ollut käytettävänään parisataa divisionaa Neuvostoliiton di- Saksan onkin ollut vedettävä joukkoja huomattavassa

Transkriptio

1 - 3 - ollut käytettävänään parsataa dvsonaa Neuvostolton d- ^ vsonaa vastaan. Saksan onkn ollut vedettävä joukkoja huomattavassa määrässä talan rntamalle ja sen on ollut hajotettava ntä ympär Eurooppaa odottamaan, mltä taholta paljon puhuttu tonen rntama ja ss mahnoousu Euroopassa tuls tapahtumaan. Mtään selvyyttä stä, mhn saakka Saksa suunnttel peräytymstä ja mssä se todella luulee vovansa panna vastaan, e ole saatu. Tuskn stä Saksa tsekään tetää. Täällä pohjosessa e peräytymstä tostaseks velä ole kutenkaan tapahtunut, ja se on tämä pohjonen jakso rntamasta, joka tetenkn metä enmmän knnostaa. E kutenkaan lene mtään epälystä stä, että tälläkn lohkolla ennen ptkää tastelut pääsevät vomakkaampaan käyntn ja mahdollsest peräytymnen on tällön edessä. Mten ptkälle on peräydyttävä, senhän saattaa vasta tulevasuus näyttää. Ensmmänen lnja on rannassa. Stten on Narvan-Peppusjärven rntama. - Äärmmäsessä tapauksessa jatkuu peräjtymnen Rkaan saakka. Jos tämmönen rntamasrto täällä pohjosessa tulee tapahtumaan, tulee se vakuttamaan huomattavast Suomenkn sotlaallseen asemaan.!t Eräänä valmstavana oreena tämmöseen sotavomen srtymseen täällä pohjosessa on manttava se, että nkernmaata tyhjennetään parasf akaa, ja stä on seurauksena, että Suom jo ennen vastaanottomensa nkerläsen lsäks tulee lmesest saamaan non uutta nkern kansalasta. lmasota on eräs alue, jossa myöskn on tapahtunut huomattava käänne. Länsvaltan uudet lentoarmaadat ovat skäl vahvstuneet j myös konetyypeltään muuttuneet, että ne ovat voneet ryhtyä jatkuvast suurn vomn suorttamaan pommtuölöntoja Saksan-aluelle. Näden pommtusten päätarkotuksena on luonnollsest hävttää Saksan varustusteollsuus, mutta samalla myöskn terrorsoda väestöä. Vähtellen on Saksalla kutenkn ollut mahdollsuus parantaa puolustusasettaan nn, että nämä lent hyökkäykset ovat vkko vkolta tulleet yhä kallmmks. Jos velä mantsen, että mersota on skäl joutunut uuteen vajheeseen, ette sukellusveneden teho enää ole läheskään sama kun akasemmn, olen käynyt nämä sotlaallset tomenpteet lävtse, varsnkn jos velä lsään, että paljon puhuttua tosta rntamaa e tos- 1

2 n^jsp-»pnunb - 4 «täseks ole votu Euroopassa avata. Me vomme tämän lyhyen, pakostakn avan pntapuolsen sotlaallsen kataauksen jälkeen todeta, että Saksa on kakkalla puolustusacemssä. Vomme myöskn todeta, että kakk toveet stä, että se vos vottaa sodan nujertamalla muut suurvallat, on myöskn haudattava, ja stä lenee Saksa tsekn selvllä. Sen sjaan on syytä velä jäädä odottamaan, vovatko toset suurvallat nujertaa Saksan. Jos sen täytyy tapaltua pelkästään sotlaallsn kenon, tulee se va - uhrauksa/ mast vemään paljon akaa ja vaatmaan suurt, ja sllon on pakko valmstautua shen, että sota tulee velä kauan kestämään. Nässä sotlaallsssa tomenptessä on merklle pantava velä er suur väärr\j.asku, johon nn hyvn Saksa kun myöskn Länsvallat ovat joutuneet osallstumaan. Htler lask väärn hyökätessään Neuvostolttoon. Hän e tuntenut Neuvostolton voma, vaan luul vovansa nujertaa sen nopeast. Mutta samaan väärnlaskuun tek tsensg syyllseks Churchll, sllä hän kuvttel, että Saksa ja Neuvostoltto keskenään tastellessaan vuodattasvat verensä kuvn, mnksjälkeen Englannlla ja Yhdysvallolla ols helppo hotaa asat. Nän e ole käynyt. Neuvostoltto on pystynyt hotamaan tastelun Saksaa vastaan ja se on mahtavamp kun molemmat Länsvallat yhteensä skäl kun sotlaallssta vomsta on kysymys. *, ). Mtä Suomeen tulee, nn näden suurten sotlaallsten tapahtuman r. ll rnnalla tapahtumat medän sotarntamallamme ovat avan merktyksettömä. Mtään melenkntosta e nden yhdeksän kuukauden akana ol tapahtunut, mtkä ovat kuluneet edellsestä puolueneuvoston kokouksesta. Medän armejamme on edelleen sesonut asemssa kväär jalalla, ja lmesest on tähän vastapuolellakn snä määrn luotettu, että vastassa oleven joukkojen määrää on huomattavast supstettu. Mutta vakke sotarntamallamme olekaan mtään tapahtunut, on Suomen suhteessa ulkovaltohn merkttävä mustn yhtä ja tosta, t. jf k» 'l..t jolla on ollut vakutuksensa medän asenteeseemme. Metä knnostavat lähnnä suhteet kolmeen ulkopuolella olevaan valtoon, nm. Yhdysvaltohn, Saksaan ja Ruotsn. 1«Mtä suhtesmme Yhdysvaltohn tulee, nn ne ovat stä lähten, kun ouom joutu uudelleen sotaan, melkosen arkaluontoset.. r l

3 - 5 - Yhdysvaltan taholta on annettu usen kehotuksa ja nootteja, jossa Suomea kohtaan on estetty varotuksa ja myöskn tovomuksa. En puutu vanhempn asohn, mutta sen jälkeen kun puolueneuvosto o koolla, on mellä ollut nootten vahtoa, josta epälemättä tässä tlasuudessa halutaan keskustella ja josta katson velvollsuudeksen vähän ykstyskohtasemmn manta. Maalskuun 20 p:nä jätt Yhdysvaltan täällä oleva asanhotajc halltukselle muston, jossa hän Yhdysvaltan valtoshteer Hulln pyynnöstä tedustel, olsko Suomen halltus tapuvanen käyttämään hyväkseen Yhdysvaltan halltuksen hyvä palveluksa yhteyden akaansaamseks Suomen halltuksen ja Neuvostohalltuksen välllä tarkotuksella panna alulle nden välllä keskustelut vhollsuuksen lopettamseks ja rauhan palauttamseks. Mustossa pyydettn mahdollsmman pkasta ja selvää vastausta. Tämän johdosta Suomen ulkoasanmnster ktt valtoshteer Hula hänen ystävällsyydestään ja Yhdysvaltan halltusta ja kansaa nden hyvästä tahdosta ja estt Yhdysvaltan asanhotajalle 24 p:nä maalskuuta krjeessä, että Yhdysvaltan valtoshteern ehdotuksen kästtelyä varten ols mtä tärkentä saada kakk Yhdysvaltan hallussa olevat ja slle saatavssa olevat tedot, kosken pohjaa, jolta ehdotetut keskustelut alotettasn. Tätä vastausta saatn kutenkn bdottaa melkosen kauan, ja sllä väln asaa monast kästeltn nn hyvn halltuksessa kun t osttan myöskn eduskunnan ulkoasan valokunnassa. Kun stten Yhdysvaltan halltuksen vastaus saatn 10 p:nä huhtkuuta, jollon stä ol odotettu 17 pävää, mkä on tavallsuudesta pokkeavan ptkä aka 1- ' J tällasessa asassa ja tällasena akana, lmotettn tässä vastauksessa, että Yhdysvaltan halltuksen tekemä yrtys mahdollsten Suomer J <1 j a Neuvostolton välstä rauhan oopmnöta koskeven neuvottelujen yhteydessä on rajotuttu anoastaan ehdotukseen, joka tarkottaa välttömän yhteyden akaansaamsta Suomen halltuksen ja Neuvostolton halltuksen vällle, jotta ne stten tse neuvottelsvat. Koske Amerkan halltus ole mllonkaan halunnut toma välttäjänä vahtaakseen edelleen melptetä jonknlassta rauhan ehdosta, lausuttn Ml. -.r, krjelmässä, on sen nyt valtettavast lmotettava, ette AmerknT.. halltus vo täyttää Suomen ulkoasanmnstern krjeessä estettyjä f :

4 - 6 - ehtoja valmstuksena herra Huln ehdotuksen kästtelemseks» Nän ollen ol selvää, ette Neuvostohalltuksen kannasta edes neuvottelujen alkamseen nähden ollut mtään tetoa saatavssa, samonkun että Yhdysvaltan halltus ol valms van akaansaamaan yhteyden, mutta e mllään tavon osallstumaan neuvotteluhn ta seuraamaan ntä ta antamaan mtään taketa Suomelle tulevasuudessakaan. Tämän johdosta vastattn Suomen taholta 10 p:nä huhtkuuta, ss samana pävänä, ja vastauksessa lausuttn, että Suomen halltus e ole vonut nähdä «vttetä ekä. ole saanut tetoja, jotka osottasvat, että ehdotettujen neuvottelujen alottamnen Neuvostolton kanssa nykysssä olossa vos johtaa kestäven takeden saamseen Suomen"^ tulevasuuteen-, mnkä puolesta Suom suurn uhren käy tastelua vuodesta 1939 lähten. Suomen kansalla ss e ole muuta tetä kun jatkaa puolustustasteluaan sks, kunnes Suomen rppumaton tulevasuus ja kansanvaltanen järjestelmän sälyttämnen on turvattu ja uhka Suomea vastaan lakannut. Lopuks ktettn Yhdysvaltan halltusta sen osottamasta hyvästä tah- 1. f f dosta ja tovottn suhteden sälyvän hyvnä. Tämän jälkeen tapahtumat rensvät eteenpän. Seurauksena ol, mf että ptkänäperjantana el huhtkuun p:nä Yhdysvaltan lähetystöe usemmat jäsenet matkustvat lentokoneella Tukholmaan, ja seuraavana pävänä, ss pääsäslauantana tänne jäänyt asanhotaja pyys vastaanottoa ulkomnstern luo eräässä kreelöessä asassa. Hänelle tarjottnkn vastaanotto samana pävänä, mutta hän jostakn syystä pyys sen srtämstä huomseen. Tällä yhden pävän vvytyksellä ol odottamaton seuraus. Seuraavana pävänä asanhotaja lmott, että hän on saanut uuden sähkeen ja hän peruuttaa vastaanottopyynnön. Jälkeenpän on käynyt lmd», että hänelle ol annettu tehtäväks sanoa rt dplomaattset suhteet, mutta seuraavana pävänä olj tämä määräys peruutettu. Sllä väln ol tapahtunut Katynn hautojer juttu Puolassa ja Neuvostoltto ol rkkonut dplomaattset suhteenca Puolaan ja Yhdysvallat e tahtonut samaan akaan saada selkcausta penen Suomen kanssa. Tämän jälkeen e Suomen ja Yhdysvaltan välsssä suhtessa mtään ole tapahtunut. Kakk on käynyt nn normaalsell: tavalla kun tällasssa olossa vo käydä. '"äms välkohtaus Yhdysvaltan kanssa joht kutenkn tosaalta

5 .. V -.f. r t- ; myöskn eräsn kohtauksn Saksan kanssa. K\n tämmönen hyven palvelusten tarjous Yhdysvaltan taholta ol melle estetty, Ja Suom ol jo lähettänyt tedustelunsa kysellen, mä pohjalla neuvottelu vos tapahtua, pdettn okeana Ja korrektna antaa teto tästä Saksalle, jonka kanssa olmme lähes kaks vuotta olleet yhtesessä sotarntamassa. Stä johtu, että medän ulkomnstermme pstäyty Berlnssä lmottaen, että tarjous on tehty ja että me olmme tarttuneet shen knn. Tämä lmotus otettn sangen epäsuopeast vastaan, ja sltä taholta tul kehotus lopettaa keskustelut ja estettn samalla tovomus, että Suomen ja Saksan ols tehtävä "pakt^^, jonknlanen lttosopmus, jonka mukaan sotaa ols jatkettava, kunnes yhtesest sen lopettamnen päätettäsn. Tämä "p akt' -vaatmus kummttel sen jälkeen ptkän akaa ja Suomella ol verrattan vakea saada stä torjutuks. Mona panostuskenoja käytettn. M.m. Saksan täällä oleva lähettläs postu asemapakaltaankn jo välakasest, Nästä panostukssta huolmatta nn hyvn halltus kun eduskuntakn ensn päätt srtää keskustelun tuosta "paktsta" ja toseks jä odottamaan Yldysvallosta tulevaa vastausta, ennenkun mtään keskustelun lopettamsta snnepän ol tapahtunut. Edellä olen jo mannnut, kunka asa Yhdysvaltohn pän järjesty. Mtä Saksan kanssa käytävn neuvotteluhn tulee, on manttava, että vasta huhtkuun lopussa kysymys "paktsta" saatn postumaan päväjärjestyksestä. Suom e mennyt tällaseen stoumukseen. Stä on tetenkn yksä ja tosa nurja puola Suomea kohtaan osottautunut ja kun mutakn tapahtuma on sattunut, jossa asat evät ole kulkeneet Saksan melen mukaan, ovat vält jonkun verran vlentyneet. Mantsen nästä musta esm. tunnetun SS-pataljoonan lakkauttamsen, mnkä jälkeen Suomella e ole nuora mehä enää Saksan armejassa, ja vmeks Saksan taholta estetyn tovomuksen, että medän ols tunnustettava Mussolnn halltus talassa. Stäkään Suom e mssään tapauksessa ols vonut tehdä, ja nn tämä estys hylättn. Tällä teollaan Suom tavallaan joutu er asemaan kun muut Saksan rnnalla tastelleet valtot. Unkar, Romana ja Bulgara, jotka kakk tunnustvat Mussolnn halltuksen. Tämä välen vlentymnen on tullut näkyvn J. r 'm u

6 - 8 - ernässsä tapauksssa ja par'akaa täällä käytävssä kauppaneuvottelussakn. On lmestä, että myöskn polttset sekat jonkun verran vakuttavat nden kulkuun. Mtä medän suhteeseemme läntseen naapurmaahamme Ruotsn tulee, nn on tyydytyksellä manttava, että me nautmme sllä taholls > suurta myötätuntoa ja että Ruotsn taholta hartaast tovotaan medän "l! vovan selvtä kaksta vakeuksstamme. Tämä myötätunto tulee näkyvn varsnkn kakessa humantäärsessä el hmsystävällsessä avun annossa, mutta sen sjaan muulla tavalla Ruots on hyvn vähän vonut l helpottaa medän asemaamme. Varsnkaan e kauppaa käydä medän tovoqjusterame mukaan. Ruots katsoo velvollsuudekseen ennenkakkea valvoa oma etujaan, ja Länsvaltan panostus on nn ankara, ette Ruots vo antaa tänne mtään semmosa tavarota, jotka ovat raejlle elntärketä. Myöskn* luoton saant kaupan vlkastuttamsta varten o t ollut erttän vakea. Valttaen on velä manttava erään Ruotsn sanomalehdstön osan suhtautumnen Suomeen. Se skandaalhalusena haluaa päästää lkkeelle kakenlasa perättömä juttuja mestä, jota stten levtetään ulos maalmaan ja jotka ovat omaan medän asemaamme vakeuttamaan. Tuoren tapahtuma on tossapävänen, jollon jo tedettn Tukholman pää-äänenkannattajassa, että Suom on lähettänyt L-H rauhanvaltuuskunnan, joka on matkalla Moskovaan. Mellä on syytä tovoa, että Ruotsssa vähtellen opttasn ymmärtämään, mnkälasta suhtautumsta medän asemamme vaat. (l Mtä suhtesmme medän kanssamme vhollssuhtessa olevn va- tohn, nm. Englantn ja Neuvostolttoon tulee, nn snä suhteessa e ole mtään muutoksa tapahtunut. 11 Englannssa tosn kuulumme nauttvan velä suurta myötätuntoa, n.s. "gudvllä", mutta rppuvasuus Neuvostoltosta pakottaa Englannn tässä suhteessa hyvn varovaseks. Neuvostolton kanssa e myöskään ole mtään muutoksa suhtessa tapahtunut. Tullaksen medän kotpoltkkaamme ja pysyäksen alulas vanhemmssa tapahtumssa mantsen, että puolueneuvoston kokouksen akana suortettu presdentn vaal e tapahtunut täysn yksmelsyyden merkessä. Ehdokkata ol kaks, ja tästä lähten on jäänyt jonknlaner

