kaupassa EFTA-maden kanssa. (He 255/72 ja VM 18/72) l > '

15 Edusktnta hyväksy 25.^.72 estyksen, jolla Enontekön, narn ja Utsjoen kmnssa palataan metsäverotuksen osalta jo vuodelta 197^ tomtettavassa verotuksessa pnta-alaperusteseen verotusjärjestelmään. Valton metsen osalta srrytään pntaalaperusteseen verotukseen kutenkn van narn kmnassa. (He 1V72 ja VM V72) Eduskunta hyväksy 21.11,72 halltuksen estyksen verotuslan muuttamsesta. Muutos merktsee stä, että valtonverotuksessa yhtesverotettavan vamon verotuksellnen kotkunta e enää määräydy mehe-. verotuksellsen kotkunnan mukaan nssä tapauksssa, jossa vamo ja mes on henkkrjotettava er kunnssa. Nän postetaan se epäjohdonmukasuus, että vamo joutus suorttamaan tulostaan kunnallsveroa mehensä kotkunnalle, vakka hän tse e ole tämän kunnan jäsen. Säännöksen soveltamnen edellyttää myös väestökrjalan asanomasen kohdan muuttamsta, jota tarkottava ertys on parhallaan eduskunnan kästeltävänä. (He 110/72 ja VM 58/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen lemaverolan muuttamsesta. Lemaverolan ajokortta koskeven säännösten muuttamnen lttyy ajokortn vomassaoloakaa koskevaan uudstukseen. Kun ajokortn vomassaoloajan pdentämnen vähentää valton lemaverotuloja ja ajokorttrekstern ptämnen puolestaan lsää valtolle ajokortesta aheutuva menoja, on ajokortsta perttävän lemaveron määrää korotettava. Nnpä esm. moottorpyörän ja auton kuljettamseen okeuttavasta ajokortsta perttävä lemavero nousee 33,5-35 markasta 100 markkaan. Lakn hyväksytyt muutokset ovat saman ssältösä, jota myös Paason halltus ol keväällä 72 ehdottanut. Kun eduskunta e tuollon ollut valms hyväksymään vähemmstöhalltuksen estystä, se jouduttn peruuttamaan. Tästä syystä vvästy myös ns. kusen ajokortn käyttöönottamnen usealla kuukaudella. 7: lf t l (He 178/72 ja VM 46/72)

16 Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen kehtysalueden kuljetustuesta. Lak lähtee stä, että koska kuljetuskustannukssta tuotantotomnnalle aheutuva rastus on kehtysaluella keskmäärn suuremp kun muualla maassa, kuljetuskustannuksa on aennettava. Tämä tapahtuu lan mukaan valton varosta kuljetusmaksun suorttajalle maksettavan kuljetustuen muodossa. Kuljetustuen tavotteena on nän ollen osaltaan parantaa edellytyksä kehtysaluella jo tapahtuvan tuotannon määrän nostamseks, uuden tuotantotorlmnnan syntymseks sekä entsen ja uuden tuotannon jalostusasteen kohottamseks. '1 Kuljetustukea maksetaan vähntään 266 klometrn ptusesta rautatekuljetuksesta. Lsäks tuk kästtää Samaan kanavan kautta lavalla kotmaahan suuntautuvat rannkkokuljetukset. Kuormaautokuljetukssta tukea maksetaan ana sllon kun kuljetus e luonteensa puolesta ta muuton sovellu rautatekuljetukseks tah mkäl kuljetus alkaa pakkakunnalta, jolle e ole rautatelkennettä ekä shen lttyvää ammattmasta kuorma-autokuljetusta. Lan kästtely eduskunnassa edsty varsn vavallosest ja sen hyväksymnen ol loppuun saakka uhattuna. Halltuspuolueden päästyä lopulta sopmukseen ehdotuksen ssällöstä sekä shen ltettävästä ponslausunasta, estys saatn vetyä läp. (He 4/72 ja VM 42/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks nestemästen polttoaneden varmuusvarastontmaksusta. Lan mukaan varmuusvarastontmaksua kannetaan maassa valmstetusta ja maahan tuodusta nestemässtä polttoanesta. Sen arvodaan tuottavan vuonna 973 valtolle 50 mj.markkaa. (He 164/72 ja VM 52/72) Eduskunta hyväksy 2^ halltuksen estyksen erästä palkkatulosta verotuksessa tehtävstä vähennyksstä annetun lan muuttamsesta. Muutoksen tarkotuksena on edellsten vuosen tapaan jatkaa vuodella laka, jonka perusteella verovelvollnen saa lman er

