OPETUSHALLITUS & AMKESU. Kommentit: Sari Gustafsson

Transkriptio

1 OPETUSHALLITUS & AMKESU Kommentit: Sari Gustafsson

2 ALUEIDEN PROFIILIT JA KEHITTYMISVAIHE ALUEELLISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN! 1. Otetaan AMKESUissa huomioon paremmin alueen tyypillisyydet ja profiili, ei tasapäistävä, eroavuudet ( 36 tahoa) 2. Huomioidaan alueen toimijoiden/verkoston yhteistyön elämänkaari ja kehittymisvaihe alueellisessa yhteistyössä 3. Joillain asiat keskittyvät rakenteisiin (toimintatapoihin, reviirit jne.) vasta ja osa on jo sisältöjen kehittämisessä, koska rakenne on jo ehyt ja mahdollistava. Itäinen Uusimaa on vasta alussa, strategista yhteiskehittämistä ei ole, operatiivista osin kyllä. Neljä toimijaa ja hyvin eriytynyttä kilpailevaakin toimintaa.

3 AMKESUN TEEMA-ALUEET, TARKASTELUA : Suunnitelmassa koulutuksen järjestäjä tarkastelee toimintaansa neljän näkökulman kautta ja sitoo sen yhteiseen järjestäjäverkoston työhön yhdessä tehtävänä a) ennakoinnin ( erityisesti tämä puuttuu IU), b) suunnittelun, c) toimeenpanon ja d) raportoinnin sekä e) arvioinnin prosessina.

4 HAASTEET ALUEELLISEEN YHTEISTYÖHÖN: Muutoksen hallinnan ja johtamisen keinojen käyttö ei ole vahvaa, vanha historia jyrää Muutokset voidaan kokea uhkana, tunteet jyräävät ( asiat vs ihmiset) ammattimaisuus ohenee Uusien asioiden yhdessä tekeminen muuttuu kilpailuksi Avoimuus ja osallisuuden puutos, ei osallistuta tai tietoa pantataan Viestinnän erilaiset toimintatavat ( avoin vs salainen) Valtapeli ja päätöksentekokyvyn heikkoudet ( politikointi) Erilaiset toimintaedellytykset ja toimintatavat ja toimintakulttuurit Päättäjät eivät tunne ammatillista koulutusta riittävästi, passiivisuus, tilannetietous heikkoa

5 1. JOHTAMINEN 1. Koulutuksen järjestäjittäin arvioinnin/palautteen pohjalta selkiytetään YHTEINEN/YHTENEVÄ TOIMINNANOHJAUS ALUEELLA sekä SUUNNITELMIEN/STRATEGIOIDEN YHTEENSOPIVUUS (Amkesu+ OKM:n laatukristeeristö + KESU käsikädessä). Meta-analyysit. Asiakirjamallit/viitekehykset. 2. TYÖELÄMÄYHTEYKSIEN SYSTEMATISOINTI ja tiivistäminen ( strateginen kumppanuus, joka johtaa ylivoimaisuuteen). Keinovalikoima tähän YHTEISENÄ PALVELUKONSEPTINA JA MAHDOLLISESTI YHTEISRESURSSINA. 3. ALUEELLISTEN ROOLIEN SELKIYTTÄMINEN: Omistajaohjauksessa järjestämisen ja tuottamisen välinen ero, yhteistyöverkoston rakenteen kuvaaminen ja yhteistoimintastrategian tekeminen, yhteissuunnittelu ja osallisuus, koko alueellinen johtamisprosessi ennakoinnista arviointiin asti. 4. YHTEISEN TIEDON TUOTTAMINEN JOHTAMISEEN JA ARVIOINTIIN