7 - 9 - tyytymättömyys plemään medän ssäpolttseen elämäämme. Tämä lhka kärjsty, kun tul kysymys halltuksen muodostamsesta ja ennenkakkea stä, kenen käsn halltuksen johto ol uskottava. Medän ryhmämmekn joutu snä tekemään päätöksä ja jälleen ntä purkamaan varsnkn kahden ehdokkaan välllä. Tonen ol Renkka ja tonen Lnkomes, jonka johdolla lopulta, tasavallan presdentn keltäydyttyä Renkkaa hyväksymästä, halltuksen vaal onnstu. maalaslttolasen ehdokkaan hylkäämnen, joka kyllä ol, Tämä kuten jälkeenpän on käynyt lm, tarpeenvaatma, on tetyst huonontanut maalaslton ja medän välejämme ja saanut sellä syntymään jonknlasta nurjaa meltä. Mtä työhön eduskunnassa tulee, e se ole enää avan samalla tavalla ykstuumasta kun akasemmn. Selläkn on esntynyt sllon tällön levottomuutta. Varsnanen keskustelu polttssta kysymyksstä, joka kutenkn pääasassa kohdstu maan ulkopoltkkaan, pääs rt sen jälkeen kun n.s. 33:n el kolmosten krjelmä vme elokuussa jätettn tasavallan presdentlle;^ Tämä krjelmä, jota ol hyvn salasest valmsteltu, pääs jonknlasena. Anakn nn lmotetaan, ettevät krjelmän allekrjottajat olleet halunneet stä jul- -V ' kn enemmäb shen tapaan, muotoon, jolla tähän asaan on käyty kär ksuuteen. Sen allekrjottajna ol 19 ruotsalasta ja ^^ suomalasta, mkä vttaa Ruotsn maan ylesen melpteen vakutukseen tämän asan syntymsessä. On hyvn omtusta, että tällanen krjelmä saatettn jättää. Snähän ol allekrjottajna henklötä, jolla ol tarpeellset tedot maan ulkopoltkasta. Par pävää ennen ol eduskunnan ulkoasanvalokunnan stunto, jossa shen kuuluneet allekrjottajat olvat saaneet tarkkoja tetoja. Puolueto^ mkunnan kokous pdettn pävää akasemmn, ja sellä e krjelmästä mtään manttu. Krjelmän tarpeellsuus ol myöskn hyvn m kyseenalanen, sllä eduskunta ol kutsuttu koolle muutaman pävän päästä el 1.9, ja sellä ol tarkotus antaa halltuksen poltkasta, jonka johdosta ol tarkotus keskustella. selostus m On sanottava, että tämän krjelmän jättämnen ol hyvn huonost harkttu tekc. Stä vastaan onkn kohdstettu melkosen paljon arvostelua, joka osttan on kohdstunut sen ssältöön. Mekäläsellä taholla kuter-

8 sks. Luultavast medän puolueessammekn ols syntynyt laajemp keskustelu asasta, elle puoluetomkunta ols katsonut velvollsuudekseen kehottaa lehtä välttämään tästä keskustelua. * Ulkona varsnkn Ruotsssa nssä pressä, jossa englantlasystävällsyys on hyvn vomakas, remuttn krjelmästä. Tä- män jälkeen on ollut vakea puhua ja krjottaa ulkopolttssta kysymyksstä mtään lman, että snä on vanuttu jotan. Mnun vakaumuksen on, että tämä krjelmä on huomattavassa määrässä vahngottanut kunnollsen rauhan saanta. Ehän kukaan vastustaja semmosesta rauhasta mtään maksa, mnkä luulee saavansa lmaseks. Mtään rakentavaa ohjelmaa e tässä krjelmässä kolmoslla myöskään ollut. Anoa tovo on päästä rauhaan, mutta tetä e myöskään ole votu esttää. Seurauksena kutenkn on ollut, että maassa on päässyt vrämään verrattan laaja keskustelu ja sen ohella paljon levot- ^ tomuutta. Medän puoluejärjestössämmekn lenee asasta jonkn verran vätelty. Vme päven näytelmään on kuulunut, että vastaadresseja on ryhdytty valmstamaan, ja perusteluna on ollut nden puuhaajlla, että jos kerran yksllä on okeus, nn kapa mullakn. Mtä nhn mahdollsn ermelsyyksn tulee, jota medän kansamme keskuudessa nyt on olemassa, rppuvat ne pääasassa erlassta katsantokannosta stä, mtenkä Suomen asa tulevasuuteen nähden on hodettava. Vedenjakajana on pdettävä kysymystä erkosrauhan saannsta. Kakk melellään lmesest nyt jo ptäsvät tovottavana, että Suom pääss rtautumaan sodasta. Eroavasuus ^ on van snä, että toset odottavat otollsta hetkeä, toset haluavat nopeast ryhdyttäväks aktvsn tomenptesn. Tällön vtataan myöskn puolueneuvoston vme kokouksessa hyväksyttyyn' päätöslauselmaan, jossa todettn puolueen ptävän selvänä, että mellä m!l't 5 on okeus rtautua sodasta. On kutenkn knntettävä huomota shen, että tähän lttyy myöskn määrtelmä, jonka mukaan tämä r- 1 tautumnen ols tapahtuva sllon kun sopva hetk lmenee ja maan tulevasuus ja tsenäsyys on turvattu. Tämmöstä sopvaa hetkeä ja tämmösä taketa e tähän mennessä ole estetty. Suomen taholta on kyllä monn tavon jo useamman kerran lmastu Suomen kansan rau-

9 han^alu. Se on varmast tunnettu medän vhollsemme taholla. Mutta mtään merkkä stä, että Moskovassa vastaavaa halua ols olemassa, e melle ole annettu. Rauhan tekoon tarvtaan kutenkn ana vähntän kaks asapuolta. Jos Neuvostoltolla ols ollut halua saada käyntn rauhanneuvottelu ja saada rauha syntymään, on se stä valmstaakseen käyttäytynyt hyvn omtusest. Mellähän on vmeks ollut tlasuus tutustua Kuussen tunnettuun hävästyslentoleht seen, jota Neuvostolton vrallsessa äänenkannattajassa ja radossakn on laajast selostettu. Venäläset sanomalehtkrjotukset ovat olleet täynnä vhaa ja uhmaa Suomea kohtaan, jota on uhattu sllä, että se saa jakaa Saksan kohtalot. Ja ne ehdot, jota Moskovan taholta on päästetty julksuuteen Suomen ja Neuvostolton rauhanehtona, evät ole olleet sunkaan sellasa, että olsvat edes, 1/ houkutelleet alottamaan neuvotteluja. Onhan edullsn tarjous ollut Moskovan rauhan raja. Mnä olen vakuutettu stä, että tässä maas- (-. > ' > 5. 1 > J sa e vo tällä hetkellä olla ekä syntyä mtään halltusta, joka ols valms tällä pohjalla tekemään rauhan. Shen e Suom teterkään mene, ennenkun sllä on äärmmänen pakko. Stä huolmatta medän kuulee taholta jatkuvast alotettava. estettävän lmesest vaatmuksa, ne, että jotka neuvottelut nän puhuvat, ols ovat vaatmus/ antaneet tapahtumen järkyttää hermojaan. On myöskn estetty, että täällä on vahdettava halltusta, ennenkun rauhanneuvottelut edes vodaan alkaa. Että kotmaset kansalaset, veläpä puoluetovert ovat tällaseen voneet mennä, on varsn kästtämätöntä. vahdosta rauhanneuvottelujen ehtona e hyväksytty talvsodan Halltuksen raskassa olossakaan. Nällä estyksllä on kutenkn halltuksen auktorteetta aka tavalla hekennetty ja tetyst sten vakeutettu tulevan rauhan ehtoja. h e- : l let. an Sen jälkeen kun tämä keskustelu edellä mantsemastan krjelmästä el adresssta ol lamentunut, alko melenknto kohdstua edessä olevaan kolmvaltan suunnttelemaan konferenssn, jossa hedän välnsä pt selvtettämän. Stä konferenssa valmstettn kauan akaa ja kauan ol myöskn epäselvää, tuleeko stä yleensä mtään. Länsvallat tovovat sen Dtopakan ärflrtvvön 1.0*1+00-

10 seen, mutta Moskovan vaatmuksesta tapuvat he saapumaan Moskovaan, ja sellä konferenss äskettän onkn pdetty ja juur nänä - ' V. pävnä päättynyt. Kun nämä kolme suurta tekjää maalman nykysessä! j» Anoa valto, jos poltjcassa tapasvat tosensa, olvat meljen kakk tärkemmät valtt Stalnn kädessä. Hän vo vtata sotarntamalla saavutettuhn suurn menestyksn. Hän vo vtata shem, että jokseenkn koko Balkan ol hänen käytettänänään sllon, kun shen van tlasuus lmenee, ja hänen pätevn valttnsa ol uhka, että elle sopmusta synny kolmvaltan kesken, hän vo tehdä erkosrauhan» Saksan kanssa. Tätä vmeks manttua uhkaa, jota e koskaan julksest estetty, pelkäsvät Länsvallat kakken enmmän. Näden rnnalla olvat Länsvaltan valtt sangen penä. Sotlaallsa menestyksä varsnkaan maatastelussa e ole ollut nmekskään, ja tonen rntama on jäänyt toteuttamatta. Tosn hedän hyökkäysuhkansa stoo runsaast Saksan voma ulkopuolella tärntaman. Lsäks vovat Länsvallat vtata nhn elntarvke-ja varustuslähetyksn, l.f jolla Länsvallat olvat voneet varustaa Neuvostolttoa. Tämän konferenssn tulos on nyt näkyvssä. Sen tärken tulos on epälemättä snä, että sen päätöksllä on luotu pohja yhtestomnnalle kolmen valton kesken nn hyvn sodan käynnssä kun senjälkesssä rauhanakasssa olossa. Uhkaavana esntyytmahdollsuus erkos-, rauhan solmamsesta Saksan ja Neuvostolton välllä on anakn!!r P: 1 1 l f! T 1 1»«l \rm t «; t. ' a tostaseks kokonaan possa laskelmsta. Tämä konferenssn päätulos onkn aheuttanut suurta remua golemmssa Länsvallossa. Muut julksuuteen saatetut päätökset tämän konferenssn tulokssta ovat vähemmän tärketä. On kutenkn knntettävä huomota shen, an että sellä on löydetty vss mekansm, jonka avulla asota vastedes hodetaan. Ne kysymykset, josta e votu päästä yksmelsyytee ja saada päätöksä syntymään, srrettn kolmvaltan muodostamaan komssonn, jonka asemapakkana tulee olemaan Lontoo. Seltä käsn hodetaan asota vastedeskn ja snne on kakken nden käännyttävä, jolla on asaa kolmvallolle. Ol odotettu, että tämä kon- j ferenss antaa jotan selvyyttä suhtautumsessa Europan nhn vatohn, jotka ovat tosella puolella bartkadn.

11 \ ta jotan tässä melessä sanottn, ol tävalta, jonka seltettn tulevan rrotettavaks Saksasta. Mehtetyn t^vrthn olot järjes tettn verrattan ykstyskohtasest. Ja tärkentä on tässä kn- 11 n nttää huomo shen, että kommunstnen tomnta päästetään t^ lassa täysn tasavertaseks muden kansalastomntojen kanssa ja että slle on varattava pakka myöskn halltuksessa. Kakesta näkyy, että Neuvostoltto on sanellut ne päätökset, jota Moskovassa tehtn. Neuvostoltto, joka syksyllä 1939 rauhan härtsjänä hetettn ulos Kansanltosta, on nyt joutunut Europan rauhan valvojaks. a' Atlantn julstuksesta e tässä konferenssn tedonannossa näy mtään jälkä. Jos asat tulevat kulkemaan shen suuntaan, kun tässä suunntelmassa sanotaan, odottaa Europpaa lmesest kauhea tulevasuus, päästetään kommunsm rt. Saksa on tappon kärsttyään tetyst täysn kypsä shen. Ranska on ennestään kypsä. talassa e tarvta kun sähkösanoma Roomaan, nn sellä alkaa samanlanen melu. Mkä Suomen asema kakessa tässä on, se tetyst knnostaa metä kakken enten. Onko Suomen asemaa lankaan Moskovassa kästelty, vako e. Stä. Stä e ole mtään selvyyttä olemassa. Konferenssn päätöslauselmassa mantaan, että sotaa on käytävä akselvaltoja ja nden vasalleja vastaan, kunnes ne ovat luopuneet 1 l e asesta ehdotta antautumsen pohjalla. Kuuluuko Suom nyt nähn vasallvaltohn, va onko se jonknlanen rajatapaus, nnkun Yhdysvaltan valtoshteer Hull akonaan lausu. Tässä suhteessa on olemassa van pelkkä arveluja, lehtmesten julksuuteen päästämä juttuja, jolla e ole mtään varmaa perustusta. Mutta huhutehtalu on joka tapauksessa hyvn vlkkaassa käynnssä. Suomen on,jet, lan aseman kästtely on lehdssä jatkunut pävästä toseen. Englannn lehdstössä annetaan maalmalle se kästys, että Suom kuuluu n.s. vasallvaltohn ja joutuu sen mukasest kohdeltavaks. Yhdysvallosta käsn annetaanlausuntoja. Jos taas Neuvostoltto saa saman asan selttää, nn arvaamme kyllä, mllä tavalla A sellä kysymystä valastaan. Eräs sekka on kutenkn huomon arvonen, Tämän konferenssn päätösten mukasest e ykskään nästä

12 lttoutunesta vo yksnään ratkasta tosa valtoja koskeva kysymyksä. Nyt Jo on kutenkn Neuvostoltolle annettu mahdollsuus talaa koskevan asan ratkasuun stä huolmatta, ette se m- * lään tavalla ole osallstunut sotaretkeen talaa vastaan. lmesest sllon, kun Suomen asa joskus joutuu kästeltäväks, se kästellään yhtesest ja nänollen Lontoossa olevassa komssossa, jossa Neuvostolton ohella anakn Englant joutuu medän kysypyksessämme olemaan mukana, ehkä myöskn Yhdysvallat. Tämä on anoa valonplkahdus, jota konferenssn päätöksssä esntyy. íílír 1(1 Kun tämä yhtestomnta nyt on pantu käyntn, on tetyst odotettavssa sodan khtymnen ja ennenkakkea myöskn hermosodan khtymnen ja propagandan harjottamnen, jota myöskn tullaan kohdstamaan Suomea vastaan. Mtenkä medän Suomessa on tämän jälkeen asennoduttava sotaan ja mahdollsest tehtävään rauhaan? Mnusta tuntuu, että ne jotka vaatvat aktvsa tomenpteta nopeast, ovat menettäneet pohjan vaatmustensa alta. Hetk e mssään tapauksessa nyt ole sovelas tästä asasta puhumseen, koska edullsa päätöksä e tällä hetkellä ole saatavssa. Neuvostoltto on sotlaallsten menestystensä johdosta mahtavmmllaan ja tetyst voton humalassa. Länsvallolla on tostaseks sangen vähän f ; f^í, ÍE.; lte tí asan menoon sanomsta. Stäpats ne ovat tostaseks nn kaukana, tosn Europan manterellakn jo, mutta kaukana selläkn vodakseen mllään tavon vakuttaa medän asohmme. Medän anoana vhollsenamme on kutenkn Neuvostoltto ja anoa, joka vo jotan toma stä vastaan, on Saksa. On syytä käyttää hyväkseen tätä tukea nn kauan kun se on käytettävssä. Me emme pysty suojelemaan rajojamme pohjosessa, jos saksalaset joukot seltä lähtevät. Me olemme rppuvasa elntarvkkesn ja sotatarvkkesn nähden Saksasta. E vo olla mtään järkeä snä, että hyödytettäsn Neuvostolttoa ja järkytettäsn Saksan asemaa. Paras nänollen odottaa. Sodankäynt hekentää varmast myös Neuvostolttoa ja samassa ajassa Länsvallat vastaavast vahvstuvat. Nllä tulee olemaan tulevasuudessa paljon enemmän sanottavaa kun nykyään. Ja jos medän jonnekn on tulevssa välen selvttelyssä turvauduttava, nn se on juur Länsvallat ekä sunkaan Neuvostoltto.

13 Moskovan konferenssn päätökset on tetyst tehty sllä pohjalla, että kolmvallat tulevat vottamaan sodan ja vovat melensä mukaa: järjestää Europan asat. Sodassa vo kutenkn ana sattua kääntetä ja jopa yllätyksäkn. Kaks vuotta stten Htler ol valtansa hupulla ja järjest Europan asota. Tällä haavaa Staln. Vuoder päästä vo olla asantlassa paljon tosn. Suomen on senvuoks oltava rauhallnen ja stkeä, kuten ana akasemmnkn hstoransa akana. Suom on ollut monast vakeassa asemassa ja kestävyytensä kn/ avulla stä ana pelastunut. Nyt/medän on kestettävä ja odotettava akaa parempaa. Olemmehan äskettän eläneet uhkaavampakn akoja esm. talvsodan akana. nut, vaan kestmme tarvttavan ajan.. E meltä sllonkaan rohkeus loppu- Medän on pdettävä armejamme kunnossa, varustettava se loppuratkasua varten, jossa se vo olla varmast tärkeä tekjä, tett^-ava»^ Juur elen Svetsn halltse- LAA' / t ~ ( u n y vsta prestä tul lyhyt teto, jonka mukaan Staln^^ meletlään pstä kättään shen ampasen pesään, jota Suom kutenkn hänelle merktsee. «Mssään tapauksessa e antautumnen ehdotta vo tulla kysyqa^rkseen. antautumnen merktsee. On selvtettävä tsellemme, mtä tällanen ehdotta Se merktsee stä, että maa mehtetään, sen armeja rsutaan asesta ja hajotetaan ja sen jälkeen vo tulla mnkälanen melvalta tahansa. mssään tapauksessa alstua. Se on ana koetellut vomaan stä ennen. Tämmöseen e Suomen kansa vo Joku pävä takapern ruotsalanen krjalja Bratt krjott lehdessä tästä kysyjyksestä, vtaten vaj^haan Krekan hstoraan, jollon spartalaselta armejalta vaadttn antautumsta. Hän sanoo, että jos Suomelle semmonen vaatmus estetään, vo Suomen metsstä tulla sama vastaus kun spartalasltakn: Tulkaa ottamaan. Mellä puhutaan ja krjotetaan nyt hyvn paljon kevytmelsest, kuvtellaan, että mellä on vapaus ajatuksemme julk. tuoda kakk salasetkn Usen vtataan naapurmaahan, joäsa tällanen mahdollsuus on olemassa ja jossa stä käytetään. Ruotsssa on kyllä helppo puhua ja antaa neuvoja. Ruots on rauhantlassa kolmen puskurvalton takana, mutta slt ruotsalaset ovat huolssaan Suomen kohtalosta. Me olemme sensjaan ankarassa sodassa ja metä vastassa on pen a t-l» f!v ; J