17 selvtystä tehdä palkkatulostaan moottorsahan^ hevosen ja ajovälneden sekä traktorn käytöstä ahetunena kustannuksna vähennykset. Moottorsahan käyttäjä saa vähentää 30 sekä erässä tapauksssa 40 % palkasta. (He 195/72 ja VM 57/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen asuntotuotantolan muuttamsesta. Lan muutoksella ulotetaan peruskorjauslanotus koskemaan omakottalojen lsäks myös vuokra- ja asunto-osuuskuntataloja. Tällasten talojen peruskorjauslana ols enntään 60 % korjaukssta aheutuvsta hyväksyttävstä kustannukssta. Ertysstä systä votasn lsäks myöntää enssjasta lanaa 30 % hyväksytystä hanknta-arvosta. Lan muutos merktsee myös stä, että asunto-osakeyhtötalolle otetaan käyttöön rakennusakaset lanat. Lanan suuruus ols enntään 30 % talon hanknta-arvosta. Rakennusakanen lana myönnetään talokohtasena lanana, mutta se srretään talon valmstuttua asukkaks tuleven osakkeenomstajen vastattavaks hedän huonestojensa osuudelta, mkäl helle vodaan myöntää henklökohtasta asuntolanaa. Em. muutosten lsäks asuntotuotantolaka tarkstetaan vakuusjärjestelmää ja muutoksenhakua koskevlta oslta. (He 200/72 ja VM 62/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen tulo- ja omasuusverolan välakasesta muuttamsesta. Lan mukaan pysyy luonnollsten henklöden tuloveroastekko vuodelta 1973 tomtettavassa verotuksessa samana, kun vuotena työs verokannan suuruuteen vakuttavat vähennykset ovat samanssältösä kun vuoden 1972 verotusta koskevassa välakaslassa. Osakeyhtöden tuloverokanta on vuodelta 1973 tomtettavassa verot-uksessa nnkään sama kun vuodelta 1972 el 43 V&lakaslakn ssältyy myös säännös, jolla eduskunnan vuotta akasemmn tehdjn päätöksen mukasest estetään osnkovähennyksen tekemnen vuodelta 1973 tomtettavassa verotuksessa. (Hr 166/72 ja VM 60/72)

18 r »' :t ). : 11 5 Eduskunta hyväksy pankkvalokunnan metnnön Suomen Pankn tlntarkastajan johtosäännön muuttamsesta. Muutoksen mukasest kokoontuvat tlntarkastajat ensmmäsenä arknaanantana tlvuotta seuraavan helmkuun 15 pävän jälkeen. Tarkastajlla on kutenkn okeus jo tlvuoden akana tarkastaa pankn tlejä ja hotoa. Nän vältetään tlanne, jossa panklla e ole tlvuoden akana lankaan tlntarkastaja suortetun tarkastuksen ja uuden vaaln välllä. (VM 1/72) M ' t t-.1 Kästellessään Suomen Pankn hallntoa ja tlaa vuonna 197^ valokunta knntt ertystä huomota mm. suhdannevahteluden tasaamseen. Valokunnan kästyksen mukaan on Suomen Pankn jatkuvast pyrttävä vakuttamaan rahapolttsn kenon esm. kulutukseen ja nvestontehn. "t Todetessaan pankn mahdollsuuden vakuttaa yleseen korkotasoon valokunta pt kertomusvuoden toukokuussa tapahtunutta korkokannan ylestä korotusta vakutuksltaan erttän laajamttasena. Lähnnä maksutaseen vahvstamstarkotukpessa tehdyn ratkasun valokunta totes aheuttaneen erävä melptetä pankkvaltuusmesten keskuudessa. Maan er osen rahotushuollon kehttämseks valokunta estt tovomuksen alueellsen luottokantatlaston akaansaamsesta. l < t Valokunnan melestä on pdettävä merkttävänä, että maan valuuttavaranto on kasvanut tuntuvast enssjansa pääoman vomakkaan tuonnn johdosta. Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks okeudesta harjottaa valuutanvahtoa. Lan tarkotuksena on yksnkertastaa valuutanvahdon sääntelyä ja tosaalta laajentaa osuuspankken ja säästöpankken okeuksa valuutanvahtoon. (He 218/72 ja VM 5/72) (

