Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Transkriptio

1 Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto

2 Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen sekä koulutuksen järjestäjän että kansallisella tasolla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kannustaminen laadun jatkuvaan parantamiseen yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on erinomaisuuteen pyrkiminen ja tasalaatuisuus. Kehittävän arvioinnin periaate. Laadunhallintajärjestelmien kriteerien tavoitteena on: auttaa koulutuksen järjestäjää tunnistamaan toimintansa vahvuudet, kehittämiskohteet ja hyvät käytännöt tukea koulutuksen järjestäjiä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa, kehittämistoiminnan suuntaamisessa ja laadun jatkuvassa parantamisessa Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän tulee muodostaa systemaattisesti toimiva kokonaisuus. kattaa koulutuksen järjestäjän koko toiminta (kaikki koulutustehtävät ja koulutuksen järjestämismuodot sekä järjestämisluvan mukaiset erityistehtävät)

3 Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehitetään systemaattinen menettely ja tukimuodot laatutyön eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kannustamiseksi laadun jatkuvaan parantamiseen

4 Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerit Laadunhallintajärjestelmän kriteerien asettamista ohjanneet ammatillisen koulutuksen laatustrategian laadunhallinnan keskeiset periaatteet: Käyttäjälähtöisyys kriteereitä on hallittava määrä koulutuksen järjestäjä voi valita omaan toimintaympäristöönsä parhaiten soveltuvan laadunhallintajärjestelmän Luottamus ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimivalta järjestelmän rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen kriteerit täyttävä järjestelmä on riittävä laadun varmistamiseen ja jatkuvaan parantamiseen kriteerit eivät ota kantaa koulutuksen järjestäjän operatiiviseen toimintaan näyttö kriteerien mukaisesta toiminnasta on koulutuksen järjestäjän vastuulla

5 Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys kriteerit ovat kaikkien tiedossa arvioinnin tulokset ja prosessi ovat julkisia ja tulokset helposti saatavissa sidosryhmät ovat mukana kaikissa prosessin vaiheissa Tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen kriteerien avulla varmistetaan, että laadunhallintajärjestelmä sisältää menettelytavat, joilla varmistetaan mm. toiminnan lainmukaisuus ja järjestämisedellytysten täyttyminen tukea laatutyössä pitemmällä olevia laadun jatkuvassa parantamisessa kriteerit on asetettu neljälle tasolle (puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt) Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen kriteerit sisältävät myös vaatimuksia järjestelmän innovatiivisuudelle, uudistumiskyvylle ja toisilta oppimiselle järjestelmä tuottaa ajantasaista ja ennakoivaa tietoa

6 Vuonna 2015 toteutettava arviointi Kaikki koulutuksen järjestäjät tekevät kriteerien pohjalta vuonna 2015 itsearvioinnin. Itsearviointien tulosten pohjalta laaditaan selvitys siitä, miten KESU:n tavoite toimivasta laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevasta järjestelmästä on toteutunut. Tavoitteena on siis saada vastaus kysymyksiin: Kuinka monella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä? Kuinka monen järjestelmä edellyttää kehittämistoimia?

7 Itsearviointien perusteella tehtävä selvitys Tavoitteena auttaa koulutuksen järjestäjiä tunnistamaan, miltä osin laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevajärjestelmä edellyttää kehittämistä tuottaa tietoa siitä, miten voitaisiin tukea niitä koulutuksen järjestäjiä, joilla ei vielä ole toimivaa järjestelmää Mittasiko itsearviointi oikeita asioita? selvitys pohjautuu koulutuksen järjestäjän tekemään itsearviointiin otantaan perustuvaan ulkoiseen arviointiin, jolla varmistetaan itsearvioinnin validiteettia eli sitä mitattiinko oikeita asioita (rehellisesti) ulkoiseen arviointiin valitaan otannalla järjestelmän kehittämisessä eri vaiheessa olevia koulutuksen järjestäjiä sekä sellaisia koulutuksen järjestäjiä, joiden esittämä näyttö kriteerien täyttymisen osoittamiseksi katsotaan puutteelliseksi tai puuttuu kokonaan