14 l r lolttava vhollnen. Se tekee medän asemamme erttän arkaluontoseks ja pakottaa varomaan skkea semmosta, joka vo loukata ulkopuolella maamme rajojen oleva. Tärkeätä on myöskn, että me kotosssa asossamme pdämme vomat koossa. Ja tämä koskee ehdottomast myöskn työväenpuoluetta ja sen laajoja joukkoja. Van yksmelsnä rae vomme tovoa selvävämme kunnollsest nstä olosta, jossa nyt elämme. f 1 -l ^v '!. V r< L; 13 Hl «n 1 n ' Hf.an >n: j^ m'! s! H. t.1 n.y ^ y MBtt

15 Lte 3. 3SHD0TUS PpLDENEUVqSTON JULKUUSUMAKS, Keskusteltuaan nykysestä tlanteesta Sosaldemokraattnen kaast shen, että se aka pan kottaa, jollon nämä maat saavat va "1 <: Puolueneuvosto haluaa saattaa julksuuteen kästyksensä kysymyksstä, jotka lähesest koskevat kansaamme kokonasuudessaan ja työväenluokkaa erkseen. Tällön Puolueneuvosto ensnnäkn palauttaa meln, että jo l ennen '-nykysen sodan alkamsta Sosaldemokraattnen Puolue yhdessä Sos.-dem. Eduskunta^yhjnän ja Suonen Ammattyhdstysten Keskuslton '1 M kanssa tehost maamme puolueettomuuden sälyttämsen välttämättömyyttä ja velvollsuutta pysyä erllään kakenlasesta konjunktuurpoltkasta. Johdonmukasena tälle kannalleen on puolue käynnssä olevan sodan alkamsesta lähten selttänyt, että Suomen sodan tarkotuksena f on van kansamme vapauden ja rppumattomuuden turvaamnen. Näden näkökohten tärkeyttä Puolueneuvosto edelleenkn terottaa. Suomen kansa on halunnut elää rauhassa. Stä huolmatta maamme nykysen suurvaltasodan akana on joutunut jo kahdest sotaan. Me tovomme rauhan mahdollsmman pan palautuvan ja maamme pääsevän r- :a VJ!l f t sodasta. Edellytyksenä on kutenkn sellanen rauha, joka takaa maamme vapauden ja tsenäsyyden. Tästä emme vo tnkä. Antautumnen veraan vallan armolle e vo tulla kysymykseen. Odotamme yleensäkn, että kun sota kerran loppuu ja kansojen kohtalot ratkastaan, se tapahtuu lmaprssä, jossa penten kansojen okeutta kunnote- )n Lan 11 taan ja nlle taataan okeus elää holhouksesta vapana ja tsenäsnä^ Tastellessaan oman maansa vapauden puolesta Suomen työväestö on järkyttynen meln seurannut sodan jalkohn joutuneden penten kansan kohtaloa. Erkosella myötätunnolla se on ajatellut vapauttaan suuressa arvossa ptävä Norjan ja Tanskan kansoja. Luotamme va-

16 - 2 - paast päättää asostaan ja pohjosmanen yhtestyö jälleen vo jat- }cua ja lujttua ja saada tähänaststa knteämmän ssällön. Lämpmn tunten seuraa maamme työväestö myöskn Suomenlahden eteläpuolella V- H rossa ja mussa Baltan massa oleven kansojen vaheta, tovoen vapauden pävän nllekn pan kottavan. Suomen kansan tastelu vapautensa puolesta on ollut kova. Se 1 ] Tl on vaatnut uhrauksa ja kestävyyttä. Ntä tarvtaan edelleenkh. Kestämsen edellytyksenä on kutenkn, että täällä kakssa pressä kästetään tlanteen asettamat velvotukset. Sodan rastukset on jaettava er yhteskuntapren todellsen kantokyvyn mukaan. Tämä on en- ssjasest otettava huomoon verotuspoltkassa. Nukat eln- ja muut välttämättömyystarvkkeet on saatava tasasest jaetuks. Kansan tomeentulolle tarpeellnen tuotannollnen tomnta on pdettävä käynnssä ja stä tehostettava. Hntojen jatkuva kohoamnen on lujn tomenpten estettävä. Työväestö, joka taloudellsest hekommassa asemassa ollen järkähtämättä on tastellut maan tsenäsyyden puolesta, odottaa, että sen esttämlle näkökohdlle annetaan arvoa. Sen okeutetut taloudellset ja sosaalset vaatmukset on huomotava. Maan poltkkaa on )' hodettava nn, että se vastaa työväestön okeuskästystä. Kansanvaltaa on lujtettava. Okeusnäkökohta on kunnotettava. Melvallalle e saa antaa tlaa ja humaansuutta on sovellettava myös sodan johdosta a pokkeukselheeen asemaan joutuneta kohtaan. Van täten luodaan edellytykset sen tastelun menestykselle, jota kansamme on käytävä olemassaolonsa puolesta. Turvatessaan maansa vapautta ja rppumattomuutta Suomen työväenlucltka turvaa myös oman tulevasuutensa. Puolueneuvosto tätä tr.hdentäen kehottaa työväestöä entstä lukusammn lttymään puolueen r m vehn ja sten vahvstamaan tastelurntamaansa. Samalla neuvosto katsoo tarpeellseks mustuttaa, että menestyksellsen tomnnan edellytyksenä on yhtenäsyyden sälyttämnen kakssa suurssa peruskysymyksssämme.

17 Lte N9 4.. t» 1.. <1 '... <. f....-' Keto: Okeastaan mnun ols hyvä tetäf^, saanko puhua kaue-^n kun 15 mnuutta, joka on lallnen aka. Stä rppuu, onko mnun supstettava sanontaan, va saanko puhua kauan akaa, nn että von hukan enemmän perustella, mtä tahdon sanoa. Mnä en okeastaan tässä puheenvuorossan jouda paljonkaan koskettelemaan ntä ssäpolttsp sekkoja, josta tover Tanner puheenvuorossaan mants ja jotka koskevat hyvn suurelta osalta mnua ja mnun harjottamaan ssäpoltkkaa, jos nm. nhn ssäpolttsn tapauks luetaan tuo 33n krjelmä.se ansatsee kyllä vastauksen. Snä määrässä: se ol melwstän täysn väärä ja sen johtopäätökset tämän krjelmän vakutuksesta olvat täysn väärät. Snä koetettn näden 33:n osalle panna ntä medän maallemme kohtalokkata seurauksa, mtä on ollut juur Tannern ja useden muden medän puolueemme johtomesten omassa poltkassa ja joden edessä me nyt olemme.mnä tahdon lähteä stä, että medän puolueemne taholla, nnkun yleensäkn medän maarame poltkan taholla lähdettn sllon,kun me joudumme tähän sotaan, kokonaan väärstä laskelmsta.mehän tedämme, että me slln,kun me tähän sotaan joudumme,laskmme kokonaan väärn tlanteen.me luulmme Saksan täydellsest vottavan sodan ja Länsvalta n ss jäävän nden joukkoon,jolle sodan jälkeenrauha saneltasn; Mehän tedämme,mllä tavalla me joudumme sotaan.päämajahan lähett edustajan Saksaan ja tek Saksan kanssa sopmukso Saksan joukkojen tuomsesta Suomeen. Halltus tosn e ollut tästä tetonen, vaan tek sopmuksen saksalasten joukkojen läpkuljettamsesta.mutta saksalasa joukkoja e vety Huotsn vaan Poh jo s-suomeen. Vakka venäläset evät ss ols pommttaneetkaan maatamme, ols täällä sttenkn ryhdytty sotatomn l^euvortolttoa vastaan. Tämähän tedettn mussakn massa, ja senvuoks esm. Ruotsssa on ylenen se kästys,että sotaan ryhtymnen ol tällanen. (Välhuuto: Tämä on olettamus.) Tämä on totuus. Ruotsn ulkoasanvalokunnan puheenjohtaja sano mnulle, että hellä ol oma tarkkalja Suomessa, joka anto tärketä tetoja. Nnkun sanon, mnä en tähän puutu tämän enempää, mutta sanon van, että kakk johtavat poltkot Äässä maassa lähtvät väärästä olettamuksesta. Mehän tt«nnene Rydn selostukset usessa tlasuuksssa. Hänhän seltt, että tämä sota votettasn 6-8 vkossa. tsenäsyyspävänä V hän haukku Neuvostolttoa ja Stalna sllä tavalla, että tämän kaken esntymsen takana täyty olla varma vakaumus s-

18 = 2 tä, että tuo haukuttava henklö e koskaan enää tule poltkassa mtään osaa näyttelemään. Medän omassa keskuudessammekn on tällasta esntynyt. Mehän tedämme Hakklan estyksen, jossa hän est-í t sellasta kantaa, että Moskova on tuomttu hävämään. Myöskn ' Tanner on tehnyt tsensä syypääks tällasn laskelmn, vakka mnun täytyy sanoa, että hänen esntymsensä on ollut tosen sävystä ja tosen arvosta. Mnä mustan Tannern Vaasan puhetta ja stä puhetta, jonka hän pt Wenssä, josta on mellekn tullut pen jäljennös. Snäkn on vakuutus stä, että Neuvostoltto tulee ss sodan hävämään. kakk se väärä poltkka, Tällasesta perusajatuksesta on johtunut jota puolueemme johto, sos-dem. puoluetomkunta ja sosj-dem. eduskuntaryhmä ovat noudattaneet. Stä johtu, että! mellä oltn haluttoma uudstamaan Rangelln, Wttngn ja Horelln halltusta ja mustan, että marraskuussa v, 1942 erääsää neuvottelukokuksessa Tanner esm. vastust sllo^ halltuksen jokasta muutosta, kun mnä pdn stä shen akaan välttämättömänä ja ehdotn, että sellanen ols saatava anakn presdentn vaaln yhteydessä. Tedän, että puoluetomkunnassa e ole myöskään otettu kästeltäväks tetääksen samaa tarkottavaa tover Vrtasen krjelmää, joka vaat myöskn tomenptetä ryhtymseks halltuksen muu- 1 toksen akaansaamseks. Tästä väärästä katsomuksesta johtu erätä kannanottoja sotaamme, jolla todennäkösest tulee olemaan maallemme kohtalokas vakutus. Tanner on puhunut täällä Amerkan vältystarjouksesta, ja mnä palaan shen, mutta stä ennen mnä tahtosn mustuttaa, että tääl- a Ü 1 lä e ole paljonkaan puhuttu eräästä alotteesta, josta mnä kutenkn alustuksessan helmkuun puolueneuvoston kokouksessa mantsn, nm. stä alotteesta, joka tul Ruotsn taholta saman marraskuun a- e- jet,,.an kana v Sllonhan Neuvostolton Tukholman lähetystönerää henklö ol kääntynyt Ruotsn Socaldemokraten-lehden päätomttajan Rkhard Lndströmn puoleen ja esttänyt hänelle erätä ehtoja, jolla Neuvostoltto ols halukas keskustelemaan Suomen kanssa rauhasta. Mnulla on tähän uudelleen asaan palaamseen syytä senvuoks, että ty äsken Ruotsssa käydessän Lndström ott asan puheeks. Hänen ymmärtääkseen kysymys ol todella vakava rauhan tunnustelu, jonka ehdot

19 m % - 3 olsvat olleet melle nn edullset, että Neuvostoltto ols vaatnut anoastaan Karjalan kannaksen non pattereta myöten. Tarjous ol lähetetty Helsnkn, jossa anoastaan kolme mestä olyät olleet stä tetosa, mutta e se ollut saanut mnkäänlasta huomota osakseen. Ruotsssa pdettn tätä Suomen sllosten johtaven pontkkojen puolelta mtä kohtalokkampana suhtautumsena, ja todennäköstä on, että se vastasssa keskustelussa sodasta tuleer^ n näyttelemään huomattavaa osaa. Stten palaan puoluejohtomme suhtautumseen puolueneuvoston helmkuussa hyväksymään julstukseen, jonka tärken kohta ol, nnkun Tanner mants, että Suom ol esteetön solmamaan erkosrauhan sllon, kun hetk ol sovelas. Ol selvää, että julstuksen tämä lause ol omansa antamaan ahetta mtä erlasmpn tulkntohn, sllä kuka vo sanoa, mllon hetk erkosrauhan tekoon on sovelas. On kutenkn lmestä,' että puolueneuvosto, anakn usemmat sen jä- Xr U : > senet tarkottvat julstuksella totta, että mahdollsmman nopeast ols rauhanneuvotteluhn ryhdyttävä. Mnun on muuten mahdoton kästtää, että tällasta vaatmusta ols saatettu julksuuteen ja sllä aheutettu medän maallemme hyvn vakava seurauksa, m.m. Saksa takertu shen erttän vomakkaast,jos e sllä ols tottb t tarkotettu. Usemmlta puolueneuvoston jäsenltä jä varmaankn huomaamatta Tannern lyhyt polemkk allekrjottanutta vastaan? y tuossa kokouksessa. Tannern suunntelmat lmesest nnkun eräden mudenkn olvat kokonaan toset. Se näky selväst stä kokoonpanosta, jonka hän tahto uudelle halltukselle antaa, kun se saatn { : akaan. Tannerhan yksn vastust ryhmässä Renkan hyväksymstä pä- "t,et. mnsterehdokkaaks ja todennäkösest hän ol vakuttamassa tasavalan presdenttn, että tämä e antanut halltuksen muodostamst! an OJ^ Renkan vaan Hakklan tehtäväks. (Välhuuto: Kyllä me muutkn Mtl 'rl vastustmme Renkkaa.) Mutta ryhmän enemmstö e vastustanut. Joka tapauksessa nm. Tanner ryhmässä vomakkammn ajo Hakklan ehdokkuutta ja sa ryhmän enemmstön tämän ehdokkuuden hyväksymään. Jokg tuntee Hakklan ulkopolttsen kannan, ymmärtää että stä e mllään \ vonut saada puolueneuvoston julstuksen kanssa sopusontuun ja ettk nänollen hänen kannattajansa evät saattaneet ajatellakaan julstuk-

20 tuksen pkasta toteuttamsta. Hakklan puolustajat kästtvät, että Hakklan nmeämsen täyty olla punanen vaate e van Neuvostoltolle vaan myöskn Eän vallölle. Tämän tällasen poltkan * takana ol laskelma, että Saksa alkas velä kesähyökkäyksensä ja karkottas venäläset Moskovan taakse. Shen ylesest Saksan kannattajan keskuudessa uskottn. Allekrjottanut joutu käymään monta tumaa ottelua osottaessaan, että tuo laskelma ol väärä. Mutta nykynen päämnster Lnkomes, ss henklö, joka saatn päämnsterks ja jonka mennesyyteen kuulu m.p., että hän omassa,$ttä/ puolueessaan ol tunnettu stä, hän ajo KL:n ja kokoomuksen yhdstämstä yhdeks puolueeks, ol varmast koko vuoden alkupuolskon t hartan Saksan vottoon uskoja. Hänhän saarnas parn vuoden ajan samaa oppa ja velä toukokuun keskvahella pt tunnetun puheensa Jokosssa, jossa puheessaan hän tähdens medän kohtalonyhteyttämme Saksan kanssa. Tämä usko shen, että Saksa kestää joka tapauksessa kauan ja kykenee saamaan kompromssrauhan ja että mellä e ole ahetta krehtä erkosrauhan hyväksymstä, joht shen, että! me taas tosen kerran lamnlömme otollsen hetken, ja se hetk ol, josta Tanner jo puhukn ja josta hän anto täällä pävämääränkn, sllon kun maalskuussa Amerkan halltus melle erttän m ystävällsn sanon tarjos melle hyvä palveluksaan välttääkseen ss Suomen ja Neuvostolton kosketukseen pääsemsen. Melpteen on, että kukaan valtomes, joka tahtoo käydä arvostelukykysestä, e ols a saattanut olla vetämättä stä johtopäätöstä, että Yhdysvallat evät 'at Meles- ;teton an ole turhan taka ja lman menestyksen mahdollsuutta voneet lähteä lkkeelle rauhan välttämseks, elle sllä ols ollut t-^oa yrtyksensä onnstumsesta. Mtä tek tällön Suomen halltus? Tannerhan stä mants. Sen ulkoasanjaosto päätt, että Yhdysvaltan tarjouksesta ol lmotettava Saksan halltukselle ja tedusteltava sen melpdettä. Päätöksen johdosta mnster Ramsay matkust lentokoneella Saksaan ja lmott Rbbentroplle koko asa. Rbbentrop kels jyrgn ja uhkaavn sanon neuvottelemasta. Yhdysvallolta ol kutenkn ennätetty tedustella, mllä pohjalla neuvotteluja votasn käydä. Tähän ol saatu asallnen vastaus, kuten tt a Tanner mants, että Yhdysvallat evät muka tätä tetäneet. SHB&B