19 Eduskunta hyväksy estyksen kansanterveyslan vomaanpanosta annetun lan muuttamsesta. Lan mukaan e terveyskeskuksen lääkärlle ta hammaslääkärlle anneta vapaata vrka-asuntoa, kuten nylysn on lata3n;.nanlääkären osalta. (He 7/72 ja VM 2/72) Eduskunta hyväksy 9.5»72 estyksen madontarkastuslan muuttamsesta. Lan muutoksella saatetaan madontarkastuspakko koskemaan koko valtakunnan aluetta, kun se tähän ast on ollut pakollsta van nssä kaupunk- ja kauppalakunnssa, Jossa on enemmän kun asukasta Tonen tärkeä tavote on madontarkastuksen panopsteen srtämnen tuottajanadon puolelta kulutukseen tarkotetun madon tarkastukseen. (He 17/72 da VM 4/72) Kästellessään Oy Alko Ab:n hallntoneuvoston kertomusta alkohololojen kehtyksestä vuonna 1970 valokunta kesktt huomonsa alkoholjuomen manontaa koskevn kysymyksn. Kulutuskysynnän kasvussa tapahtuneeseen yleseen nousuun sekä varsnln oluen akasempaa runsaampaan manontaan vtaten, valokmta katso edelleenkn olevan ahetta valvontatomenpteden tehostamseen. Valokunta omaksu sen peraatteellsen kannan, että alkoholjuomen manonta on kokonaan kellettävä. Ennen lopullsn keltotomenptesn ryhtymstä ols asaa valok^nan melestä kutenkn tarkon tutkttava. Ennen em. selvtystyön valmstumsta ols Alkon hallntoneuvoston rajotettava manonnan ssältöä mm. alkoholjuoman merkntöjen ja manosten koon suhteen. k Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen kurjallssta ylessaraalosta annetun lan muuttamsesta. Saraalalatoksen kehttämnen on halltuksen estyksen perustelujen mukaan tapahtunut lähes kokonaan yksttäsratkasna, mkä on usen osottautunut sekä saraanhodollsest että talou-

20 dellsest epätarkotuksenmkaseks. Hyväksytyn lan tarkotuksena onkn valakasjärjestelynä ennen saraalahallnnon kokonasuudstusta saada alkuun tehokas suunnttelutomnta saraalalatoksen prssä. Suunnttelutomnnan akaansaamsen lsäks lakn ssältyy vs muuta merkttävää peraatetta, Jotka koskevat hammassarauksen hodon järjestämstä keskussaraalossa,potlaan kotpakan määräytymstä, valtonavun perusteden täsmentämstä, saraalan lääkärn vaala koskevan alstusmenettelyn kumoamsta sekä lääknnällsen ensavun antamsta onnettomuuspakalla saraalan tomesta. (He 69/72 oa VM 7/72) Eduskunta hyväksy 20.12*72 halltuksen estyksen laks matknlun edstämskeskuksesta. Lan mukaan yhdstetään kauppa- ja teollsuusmnsterön matkalutomsto sekä matkaluneuvoston tomsto a nen ulkomalla sjatsevat matkalutedotustomstot matkalun edstämskeskukseks, joka tom kauppa- ja teollsuusmnsterön alasena vrastona. Organsatossa tapahtuvaa muutosta perustellaan halltuksen estyksessä sllä, että nykynen matkalnorganoato on ollut omaan asettamaan ulkomalta suuntautuvan matkalun etuokeutettuun asemaan. Halltuksen estystä kästellessään valokunta knntt huomota myös maamme matkalutaseeseen, joka on ollut ana vuoteen 1968 saakka vajauksellnen. Edelleen valokunta panott massatursmn vaaroja, john nykysellään lttyy sekä vrheellsä ja epätaloudellsa sjotuksa että tettyjä ympärstöharota. (He 172/72 ja VM 10/72) f n m jn TV ī 1 l? ' f = vl : ; M..'1 y. y»l «V 1 l ; j l H Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen paneastantarkastuslatoksesta. Hyväksytyn lan mukaan kesktetään välakaselle paneastantarkastuslatokselle kakk paneastota koskevat tarkastukset lukuunottamatta eräden ertysten paneastalajen tarkastusta. Latos tom kauppa- ja teollsuusmnsterön alasena.

