Sampo-Alajärvi osayleiskaava Palautteet ja kaavanlaatijan vastineet Kaavaselostuksen liite 6

Transkriptio

1 1 Sampo-Alajärvi osayleiskaava Palautteet ja kaavanlaatijan vastineet Kaavaselostuksen liite 6 Sisällysluettelo A. Valmisteluvaiheen kuuleminen (elo-syyskuu 2014)... 3 Lausunnot Hämeen ELY-keskus / Ulla Räihä Museovirasto / Helena Taskinen ja Kaija Kiiveri-Hakkarainen Hämeen liitto / Maakuntahallitus , Elenia Lämpö Oy / Mikko-Matti Kojonsaari Gasum Oy / Taneli Ojanen Kanta-Hämeen pelastuslaitos / Petri Talikka Hattulan kunta / Tekninen lautakunta Puolustusvoimat / Eero Ruotsila Valmisteluvaiheen kommentit Hämeenlinnan kaupungin eri yksiköiltä Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Luonnonhoitopäällikkö Kaarina Aulin Osallisten mielipiteet Anna-Leena Vällä Kari ja Maria Mononen Olli Paakkala ja Aija Staffans Myllyoja/Leteenoja perkausyhtiö, Olli Paakkala, Taina ja Heikki Jokinen Seija ja Lauri Hovila, Seija Hovila Juhani ja Anniina Mikkola Eero ja Pirkko Mikkola Pentti Seppälän perikunta Matti Tulokas, Salla Kaurala, Aino Tulokas Irja Kernen-Salonen Olavi Hovilan kuolinpesä Antero Sipilä Jaana ja Kari Kivikko Asunto Oy Leinuntie As Oy Leinuntie Muu palaute B. Ehdotusvaiheen kuuleminen Lausunnot Hämeen ELY-keskus Hämeen liitto Museovirasto Puolustusvoimat Suomen Turvallisuusverkko Oy Elenia Lämpö Oy Gasum Oy... 62

2 2 8. HS Vesi Oy Muistutukset Asunto Oy Leinuntie Jari Aarnio ja Airi Kurki-Aarnio Hirvilammen maatalousyhtymä Esko Salo ja Anniina Paronen Pentti Seppälän oikeuden omistajat Matti ja Aino Tulokas, Salla Kaurala Jaana ja Kari Kivikko... 80

3 3 A. Valmisteluvaiheen kuuleminen (elo-syyskuu 2014) Yhdyskuntalautakunta käsitteli osayleiskaavaluonnosta kokouksessaan Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin 16 mielipidettä nähtävilläolon aikana. Osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty viranomaislausunnot Hämeen ELY-keskuksen alueidenkäytön yksiköltä, Hämeen liitolta, Museovirastosta, Puolustusvoimilta, Kanta- Hämeen pelastuslaitokselta, Hattulan kunnalta, Elenia Verkko Oy:ltä, Elenia Lämpö Oy:ltä, Gasum Oy:ltä, AinaCom Oy:ltä ja HS-Vesi Oy:ltä. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin kahdeksan lausuntoa. HS Vedeltä, Elenia Verkolta ja AinaCom Oy:ltä (nykyinen Telia-Sonera) ei saatu lausuntoa. Lisäksi pyydettiin kommentit kaupungin eri yksiköiltä ja yhtiöiltä: Linnan Infra, infran suunnittelu ja rakennuttaminen, rakennusvalvonta, paikkatieto ja kiinteistöt, maaomaisuuden hallinta, ympäristöasiantuntija, luonnonhoitopäällikkö, viheralue- ja maisemasuunnittelu sekä ikäihmisten palveluiden, lasten ja nuorten palveluiden ja liikuntapalveluiden yksiköiltä. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin kaksi kommenttia. Lisäksi järjestettiin kaupungin yksiköiden välinen suunnittelukokous luonnoksesta saadusta palautteesta ja palautteen vaikutuksista luonnokseen. Lausunnot 1. Hämeen ELY-keskus / Ulla Räihä Dnro HAMELY/1356/2014 Nro YMP/721/ Kaavaluonnos on valtioneuvostossa vahvistetun Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja vahvistetun Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan keskeisten tavoitteiden mukainen. Hämeenlinnassa ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä kaava-alueella ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Alueella on voimassa pääosin Hämeenlinnan hyväksytty oikeusvaikutteeton yleiskaava. Vuorentaan alueella Liukuuskalliontie ja Marssitie kuuluvat vahvistettuun Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaan osayleiskaavaan. Yleiskaavojen mukaiset rakentamiseen osoitetut alueet on suurimmaksi osaksi rakennettu ja asuinalueet ovat laajentuneet yleiskaavan mukaisille maa- ja metsätalousalueille. Hämeenlinnassa on pitkään edetty tekemällä asemakaavoja ja osayleiskaavoja, jolloin yleiskaavallinen tarkastelu jää suppeaksi eikä yleiskaavoituksen hyötyjä saavuteta. Koko kaupunki koskeva yleiskaava mahdollistaisi yhdyskuntarakenteen laajentumisen taloudellisten vaikutusten arvioinnin ja hallitsemisen paremmin kuin osayleiskaavoitus. Kokonaisyleiskaavan puute vaikeuttaa myös eri hankkeiden liikenteellisten vaikutusten arviointia ja yhteensovittamista. Osayleiskaavaan tulee liittää kaupunkirakenteellinen tarkastelu, josta käy ilmi osayleiskaavaalueen suhde koko kaupunkiin ja sen kehittämiseen esimerkiksi mitoituksen ja toteuttamisen osalta.