21 mm 5 - _ a tän on lman muuta selvää, että nden täyty nän vastata, koska Venäjä e ollut tse katsonut tarvtsevansa esntyä rauhantarjouksen tekjänä. Kutenkn on, tämän mnä tahtosn sanoa, myöhemmn - 'n f tullut lm, että tällön lamnlyötn yks sovelas hetk päästä rt suurvaltasodasta. Luotettavalta dplomaattselta taholta, joka on asan kästtelyssä tee ollut mukana on myöhemmn saatu tetää, että k.o. jndysvaltan vältystarjous ol lähtösn Venäjällä tapahtunesta valmstukssta ja että vältystarjouksesta ol lmotettu Molotovlle, Veläpä on manttu neuvottelujen pohjasta, että se ols ollut melle edullnen. Mnun kästyksen mukaan on ss mtä vakavammn valtettava, että tämä rauhan vältys raukes tällä tavalla hl tyhjn. Käv myös selvlle, että Yhdysvallat tosaankn olvat tarkottaneet totta puhuessaan vmesestä tarjouksesta, sllä yht' äkkä saavutt medät yllättävä teto, että Yhdysvallat srtää lähetystönsä Tukholmaan. Täydellsestä dplomaattsten suhteden katkeamsesta medät pelast van se sekka, että samaan akaan synty Puolan ja Neuvostolton välllä jyrkkä rstrta. Tämän johdosta Yhdysvaltan halltus e tahtonut kokonaan katkasta välejään Suo- meen, vaan jätt tänne jonknlasen edustuksen. t > r H Onko tämä manttu yrtys rauhan välttämseks ollut vmenen, stä e mnulla ole tetoa. Tosn on velä vme kesänä eräässä tukholmalasessa lehdessä annettu ymmärtää, että Neuvostoltto ols a velä sllonkn ollut halukas neuvottelemaan shdolla, jotka olsvat 1 vast tämä teto on otettyrr en uskalla arvostella. Mutta joka tapa- uksessa on lmestä, että kaks edellämanttua rauhan tarjousta ovat ' olleet sellasa, joden pohjalla ols mahdollsest päästy neuvottelemaan 3a..saavutettu sellanen rauha, joka ols ollut puolueneuvoston julstuksen kanssa sopusonnussa. E ole nänollen hme, jos äsken Ruotsssa käydessän sosalmnster Möller totes huolestuneena: "Mkä mnua enmmän tässä asassa surettaa, on se, että Suomella ols akasemmn ollut tlasuus sälyttää hstorallset rajansa.'* Me näytämme tulleen vaheeseen, jollon Venäjän ajlottelasuus näyttää loppuneen. Jokanen kästtää syyn tähän lmöön. Venäläpten suurhyökkäyshän on jatkunut hellttämättömällä vomalla melken

22 \ neljä kuukautta saattaen Saksan peräytymään. Tämän katastrofn 'V. tl reurauksena saattaa olla venälästen tunkeutumnen-balkanlle,. Mutta myös venäläs-saksalasen rntaman pohjososssakn käydään jo tn- kara tasteluja, jotka saattavat käydä kohtalokkaks myös melle» f suomalaslle. Venäläset ovat jo par kuukautta stten vallotta- 1 nett Smolenskn. Saksalasten täytyy kyllä lyhentää rntamaansa...n Jos tämä yrtys pysähtyy vakkapa Narvan rntamalle, käy tämä jo mellekn huolestuttavaks. Medän maamme asema käy sllon tavattomar uhkaavaks, sllä venäläset vovat hyökätä myöskn medän rntamamme kmppu\n. He vovat edetä ja päästä murtamaan medän rnta- ^ ' marame. Ja mnusta on erttän kevytmelstä ja osottaa Tannern huonoa strategsta tatoa, hänhän e ole koskaan harrastanut sota-. tetetä, mnähän olen koko kän, nn sllon medän asemamme käj ^^ erttän valcavaks. Me puhumme levellen stä ja medän tällaset ' t' 1 kotpoltkkomme puhuvat stä, kunka medän on mahdollsta armejallamme, joka kästtää muutama satojatuhansa mehä, tehdä vastn- rntaa venälästen hyökkäystä vastaan nn lälan,että joskus stten Länsvaltan asema Venäjään nähden vahvstuu. Venäjä menettää meh-» ään j.n.e. Tämähän on täydellstä tsepetosta. Shen luottamnen on poltkkaa, jonka takana e ole muuta kun votonhalun unelma. Mehän tedämme, että venäläset kenraalt hmotsevat päästä Suomen kmppum, että he haluavat näyttää suomalaslle, että he kykenevät t- ta V. medät lyömään, ja vakka medän asemamme onkn sotlaallsest paljon paremp nllä rntamlla, jolla nyt olemme, nn rntama on nn ptkä, että on mahdotonta medän puolustaa tseämme. Tanner tetää kaket myös saman asan, jonka mnä kuuln Ruotssaa sltä lähetystöltä, joka Ruotsn sos.-dem. puolueen puolesta oleskel Lontoossa kuukauden ajan. Eräs tämän lähetystön jäsen sano, että me vat. dän e pdä ss luottaa shen, että anakaan Suomele tulee Länsvaltan, Englannn ta Amerkan,sotlaallsta apua, vaan me yksn joudumme puolustamaan ptkää rntamaamme. Tämä on tosasa, joka medän on tedettävä ja josta medän on lähdettävä. Ja sllon on täysn kevytmelstä lähteä stä, että me vosmme puolusts^ tätä rntamaamme nn kauan, että malman poltkassa sotlaallset vomasuhteet olennasest muuttusvat. Nyt on tosn tapahtunut muutok- m A

23 sa skäl, että nämä lttolasvallat ovat wet päässeet sopmukseen ja yhtestomntaan keskenään. Sekn tapahtu vaston ntä laskema, jota Tanner velä muutama vkko stten estt eräässä «neuvottelukokouksessa, jossa hän usko, että ermelsyydet näden valtoden välllä ovat sks suuret, ette tule mtään yksmelsyyttä. (Välhuuto: E ole tullutkaan.) Onhan sellä saatu akaan, kutenkn medän osaltamme tärkeätä ja olennasta. On muodostettu elmä ja tehty päätöksä, jotka mehnkn nähden tulevat vakuttamaan asohn. Aka näkyy menevän nn nopeast, etten vo jatkaa kakkea stä, mtä teks melen sanoa. Joka tapauksessa tahtosn l- sanoa sen, että medän ols ptänyt pänvaston kun Tanner seltt akoja stten ryhtyä yrttämään Neuvostolton kanssa neuvotteluja rauhan solmamsesta. Otollsn aka nhn on mahdollsest jo mennyt. Tedetäänhän, että anakaan halltuksen tarjouksn,jatka ovat olleet tosn kovn vähäsä, e ole tullut vastausta. Mutta tässä 1 - varmast on syynä myöskn pats tetyst näden tarjousten vähä- ^ syyttä se, että nykysessä halltuksessa on henklötä, jotka evät ^ van Neuvostoltolle, vaan myöskn Länsvallolle ovat kun punanen vaate. (Välhuuto; Keto tlalle.) E Keto ole pyrknyt halltuk- ' seen ja sen vuoks hän on nn hyvässä asemassa. Hän e ole sellanen tavallnen potkko, joka kaataa halltuksen päästäkseen tse tlalle, mutta hän vo sanoa sen, mkä on totuus. Kun hän käv äsken Ruotsssa ja keskustel useden arvovaltasten potkkojen, e a van sosaldemoktaattsten, vaan keskusta- ja okestopoltkkojen kanssa, nn kakkalla tähdennettn tämän sekan merktystä. Se on avan tosella taval a olenaanen kun te uskotte. Katsokaa, mllä tavaläa kakkalla tapahtuu. Mten on tapahtunut Pohjos-Afrkassa, jossa ol suura rtoja stä, kutka halltuksen muodostavat ) J l x -. Mten on tapahtunut talassa, jossa samat asat vakuttvat olennasest poltkkaan. Ja sama asa koskee myöskn metä Suomessa.? Tanner puhu, että emme me noudata ulkomaalasa tovomuksa tässä s\hteessa. Se on kaksta halpahntasn väte. Mnä olen esttänyt tämän asan puoluetomkunnassa jo ennen kun tästä asasta ulkomal- n K t' ta ol tullut mtään tämmösä tetoja, jota on nyt näkynyt. Sen mnä estän tässäkn tlasuudessa. "

24 .e"'» Kun aka kuluu tellä tevadla, nn en vo tämän enempää % nyt tätä asaa perustella, muta mnä tahtosn joka tapauksessa 1 sanoa, että tämä puolueneuvoston julklausumaehdotus.on erttän vallnanen ja mtäänsanomaton. Sn e.ole lankaan vtattu shen, mtä puolueneuvosto sano vme helmkuussa ja jota Suomen työväenluokka ja ennenkakkea Suomen sos.-dem. työväenpuolue sltä \ odottaa. E ole ollenkaan manttu puolueneuovston kokoutesen lausuntoa erlleen stä, että medän on rauhaan päästävä, ja sen vuoks mnusta on välttämätöntä, että tätä tältä kohdalta korjataan. Tämä tulee sekä ulkomalla että kotmaassa herättämään mtä kävntä huomota, Senvuoks mnä ehdotan, että tämän lausunnon neljänneks kohdaks tuls seuraava: "Puolueneuvosto kehottea tässä yhteydessä puoluetomkuntaa valpt^aast seuraamaan vme helmkuussa antamassaan julstuksessa l vtatun rauhan mahdollsuuksen kehttämstä ja stä mahdollsmman ^ tarmokkaast edrtämään mm. sopvalla hetkellä yhdessä sos.-dnm, ryhmän kanssa vaatmalla rauhan neuvotteluhn sovelaan halltuksen muodostamsta." Mnä tahdon manta, että mnä puoluetomkunnassa ehdotn < kolmannenkn kappaleen tosenlaseks, -^n tahdo kutenkaan enää uu- dstaa tätä ehdotustan. Kolmas kappale on mnua tyydyttämötön, vakka se tulkn jonkn verran paremmaks puoluetomkunnassa. Se e ole nn olannanen kun tämä ehdotus, jonka nyt ten. ;a l.

25 Lte RQ 5. R e n k a n e n : Maamme asema suur valta sodassa alusta ähten on ollut erttän vakea, ja täytyy avomest tunnustaa, että se tällä hetkellä e ole anoastaan vakea, vaan erttän vakea ja myöskn erttän vakava. Kun ajattelemme sodan alkua, nn puolue alunpern on pyrknyt olemaan syrjässä tästä tastelusta. Se valts «9-henksen lähetystön lmottamaan halltukselle, että medät on pdettävä syrjässä stä sodasta. Mellä el ptkä keskustelu päämnstern kanssa tästä asasta sllon, ja tätä samaa kantaa on estetty jatkuvast puolueen taholta nssä julklausumssa, jota on annettu sekä puoluenetvoston kokouksssa et+ä myöskn puoluetomkunnan taholta tuotu lm. Täytyy myöntää, että kun stten «^aksa mehtt uomen, jää-?! ; 1 köön hstoran tehtäväks arvostella, mten tämä käv, mnkä verran stä on tehty sopmuksa ja kuka shen on syypää. Ehkä on syytä menta, että vrallsest e stä ollut mnkäänlasa neuvotteluja puolueen johtavssa elmssä. Se tul avan yllätyksenä ja se vakutt sen, että ^ maamme poltkan johto tul tavattoman vakeaks nlle, joden tehtävänä se^ol. On ymmärrettävää, että tällasessa asmmassa; helpost ',^ l. > lusutaan shen, että mennään lähemmäks stä ryhmää, joka tastelee samaa vhollsta vastaan kun me. Ja stä helpost myöskn johtuu se, että on tehty vrhe. Stähän e pääse mhnkään, että medän suhtee^ssamme Länsvaltohn nähden on tehty vrhe. Mnkä verran olsmme voneet estää stä, että emme ols joutuneet sotaan Englannn kanssa, jääköön velä tutkmatta, mutta me tse annomme slle asalle vähän a sytytystä. Ja myöskn suhteet Amerkkaan ovet monta kertaa olleet lähell katketa. Tähän on varmast ollut suurena syynä halltuksen 'n 'F-'- ulkopoltkan johto. Samalla tähän ulkopoltkkaan ehdottomast vakutt se, ex. 1 mten maamme hot ssäpoltkkaa. Se ott. aluks otteta, jotka evät an olt et sopva demokraattsen maan otteks. Sllä on ollut ana enemmän ta vähemmän vvahdusta. Tätä taustaa vastaan on mustettava, että puolue sekä ryhä etu' sen johtavat elmet tuls hen tulokseen, että halltusta on vahdettava. Shen akaan tul myöskn kysymykseen Fagerholmn posläh emnen halltuksesta. lmotn ryhmän puolesta, ol paremp, että kl:t olsvat halltuskokoomukserta postuneet, että! l ja kun halltus sllon muodostu, annettn Annalan mennä ja Fagerholm jä.

26 - 2 - Kun ajattelemme tämän hetken tlannetta, nn medän täytyy myöntää, että Versallesn rauha lö määrätyn systeemn raaalnban. Se lo systemmn, jossa pkkuvaltot tunnustettn tseääsks. Se lo sellasen uuden järjestelmän maalmaan. Se ol sen rauhan hyvä puola. tä Nyt on tullut dktatuurmaden ohjelmaan saraa etupr ja tulee kysy- t- mykseen, onko tullut se maalman hstoran aka, jollon koko tämä jätetään sryjään. Onko nyt tullut tämän hstorallsen ajan muuttumnen t- ja tulee etuprkysymys. Jos ss Venäjä on vomakas, jos se tahtoo tämän kannan omaksua, jos on totta se, jota e ole koskaan vätetty, t n. 'J l' että Moskovan rauhan jälkeen Venäjä vaat kuulusassa Berlnn "-konferenssssa yllätyksenä Saksalle, joka lputt Molotovn kunnaks hänen tuloansa, mm. Suomen ja Balkann... On kerrottu melle, että kun Molotov marss Berlnn ja sellä ol hakarst ja srpp, hän tosella * slmällään katsaht vähän ja hymyl. vähän härkähtvät, ja kun päästn pöydän ääreen, tulkn tämä yllätys. Sllon saksalaset Onko nyt ollut tlasuutta medän päästä rauhaan jollakn kenoll lman että Venäjän pyrkmys etuprstä ols votu estää? Mkä ols ollut tämän rauhan tae, että se ols ollut pysyvänen? Tämä on kysymys, johon on vakea tällä hetkellä vastata. Tahtosn sanoa, että mellä e ole ollut tetoja asosta, e ryhmällä ekä nlläkään henklöllä nnkun allekrjottanut, jolleka ptäs enemmän kuskata kun mulle. Mnä en ole ollenkaan kuullut kumpasestakaan rauhan tarjous ehdotuksesta. Mutta se tul eslle ryhmässä, mtä USA tarjos. Sllon ryhmä (bl jyrkäst sllä kannalla, ette vastausta saa antaa, ennenkun tulee Amerkan vastaus. Sllon halltuksessa ol suura voma:kkeellä, jotka olsvat olleet valmt antamaan vastauksen, vakke Amerkan vastaus tullut. Lähdettn stä, ette Amerkka anna vastausta. Mnuakn käytn hakemassa tla kuuteen, jossa selostettn, ette vastausta tule. Mnä sanon: onneks, -^n antanut tseen vallottaa. Sllon tul tlanne^ mtä nyt on tehtävä. Ja kun tällanen vastaus tul ulkoasanvalokuntaan, nn tover ^ooaraaa». Joka on vlptön rauhan asan kannattaja sano: ^Nyt on asa selvä." Nän ol asa. Mnä motn Tannablle, ette nyt oken mennyt. Otan tämän esmerkknä stä, ette se ole nn helppoa. Mnä sanon, että tdbtuneetkn dplomaatt vovat määrätyllä hetkllä erehtyä. Tänä. on nyt yks kysymys, olsko tämän jälkeen velä ptänyt jotan tehdä. ot u t t ^ ueet.;jj lan n L- ts LM

27 - 3 - Tätä taustaa «vastaaa on katsottava näden 33 :n krjelraä.puo-' lueseäntöjen mukaan näden tovereden ols ollut käännyttävä tässä asassa ryhmänsä ja järjestönsä puoleen. Ehkä se ols sten saanut vomakkaamman lmenemsmuodon. Lnä lmotph, että mnä ryhmän puolesta tämän 33 :n krjelmän suhteen lausun, että se mtä 33 kansalasta estt. se ol sellasta, että Suomön kansan enemmstä sen hyväkvvyy, mutta mn Jatkon, että tonen kysymys on se, onko sen julksuuteen saattamsella saatu akaan, mhn on pyrtty. Mnä pahast pelkään, että nn e ole käynyt, vaan pänvaston. Ptäsn tätä 33:n juttua yhtenä kapuana rauhan pyrkmyksn. Mtä enemmän sota jatkuu, stä enemnän me alamme kakk kyllästyä sotaan ja ajatella, että jos tästä nyt pääss. Se sotkee mm. opskeljan asat. Vuodesta vuollen sae.vat he olla sällä. Se sotkee kansalasten menon täällä. Mehä al a mustasukkasuuskn vavata. Kakk nämä ovat sellasa psykolcp.sä- tekjöte, jotka yhdessä- muodostavat nn vakavan jutun, että se on mtä vakavmmn jokasen vastuunalanen mehen otettava huomoon. Mnä ymmärrän, ette tover lomäk on saanut sellasen kuvan. E ole yksstää Suomen asa rauhan akaansaamnen. Parhaalla tahdqllemmekaan me emme shen pääse yksn. Kysyn, mtkä ovat telä hetkellä ne realteett, jot ka takaavat sen, että me pääsemme rauhaan. Kun lukee Kuussen krjotuksen, nn huomaa, että hänen asemassaan oleva henklö, jolla on sks huomattava asemakun on ollut, e krjota krjotusta lman, että se on jonknlasena renkaana Venäjän ulkopoltkassa. Kun tätä tastaa vastaan lun Moskovan konferenssn jälkesä juttuja, en saanut nstä mtään sellasa tetoja, mtä sellä on päätetty. Ja myös "Pravdan" ja "Sota ja työväenlke" lehden krjotukset käyvät kakk samaan suuntaan. Eteemme tulee nyt kysymys, onko mahdollsuus päästr, rauhaan ja mtä tässä on tehtävä. Voonmaa anto mnulle erään ajatuksen. Jos hänellä on puheenvuoro, nn ehkä hän tuo sen täällä esn. Se on sellanen, että se.panee moneen kertaan ajattelemaan. Joka tapauksessa mnusta näyttää sltä, että tällä hetkellä ptäs ptää melessä puoluenevoston akasemmn antamat ohj«et ja pyrkä shen suuntaan. Tulen kysymykseen, joka on tärken ja postvsn ja jonka tover Keto to täällä esn. Hän lähee stä, että kun vahdamme halltuksen, sllon mahdollsest on tlasuus päästä rauhaan. Olen avan vakuutettu stä, ettel koskaan semnonen sekka kun halltuskysymys vo olla ratkasemassa. Puoluehan on ptänyt rauhaa nn tärkeänä, että