21 Sosaldemokraatt olsvat halunneet tarkastuslatoksen tulevan sosaal- ja terveysmnsterön alasuuteen lähnnä stä syystä, että sen tehtävänä on kästellä työsuojeluun lttyvä kysymyksä. Halltuspuolueden neuvottelussa käv kutenkn lm, ettevät muut halltuspuolueet ols tähän ratkasuun suostuneet. J (He 18V72 da VM 12/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen paneastalaks. Lan tarkotuksena on edellä selostettuun organsatouudstukseen lttyvänä paneastalansäädännön uudstamnen luomalla perusta paneastan valmstusta ja turvallsta käyttöä koskevalle valvontatomnnalle. (He 185/72 ja VM 13/72)»1, > 1, 'l Eduskunta hyväksy 5.5*72 estykset kunnallsvaallaks sekä laks kunnallsen jaotuksen muuttamsesta. Hyväksytty kunnallsvaallak rakentuu entselle pohjalle kutenkn nn, että valtollsten vaalen osalta v toteutetut uudstukset saatetaan mahdollsuuksen mukaan vomaan myös kunnallsvaalessa. Uudstukssta tärkempänä on pdettävä ennakkoäänestysmenettelyn käytäntöönottamsta. Ennakkoäänestys tapahtuu kunnallsvaalessa valtjdllsten vaalen tapaan asetuksella määrättävssä post- ja lennätnlätoksen tompakossa sekä erkseen säädettävssä latoksssa. Uus kunnallsvaallak helpottaa puoluerekstern merkttyjen puolueden tomesta tapahtuu ehdokasasettelua. Mlle varataan mahdollsuus valtsjayhdstyksä perustamatta asettaa ehdokkata valtuutetuks. Entsen lan mukanen ehdokkaden asettamsmenettely on kutenkn tämän rnnalla sälytetty. Puoluella on okeus yhtyä keskenään vaalltoks, mutta puolue e stä vaston vo olla vaalyhtestyössä erllsten valtsjayhdstysten asettamen ehdokkaden kanssa. n' f. f! r»1. ' tl' l k 'A' n- t Ml

22 Kunnallsvaallan menettelysäännöksä on tarkstettu usessa kohdn. Ertysest on tässä yhteydessä manttava kmten keskusvaallautakunten asemaa ja tehtävä koskeven ykstyskohtasten määräysten ottamnen lakn. Samon on selvennetty vaalluettelojen laatmsta Ja nähtävllä ptoa koskeva säännöksä. Uutta laka sovelletaan jo syksyn 1972 kunnallsvaalessa. ^äl'»t.«r 1 1 (He 35/72 ja VM 2/72) Eduskunta hyväksy 19.5*72 halltuksen estyksen krkkolan muuttamsesta. Muutoksessa on kysymys loppasen, helatorstan ja tosen helluntapävän vettämsen srtämsestä työajan ja vapaa-ajan jakaantumsen kannalta tarkotuksenmukasempn ajankohtn. (He 27/72 ja VM 3/72) : h; ; - k Eduskunta hyväksy 30.5*72 lan maakaasuverkoston rakentamsta varten pakkolunastettaven alueden haltuunottamsesta erässä tapauksssa. Lan hyväksymnen lttyy Suomen ja Neuvostolton välllä ^ allekrjotettuun sopmukseen maakaasun tomttamsesta Suomeen. Kysymyksessä on pokkeuksellsta tarvetta varten laadttu, haltuvnottoa koskeva erllslak, sllä muut rakennustöden sujumsen kannalta välttämättömät haltuunotot tullaan hotamaan ylesen pakkolunastuslan mukasest. Hyväksyessään estyksen valokrnta knntt huomota shen, että kunten maankäyttöä koskevat suunntelmat on huomotava maakaasuputkston lnjaa vahvstettaessa. ktj l 1!«,1?! ; (', #1 't! Lak on vomassa vuoden 197^ loppuun. (He 42/72 ja VM 5/72) : Eduskunta hyväksy lan alukssta aheutuven Öljyvahnkojen torjumsesta. Lak ssältää säännökset alusten aheuttamen öljyvahnkojen torjumsesta, ennakkotomenptestä, öljyvahnkojen torjuntaorgansaatosta ja öljyvahnkojen torjumseen tarvttaven latteden hankkmsesta. Samon ssältyvät lakn säännökset öljyvahnkojen korvaamsesta.

23 J. l > Valokunta edellytt hyväksyessään estyksen halltuksen kn-jj ^ nttävän huomota vahngonkorvausvastuukysymyksen selvttämseen. myös syyllsyydestä rppumattomaan korvausvastuun toteuttamseks.5.v' (He 20/72 ja VM 8/72) M,!, Eduskuntte hyväksy 20#6.72 halltuksen estyksen kunten 111 f! yhdstymskot^aukssta Ja avustukssta. l: sj: Lan mukaan maksetaan kunten yhdstyessä laajennetulle kunnalle yhdstycskorvausta, mllon kuntamuodosta Jol^tuen yhdstymsestä aheutuu tulojen vähennystä. Korvausta suortetaan kolmelta ta vdeltä vuodelta alentuen vastaavast vuosttan täydestä määrästä 53 ta 20 %:n. Yhdstyqsavustus puolestaan on harknnanvaranen Ja stä suortetaan tapauksssa, Jossa kunten yhdstyessä tapahtus sellasa muutoksa, Jotka olennasest vakeuttavat kunnallshallnnon Ja-4;alouden asanmukasta järjestämstä. Lak koskee van sellasa kunnallsen Jaotuksen muutoksa, Jotka tulevat vomaan vmestään vuoden 1977 alusta. un. «.3 o 'L, ( 1 J3 j '21! '! (He 72/72 Ja VM 6/72) V Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen kunten kantokykyluoktuksesta annetun lan muuttamsesta. Lalla Jatketaan kunten kantokykyluoktuslan soveltamsakaa velä yhdellä vuodella. Hyväksyessään halltuksen estyksen eduskunta lausu tovomuksen. Jolla krehdtään menellään olevan [ kant okykyluok.uoktuslan tus1an tarkstamstyön loppuunsaattamsta. (He 85/72 Ja VM n/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen polslan ^ muuttamsesta. V j r l f Lan muutoksen tavotteena on polsn organsaton kehttä- ; 1 mnen sekä tosaalta polsn vomavarojen lsäämnen. Ennen tam- mkuun 1972 vaaleja esllä olleesta polshalltuksen perustamsesta on hallntoa kehtettäessä nyt luovuttu. polsn yln Johto Ja valvonta sälytetään ssäasan mnsteröllä. Sen polsasanosasto Jaetaan neljään tomstoon: ;: [-