4 4 Sampo-Alajärven osayleiskaavasta on laadittu nähtäville asetettavaksi yksi osayleiskaavaluonnos, jonka mitoitus on huomattavan suuri. Kaavaselostuksen mukaan kaavan laadinnan aikana voidaan tarpeen vaatiessa tarkastella osaratkaisuista erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtoehtotarkastelu ja siihen liittyvä vaikutusten arviointi on tarpeen ennen ehdotuksen laatimista. Vaihtoehtotarkastelun ja vaikutusten arvioinnin pohjaksi tarvittavat selvitykset ovat kesken. Ennen ehdotuksen laatimista on syytä järjestää viranomaisneuvottelu. Liikenneselvitys täydentynee, kun Hämeenlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan alueellisen rakennemallin tarkentamistyö etenee. Hämeenlinnan toimivaltaiselta joukkoliikenneviranomaiselta tulee pyytää lausunto uusien alueiden liittämisestä joukkoliikenteen piiriin. ELY-keskuksella ei ole mahdollisuutta osallistua liikenneinvestointeihin eikä mahdollisen meluntorjunnan suunnittelun tai toteuttamisen kustannuksiin. ELY-keskus tulee asemakaavoituksen yhteydessä edellyttämään Härkätien (mt 2855) ja Luolajantien (mt 2862) muuttamista kaduksi. Sampo-Alajärven osayleiskaavaluonnoksen vaikutukset ulottuvat Hattulaan erityisesti hulevesien osalta. Hulevedet laskevat suurelta osin Lehijärveen. Osayleiskaavatyön yhteydessä tulee laatia hulevesisuunnitelma yhteistyössä Hattulan kunnan kanssa. Liikenteen osalta jatkosuunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon seuraavat asiat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne on keskeinen alueidenkäyttötavoite. Uusien alueiden liikennejärjestelmän tulisi tukeutua yksityisautoilun sijaan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn eivätkä ne saisi heikentää merkittävästi ennestään kuormittuneiden liikenneväylien välityskykyä. Uutta asutusta ei tule osoittaa täysin henkilöautovaltaiselle alueelle Tiirinkoskelle. Liikennejärjestelmän kannalta alue ei ole tavoiteltava yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta. Tiirinkosken asutuksen lisääntyminen aiheuttaisi mittavia investointeja (tien parantaminen ja kevyt väylä) ja maisemallista haittaa vanhalle Härkätielle. Tertti liittyy Tiirinkoskea paremmin olemassa olevaan asuinalueeseen. Sekin kuuluu autoliikennevyöhykkeeseen eikä alueen liikennejärjestelmä ole nykyisin kestävällä pohjalla. Härkätien varressa olevan alueen käyttöönotto ei ole liikennejärjestelmän kannalta suositeltavaa. Alue on teoriassa liitettävissä bussiliikenteen verkkoon päätepistettä siirtämällä. Epävarmuutta lisää kuitenkin se, onko bussiliikenne kilpailukykyinen vaihtoehto matkaajassa henkilöautoon verrattuna. Tertistä ei tule avata liittymää vanhalle Härkätielle. Liittymän tarvetta, turvallisuutta tai toteutettavuutta ei ole tutkittu riittävästi. Liittymän avaaminen heikentää vanhan Härkätien liikenneturvallisuutta ja lisää sen ajoneuvoliikennettä merkittävästi. Tertin liikenne tulisi ohjata Hämeenlinnan keskustaan sisäisen katuverkon kautta, jotta alue voidaan liittää joukkoliikenteen piiriin eikä historialliselle vanhalle Härkätielle aiheudu merkittävää investointitarvetta tai maisemallista haittaa.