28 mustamme lon v:n 1920 puoluekokouksess- puhumme stä, rnenemmekö. 'f halltukseen, nn ehtona ol, että T)tää olla sanottuna, että "rauhaa rakentamaan", Luulen, että tämä peraate on juurtunut nn vomakkaast jokaseen, joka on työväenlkkeessä mukana, että se helpost hettää pos Tannern, Salovaaran ja Fagerholmnkn, jos nämä ovpt esteenä rauhan \ ' akaansaamseks. Julksuudessa tämä lausuma, että halltus on vahdettava, e auta, mutta mellä on muta kenoja shen. On sellasa lankoja; jotka ovat nn henoja kun slkklanka ja kyllähän slkk yleensä kestää. E mkään ole nn arkaluontosta hotaa kun rauhan kysymys. E rauhaan * julstuksella mennä. Shen mennään julstukselle sllon, kun toset ovat vastaan. Rauhan akaansaamnen on salasna lankona hodettava kysymys. Sentähden vakka olen avan varma stä, että halltusta on vahdettava, ) en pans stä tähän puoluejulstukseen, mutta tämä on ohjeena puoluejoh- 1 dolle, että nän on meneteltävä. Ja Tannerhan oh monta kertaa sanonut, ett^ tetystkään hän e ole esteenä, e'sellä ole nn hauska stua. Kakella tällä mnä tulsn shen, joka mnun ':ästtääksen on ydn, että medän ptää olla yksssä. Nde, jotka on pantu luottamustomn, nden on koetettava korvat herkknä kuunnella, mtä täällä sanotaan, ' l- V' ja sen mukaan tomttava ja stten tultava tllle, että nän on menetelty. Jyrkäst vastustan Lndmanna. Olen Vpurn edustaja. Non 50 % latakaupungn äänstä on mnulla ja ylkn, vpurlasta ääntä. En mnä mene nn ptkälle, ^s jyrkäst vastustan tällasta sanontaa. Kun tällä tavalla keskustellaan asasta, nn huomaa, ette puolue nn suuda vrhetä ole tehnyt. Mtä tulee puolueen julklausumaan, nn olsn kolmannessa kappaleessa ollut vähän tosella kannalla. Olen ehkä ä hneetj lan varovanen poltkko ja snä suhteessa olsn velä vähän varovasemmn sen sanonut, mutta ehän sllä nyt nn välä ole, kunhan e panna halltuskysymystä julstuksea..detty upf. "U r -»1

29 77«J.J/ '/H. J l t w v l ^ f f f ^ v ß ^ Lte N9 6> P e k k a l a : Täällä on sekä avauspuheessa että tässä julklausumaehdotuksessa tehostettu erkosest yksmelsyyden sälyttämsen välttämättömyyttä. On tetyst avan oken, että koetetaan olla mahdollsmman yksmelsä, mutta e yksmelsyyttäkään sentään: pdä ka saavuttaa mllä hnnalla tahansa Ja sanon, että tässä suljetussa seurassa täytyy olla vapaus esttää ajatuksa, jotka anakn jossan määrn pokkeavat stä, mtä alustaja estt. - Ennenkun menen nykyhetkeen, on syytä jonkun verran palauttaa meln, mtä tapsh u muutaman kuukauden akana ennen tämän sodan alkua. Mehän kakk tedämme, että ^euvostovenäjän taholta harjotettn metä kohtaan monella tavon mtä vomakkanta panostusta. Epälen:6ttä tämä sekka ol omaan kääntäraään medän katseemrne etelään pän, vomakkaaseen Saksaan, jos kohta täällä on naapurestakn oltu rppuvasa, jotka kaken akaa ovat olleet hyvn ystävällsssä van puolustus sotaa. Tällanen lmotus tehtn myös edustkuntaryhmälle, ja anakn mnä san kaken akaa kästyksen, että kysymys ol van puolustus sodasta. -''osn kutenkn Jtten käs.lmotettn,venälästen pommkoneden hyökänneen medän sotalavojamme kmppuun, ja nn joudumme mukaan sotaan. Tällön velä tehostettn sttä, että t sotamme on oleva puolustussotaa. Mutta vkon parn jälkeen nn e enää puhut tu.ensnnäf f : suhtessa Saksaan pän. Tämä ve metä vuorovakutuksean Saksan kanssa. Saksasta käsn järjestetn täällä messuja ja näyttelyjä.mellä on ollut näyttelyjä Saksassa jne. Sellä käv sekä nuorempaa että vanhempaa väkeä ja sotlashenklöltä ja lopulta jouduttn jonknlaseen sanosnko salaseen sopmukseen. Mantaan, että se ols tehty sotlasjohtojen välllä kaks kuukautta ennenkun sota alko.mnkälanen se on,en tunne,ekä stä " f halltuksessrmnun läsnäollessan kästelty. Saksalaslle myönnett n» läpkulkuokeus, ja anakn mnä san sen kästyksen, että tämä läpkulkuokeus on avan samanlanen kun Ruotsssa.Ja shen tapaan anakn mnä puolestan koftn asota hotaa. Kun tlanne olsellanen,että panostusta harjotettn Neuvostolton taholta ja Saksa tedustel läpkulkuoket ta, nn tuskn muuta mahdollsuutta ol kun suostua läpkulkuokeuteen. Valtettavast ol tämä läpkülkuokeus sellanen, että saksalasa jä a.vf! " ^ v 1 tänne määrätyulle pakoll ja se ennust hyvn pahaa. Mnusta nätä pahoja ennustuksa tuk runsaast se sekka, että Saksan Führer puhu saksalasten ja suomalasten aseveljeydestä, ennenkun täällä tedettn asasta mtään.se osottaa, että yhtestyöstä ol jo akasemmn neuvoteltu. an Mellä r-^hdyttn varovasuussystä moblson»an.pantn tomeen kertausharjotukset ja aanottn, että medän, jos sotaan jodmme, on käytävä fy r r- K

30 - 2 - kn Hakkla pt tunnet mu puheensa tä-karjaan vallottamsesta ja julksuuteen tul Mannerhemn päväkäsky^ jossa puhuttn tä-karjalan vallottamsesta ja Suur-Suomen muodostamsesta. Sen sjaan * tlasn tastelumelen ylläptämseks, mutta että halltuksella e ole mtään asan kanssa tekemstä. Jonkun akaa tämän jälkeen nämme sanomalehdssä erätä krjotuksa, mtkä petetymmn mtkä selvemmn puhuvat tä-karjalan vallottamsesta. Mehän tedämme, halltuksessa seltettn, että se ol van ylpäällkön vetoomus so- että varsnkn akatemsen nuorson keskuudessa on kauan akaa cuvteltu Suur-Suomen perustamsta ja tä-karjalan vallottamsta, ja tätä samaa henkeä levtetty vanhempenkn hmsten keskuuteen. Sen jälkeen sotavmamme suorttvat vallotuksen tonen täsensä peräs- K matta erätä muta sekkoja, jotka olvat omaan huonontamaan me tä, nn että joukkomme nyt ovat Syvärllä ja Äänsjärvellä saakka. ' Sem jälkeen kun sotajoukkomme olvat menneet rajan yl, ja stäkn ols velä vonut puolustaa strategslla syllä, mutta valtetta- vast nän e tehty, vaan vedettn muta sytä. Puhuttn tä- Karjalan vallottamsesta...tämä rajan yl meno ve medät suurpoltkan prn, ekä kestänyt kauan akaa ku sekä Yhdysvallosta että Englannsta käsn alko tässä suhteessa tulla nootteja. Ja monet sekat vakuttvat shen, että medän väljme Länsvaltan l. ^! kanssa alkovat kärjstyä. Mnusta e ole ptänyt tehdä erätä tekoja, jotka kutenkn tehtn. E ols ptänyt tuosta salasesta sopmuksestakaan huolmatta Suomen ja Saksan välllä käydä hyökkäysf?]^ taan Neuvostolttoa vastaan. E ols ptänyt puhua tä-karjalan ta vallottamsesta. E ols ptänyt ajaa pos Englannn, Hollannn ja Puolan lähetystöjä^ ekä ols ptänyt kohdella englantlasa sten kun hetä kohdeltn. tan noottehn vastata sllä tavalla, että joudumme sotaan E ols ptpnyt Englannn ja YhdysvaD.- Englannn kanssa. Ekä ols ptänyt sanomalehdssä ja radossa velä senkään jälkeen, kun olmme sodassa Englannn kanssa, harjottaa 1 h f sellasta propagandaa kun on harjotettu. E ols ptänyt yhtyä Ant-kommnter paktn ekä lähettää ulkomnsterä allekrjotust-^ lasuutaen. E ols ptänyt ryhtyä juutalasvanohn ekä hedän maasta häätämseen. ty E ols ptänyt lähettää suomalasa nuormkasa Saksan armejaan tastelemaan veraalla maaperällä, mantse-

31 - 3 - dän välejämme Länsvaltohn pän. Nnkun jo sanon, nootteja tul sekä Englannsta että Yhdysvallosta käsn. Ensn ne olvat varovasempa, rautta vähtelle^n ne krstyvät, kunnes" lopulta Englännn taholta tul ultmatum, johon medän taholtamme e vastattu Englanta tyydyttävällä tavalla. Ja nn katso Englant olevansa sodassa medän kanssamme. Vodaan tetyst kysyä, mstä johtu tä-. mä korskea asenteemme Länsvaltoja kohtaan. Osaltaan tämä epälemättä ln ol panostusta Saksan taholta, mutta osaltaan ol joka tapauksessa määräävänä hyvä halu toma Saksan melks. Luotettn yksnkertasest sen vottoon ja sen pkaseen vottonn. Täällä on tover Keto mannnut, mllä kannalla tähän asaan nähden olvat Ryt ja Tanner. loksen huomaan, että Tannern kanta on muuttunut stä, mt se ol akasemmn. Puheessaan Vaasassa syyskuussa 1941 lausu Tanner: " Messä kypsy vähtellen päätös tällä kertaa korvata edellsen rauhan teon menetykset ja pysyväst parantaa rajojamme ja turva- ta vapauttamme..suom on täten ottanut takasn korkojen kanssa." Syksyllä 194 sano Tanner, ette ole epälystäkään stä, että Neuvostoltto hävää sodan Saksaa vastaan. Vrossa hän lausu; 'Mehn-hähdenpon-sodan päämäärä sama kun lähmmlle Saksan naapurelle, nmttän paremman tulevasuuden luomnen. Tähänastset saavutukset 1- '. l f ; todstavat, että olemme lähteneet okealle telle." Tästä puuttuu eräs lause, joka ol ruotsalasssa lehdssä. Nssä sanottn, ta että puhe loppu sanohn, että tulemme loppuun sakka tastelemaan tämän aseveljen rnnalla bolshevsma vastaan. ^ '',ta K Tuo laskelma, että Saksa ehdottomast vottas sodan, se pet a joka tapauksessa avan kokonaan. Saksalle on tullut tappo tonen tosensa jälkeen nn Venäjällä kun muuallakn. En enää halua neet tostaa nätä tappota. Tover Keto jo mants nstä. En tahdc yhtyä shen, mtä Tanner sano Länsvaltan sodasta. Hän sano, ' 1 että hedän sodankäyntnsä on olut lameata ja että ne evät ole vomakkaast tastelleöt nden tavotteden puolesta, jotka ne ovft ta. f 4 tselleen asettaneet. En vo tähän yhtyä. Täytyyhän myöntää, ett' 1 se on jättlästyö, mnkä Länsvallat ovat tehneet vme vuoden a la- : na.ne olvat kolme neljä vuotta jälessä Saksasta, mutta näden vuo- tty san akana ne ovat pystyneet pääsemään Saksan tasolle ja nn pan

32 - kun tämä tapahtu, tul se näkyvn sotatomssa. E ollut mkään yksnkertanen temppu ajaa saksalaset ja talalaset pos Pohjos- Afrkasta ekä nousta mahn Sslassa. Stähän pdettn avan mahdottomana. Ne tulvat snne kutenkn nopeast. Stten tulee upotussota. Englant on vottanut tastelun Atlantsta, ekä sekää'>v ole mkään pen asa. Sen avullahan lttolasvallat ovat Neuvostoltolle apua antaneet. Stten tulee lsäks ne ankarat pommtukset, jota Saksassa on tomeenpantu ja jotka varmast ovat stä hekontaneet ja aheuttaneet rauhattomuutta. Ja stten on olemassa se tosen, sanosnko kolmannen rntaman uhka, joka on vakuttanut sen, että Saksan on ollut pakko hajottaa vomaan ja samalla ollut pakko hekontaa tomttaansa talassa. E ole penntäkään epälystä stä, ettesätkö nämä tosasat ole vakuttaneet nhn vottohn, jota Venäjä on saavuttanut. Kun sotakuva on tällä tavalla muuttunut kun se on muuttunut, on medän asemamme käynyt ernomasen vaarallseks, ja ne tedot, jotka julksuudessa on näkynyt Mosko- n t van konferensssta, vttaavat samaan suuntaan. Anakn mnä puolestan pelkään, ette sellä anakaan mtään hyvä päätöksä mehn ^ nähden ole tehty. Nyt vodaan kysyä, olsko kehtystä votu es- J» tää ta muuttaa. Tähän sanosn, että ensnnäkään medän e ols lptänyt hyökätä, vaan yksnomaan puolustaa. Me temme kutenkn tosn. Sellanen hämäys, jota täällä on harjotettu, on ollut tavatonta ja melle varmast hyvn vahngollsta. Olsko ehkä votu välttää sota Englannn kanssa? Shen on vakea antaa vastausta, -ä mutta luullaksen kutenkn tämä sota ols votu välttää. Kun la tästä asasta par pävää ennen tover Tannern kanssa Valtoneuvostossa puhun, hän mnulle huomautt, että vomme olla vakuutettuja meet, j{ n stä, ette tule sotaa Englannn kanssa ja parn pävän perästä ku- lan tenkn tul. Ols ollut tetyst tärkeätä sälyttää kakn puoln hyvät vält sekä Englannn että Yhdysvaltan kanssa, koska nmenbmaan k' nämä maat rauhanneuvottelussa tulevat sanomaan hyvn panavan sanan. Mtä tulee tomntaamme käytännössä, nn kyllä mnto täytyy sanoa samaa kun Keto, että tämän nykysen halltuksen muodostamnen ja ennen kakkea sen päämnstern pakan määräämnen e käynyt pa- ^"tty lamentaarsella tavalla. Panknjohtaja Renkalla, joka e sunkaan tp-

33 .^- ^ rr,:'.'' -VJ?*''--.-^J^ 5 - ole parhampa mehä tässä maassa, ol joka tapauksessa kakken eduskuntaryhmen kannatus ja myöskn sos.-dem. ryhmän enemmstön kannatus. Hänelle e kutenkaan annettu halltuksen muodostamsta % 1 tehtäväks, vaan se annettn Hakklalle, ja me kakk olmme kyllä selvllä stä, ette Hakkla saa halltusta feokoon. Se ol väärn, että tarjottn Hakklalle, koska ol olemassa puolueneuvoston julklausuma, jossa sanouduttn rt tä-karjalasta. Asa tuotn esn 5 K^ 11 ryhmässä. Sellä enemmstö asettu Lnkomehen taakse vähemmstön vastustaessa. Tämäkään e ollut mnusta avan pakallaan, sllä k Lnkomeshän tunnetaan henkbks, joka on puhunut veläpä krjottanutkn unkarlaseen akakauslehteen tä-karjalan vallottamsen puolesta. Hän on eräässä unkarlasessa akakauslehdessä sanonut nän; "Olemme vallottaneet takasn sen, mkä meltä otettn tal-? l vsodan lopussa, ja olemme tunkeutuneet hyvn kauas alueelle, joka e ole koskaan kuulunut Suomelle, mutta joka on suomalasen väestön 1 asuttama." Hänkn on tässä asassa ollut tosella karmalla kun medän puolueemme. Kuten Keto jo huomautt, me hyvn tedämme, mllä kannalla Lnkomes ssä- ja ulkopolttsest on akasemmn } ollut. Tähän vodaan tetyst sanoa, että Lnkomes on kehttynyt, ja mnulle on sanottu, että hän on muuttunut. En tedä stä tarkalleen. Hänen haastattelunsa käv kyllä toseen suuntaan kun mtä hän on akasemmn puhunut. Nn, Keto mants nstä lukussta rauhan tarjoukssta, jota on tehty. Ntä ol sekä v ja 1942 sekä tänä vuonna. Mellä j H' on ana sanottu, ette mellä ole ollut mahdollsuutta tehdä rauhaa lähnnä Saksan taka, josta saamme paljon elntarvkketa sekä s ' l kakka muta välttämättömä tarvkketa. Jos olsmme rauhan tehneet. ' nn olsmme stuneet tyhjän päälle ta metä ols kohdannut talan kohtalo. Epälemättä tämä sekka on ollut otettava huomoon. rauhaa/ Kansan enemmstö ekä upseersto sulata/jo s kovan rauhaa edullsemn^^^ U ' ' rajolla, ja suur osa kansasta ptää edelleen knn tä-karjalasta. Jos joku halltus rauhan ols tehnyt, nn stä ol saattanut olla vaketa ssäpolttsa seurauksa, kun tlanne on melalan puolesta tällanen. Mutta tähän haluan sanoa, että kansaa on pdetty 1 lan pn^ässä. Propagandan uhreja on paljon. Ja sama on asa up- jj M m