24 hallnnollseen, järjestys- ja rkospols, teknllseen ja ulkomaalastomstoon. Vastaavast järjestetään myös polsn läännjohdon asema läännhalltuksssa. Kakkn polsprehn ja läännhalltuksn perustetaan lan nojalla neuvoa-antavat elmet kästtelemään ylesempä polstomeen lttyvä kysjrmyksä. (He 13/72 ja VM 11/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen kunten ylesestä kalleusluoktuksesta annetun lan muuttamsesta. Lan mukaan valtoneuvosto vo vahvstaa kunten ylesen kantokykyluoktuksen sten, että kmnalle akasemmn vahvstettua kalleusluokkaa e alenneta ja että kalleusluoktuksen rttävä alueellnen yhtenäsyys otetaan huomoon. Halltus ol esttänyt, että laka votasn soveltaa vuosna » mutta eduskunnassa lan vomassaoloaka rajotettn vuoden 197^ loppuun. Samalla eduskunta edellytt halltuksen kreellsest selvttävän mahdollsuudet kalleusluoktusjärjestelmän postamseks ta sen muuttamseks vastaamaan paremmn kehttyvän yhteskunnan vaatmuksa. (He 221/72 ja VM 20/72) L» lx f! f a ll-f» r.m ' 1 ' ' - l - m H a : Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks kunten ja kuntanlttojen valtonosuukssta ja -avustukssta. Lak rsältää perussäännökset valtonavustusten myöntämsessä 1 kunnlle ja kuntanltolle noudatettavasta menettelystä. Sosaldemokraattsen vähemmstöhalltuksen antaman estyksen perustelussa todetaan, että esm. laps- ja perhelsät sekä maataloustuotannon tukemseks myönnettävät avustukset on syytä jättää lan ulkopuolelle. Lak koskee sekä laksdonnasten että harknnanvarasten valtonavustusten suorttamsessa kunnlle noudatettavaa menettelyä. Snä on lähdetty kästtestä perustamskustannvkset ja käyttökustannukset. -!" Hankntojen ta töden edstymsen mukaan maksetaan ennakkoa. : Loppuerästä maksetaan vähntään 90 % tarpeellsten selvtysten valmstuttua. (He 92/72 ja VM 19/72) MtBm f Jk

25 Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks Tampereen teknllsestä korkeakoulusta. Lalla tsenästetään Tampereen teknllnen korkeakoulu hallnnon sekä opetuksen ja tutkmuksen kehttämseks. Ssässsä asossa korkeakoululla on tsehallnto samaan'tapaan kun esm. Jyväskylän ylopstolla ja Kuopon korkeakoululla, (He 28/72 öl VM V72) Eduskunta hyväksy 19.5«72 halltuksen estyksen laks kunnallssta kuulovammasten koulusta. Kunnallsten kuulovammasten koulujen perustamnen merktsee rnnakkan koulumuodon luomsta valton ssäopplatosten rnnalle. Sen avulla tarjoutuu mahdollsuus sjottaa kuulovammanen laps hänelle sopvmpaan koulumuotoon. Vasemmston vaatmuksesta lakn ssällytettn säännös, Jonka mukaan valtoneuvosto vo velvottaa kunnan perustamaan kuulovammasten koulun sllon, kun kunta täyttää luvan anomseen vaadttavat edellytykset. (He 50/72 Ja VM 7/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen oppkoulun kouluneuvostosta annetun lan muuttamsesta. 11 1'-. H Oppkoulun ylläptäjän,opettajakunnan ta opplatten kokouksen hakemuksesta läännhalltus vo myöntää ns. rstnäänestysluvan, Jollon äänokeutettu opettaja saa äänestää myös yhtä opplasehdokasta Ja vastaavast äänokeutettu opplas myös yhtä opettajaehdokasta. 'a *»* t tl!p.: ljf < P lf Ml! l - 0 r t ä t' ) ) ' l ^.r' f 1.: Lan muutoksen mukaan sovelletaan kouluneuvoston vaalehn ylesssä vaalessa noudatettavaa suhteellsta vaaltapaa. Tästä aheutuu muutoksa myös valtsjayhdstysten ehdokasasetteluun, äänokeutettujen äänmäärään sekä varamesten määräämseen. (He 171/72 Ja VM 15/72) t' l r