5 5 Härkätiellä on kevyen liikenteen väylä Nukarintieltä Hämeenlinnan suuntaan. Tertin kevyt liikenne tulisi ohjata Tiiriöön Marssitien ja vanhan Härkätien kautta. Tertistä keskustaan pääsee polkupyörällä Ahvenistontien kautta kiertäen. Uudelle tieliikenteen yhteystarpeelle Marssitieltä maantielle 130 ei ole esitetty riittäviä perusteluita. Maantien 130 ja Hirvilammen väliin ei tulisi sijoittaa uutta pientalovaltaista asuinaluetta (AP) maantien melun vuoksi. Alueen kulkuyhteys ei sovellu lisääntyvälle liikenteelle. Luolajan alue kuuluu joukkoliikenne- ja autovyöhykkeeseen. Uusilla alueilla on joukkoliikennettä vain Pollentien välittömässä läheisyydessä. Asuinalueen laajentaminen edellyttää todennäköisesti uuden linjan perustamista. Luolajantiellä on kevyen liikenteen väylä keskustasta koululle. Yhdyskuntarakenteen laajentaminen Luolajan lounaiskulmaukseen ei mahdollista kestävää liikkumista vaan tukeutuu pelkästään yksityisautoiluun. Luolajantien liittymä valtatielle 10 tulisi poistaa tai parantaa merkittävästi, koska se on vaarallinen ja sijaitsee näkemiltään haasteellisessa paikassa. Lausunnon antamiseen ovat osallistuneet Pertti Heikkinen ja Merja Suomalainen Hämeen ELY-keskuksesta ja Liisa-Maija Thompson Uudenmaan ELY-keskuksesta. Kaavanlaatijan vastine: Kaupunkirakenteellinen tarkastelu; osayleiskaavan suhde koko kaupunkiin ja sen kehittämiseen, mm. mitoitus ja toteutus Kantakaupungin yleiskaava on tullut vuoden 2015 alussa vireille ja siitä on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Yleiskaavan tavoitteena on myös eri hankkeiden vaiheistuksen selvittäminen. Vuoden 2014 aikana on laadittu erilaisia selvityksiä, joiden yhteydessä on pohdittu koko kantakaupungissa käynnissä olevien kaavoitushankkeiden vaiheistusta. Näistä on saatu tukea myös Sampo Alajärven osayleiskaavaan ja osayleiskaavaehdotusta laadittaessa on päätetty osoittaa osa asuntoalueista myöhemmin toteutettaviksi reservialueiksi. Vuoden 2014 aikana laadittiin mm. Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan alueellinen rakennemalli 2040, HHT-vyöhyke ja Hämeenlinnan seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikenne selvityksen täydennykset (2015), liikenteellisten vaikutusten arviointi ja yhteensovittaminen on tehty laadittujen selvitysten sekä käytyjen työneuvotteluiden perusteella. Ongelmakohdat ovat Ahvenistontiellä ja Härkätiellä. Myös uusi yhteystarve Hirsimäen ja Luolajan välillä sekä uusi liittymä 10-tielle on ollut selvitettävien asioiden joukossa. Näistä kuitenkin luovuttiin kaavan ehdotusvaiheessa, koska arvioidut liikennemäärät eivät edellytä uuden yhteyden toteuttamista. Kaavaselostusta ja vaikutusten arviointia täydennetään tehtyjen selvitysten perusteella. Koko kantakaupunkia koskeva kaupunkirakenteellinen tarkastelu on laadittu ehdotusvaiheessa ja se on lisätty kaavaselostukseen. Kantakaupungin kokonaismitoitus ja vaiheistus tulevat tarkentumaan käynnissä olevassa kantakaupungin yleiskaavassa. Osayleiskaavaehdotuksessa vaiheistusta ohjataan osoittamalla osa asuntoalueista reservialueiksi, jotka asemakaavoitetaan vasta, kun muut asuntoalueet on jo asemakaavoitettu. Vaiheistukseen ja toteutusjärjestykseen vaikuttavat myös maanomistusolosuhteet. Osayleiskaavaa laadittaessa on myös arvioitu alueiden toteutuksesta aiheutuvia infran rakentamisen kustannuksia ja myös välillisiä uusien tieyhteyksien tai kevyen liikenteen yhteyksien toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia.