34 , ^-T ~ seerstoon nähden. Ols propagandaa muutettava, ja kansaa vos valstaa pahmman varalta. Jos kansan enemmstö ja upseersto on tlolcana, nn saksalaset evät vo melle mtään täällä tehdä. f Stä stäpats on teto, että Ruots a\astas elntarvkkella "[ ja vähtellen ntä votasn saada muualta ehkäpä Amerkastakn. No, nn,vakeuksa tetyst ols tällönkn. Tlanne on sellanen, että on valttava kahden palan vahtoehdon välllä. Joko medän on annettava jotan omasta maasta ta medän on tasteltava loppuun saakka, ja omalta kohdaltan olen täysn vakuutettu stä, kunka snä käy. Snä käy samalla tavalla kun talvsodassa. Se sekka, että rntamllamme on tostaseks rauhallsta, e paljonkaan merktse. Se rppuu stä, että vhollsellamme on tekemstä muualla, mutta t-n H, ^ f^ ' nn pan kun seltä vapautuu suurempa voma, nn vähän pelkään, ebtä sotatomet vlkastuvat medänkn rntamllamme. Mnusta maamme on nyt keltämättä hyvn suuressa vaarassa, ja vo olla, että on myöhästä jotan tehdä, mutta kakk kenot ols kutenkn käytettävä, nnkun lomäk huomautt. Olsn valms hyväksymään Kedon l- - m 'l ]1: P säyksellä julklausuman, joskn pdän stä verrattan latteana, mutta mnä jättäsn, koska se on tarkotettu julksuuteen, pos halltuksen vahtamsta koskevan Vaatmuksen. Velä lopuks haluan lyhyest kosketella 33n krjelmää. Mnua heman hmetyttää, että stä arvostellaan, koska sen ssällössä e ole mtään, joka ols rstrdassa puolueneuvoston ja puoluekokousten päätösten kanssa. Pänvaaton se on täysn sopusonnusaa L nden kanssa. Asahan on pääasa ekä mkään menettelytapa. E ole ens kertaa, kun tasavallan presdentlle on kansalasten adresseja - jätetty, ekä puolue ole koskaan keltänyt sellasa adresseja jättämästä, jos ne evät ole sotneet puoluekokousten Ja puolueneuvoston julklausuma vastaan. Se on stäpats anoa keno, mllä tasavallan presdentn puoleen vodaan kääntyä, hänen puoleensa, joka määrää ja johtaa maan ulkopoltkkaa. (Tanner; Me olemme ana tuomnneet sen ten. ) Huomautan, että puoluetomkunta e kesällä moneen vkkoon ollut koolla. Mnusta on jokseenkn tarpeetonta tuota menettelytapaa arvostella, jos krjelmän ssällystä vaet taan e ole mustuttamsta. Sllon se kohdstuu muotoon ekä asaan. Omasta puolestan tahtofen vättää, että tuosta adresssta on ollut hyötyä, koska se on tuonut rauhan kynnyksen esll,eu

35 / V ^ J r. 1 >-."l 1 =.J f ^ l. j> = 'rjk. S e l o s t u s puolueen va stustyösuunntelmsta. Suunnteltaessa puolueen lähajan valstustyötä ja asaa,! > ^ päätettäessä puoluetomkunnassa on enssjasest knnttjhuomota uusen toratsjavomen kasvattamsta koskevn valstustyötehtävn. Tunnettu tosasa on, että puoluees^-a Ja varsnkn m sen perusjärjestössä on normaalsssakn olossa, puhumattakaan sota-ajasta, lmennyt tuntuvaa puutetta kykenevstä ja aktvssta tomtsjavomsta. Suurelta osalta tästä on johtunut useden puolueosastojen tom nan hekkous kun myöskn tomettomuus. Nyt on sota venyt nuoret mehet rntamalle ja vanhemmat työvelvollsks. Myöskn melkonen 1 j ;» osa nassta on joutunut työpalveluun. Vakka rntamalla ja työvelvollsuustössä olevsta kentes suurn osa rauhan palattua tulee jälleen mukaan hotelemaan entsä tehtävä järjestössä, tulee puute tomtsjavomsta kakesta huolmatta olemaan suur. Tomtsja n normaalnen kasvattamnen on ollut melkenpä pysähdyksssä jo h y t vuodesta 1939 saakka. On ss tullut neljän vuoden kato, Sten syntynyt vajaus on saatava täytetyks. Se on eräs lähajan tärkemmst valstustyötehtävstä. Stä e saa jättää tsevrtauksen ja sattuman varaan, vaan on s e pyrttävä suunntelman mukasest voma, uhra tuvasuutta ja varojakn säästämättä suotttamaan. On lmestä, ett sodan päätyttyä tulee työväenlke ehkä huomattavastkn vomstuman ja sen vakutusvalta lsääntymään, joka luonnollsest on terkeätäln, u _ ^ "l '.'»!- Shenhän me pyrmmekn. Puolueeseen alkaa vrrata uusa jäsenä,..1 kentes usehn puolueosastohn enemmän kun nssä on entsestäär jäsenä. Mutta tällön vo helpost synt^/ö sekavuutta ja vakeuksa, L elle ole rttäväst kykenevä tomtsjota, jotka pystyvät hotamaan asat kunnollses ja ptämään yllä järjestyksen. Tästä mellä on kokemusta lähnnä vuodelta 1917, SamanlaBen tlanteen syntymnen

36 - 2-1 \ työväenlkkeessä ssällä on koetettava estää. " Uusen Järjestötomtsjan kasvnttamse^^na on tärkeätä saada vedetyks mukaan nuora, kehtyskykysä ja työväenasa ^ harrastava henklötä, jolla annetaan järjestelmällstä tor tsja kasvetusta. Pääkoulutusmuotona on knntettävä huomota lyhyakasten, pakallsluontosten kurssen järjestämseen, jolla päähuomo pannaan käytännöllseen tomtsjatyöhön.nätä kurssej on pyrttävä järjestämään jokasessa vaalprssä lähnnä prtomkunten tomesta Usessa vaalpressä onkn kursstomntaan jatkuvast harrastettu, mutta e kutenkaan kakssa, Stäpats kursstomnta on varsnkn ohjelmaansa nlhden ollut hajanasta, ekä nänollen lmesest ole kyennyt antamaan parhanta tulosta. Pyrkmyksenä on kursstomnnan laajentamnen ja sten keskttämnen., että puoluetomstossa laadtaan kurssohjelma, jota jokasessa vaalprssä-mahdollsuukssn mukaan noudatettasn. Pats kurssohjlemaa on tarkotus, että puoluetomsto tomttaa ' kurssen ohjaajlle, jona tomvat lähnnä prshteert, l entoahesto ja avustaa muutenkn prejä luentojen järjestämset sä Jotta kursstyöstä ols mahd llslmman suur hyöty on kursslaslle järjestettävä mahdollsmukse mukaan tarpeellseks kat so(> tava terjeellnen ennakko-opskelu. Edelleen on pyrkmuksenä, että jokasessa vaalprssä majdollsuuks en mukaan järjestettä- sn esm. kerran vuodessa koko prä kästtävät kursst,' jolle kutsuttasn etupäässä ntä henklötä, jotka ovat osalls tmeet edellä mantulle pakallsluontoslle kursselle. Näden kurssen ohjelman, joden suunntteluun myös puoluetomsto yjdessä prtomston kanssa osallstu ja tulee muutenkn "ma hdo l s u ks a moakaan ent2maan apuaan kurssen järjestelyssä, tulee luonnollsest olla j vaatvamp kun pakallsluontosten kurssen. Edellä manttujen kurssen lsäks tulee puolue järjertämään vuosttan koko maata kästtävät n. 3-4 vkkoa kestävät tomtsjakursst, jollaset vmeks järjestetttn vme vuonna Nälle kursselle J)yrtään saamaan osanottajks sellasa henklötä, jotka ovat osallstuneet pakallslle ja prttäslle n k f". a f r M fc r < l M h- l «

37 a r F kursselle tf. anakn olleet jonkun akaa mukana järjestötom) nassa ja harrastaneet muulla tavon opskelua. On luonnollsta, ette uusen tomtsja vomen kasvattamsessa nykysssä olossa saada hmetä akaan, mutta kutenkn on tehtävä kakk se, mtä vodaan. KaJ-k merkt vttaavat shen, että puoluetomnta on vomstumassa j työlästen melenknto puoluetta kohtaan lse.äntymässä. Tätä tlasuutta on käytettävä hyväks ja tomttava sen mukasest. Lan usen mellä varsnkn perusjärjes össä vedotaan shen, että sota-akana on vakea ptää tomntaa käynnssä, ols muka odotettava sodan päättymstä. Tämä on väärä kannanotto. Tetenkn tomnan ylläptämnen on vakeampaa kun normaalakana, mutta an harvassa pakassa se on suorastaan mahdotonta, jos van vakavast yrtetä n. Tapaukset, jotka puoluettamme odottavat sodan päätyttyä ja jo sen loppuvaheersa evät odota, ne tulevat varmaankn vyöryn tavon, sks medän on nyt jo tänään valmstauduttava. Pats, kursstomntaajota on jatkuvast pdettävä yllä", tullaan edelleen jä^jestämään ajankohtasten polttsten, talouc elsten ja järjestötomntaa koskeven kysymysten selvttelyä varten 1- r' f a 1«V järjestöväen neuvottelukokouksa sekä pakallsluontosa että laajempa alueta kästtävä.. Tämmöset neuvottelukokoukset, ota ovt p&ea sassa prtomkunnat ( neet, ovat nässä pokkeuksellsssa olossa, osottautuneet kal n puoln tarkotustaan vastaavks. Puolue- ja järjestötomnnan elvyttämsen m rkessä järjesletään ens kevättalvena maalskuun pävnä sosaldemokraattne puolue v kko, jonka akana järjestetään tavallsta enemän työväe puoluetomston avustamana järjestä- juhla ja kokouksa sekä levtetään polttsen järjestäytymsen merkn tystä tehostava krjasa. Nnkään tullaan valmtamaan sopvalla tekstllä varustettu kuvallnen manos vkon vetosfea. Samaks ajaks on tarkotus järjestää erkonen jäsenhankntakampanja stä f;.. V arten erkseen laadttavan suunnte raan mukasest. Puolueen valstustyö luonnoll est ssältää paljon muutakn, jota e ole unohdettava, mutta edelläolevassa on rajotuttu van muutamen tärkempen valstustyötehtäven pääprtettäseen selostukseen, tehtäven, jotka on amenomaan otettu puolueen lähajan väl tustyöohjelmaan. Jr: S!

38 -ja.- -- ^ ^ Työväentaloja Kar.lalaan rahastosta. t Tuhoutunut 44 työväenyhdstyksen'omstamaa taloa, lsäks 8 kesät ompakkaa ym. Vaurotunut 35 taloa. rtamsto tuhoutu suurmmaks osaks. Tuhoutuneen omasuuden arvo v hntatason mukaan n. 15 mlj. markkaa. Mssä olossa e mahdollsuus rakentamaan. Puoluetomkunta perustanut rahaston Työväentaloja Karjalaan Shen hanktaan varoja keräyksellä, joka parhallaan on käynnssä sdcä lsäks lahjotukslla, jatkuu vuoden loppuun. Keräyksen järjestelyyn osallstuvat työväenkeskusjärjestöt. ; Puoluetomkunta :- SAK 200.OQO:-. Lahjotuspyyn- ' töjä lähetetty lketomntaa harjottavlle ' ja muuten taloudellsest vanralle työväenyhdstykselle sekä ern"slle työväen lkelatokslle. Teollsuuslatokslle ja ernäslle lkkelle. Asassa käännytty Ruotsn veljespuolueen puoleen ja sen kautta myös ' Ruot sn-ammatt järjestön puoleen. Tähän mennessä rahastoon saatu d o tuksa n markkaa Keräyksen kulusta e lähemmn tetoa. On myönnettävä, että polttnen tlanne e ole edullnen, m utta tovottavast kutenkn päästään tyydyttävään tulokseen. \ n C.f l ; f

39 \ N U LA m L t t e e t Suomen Soslelläemokreattsen Puolueen puoltteneuvoston 11. r'älvf'nc huhtlcuuta 1944 )tämään colcoukseen. 1" - f n

40 Pöytäkrja, joka tehtn Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen r.y. puolueneuvoston kokouksessa 11. pnä huhtkuuta Puhetta joht puoluetomkunnan Duheenjohtaja Vänö y. Salovaara ja pöytäkrjan laatvat Kalle Kukkonen ja Tovo Aaltonen. Kokous pdettn Helsn/»ssä Sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän kokoushuoneessa Eduskuntatalossa. m vx E P ïf- ' 4«Erkosen vreätä on ollut Sos.-dem. Työläsnuorson' l Kokouksen avas puoluetomkunnan puheenjohtaja Vänö V. Sa l o v a a r a lausuen seuraavaa: Puoluetomkunnan puolesta r)yydän lausua puolueneuvoston jäsenet ja muut tähän kokoukseen saapuneet osanottajat tervetulleks. On kulunut runsas vs kuuksutta stä, kun puolueneuvosto vmeks ol koolla. Avatessan sllon puolueneuvoston kokousta von todeta, että sotatlanteen aheuttamsta vakeukssta huolmatta ovat maamme työväenjärjestöt vreässä tomnnassa nn polttsella, taloudellsella olleet kun svî^tykr.elselläkn alalla. Vakka evät vakeudet edellsen puolueneuvoston kokouksen jälkeen ole sunkaan vähentyneet vaan pänvaston lsääntyneet sotlaspolttsen tlanteen pävä T^ävältä yhä jännttyessä, on melusta tässä yhteydessä todeta, että työväenjärjestöjen tomnta kakesta tästä huolmatta on jatkuvast pysynyt vlkkaana, veläpä avan vme kuukausna osottanut vomstumsen merkkejäkn. Työlästen melenknto järjestöjä ja nden järjes-» M? m 3 ' ' V. 1 «P 1 tämä valstus- ja kokoustlasuuksa kohtaan on huomattavast lsääntynyt. M lo"

41 rl! m ' '4 n.í H '.1!. n») ( s' : t ' k k k 1 lton tomnta, jolca.yk?:stään tämen vuoden akana on saanut 22 uutta osastoa ja.jtsenrat-ärä tetenkn lsääntynyt samassa ^;uhtees' a. Je haltavaa aktvsuutta ja tomnnan vlkastumsta on ollut havattavssa myüskn medän puolueessamme. Lentojjommtukssta ja altusesta pommtusuhasta huolmatta ulkomalta johdetun rauhanpropacandahyükkáyksen ollessa mtä kuummmllaan puolueemme järjest valístusvkonkn maalskuun 12. ja 19. :)även velsenä akana, mkä olosuhteet huomoonottaen onnstu varsn hyvn. Fuoluejärjest'"jerame tomesta j.f-rjestettn vkon akana er uollla maata hyvän matkaa kolmattasataa valstus- ja kokoustlasuutta, john työläset osall-tuvat suurn joukon. My''skn uusa jäsenä, mkäl tähäna:toet tedot osottavat, un lttynyt lahduttavan runsaast. Lan'tsen van, että yksstään Hämeen nohjosessa 'rssä j->^enm'ärr-' tämr'n vuoreen ^-kana on lsääntynyt yl tuhannella j''senellä. Samanlasn tuloksn lenee pr'"ssyt ctl^t muut'cn DÜrt, vakke n:-t ; ole tarkema tetoja. Ernerkllsenr on manttava sellanen pa':vk8- kunta kun V -ur, jossa vnl tusvkon akana sos.-dem. yhd rt yks n lttyneden uusen jäsenten lukumäärä ol melken Yllättävän runsas, nnoä yksstään Vpurn sos.-dem. yhdstyksen j:sen äärä kohos 49:stä 176:een jr-seneen ja muttenkn v^mrlpsten ^uolueyhastysten jäsenmäärä kohos enemmän kun : uolella. Mantsen tässä erkosest Vpurn, e van sen taka, että sellä uusen jäsenten hanknnassa on saavutettu esmerkllsä tuloksa, vaan myöskn sentaka, että se kstattomast todstaa, kunka työläset entstä tvmmn kokoontuvat ^^uolueemme ympärlle ana sllon, kun työväenluokan ta koko kansan kohtalo on vaakalaudalla. Nn raskas kun Suomen koko kens-n te on ollut ana talvsodasta atoen ja nn - rkosen vakea kun sen asema juur tällä hetkellä on, nn kakken raskan on ollut sttenkn Karjalassa asu- tälläkn hetkellä. Kun ss Karjalankn työväestö - samaten KUn työväestö koko maassa - tällä tavalla lähestyy puoluettamme, on se kstaton osotus Sosaldemokraattsen puolueen edustamen aatteden okeutuksesta ja elnvomasta. Näyte T:>uoluejärjestojemme stkeydestä ja elnvomasta on rekn, että kakken vaal^)remj!e sääntömääräset prkokoulcset vodaan tänäkn keväänä tää. Suurn osa prkokoukssta onkn jo.^detty ja yleensä nssä on vallnnut terve sosaldemokr':attnen henk ja luottamus oman Duolueemne ja kansamme tulev suuteen. Puoluf^tomkunnan ja "-uolueneuvoston sa :aten kun sos.- dem. eduskuntaryhmtlnkn tomnta ja noudattama poltkka on yleensä vähn ja asallsn arvostelun hyväksytty. Puoluekolcouksen - jonka kokoontumsesta vmeoe^sä»uolueneuvoston kokoukse' sa päctmme - valmstelut ovat myöskn r)arhall^^an käynnssä. Alustucsa ja ertyksä uoluekokoukselle on tullut runsaast ehkä enemmt^n kun aarn kolmeenkymneneen vuoteen, ja ^^uoluejärjestöt muutenkn ovat osallstuneet nähn valmstelurn tunnustusta ansatsevalla tavalla. Tovottav st vomme puoluekokouksemme nt".^' tlanteen aheuttamsta vakeukssta huo- 1 matta. Kakk tuollanen puoluetomnta, johon edellä olen vttallut, osottaa, että sosalsmn aate työläsä elähdyttävänä ja etfeen-^än kannustavana vomana e ole väljähtynyt, velä vähemmän kuollut. Pänvaston se edelleenkn elää ja löytää vastakakua Suomenkn työväestön keskuudessa. Ja kuta vakeammaks tlanne muodostuu, stä tvmmn työväestö lttyy oman nuolueen ymr^ärlle, nähden snä kakken luotettavmman asansa ajajan ja etujensa valvojan nn sodan kun rauhankn pävnä. Me kokoonnumme nyt ajankohtana, jollon maalma on täynnä jänntystä, odotusta ja kauhua. Käynnssä oleva maalmansota on saavuttanut tähänastsen jänntys- el kohokohtansa. Odotetaan suura ja ratkaseva tapauksa, l/edän omakn tastelumme on Í?!1! y.v van kansanosan kuorma ja kakken uhanalasn on sen asema t;