8 Itsearvioinnissa koulutuksen järjestäjä selvittää myös, mihin näyttöön itsearviointi perustuu. Selvityksen tulokset on tarkoitus saattaa kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön siten, että järjestäjäkohtaisesti kunkin arviointikohteen osalta näkyy taso: puuttuva, alkava, kehittyvä tai edistynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee: koulutuksen järjestäjät, joiden järjestelmä ei arviointikohteittain tarkasteltuna täytä toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteereitä vähintään kehittyvällä tasolla, laativat järjestelmän kaksivuotisen kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelman tulisi kattaa ne arviointikohteet, jotka eivät ole vähintään kehittyvällä tasolla. suunnitelma tulisi sisältää konkreettiset toimenpiteet, vastuut, aikataulun sekä seurannan, jolla varmistetaan suunnitelman toteutuminen.

9 Prosessi Syksy 2013: Pilottihankkeiden koulutus Syksy kevät 2014: Kriteerien ja arviointiprosessin pilotointi (laadun kehittämisen verkostohankkeet) Kevät 2014: Laatutyöryhmä tekee pilotoinnin tulosten perusteella lopullisen esityksen kriteereistä ja arviointiprosessista Syksy 2014: valmistautuminen arviointiprosessiin: ohjekirja arvioinnista ja kriteerien soveltamisesta koulutuksen järjestäjille, informaatiotilaisuuksia kriteereistä ja tukitoimia arviointiin valmistautumisessa 2015: Itsearviointi ja ulkoiset arvioinnit sekä selvityksen laatimien ja johtopäätösten teko

10 Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointikohteet ja - kriteerit Arviointikohteet ja - kriteerit jaotellaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän keskeisten toimintojen pohjalta. 1. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta ja toimintaa Laadunhallinnan tavoitteet, työjako ja vastuut Sidosryhmien ja kumppanien osallistuminen Dokumentointi Laadunhallinnan läpinäkyvyys ja viestintä

11 2. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Laadunhallintajärjestelmä osana strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnan ohjausta Strategian jalkauttaminen ja johdon sitoutuminen Tiedonhallinta Toimintaympäristöstä saatavien tietojen hyödyntäminen ml. seuranta-, arviointi-, tutkimustieto Toimintaedellytysten varmistaminen ja resurssien suuntaaminen Koulutustarjonta Vastuullisuus ja kestävä kehityksen edistäminen Tuloksellisuus 3. Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat strategian toteuttajana kehittäjänä Henkilöstön sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen Henkilöstön osaaminen ja sen varmistaminen Työpaikkaohjaajat/kouluttajat, tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat Hyvinvointi

12 4. Perustehtävän laadunhallinta Tutkintotavoitteinen koulutus (pt/at/eat) Muu koulutus (valmistavat ja valmentavat, muu ei tutkintotavoitteinen koulutus) Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä sekä muu innovaatiotoiminta Muu toiminta esim. työpajatoiminta 5. Koulutuksen järjestäminen Tutkintotavoitteinen koulutus (pt/at/eat) Muu koulutus (valmistavat ja valmentavat, muu ei tutkintotavoitteinen koulutus) Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä (soveltuvin osin) Koulutuksen suunnittelu opetussuunnitelma työpaikalla tapahtuva oppiminen henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/ohjelma henkilökohtaistaminen oppisopimuskoulutus Koulutuksen toteutus

13 Koulutuksen tukipalvelut esim. opiskelijahuoltopalvelut, ohjauspalvelut, opiskelijahallinto, oppilaitosturvallisuus 6. Arviointi ja tulosten käyttö Arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen Laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointi 7. Parantaminen Kokonaiskäsitys kehittämistarpeista ja kehittämistyö (oppiva organisaatio) Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Innovatiivisuus ja uudistumiskyky

14 Kriteerien asteikko Kriteerit skaalataan neljälle eri kehitysvaihetta kuvaavalle asteikolle: puuttuva alkava kehittyvä edistynyt

15 Kirjalliset kommentit pyydetään lähettämään mennessä sähköisesti osoitteeseen