6 6 Vaihtoehtotarkasteluiden puute, selvitykset kesken Vaihtoehtotarkastelua ei ole laadittu, mutta kaavaratkaisua on hiottu selvitysten tarkennuttua. Koska osayleiskaavassa on varauduttu odotettavissa olevaa väestönkasvua suurempaan mitoitukseen, osayleiskaava mahdollistaa vaihtoehtoisia toteutusjärjestyksiä mm. epävarmojen maanomistusolosuhteiden vuoksi. Asuntoalueiden toteutumista on vaiheistettu reservimerkinnöin yhdyskuntarakenteen kannalta järkevästi. Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa on myös pohdittu rakentamisen ohjaamisen tarvetta haja-asutusalueilla ja päädytty siihen, että asemakaavoitettavaksi tarkoitettujen alueiden ulkopuolella ohjaaminen tapahtuu suunnittelutarveharkinnalla. Lisäksi on päädytty siihen, että haja-asutusta ohjataan nykyisten asuttujen alueiden yhteyteen AT-alueille, jolloin maaja metsätalousvaltaiset alueet jäävät pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön. On myös kuntalaisten etu, että asumista ohjataan pääasiassa asemakaava-alueille, jolloin palveluiden järjestäminen on tehokasta ja infrastruktuuri hyödynnetään tehokkaasti. Myös liikenteellisiä ratkaisuja on pohdittu ehdotusta laadittaessa tarkemmin. Liikenneselvitykseen on tehty täydennyksiä ja liikenteen kulkutapajakaumaa on pohdittu uudelleen Hämeenlinnan tilanteeseen sopivaksi (henkilöautolla liikkuminen on yleistä). Tieliikenteen yhteystarve-merkintä välillä Loimalahdentie Luolaja on jätetty osoittamatta osayleiskaavassa, mutta edelleen alueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle ja tie on mahdollista maastoon sovittaa, mikäli tulevaisuuden liikennemäärät poikkeavatkin huomattavasti nyt arvioidusta. Kaavaselostusta täydennetään alueiden toteutusjärjestyksen kuvauksella sekä arvioilla toteutusvaiheiden kunnallistekniikan kustannuksista ja tonttien myynnistä saatavista tuloista. Viranomaisneuvottelu ennen ehdotuksen laatimista Ennen ehdotuksen laatimista järjestettiin viranomaistyöneuvottelut , (ELY-keskus ja Museovirasto) ja (vain ELY-keskus). Lisäksi Hämeen ELY-keskus on osallistunut hulevesiselvityksestä järjestettyyn esittely- ja keskustelutilaisuuteen Joukkoliikenneviranomaisen lausunto Seudun joukkoliikennekoordinaattori on ollut mukana kaavoitusprosessissa, eikä erillistä lausuntoa ole tarvetta pyytää. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittely on käynnissä. Kokonaisuudistus tehdään 2017 jälkeen. Kaava-alueen liikenneverkko mahdollistaa joukkoliikenteen reittien uudelleen suunnittelun. Joukkoliikennekoordinaattorilta varmistetaan vielä, onko esim. Tertin ja Luolajan alueille kaavaillut väestömäärät riittävät, jotta alueille pystyttäisiin suunnittelemaan joukkoliikennettä. Alueiden rakentamistehokkuutta on vielä asemakaavoitusvaiheessakin mahdollista tarkentaa osayleiskaavamerkintöjen puitteissa. ELY ei osallistu liikenneinvestointeihin, mahdolliseen meluntorjuntaan (suunnittelu / toteutus), Härkätie ja Luolajantie muuttaminen kaduksi asemakaavan etenemisen mukaan Härkätie on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu seututieksi/pääkaduksi ja Luolajantie on puolestaan yhdystieksi/kokoojakaduksi. Tiet muutetaan kaduksi asemakaavoituksen yhteydessä kaavoituksen edistymisen mukaan tai jos toteutunut maankäytön aiheuttama liikenne sitä edellyttää, tehdään kadunpitopäätös. Kadunpitopäätös edellyttää asemakaavan käynnistämispäätöstä, ei lainvoimaista asemakaavaa.