42 f * V kehttynyt uuteen ja Terkttf'vä'^'n vaheeseensa. Kaklle seks je että tästä kokouksesta muodostus yksmelnen ja kokouksen osanottajlle anakn pääkohdltaan on tunnettu- rakentava, ^luolueemme ssästä eheyttä lujttava ja edessä- ja ne ponnstelut, jota maan halltus ja eduskunta ovat vme oleven vaketten ratkasujen suorttamseen pystyvä arvoval- ( cuukausna suorttaneet maamme rrottamseks sodasta ja tänen kokous. Tässä tovossa lausun tedät velä kerran ter- 6 rauhan akaansaamseks täsen naapurmaan kanssa. Kun tä- Vftulleks ja julstan tämän kokouksen avatuks.? f 1' män asan tähänastssta vahesta ja nykysestä tlasta tullaan kokoukselle antamaan ykstyskohtanen selostus, en tässä yhteydessä puutu shen enemrjäp. ^oteen van, että se on kokouksessamme eslle tulevsta kysymyksstä tärken ja juur sen cysymyksen taka tämä kokous jouduttn kutsumaan koolle 1. ^ Kokouksen shteereks valttn järjestöshteer Tovo Aaltonen ja tomttaja Kalle Kukkonen. K 1 r 1' tl tavallsta sääntr-mäträstä kokousta noneammassa tahdssa. Snä tastelunsa, jota ^uomen kansa on ollut pakotettu krym^än olempr-'saolonsa T^uolesta on ryt jouduttu nn uhanalaf^een tlanteeseen, ett!: stä vodaan selvtä van n--'udattaraalla tsenästä, lujaa ja mc^trätetosta poltk- 2.. Tomtettn nmenhuuto, jollon havattn, että saapuvlla olvat ltteessä n:o 1 mantut, Duolueneuvoston pär'tösvaltcset jrsenet sekä vt. puolueshteer 1! ; r CÄtU m, \ kaa, jonka takana sesoo yksmelsenä koko Suomen kansa. Juss lonkanen. Elle nyt voda saavuttaa ja sälyttää yksmelsyyttä, Sos.-dem. Drtomkunta edustvat: Uudenmaan! saattaa tämän kansan olemass-olo ja tulevasuus olla vaa- l '['nn ^Prtomkuntaa E. P?^lonen, Turun 1. etel. p- ransa. Sen taka jokanen yhtesyroraärrystä ja yhtesrn- rtomkuntaa Y. Helenus, Satakunnan prtomkuntaa ^ tamaa hekentävä ja reovä tomem^de, tapahtupa se stten J". Aaltonen, Hämeen 1. etel. ortomkuntaa V. Veja- Ml jonkun puolueen ssällä ta koko kansakunnan keskuudessa, nen ja K. Kaukovaara, Hämeen 1. pohj. prtomkuntaa f on tässä tlanteessa suorastaan tuhosa ja mtä ankarmmn tuomttava. Nyt jos kcaka medän ols löydettävä se yksmelsyyden ja päättäväsyyden henk, joka yhdst, elähdytt ja kannust laetä vv raskana pävnä. Olen vakuutettu, että jos täo kansa osottaa samanlasta rohkeutta ja yksmelsyyttä kun mtä se osott talvsodan ja Moskovan pakkorauhan Pävne, nn me löydämrae ulospääsyn ten, joka takaa medän olemp ssaolomme var-aana tsenäsenä kansana. Tovon, että tämän kokouksen jokanen osanottaja mustas tlanteen vakavuuden ja emämme uhanalasuuden, nn että esllä oleven kysymysten kästtely muodostus asall- K. Alenko ja E.K. Kotranta, VDurn 1. länt. prtomkuntaa A. Levo, VT)urn 1. t. prtomkuntaa E. Post. Mkkeln 1. -ortomkuntaa 0. Kauknen, Kuopon 1. länt. Drtom^ontaa U. Salo, Kuopon 1. t. Drtomlontaa J". Karvonen, Vaasan 1. t. nrtomkuntaa A. Suuronen, Vaasan 1. etel. prtomkuntaa V. Vuornen, Vaasan 1. pohj. prtomkuntaa K. Palm, Oulun 1. etel. prtomkuntaa V. Nenola, LeT)n 1. prtomkuntaa. Pajunen, Suomen Ruotsalasta Työväenlttoa r.-a. ^af^erholm. Puoluelehtä edustvat: Suomen Sosaldemokraatta Y. Marttla, Sosalsta R. Paaso, Uutta Akaa V. Rantanen, Hämeen Kansaa E. Seppälä, Kansan Lehteä E. ; *1.' 1 jr

43 5.. Kotranta, Kansan Työtä E. ^'enonen, EteenT)än-lehteä Läsnäolo-okeus myönnettn pyynnöstä seuraavlle: 0. Vtasalo, Kansan Vomaa J. Kosonen, Vapaus-lehteä Uuno Takk, Tovo Louh, Valde Käkelä, Vänö Ahde, Penna r. Karjalanen, Työn Vonaa H. Varjola, Pohjanmaan Kan- Tervo ja R.H. Ottnen. ssa P.A. Vuor, Pohjolan Työtl" 0. Fan, Työläsnuorsoa 3. Mannnen, Tulevasuus-lehteä Tyyne Levo- 6. ^. lorsson, Arbtarbladeta G. Henrksson. Sos.-dem. Työläsnaslttoa edust Elsa Perä- Hyväksyttn kokoukselle estetty työjt^rjestys. f 1 ^ änen, Sos.-dem. Työläsnuorsolttoa L. J.-akkola, Sos.-dem. Rattuslttoa YrjC Soernen eduskuntaryhraää A. Kuussto. ja ^os. -den Sos.-dem. Puoluetomkunnan tomntakertomuksen vuodelta 1943 esttel Aleks Aaltonen, l^^usuen että kertomus r 3. o Puheenjohtpja J a l o v a a ra l-ott, ettr tlstä cokouksesta ol nuolueen s[;rnt'::jen 4C. :n mu- -- s^-t Uote-' tu vaolueneuvo ton j" penlle l"hetetyl- 1" nj'n kuuluvalle krjeelle: Helsnk,4. -.n?: huhtkuuta on valmstettu kresest, koska tahdottn saada kertomus tähän ouoj-ueneuvoston kokoukseen. Tovo, että akaa säästettäsn ekä oltas kertomuksen kästtelyssä kovn ykstyskohtasa, sllä se tulee joka tapauksessa puoluekokouksessa kästeltäväks. (LteÄ T-'ertomus hyväksyttn keskustelutta. Samon hyväksyttn Sosaldemokraattsen Penvljel- H.T. Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvoston kokous pdetrr.n Helsn':'s sä Eduskuntatalossa sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän kokoushuoneessa t s t a - n a huhtkuun 11. :-.nä alkaen klo 11. jän Neuvottelukunnan tomntakertomus vuodelta 1943 keskustelutta. (Lte^ Esteltn ^os.-dem. Puoluetomkunnan tlkertomus vuodelta 1943 ja tlntarkastajan lausunto. Tlkertomus u Kokouksessa kästellään sääntfmäärlset ja nykystä tlannetta kor-kevat asat sekä lsks kntestöasota sc:.-de.. Vänö V". Salovaara Duheenjohtaja PUOlTLTO/arMTA Juss Lonkanen Vt.puolueshteer hyväksyttn keskust elutta. (L tef j * Tulo- ja menoarvo vuodelle 1944 esteltn ja hyväksyttn keskustelutta. (Lte/"J f Kokous a w tr-svaltaseks. toe-tn sääntöjen nukaan koollekutsutuks Tyrvä en Sanomalehten T^^ taston tulo- ja menoarvo vuodelle 1944 esteltn. Asan johdosta keskusteltn. { ) lomäk. 4. Pöytäkrjantarkastajks valttn E. Kerman ja V t a s a l o tovo, että TST vos lsätä lehdlle lähetettävän ulkomasen uutsaneston määrää. Arvel, että lehdet olsvat halukkata maksamaankn enemmän, jos sasvat kunnollsta uutsanestoa. Nykysn on mekä- t.1'

44 srj n! ^ f! f 1 1. A- > l f f ästen lehten turvauduttava lan paljon tosten lehten saksamseen. Kosonen pt kohtuullsena, että Kr^nsan Voman kuukausttan TSTlle suortettava maksu alennettasn markasta markkaan. K 1 p, Eno ol s e meltä, että nykyhetkellä tuskn vodaan ulkomasen uutsaneston hankntaa sanotta- on mahdollstp. ja nn edullslla ehdolla kun sunkn. Mants, että S/OCn tycvalokmte on 10 äänellä 2 vastaan rauhan solmamsen kannalla estetyllä ehdolla. (Välhuutona J. Tuomnen sano, ette manttu orgaan ole nyt kysymy sessö oleva ehtoja k^'stelyt). Usko, ettevät porvarllset eduskuntaryhmät tule estettyjä rauhanehtoja hyvrm<:syn :'än ekä sos.-dem. ryhmäkään kokonasuudessaan. Kntso va t parantaa. Teknllset välneetkn ulkomasen uutsaneston tehokkaaseen vastaanottoon -ouuttuvat ekä sellasa kutenkn, että stä huolmatta on asasta tycv-len melpde estettävä. '.f t 1 1 ) välnetä nyt voda hankka. Oma krjeenvahtaja Tukholmassa vaarnaankn vos olla hyödyks ja krjeenvahtajan lähettämnen kaket votaneen järjesuä. H a n kannatt krjeenvahtajan lähettämstä Tukholrnacn. K u u s s t o T^t valtettavna stjl, ette sos. -dem. eduskuntaryhmän enemmstöllä ole käytettlvänr-ön sotlaseksperttejä ekä profeettoja, jota molempa vähemmstöllä näyttää olevan pern runsaast. Sano kutenkn vakavast epelevtnsä kaukonäkjän kykyjä, sllä kokemukset nykyses- \' A»- r /' t- 111 tm Lausunnot krjeenvahtajan lähettämsestä Tukholmaan tä sodasta ovat osottaneet, ettevät sotatadahtumen kulkua t ja tovomukset yleensä ulkomasen uutsaneston hanknnan vo oken ennustaa sellasetkaan henklöt, jota todellakn järjestämsestä h^täksyttn tovomuksena puoluetomkun- pdetään asantuntjona. Pt rauhanehdossa yksstään sak- nalle. salasten nternomsta te k^^rkottamsta mahdottomana to- < H f 9.. Vänö Tanner.estt selostuksen valltsevasta uko- ja ssäpolttsesta tlanteesta (Lte K? Jfc). Selostuksen johdosta syntyneessä keskustelussa Keto estt lausunnon (lte N»? S). P e k k a l a lausu (lte. K u u s e l a katso, että rauhanehtojen yks vakempa kohta on suhteemme saksalasn, j^ sanonut olevansa'selvllä, onko saksalasten kanssa tehty jotakn salasa sopmuksa. 'edustel stä Tannerlta. Estt Honklahden tyn edellsenä sunnuntana ptämän kokoulcsen plätöslauselman, jossa kehotettn halltusta ja eduskuntaa jatkamaan rauhanneuvotteluja, että ^:)ä"stäsn rauhantlaan nn pan kun se 1 -j 'a teuttaa, sllä ko. saksalasa on 7 dvsoonaa el yhtä paljon kun saksalasa on calassa, jota lttoutuneet, amerkke.laeet ja brtt ovpt jo 6 kuukautta turhaan yrttäneet häätää pos talan maaperältä. Samon katso rahallsen korva usva ^tmuks en olevan ylvomasen tytettäväks. Ol stä meltä, että kyllä A'merkassa sentät'n on velä myötätuntoakn Suomea kohtaan, josta selvänä osotuksena on ent. presdentt Hoovern " sken antama ^uomea kohtoan pern suopea lausunto. E uskonut länsvaltojen järvän shen saamattomuuden tlaan, mssä ne tätä nykyä ovat, vaan ne tulevat saamaan enemmän sananvaltaa ja sllon nden luuls saattavan Atlantn r-opmuksen vomaan,ja vaatmuksa mantun sopmuksen "uolesta onkn jo estetty sekä Amerkassa että Englannssa. Samon elntarvkekysymyksen ratka- r «f \ LL.

45 J 1 '.! 5) ' - tehdä ny: tarjotulla ehdolla. On laskettu, että lepäannokset alensvat puoleen stä, mtä ne nykysn ovat. Mahdoton sllon ols anakaan ruumllsen työntekjän tulle tomeen ja tehdä työtä. Asa e ole ratkastu sllä, vakka Ruotssta sasmmekn vdeks kuukaudeks lepää, slle tarvtaan naljon muutekn avan välttäm;-^töntä, kuten voteluöljyjä ym. Stäpats raha n ehtojen hyväksymsen kannalla e eduskunnassa ole sellasta enemm töä, että m^ata votasn hallta nän vakessa olossa. Ruotsalasen ryhm/ln sanotaan t['ssä ^sansa olevan kahta ja n :n ollen, jos medän ryhmemme kokonasuudessaan asettus rauhanehtojen h.\nr:'ksymsen kannalle, tulsmme kaket ruotsalasten kanssa s<??^maan 10 2 täntä. E sellasella enernm^töllä :napta hallta ekc tlannetta onnellsella tavalla selvtetf", vaan st;' tuls kansalassota ja sllon saattas tullb sellanenkn tlanne, jota venreset ryttäsvät tullakseen maahan. T k k a l a laus u tulleensa kokoulcseen r^eret knnostuneena, kun ol edellsenä lauantana kuullut Lortoon radosta, että täällä puhuu Tanner ja että -eto on hakemassa nformatota Tukholmasta. E sanonut yrttävänsä esntyä sotladen tulkkna, vakka onkn tse sotapalveluksessa ja nn ollen tuntumassa sotlahn. "Potlaatkn muodostavat sekalasen seurakunnan. Ol stä meltä, ette nden ehtojen h:/väksymsellä päästä rauhaan. Saksalasa kohtaan e sotladen kesloudessa tunneta mtään lämpmä tunteta, mutta venrl^-sä kohtaan e senkään vertaa. Jo saksalasa ruvetaan nternomaan, nn saamme sodan omen rajojemme ssälle. Armeja vos snä tapauksessa jakautua kahta. Rauhanehtoja e voda täyttää, vakka kunka stä tahtos'nmekn. Kosonen estt T^ääkohdan Kuopon 1. t. vaalprn prkokouksen julklausumasta, jossa lmastn Drkokouksen rauhantahto. Estettyjä ehtoja Ddetään kutenkn mahdottomna, joten nhn e voda suostua, mutta on T)yrttävä ptämään edelleen kosketusta rauhan akaansaamseks. Vpurn t. vaalprn rrkokous ol samalla kannalla. ArtautumsQelalaa e sellä "oän työväestönkään keskuudessa ole. öuursodan kulussa saattaa tapahtua muutoksa. Kentes mahnnousu jo saa akaan muutoksen. Pekkala on täällä mustellut laajast vanhoja asota. Sellanen mustelemnen e metä paljoaka^n hyödytä, vakka asa onkn nn, että olemme okestopoltkan uhreja. Ols tarpeellsta saada totää, mkä on totuus salassta sotdmukssta saksalasten kanssa. Tanner on akasemmn sanonut, ette mtään salasa sopmuksa ole olema sa. ^edän on seltettävä kansalle asaa ja hyvä ols tetää totuus. - Puhuja tek huomautulcsa puoluetomkunnan kokouksen päätöslauselmaehdotukseen nähden ja ehdott valokunnan asettamsta päätöslauselmaa laatne an. Vuorn en sano saaneensa sellasen kästyksen, että Saksan vomat nyt menev/'t tärntamalla 'xtnpän ja Venäjän aseet ovat hrvttävän votollset. Saattaa hyvnkn tulla lähtulevasuudessa sellanen a^ka, että Venäjä vyöryttää vomansa metä vaptaan. Rntamamurto Karjalan kannaksella saattaa sllon tapahtua, ekä ole mahdollsuuksen rajojen ulkopuolella sekään, että venäläset suorttavat mahnnousun jossakn Suomenlahden rannkolla ja ketkasevat armejamme huoltoyhteydet. Jos nn tapahtuu, nn sllon pokamme evät rntamlla elä kauan. Jos nyt eslläolevat rauhanehdot, ovat mahdottomat, nn ne saattavat tulla veläkn mahdottomamtks. Melestän e medän slt tarvtse olla jyrkäst r meltä, vakka sano:'mekn melpteemme tässä asassa. lmesest ne. maalmanrauhan ehdot sanelevat länsvallat ja sllon on paha asa, jos olerame Saksan aseveljä. Näden rauhanehtojen pohjalla ols yrtettävä saada rauha akaan. En tarkota, että juur nämä ehdot ols hyväksyttävä, vaan sanotaan olevan levennyksä mahdollsuus saada. Ja nythän. 'l! l»1 ^ t rn nl f"*' f. f' ^ t 1» t:. 5H n 11 h ch 1«1! ft.