26 Eduskunta hyväksy 5* halltuksen estyksen opntotuklan muuttamsesta. Laka muutetaan nn, että ammatllsten opplatosten opskeljoden opntorahan enmmäsmäärä nousee 1.7«^975 luken 500 markasta 600 markkaan sekä ylopstojen a muden korkeakoulujen opskeljoden opntorahan kappalemäärä samasta ajankohdasta kappaleesta :aan. Hyväksyessään lakehdotuksen eduskunta pt välttämättömänä, että opntotukjärjestelmän er osatekjöhn kohdstuvaa tutkmustomntaa pkasest tehostetaan. Eduskunnan melestä päähuomo tuls knnttää opntorahamuotosen opntotuen kehttämseen kaklla kouluastella. (He 180/72 ja VM 17/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen ammattkasvatushalltuksesta annetun lan, metsäopplatokssta annetn lan ja metsähallnnosta annetun lan muuttamsesta. Eduskunta asettu yksmelsest slle halltuksen estyksessä omaksutulle kannalle, että ammatllnen koulutus myös metsäopetuksen osalta kesktetään ammattkasvatushalltuksen alasuuteen. Ermelsyys synty opetus- ja harjotusmetsen järjestelyjen kohdalla. Sosaldemokraatten vaatmuksesta metsäopplatokssta annettuun lakn ssällytettn määräys, jonka mukaan valton metsäopplatoksella tulee olla enntään hehtaarn suurunen havantometsä. Valokunnan metnnössä knntetään ertysest huomota shen, että metsäopetukselle turvataan opetuksen havannollstamsta, shen lttyvää kokelu- ja kehttämstomntaa sekä tehtäven perusharjottelua varten sjannltaan, laadultaan ja laajuudeltaan tarkotukseen sopva harjotusalue. Samon metnnössä korostetaan, että metsäopetukselle on okeus saada opetuksessa tarpeellsa tetoja valton metsätaloudesta. Kolmannessa kästtelyssä hyväksyttn velä samansuuntanen ponslausuma. f-» M f.r l '! a ' h t' ' 1.1' - ' l M! ' ' : (He 182/72 ja VM 20/72)

27 Eduskunta hyväksy 22»12.72 halltuksen estyksen tadeteollsesta korkeakoulusta» Lak merktsee stä, että tadeteollnen opplatos muutetaan suoraan opetusmnsterön alaseks tadeteollseks korkeakouluks. Sosaldemokraattnen vähemmstöhalltus ol ehdottanut, että opplatoksen hallnto uudstettasn rppumatta muusta korkeakoulujen ssäsen hallnnon uudstamsesta. Hallnnon pohjana ols ylenen ja yhtälänen äänokeus. Valokunta hyväksy halltuksen estyksen vascnnston ja lberaalen vomn. Täysstntokästtelyssä e loeraalen eduskuntaryhmä kutenkaan pysynyt koossa, vaan osa r^en jäsenstä äänest muden porvarllsten ruolueden mtkar.a ns. d.ntöperaatteen puolesta. Halltuksen estys hävs ratkase varsa ä 'nestyksgssä van yhdellä äänellä. (He 153/72 ja VM 19/72) Eduskunta hyvälsy 18.^-72 lan kananmunen ja kananmunavalmsteden maasta vcnt)stä ja maahan tuonnsta. Lan mukaan saadaan maasta vedä ja maahan tuoda van sellasa kananmuna ja kananmunavalmsteta, jotka täyttävät määrätyt laatuvaatmukset. Tarkastuksen suorttaa matotaloustuotteden tarkastuslatos, ) t (Ho 16/72 7N 5/72) Eduskunta hyväksy 2' halltuksen estyksen metsänparannuslan muuttamsesta. Muutos nurktsee vomaan tulleen metsänparannuslan lsälan soveltamsajan jatkamsta kolmella vuodella. Samalla ulotetaan peltojen mctsttänsfmäännökset koskemaan tetyn edellytyksn myöc ntä tloja, josta pellonvaraussopmus on lakannut olemasta (He 61/72 ja VM V72)