7 7 Hulevesisuunnitelman laadinta yhdessä Hattulan kanssa Osayleiskaava-alueen hulevesiolosuhteista ja hulevesien hallinnan tarpeesta on laadittu hulevesiselvitys. Maankäytön muutosten haitallisia vaikutuksia valuma-alueella pyritään estämään sekä myös parantamaan nykytilanteen olosuhteita korjaamalla jo aiheutettua hulevesien hallinnan velkaa. Selvityksessä esitetään sekä kiinteistökohtaisia että keskitettyjä, alueellisia hallintarakenteita. Tulokset on huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa ohjeellisina alueellisten hulevesirakenteiden paikkoina ja niitä tarkennetaan vielä asemakaavaa tehtäessä. Lisäksi osayleiskaavassa annetaan yleismääräys hulevesien hallinnan suunnittelusta asemakaavoituksen yhteydessä. Hulevesiselvityksen valmistuttua siitä järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus, johon osallistui Hämeen ELY-keskus, Vanajavesikeskus, Lehijärven Suojeluyhdistys, Hattulan kunta ja lisäksi muutamia maanomistajia sekä Vuorentaustasta että Luolajasta. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset hulevesien osalta mahdollistavat kuntien hulevesimaksujen perimisen. Mikäli tämä saadaan toteutettua käytäntöön, se helpottaa keskitettyjen ratkaisujen rakentamista sekä syntyneen hallintavelan hoitamista. Hulevesimääräyksiä on tarkistettu ehdotusvaiheessa ja Hattulan kunnalta pyydetään ehdotuksesta lausunto. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen liikennejärjestelmän tulisi tukeutua joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Kuormittuneiden liikenneväylien välityskykyä ei saisi heikentää merkittävästi. Kaava-alueen tavoitteena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen, kevyen liikenteen edistäminen ja täten myös kahden auton talouksien vähentäminen. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta kaavaan tehdyt uudet ohjeelliset tielinjaukset edistävät niiden kehittämismahdollisuuksia. Pyöräilyn laatukäytäviä ei lisätä osayleiskaavaehdotukseen, sillä pyöräilyn laatukäytävät selvitetään yhteismitallisesti kantakaupungin yleiskaavaa laadittaessa. Näin Sampo-Alajärven osayleiskaavan ja muiden kantakaupungin alueiden välille ei jää pyöräilyverkon suhteen ristiriitaisuuksia tai epätasaarvoisuutta. Linja-autoreitit tuodaan Tertin alueelle. Joukkoliikenne pyritään saamaan niin kannattavaksi kuin Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa on mahdollista. Kokoojakatujen varret rakennetaan korkeammalla tehokkuudella kuin sivummalla olevat omakotitaloalueet. Pääkaduista muodostuu ympäriajettava verkosto, jolloin joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset paranevat. Tiirinkosken rakenteen tiivistäminen Härkätien varren käyttöönotto ei ole liikennejärjestelmän kannalta suositeltavaa Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntanuolet on jätetty pois kaavaehdotuksesta. Näitä oli luonnosvaiheessa osoitettu Tiirinkoskelle, Mäyrän suuntaan ja Luolajaan. Kyläalueiden AT merkintää on tarkistettu siten, että aluerajaus myötäilee nykyistä asutusta ja täydentämisen mahdollisuuksia on vain vähän. Myös Puolustusvoimien ampumamelu rajoittaa maankäyttöä Tiirinkoskella ja Mäyrän alueella, joten melualueelle jäävät olemassa olevat asuinrakennuspaikat on osoitettu AO-alueina. Haja-asutusta ohjataan suunnittelutarveharkinnalla, jossa selvitetään rakentamisen erityiset edellytykset. Taajaman läheisinä alueina näille alueille kohdistuu jonkin verran rakentamispainetta, joten ne eivät sovellu kyläkaavatyyppisen osayleiskaavan alueiksi, jossa hajarakentamista ohjattaisiin suoraan osayleiskaavalla kantatilamitoitukseen perustuen.