46 -M,! kaket onkn kysymys van aselevosta ekä rauhasta. lopullsesta Puhuja tovo jotakn tukea Kansanltosta ja Atlantn julstuksesta. Uudenmaan prkokouksen sano kehottaneen jatkamaan loonnsteluja rauhan akaansaamseks ja että kakk työmehet ovat sllä kannalla. l o m ä k sano, että kun mellä nyt on rauhanehdot, nn nstä on nyt keskusteltava vakavast suhtauduttava sllä ylmelsyydellä, mllä asaan akasemmn on suhtauduttu. Rauhanehdot ovat ankarat ja raskasta ol menettää krrran Karjala ekä ja raskasta se on nytkn. Saksa on nyt medän tukemae ja turvamme, mutta e ole sanottu, että saammeko me Saksankaan taholta elntarvehuoltoa e.les nelj'>ä kuukautta. Ekr ole varmea kestämmekö Venäjän armejan manostusta edes 3 kuukautta. Nyt ols votettava akaa ja ss neuvoteltava. Ols odotettava, kunnes Spksa paljastaa kuulusan salalen aseensa, sllä shenhän medän nyt stten on luotettava. Melestän ols koetettava noudattaa ohjetta, jonka A-nerkka ja ^np;lant ovat melle antaneet. Annan täyden tunnustuksen puoluetomkunnalle stä, että Fe on ottanut rauhaanpyrkmsen todella vakavalta kannalta. Olsn muuten tovonut, ette asa ols kehttynyt avan tähän suuntaan, nmttän että r>uo ut tonkunnassa on olemassa enemmstö ja vähem-» m'-tö. Mnun melestän medän puo"^ ue tomkuntamm e on kokonasuudessaan lan okestolanen enkä tedä, kum-o puol nyt on vasemmstolanen ja kump okestolanen. Puhuja '4t lkkalan kästystä armejan melalosta okeana. Ol stä meltä, että. hyväksytä:"nkö rauhanehdot ta jatketaanko sotaa, molempa tetä tulee tuho. hyväksymsen kautta kuolema van tulee htaammn. Rauhanehtojen tä-karjalaan rakennetut bunkkert evät kestä Venäjän armejan panoa. Joka uskoo tosta, on lan suur optmst. Tanner eräässä tlasuude-sa rano, että hän ntelee lujast rahapussn suuta knn, jotta valton varoja e tä-karja- 1 se stten tapahtunut Tannern tetämättä. - Puhuja e ütr^nyt pt'ätoslauselmaehdotusta vaarallsena, kuten stä ol sanottu, mutta kannatt valokunnan asettamsta julklauselmaa laatmaan, joka julklausuma ols ohjeena puoluetomkunnassa ja halltuksessa olevlle puolu' toverelle ja josta kävs osaltaan selvlle, että Sosaldemolo?aattnen puolue e ole syypää tämän kansan oerkatoon. K l p, Eno lausu (lte ) L a n t o sano, että hän ols allekrjottanut Pekkalan lausunnon, jos hän ols sen esttänyt vakkapa v Rauhanehtohn nähden ol stä meltä, että myöskn muden puolueden ptäs olla samalla kannalla. Jos puolueemme härkäpäsest tässä asassa asettuu yksnään oma].le kannalleen, nn e stä hyvnä tule. Tycvcen suurn ose on ollut alusta alkaen tätä sota-'' vastaan. Krtso, ette voda antoa avan knteätä ohjetta, mten acarse ols meneteltävä, v^an nden mesten, jotka ovat hotaneet tätä asaa alusta alkaen, on nytkn c^^dettävä te, jota kuljet^^an. A a l t o n e n Aleks lausu (lte Puheaka rajotettn vdeks mnuutks. N u r m n e n sano, että Keto täällä mants rkokousten rauhanasasta tehneen sellasa päätöksä, jota sensuur e ole./äestänyt julksuuteen, mutta Kosonen tcällä on jo tuonut lm, että tosenlasakn päätöksä on tehty kun Kedon mantsemat. Vpurn 1. t. vaalprn -^rkokous ol stä meltä, ettl rauhanehdot ovat mahdottomat toteuttaa, vakka kunka ste haluasmme. Ja ehtohn on kora haudattuna. Emme vo ajaa "^os saksalasa huhtkuussa ja yhtärnnan kotuttaa armejaamme. Ja sllon,,1os emme n"tä rauhanehtojen kohta vos täyttää, saattas Venäjä käyttää stä aheena maamme mehttämseen. Puoluetomkunnan ehdotuksen sa tämän kokouksen julklausumaks e manta rr-ja]:ysymyksest[' yhtän mtään ja tästä asasta jos msträn on lkkeellä hyvn monenlasa huhuja.?:orvausehdot ovat myöskn h! 1 «1 laan käytetä, mutta"" markkoja snne vaan on mennyt. Leneekö

47 nn mehdottomat, ettemme ntä, kestä. Työväestö Joutus kovn huonohn olohn. Rauhanneuvotteluja ols kutenkn koe- näden rauhanehtojen hyväksymstä vastaan, ja mnä luotan suo- J J tettf.va tä'" vrellä. P o s t lausu, että tuls tavattoman -^aljon tyytymättömyyden aheta, jos rauhanehdot hyväksyttäsn. Pekka- malaseen talonpokaan. Puhuja sano hmettelevänsä, että täällä Hesn rsä puoluetoverella on ana klkkpoltkkaa olemassa. Kaalas ressä ajatellaan vakavast ty"väenaatteesta, r.n ununnoste s-'-no ankara sanoja dtäen stä tarpeettoma- ja rauhaan me -pyrmme, mutta tovomme, että sasmme okeuden- na jc tlanteeseen sonmrttomana h;; tork''na. mukasen rauhan. hmettel, ttä mks herrat tovert evät V a r j o l a sano, ettr t.'ssa kokouksossa käv nnkun on käynyt akaserruns: okn uolueneuvo?"ton kokouksssa: sellasa -napereta kun Pekkala on täällä tänään tuoneet julksuuteen jo vuonna esttänyt, M 4 o vosto on k?'tttänyt kokouksen njan, nn että nlle, jotka Palm sano, ette hän halua kajota hr^toraan, t\ olfvr^t uhune t j-tkeä, e j"änyt shen tlasuutta. - vaan esllä olevaan rauhankysymy''seen. Rauhar oyrkmys on tyä- T-nner e ole koskaan vättänyt, että Saksa vottaa sodan. A- väen keskuudessa vakava, mutta Kokkolan ty:'väk on stä mel- tl noa, mtä hän on 'am] ut Tannern t/'pt as-stc'.anovan on, että todennäk'' '^t pota?ot.,tpan -r-telä jo tämä l'neso;;- t tä" /-akkanp/'. Jyväskylän -. kunnell-^sj^rje-tr t tä, että nämä rauhanehdot ovat nn raskaat, ette ntä sellasnaan voda hyväksyä. Neuvotteluja ols koetettava jatkaa, vakka en paljoa uskokaan nden onnstumseen. J ^y '» ^ '' ml. m ^^okuuksen, jossa se k- pt^el r^'uan^hdot j^* t ntä mah- L a s s l a lausu, että rauhaan on oyrttävö, dottomna hyväksyä. Nän o täkn huolmntta, vakka sel- mutta e mllä hnnalla hyvänsä. Estt Petarsaaren ruot- lä Pekkaln ja käyreet melaloja auo::ka amassa. salasen tyn kokoucsen hyväksymän päätöslauselman, jossa täh- Puots-^^ta levän sannt on ; ern har^fata, nn -aljon kun dennettn rauhanneuvottelujen jatkamnen tarr^eellsuutta. täällä onkn rahuttu Ruotsn pntamasta lepä.nvu?ta. Täällä S a l o sano Kedon olevan avan lan hätäsen rau- äsken käyneeltä herra Eckerstrcraltä tedusteln, että an- hanpyrkmyksessään. E Kuopossa ja sellä pän mkään jär- taako Ruots le^:^äcr'.ua. Aluks hän ol vatelas, mutta jestö ole valms h.yväksym^än mllasa rrnhanehtoja tahansa. l c.nto stten vf?tau!:fen, joka e sunkaan toveta vahvstanut..:uuten tuntuu rtä, että Pekkalan kästyksen mukaan Voonmaa lausu (lte r^/j) Puheenvuorot rajote-^tn. ;uolueneuvorto on syyllnen kakkeen rhen, mtä hän Suo- P a j u n e n sano Lapn 1. vaalprn prkoko- S ' ' A - men av:asem?an "poltkkaa arvostellessaan estt. Tanner lauru (lte "/D. uksen melpteen rauhanehdosta olevan, että ne ovat mahdottomat h:/väksyttävks, rutta neuvotteluja ols yrtettävä H u t t u n n srnc tovovansa, että Pekkala jatkaa.,j 1 ols nrtorall er selo -tuksensa venyt Petar Suu- ' reen ast, sllä snä ta -au^rse^so ols käynyt selvlle, V r t a n e n sano, e'tä rauhanneuvotteluja ols yrtettävä jatkaa. Pt lahduttavana prteenä stä, että että Venä.jä jo hänen a^-anaan ~^yrk Atlantlle, -^aksa e kakk ovat olleet neuvottelujen jatkamseen nähden samaa ole velä kaadettu. Rauhanehdot ovat mahdottomat hyväksyä. meltä. Sano tovovansa, että elle puolu tomkunnan pää- Onhan mahdollsta, että tulevasuudessa tarjoutuu tla- töslauselmaehdotusta sellasenaan hyväksytä, päätöslauselma suus saada :>aremnat rauhanehdot. Talonpojat ovat jykast l lp f' 1' t Jm

48 e kutenkoen edustas erlasta kantaa kun S!Kn tycvzlc" kunnan ^äctf^s täst& asasta. Sano saksalasten nternom- votteluja on jatkettava. En malta olla mantsematta tässä sen järjestyvän sten, että jos Petsamo ja Selle luovutetaan yhteydessä stä sekasta, että kun eduskunnan päätös Venäjc;]le, nn snä samassa tulee luovutetuks osa saksa- Venäjän asettamn rauhanehtoh'n tul tunnetuks, nn osa la räkn. kansanedustaja rens het maakuntaan selttämään, että nyt twk > Palonen pelo^^^t Hr^-^.een 1. vaalt^rn ^rko- eduskunta menett.-:l väärn. Sellanen e osota tarpeellsta kouksen julklaucumac, jonka julksuuteen tulon sensuur kels js jonka johdosta ol sosaldemc <rp.atten lähetystö käy- soldaars lutta. Tovon, että puoluetomkunta kajoas asaan ja huomauttas mosesta menettelystä nälle hr täslle l nyt.-ä^nlnptern luona. Rauhanehdossa sano erkosest kansanedustajlle. elkl?wänsä arnejan asestarsumsta koskevaa ko^tf^a. Sa- L a p p a l a n e n sano, ettevät anakaan Ky- no olevan,-^g F;tä neltä, ettg jos saksalaset onnstut- mnlaakson sosaldemokraattset kansanedustajat ole sllä tasn karkottamaan maasta ja jos helle Pvolosjoen nkkel ja kupar ovat tärketä, nn kyllä saksalaset vovat tulla takasn. Plelenus pt hyväksyttävänä, että puolue- tavalla eduskunnan -oäätökseen suhtautuneet kun Kerman sano jodenkn kansanedu: ta jen tehneen. P e k k a l a lausu (lte K9 /ñ. t /, tvlm ftu t! 1 lrj M tomkunnan ehdotelmassa tämän kokouksen pä:"töslauselmaks jätetään ov avomeks neuvottelulle. Ols suur Dettymys työväelle, jos nyt rtäs sanoa, ette ehtoje voda hyväksyä. a nsan yksmelsyyltä tällasessa asassa e vodu akaansaada. Porvarsto ajattelee tosella tavalla kun ty"vfck, ja sen tuleekn ajatella tosella tavalla. V-.jnakenot medän taholtamme evät nyt euta. luskka on Valttn jäsenet valokuntaan, joka laat päätöslauselman kokouksf'sta puoluetomkunnan ehdotelman uohjalla. Valtuks tulvat: Arttur Vasama, Juss Kosonen, Yrj.'' Nurm, Keto ja Yv.nö Tanner. Tannern varameheks sltä varalta, ette hän eduskuntaty:'n vuoks vo ottaa osaa valokunnan työhön, valttn Aleks Aaltonen. ñ n. 1 l l! otettava kaunlr-een käteen. Pyrkmystän rauhaan T)ääsemseks e voda hämltä sllä, että sanotaan ehtojen olevan mahdottomat. Kerma n huomautt Kuuselan puheenvuoron johdos- Aleks A a l t o n e n estt hyväksyttäväks valokunnan laatman seuraavan päätcslauselrrbn : ( 1. ta, ett sllon kun SPXn ty''valokunta anto lausuntonsa, puoluermp/ostor^,""t"s ly.> f! e rauhanehtoja tunnettu. Sen jälkeen kun ehdot tulvat tunnetuks e tetääksen työvalokunta ole ntä kästellyt. Ehdot ovat ankarat. Ntä e sellasenaan voda hjtäksyä. Jo sotakorvaukset vesvät maamme konkurssn. Hyväksymnen ols suora te bolshevsmn. Tusknpa mellä kenelläkään on rohkeutta hyvtksyä ntä sellasenaan. Mutta neu- POL TTSEN TLANTEEN JO^TDCSTA ll/ Kuultuaan selostu::sen polttsesta tlanteesta ja nstä tomenptestä, john maan halltus on ryhtynyt rauhanehtojen selvlle saamseks puolueneuvosto antaa tunnustuksensa nälle tomenptelle, "uolueneuvoston kokous, samalla kun se lausuu Neuvostolton Suomelle asettamen rauhanehto- ] jen olevan maallemme erttän raskaat ja vakeat täyttää,

49 M" mnkä ^moks ntä e sellasnaan voda hyväksyä, Däättää fusup ohjeeks halltuksen sos.-dem. jäsenlle, sos. -dem. eduskun aryhrnälle ja sos.-dem. puoluetomkunnalle, että halltuksen on edelleenkn koetettava toma shen suuntaan, 6;ttä rauharneuvotteluja votasn jatkaa; että tovottevast jatkuvssa neuvottelus^^a on DyrttDVä saaraacn levennyksä estettyhn ehtohn ; sekä että telltksen tulee tarkon volvoa, että edellä ^ -tetylle oltksue vhamelset anekset evät saa t lr r.uutta vehkellä ma-m hclltusta vastaan. Keto sano, että hän on vaatnut kokouksen srtämstä 'envljeljän ja palkkatyölästen suhteta koskevan ohjelman vvästymsen vuoks. Metntö on nyt tosn panettava, m'tta komtea e stä ole velä tarkastanut ja tarlcastamnen ve akaa ^-tkält. Puoluekokouksen "t-mn en ols Prrettävä syyskuun allaun. V u o r n e n ol stä meltä, että kokousta e voda srtää hen"kuun alkue Tedemme 11 e. L a p p a l a n e n hyvjksy puoluekokouksen srtämsen, mutta tahto ajan märräemsen jätträ puoluetom- röätoslpuselman hyväksy kokous keskustelutta yk- kunnalle. U smelsest. Kerman kannatt puoluekokouksen srtämstä n. f. K v s a l o tahto, että halltuksen teholta sohvalla tav.-lla annettasn julksuuteen teto, mtä Neuvo tolton r^uhf-neh^ot sält"vät j?^ 'ltr ne hyväksyt- kahdella vkolla. K u u s e l a sano, että jos puoluekokous on välttämättä srrettävä, nn se ols pdettävä juhannuksena. m. tynä medän maf llerame merktssv. ' ssään tapauksessa e kokousta voda srtää syyskuuhun. 4! f T a n n e r lausu, että ols tetenkn erno.nanen es?, jos rauhanneuvottelusta votasn tehdä julknen juttu, mutta kyllä me nyt olemme tässä asassa sdotut, P ä ä t ö s : Puoluekokous Päätettn ptää henäkuun 1. prvänä ja stä seuraavne pävnä. sllä elle neuvostoltto tahdo saattaa araa julksuuteen, nn emme nekätn vo e tä P e k k a l a tddä. yhty Tannern lausuntoon. C 1 p Eno ol myöskn stä meltä, ette 11. A. Ahlström Osakeyhtölle päätettn markan hnnasta myydä yhdstyksen omstamaan Kuusnen-nms een 27 5! asasta krjotettas «^^^nomalehd^^.sä. m a n n e r sano eduskunnan ulkof^sanvalokun- tlaan RN:o 1 Kymn ptäjän Kymnkartanon kylässä kuuluvat osuudet Kymn joessa olevn kakkn koskn, mkq nan olevan sllä kannall-, ette asasta pt.s keskus- ntä e akasemmn ole Karhula Osakeyhtölle myyty, al- tella julksuudessa. leen Pernoon kosksta ne mukaanluettuna kun myös tlalle «% l 1 ^ ^ Tl '-K H? 10.. Aleks A 1 t o n e n alust kysymyksen -uoluekokouksen srtämsestä, jonka edellnen uolueneuvo^ton kokous ol pättänyt allcavaks kesäkuun 11. pävänä. Hän estt, että lmenneden teknllsten valceuksen vuoks puoluekokou'-:sen ptämnen ols srrett=;ve nn, että s8mol]a jokoslla jaetun jokveden kauppakrjassa manttune kakkne okeuksneen. Tähän pykälään merktty päätös tarkstettn ja hyväksyttn het. kokous alkas henäkuun 1. t)'"vänä. l '

50 h Kun kakk estyslstalla olleet asat olva t tulleet lopduun kästellyks, kokouksen.puheenjohtaja Vrnö V. S a l o v a a r a ktt kokouksen osanottaja asallsuudesta, joka on lmennyt yleensä kokouksessa käydyssä keskustelussa ja erkosest rauhanehtoja koskevan päätöslauselman Kästtelyssä. Kakssa vahessa medän vomamme edelleenkn on yksmelsyydessä ja asallsuudessa. Tovottavast nämä hyvät omnasuudet edelleenkn ovat kunna sjalla medän to m nna s s ^-Tme. Kun ol yhtesest laulettu Yala, puheenjohtaja 1 -? t koko u ; s en p t ty ne ek s. ^'okous r>ärtty klo ju- nt- Pö^'-täkrjQn vakuudeks: Puheenjohtaja > R 11 ^^uz^ Shteert. q/cjm..x^vc^, ty> n h o- t (f \ Ua y /