28 Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen sanlhan yltuotanton aksusta. Halltus perustel yltuotantomaksun kantamsta myös vuoden 1972 jälkeen sllä, että tuotannon lan vomakas kasvusuuntaus saattas suuntautua myös varsnaseen vljeljäväestöön kuulumattomn yrtyksn. Asassällöltään lak vastaa vuonna 1972 sovelletun lan säännöksä. (He 209/72 da VM 29/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen kananmunen yltuotantomaksusta. Lak hyväksyttn ssällöltään samanlasena kun vuonna 1972 sovellettu lak. Halltuksen estyksen perustelussa vtattn samohn näkökohtn kun edellä selostetussa sanlhan yltuotantomaksusta annetussa lakehdotuksessa. (He 208/72 ja VM 30/72) Eduskunta hyväksy 17*1*73 uuden maataloustulolan. Lak rakentuu pääperaattessaan akasemman lan pohjalle. Lak on vomassa kolme vuotta. Maataloustulo lasketaan vähentämällä maatalouden tuotosta muut kustannukset lukuunottamatta vljeljäperheen oman työn arvoa ja veroja ja omen pääomen korkoja. Maatalouden tuotantopanosten hnnossa tapahtuneet muutokset otetaan mukaan maataloustulolaskelmassa aten, että maataloustulon suuruudessa e tämän vuoks tapahdu muutoksa. Maataloustuotteden hnnosta ja musta tomenptestä neuvoteltaessa ja päätettäessä otetaan huomoon kakken palkansaajen tulokehtys tavotehnnosta ja musta tomenptestä aellsellä kerralla päätettäessä edellytetyltä tasolta ja maatalouden tuottavuuden muutos vmeks kuluneelta neljältä kalentervuodelta. Maatalous tulee säädetyn lan mukaan osallstumaan myös yltuotannon markknontn. r! f p! myt l s 1 '^l;! Vj; U Sl: Tr t; f! l-j. ' m Mr,:.1«fn- '. Tavotehntoja määrättäessä vodaan suuremmassa määrn kun akasemmn käyttää hntohn vakuttamattoma välttömä tukmuotoja. Tällasa tukmuotoja ovat olleet tähän saakka vljelmäkoon mukanen hntapolttnen tuk el pnta-alalsä, alueellnen hntapolttnen tuk ja kehtysaluetten hntapolttnen

29 tuk- Nätten tukmuotojen jakoperustesta tullaan säätämään erkseen annettavalla lalla. Lakestys nästä annettaneen kevätstuntokaudella 1973 stten, kun asetettu komtea on saanut ehdotuksen valmsteltua. Lak pokkeaa edellsestä lasta huomattavammn snä, että vältön tuk lasketaan kuuluvaks maataloustuloon, mn se akasemmn ol maataloustulon ulkopuolella. Ratkaseva muutos neuvottelumenettelyssä on snä, että se ajotetaan samanakaseks mutten tulopolttsten neuvottelujen kanssa. Neuvottelut käydään valtoneuvoston ja maataloustuottajajärjestöjen kanssa. Neuvotteluosapuolten on kuultava ennen asan sopmsta palkansaajaväestöä edustavaa neuvottelukuntaa. Uuden maataloustulolan säätämnen hyväksyttn yksmelsest sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän tomesta. Stä on luonnehdttava kompromssratkasuks, jossa sosaldemokraatten omaksuma tavotteta saatn osttan toteutetuks. (He 223/72 ja VM 32/72) 2^10^_Sosaalvalokunta_ Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen työntekjän' vuoslomata annetun lan muuttamsesta. Hyväksytyllä lalla muutetaan työntekjän vuoslomalan 4 :ää sten, että työntekjät tulevat saamaan vuoslomaa kaks pävää työssäolokuukautta koht. Uus lak tulee vomaan alkavana lomanmääräytyrnsvuonna. rl' : 1 1 «' ' 5 ;. 'Ml. 'l (M Muutoksen tarkotuksena on yhtenästää valton eläkkeden tarkstusmenettelyä. Sen mukaan tarkstetaan myös vanhan eläkelansäädännön mukaset eläkkeet palkkandeksn perusteella, yös nvaldrahat tarkstetaan saman palkkandeksn mukaan. Halltus on samassa yhteydessä esttänyt korkemman täyden vrkameseläk- lpl r lr *J r v h l : :- '» ' H' - '!.!! (He 45/72 ja VM 2/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen valton eläkkednn tarkstamsesta sekä vrkameseläkkestä annetun lan ja nvaldrahalan muuttamsesta.