6 2. OPISKELIJOIDEN OPPIMINEN Tasa-arvoisen koulutuspolitiikan ja kouluttautumismahdollisuuksien varmistaminen Yhteinen ennakointi ja suunnittelu, päällekkäisyyksien poisto Negatiivisen kilpailun poisto säästöt! Hankkeiden jälkeen/lopussa aktiivisen juurruttamisen keinot tärkeitä (tyyliin kemmakot ). Yhteiset toimintamallit, oppiminen ja syrjäytymisen esto ( Ohjaamot jne, nivelvaihe, syrjäytyminen) Yhteiset resurssit erityistehtäviin ( MALLIT) Yhteiset mittarit ja tieto ja raportointi ( vertailtavuus) ml. Opiskelijatyytyväisyys ( SAKKI ry: n kysely?) TIEDOLLA JOHTAMINEN JA ARVIOINTI Yhteiset oppimisprosessin arvioinnit ( YHTEINEN VIITEKEHYS JA VERTAILTAVUUS) Osallisuus; nuorisovaltuustoyhteistyö ja oppilaskuntien yhteistyö

7 Tasavertainen ja moderni henkilöstöpolitiikka (yhteinen filosofia ) Yhteinen ennakointi ja suunnittelu osaamisen kehittämiseen Yhteiset lisä/täydennyskoulutukset, kalenterit Ristiin resursoinnit Asiantuntijaroolien ja uusien toimenkuvien ja tehtävien muotoilu yhteishyväksi ( jyvitykset säästöt) 3) OPETUSHENKILÖSTÖN OSAAMINEN: Osallisuus, näkyvyys Uusi asiantuntijuus

8 A. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin taitava yhdistäminen ( alueiden /kuntien hyvinvointikertomukset ja opiskelijahuollon yhteistyökuviot, varottava päällekkäisyyttä). B. Toimivat rakenteet ja selkeät johtamisjärjestelmät, jotka tukevat oppimista ja opetusta ( innovaatioekosysteemi alueellisesti) vs ei hallintoa koko alueella C. Innovatiivisuuteen tähtäävä johtamiskulttuuri ( mekanismi) ammatillisen koukutuksen vahvuudeksi toiminnallisuuden rinnalle. D. Yhden luukun palvelunohjaus ammatilliseen koulutukseen, E. Taitava henkilöstöjohtaminen ja muutosviestinnän uusi avoin ulottuvuus! = avoimuus ja läpinäkyvyys yhdessä tehtynä. F. Yhteiset ICT- ratkaisut ja innovatiiviset hankinnat, joilla saavutetaan volyymietuja ja uusia toimintatapoja/malleja kumppanuuksiin G. Kansainvälisyys vielä paremmin osaksi ekosysteemiä. 4) KESTÄVÄ HYVINVOINTI

9 MAHDOLLINEN RESEPTI: MITEN TULLA MENESTYVÄKSI ALUEEKSI JA MITEN AMKESU VOI SIINÄ TUKEA? 1. AMKESU ASIAKIRJOISTA TOIMINNAKSI YHTEISTYÖSOPIMUKSET ja tapaamiset ja vuosikellot 2. RIITTÄVÄN YKSINKERTAINEN ASIAKIRJA, EI PÄÄLLELIIMATTU, aito hyöty 3. OHJAA TOISILTA OPPIMISEEN SEKÄ YKSILÖINÄ ETTÄ ORGANISAATIONA 1. TARJOAA TIETOA, JOKA OHJAA TULEVAISUUDEN TEKEMISEEN, ei taakse katseluun 2. KESKINÄINEN KILPAILU POIS, SIVIILIROHKEUTEEN KANNUSTAMINEN, taitavaa ammattimaista johtamista tukeva 3. LUO EDELLYTYKSIÄ/TYÖKALUJA YHTEISIIN TAPAAMISIIN JA TASAVERTAISEEN KOHTAAMISEEN

10 VISIO 2020: WINNING POINT OLEMME ASIAKAS- LÄHTÖISIÄ TOIMIMME VASTUULLISESTI JA TULOKSEL- LISESTI ARVOSTAMME MUUTOSKYKYISTÄ AMMATTILAISTA TOIMINTA-AJATUS Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja. MISSIO Point on ammatillisen koulutuksen suunnannäyttäjä ja työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. 10

11 SUOMEN PARAS Keskisuuri, monialainen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ valmistuminen - työllistyminen - jatko-opinnot - henkilöstön osaaminen ja kehittäminen merkonomi lähihoitaja 11