30 keen ( nk) stomsta työntekjän eläkelan mukaseen palkkandeksn. Eduskunta päätt kutenkn sälyttää nykysten säännösten mukasen tarkstusmenettelyn, kunnes kysymys eläkekatosta 9 on ratkastu. (He 26/72 Ja VM 4/72) 1 r y! H Eduskunta hyväksy lan työsuojelthallnnosta. Lan tarkotuksena on uudstaa vuodelta 1927 peräsn olevat ammattentarkastuslan hallnnollset säännökset. Luonteeltaan lak on lähnnä hallnnollnen putelak Ja työsuojeluorgansaaton kehttämnen Jää suurest rppumaan sen täytäntöönpanosta^ Työsuojeluhallnnon Johto Ja valvonta Jää sosaal- Ja terveysmnsterön hodettavaks. Alueellsta tarkastusta varten maa Jaetaan työsuojeluprehn. Pakallsena työsuojeluvranomasena tomvat kunten terveyslautakunnat (kuntanlttojen terveyslautakunnat. ) Työsuojelun yhtenästämstä sekä alan yhtestomnnan kehttämstä varten on sosaal- Ja terveysmnsterössä työsuojeluneuvottelukunta, Jonka kokoonpanossa on otettava huomoon mm. edustavampen työmarkknajärjestöjen edustus. Kunnan terveyslautakunnan alaseks on perustettava yks ta tarpeen mukaan useampa työsuojelutarkastajan vrkoja. Vrka vo erässä tapauksssa olla yhdstettynä terveystarkastajan ta muuhun 'kunnan vrkaan. Kunnan työsuojeluvranomasen tulee valvoa työsuojelua koskeven määräysten noudattamsta sellasssa tompakossa, Jossa e säännöllsest käytetä vaarallsa latteta ta aneta, Ja Jossa työntekjän lukumäärä e ole huomattava..-l 1; M] ls. ' K f l.' j 1. (He 76/72 Ja VM 7/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen työsuojelun valvonnasta. Hyväksytty lak on osa ammattentarkastusjärjestelmän kokonasuudstuksesta ssältäen peraatteellsta merktystä omaavat säännökset stä, mten työturvallsuuslan Ja muden työsuojelua koskeven laken noudattamsta valvotaan. Lan soveltamsala on ammattentarkastuslakn verrattuna huomattavast laajemp sllä se ulottuu myös vran- Ja tomenhaltjohn, Joden osalta määräakanen valvontatomnta on ollut

31 tähän ast lalla järjestämättä. Lan tärkempä uudstuksa on työntekjän Ja työnantajan välsen, käytännössä jo harjotetun yhtestomnnan järjestämnen ykstyskohtasn säännöksn. Työntekjöden edustajana yhtestonntakysjrmyksssä tom työsuojeluvaltuutettu, joka on valttava jokaseen sellaseen työpakkaan, jossa säännöllsest työskentelee vähntään 10 työntekjää. Työnantajan on puolestaan nmettävä työpakan työsuojelupäällkkö. Näden lsäks tulee jokaseen työpakkaan, jossa työskentelee vähntään 20 työntekjää, valta työsuojelutomkunta, jossa ovat edustettuna työntekjät, tomhenklöt sekä työnantaja. Työsuojeluvranomasten pakkokenoja lsätään lassa sellasa työnantaja vastaan, jotka evät noudata laken ja määräysten asettama velvotteta. Pakkokenona tulevat kysymykseen uhkasakko, työn teettämnen työnantajan kustannuksella, työn keskeyttämsuhka ja työn keltämnen vaaratlanteessa. Ennaltaehkäsevän työsuojelutomnnan takaamseks lak asettaa työnantajalle lmotusvelvollsuuden erästä tärkestä työpakkaa koskevsta tedosta. Tällasa ovat mm. uuden työpakan perustamslmotus ja työtapaturman lmottamnen. Työsuojeluvranomasten antamen määräysten tehostamseks on lassa säädetty sakkorangastus erästä teosta ja lamnlyönnestä. Kolme erllstä rkostyyppä, josta po. seuraamus vo tulla kysymykseen, ovat salassaptovelvollsuuden, lmotusvelvollsuuden sekä työsuojeluvranomasen antaman määräyksen rkkomnen. m 'd l -; / l;^; m! P " l' m. l r Uv j-' -XJ p" ;l l n Lak hyväksyttn eduskunnassa lopulta yksmelsest. Kokoomuksen taholta yrtettn laka huonontaa mm. estyksellä, joka ols merknnyt työsuojeluvaltuutetun rtsanomssuojan hekentymstä. (He 122/72 ja VM 11/72) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen erästä pokkeukssta valtakunnallssta työttömyyskassosta annettuun lakn. Jo vuodesta 1968 lähten vuosttan säädetyllä lalla työttömyyskorvausta vodaan maksaa lassa säädetyn 150 pävän lsäks