8 8 Tertin liikenne tulisi ohjata Hämeenlinnan keskustaan sisäisen katuverkon kautta Tertistä ei tule avata liittymää Härkätielle Liittymä Härkätielle nähdään välttämättömänä. Liittymän myötä muodostuu vaihtoehtoisia reittejä, jolloin ajoneuvoliikenne jakautuu tasaisemmin Härkätien ja Ahvenistontien välillä, eikä kaikki liikenne suuntaudu Ahvenistontielle. Ensivaiheessa Terttiin voitaisiin liikennöidä Härkätien kautta. Liittymää on suunniteltu paikkaan, jossa näkyvyys on molempiin suuntiin hyvä. Liikennesuunnittelija on tarkistanut näkemät maastokäynnillä. Yhteys Härkätielle parantaa myös Tertin joukkoliikenteen kehittämisen mahdollisuuksia, koska yhteys Marssitielle on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan vasta asemakaavoituksen edetessä sinne asti 2030 jälkeen. Tertin asuntoalueen rajauksia on tarkistettu. Härkätien varteen on jätetty vyöhyke maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jotta tien varsi säilyisi metsäisenä. Uudet asuntoalueet jäävät metsäisen vyöhykkeen taakse. Metsäkaistan leveyttä voidaan asemakaavan laadinnan yhteydessä tarkentaa osayleiskaavassa esitettyä vaihtelevammaksi. Härkätien kulttuuriympäristöarvoja ja liikennemäärien kasvun aiheuttamia parannustoimia käsiteltiin erillinen palaverissa Museoviraston ja ELY-keskuksen kanssa. Tertin kevyt liikenne tulisi ohjata Tiiriöön Marssitien ja vanhan Härkätien kautta Kaupunki katsoo, että kevyen liikenteen reitti tarvitaan pitkällä aikavälillä sekä Tertistä Marssitielle rakennettavan kokoojakadun varteen että Härkätien varteen. Härkätien kevyenliikenteenväylä palvelisi paremmin Tiiriön suuntaan kulkevia sekä pidemmän matkan pyöräilyä (Härkätie on osa valtakunnallista pyöräilyreittiä). Ylipäätään monipuoliset jalankulun ja pyöräilyn reitistöt vähentävät tarvetta autolla liikkumiseen. Kevyen liikenteen reittejä voidaan väliaikaisesti toteuttaa myös alueelta Marssitien suuntaan metsänhoitoteitä ja peltoteitä hyödyntäen, mikäli niiden käytöstä päästään sopimukseen maanomistajien kanssa. Uudelle tieyhteystarpeelle Marssitieltä mt:lle 130 ei ole esitetty riittäviä perusteluita Marssitien ja st 130 välistä tieliikenteen yhteystarvetta on käsitelty Härkätiestä käydyssä viranomaistyöneuvottelussa ja kaavaselostusta on täydennetty perusteluin. Uuden yhteyden tarve liittyy suurten erikoiskuljetusten reittiin sekä nykyisen Härkätien / Vuorentaantien liikenneturvallisuusongelmiin Ahvenistonharjun ylityksen kohdalla. Vuorentaantien liikennemäärät tuplaantuvat 2030 jälkeen tilanteessa, kun kaikki osayleiskaavassa osoitetut reservialueetkin on toteutettu. Vuorentaantiellä on paljon suoria tonttiliittymiä ja muutamia katuliittymiä, joten siellä on liikenneturvallisuusongelmia jo nykytilanteen mukaisilla liikennemäärillä. Vuorentaantie ei tule kestämään osayleiskaavassa osoitettujen asuntoalueiden liikennemääriä. Ns. Marssitien jatke vastaa myös tähän tarpeeseen ja paine sen toteutukseen kasvaa asemakaavoituksen edetessä Tertissä ja Tertistä Marssitien suuntaan. Maantien 130 ja Hirvilammen väliin ei tulisi sijoittaa uutta AP-aluetta (kulku alueelle vaikeaa) Maantie 130 ja Hirvilammen väliin osoitetaan osayleiskaavassa kyläaluetta AT, jolla rakentaminen tulee perustumaan suunnittelutarveratkaisuihin. Alueella sijaitsee vain vähän vakituisia asuntoja. Kyläaluemerkintää (AT) on rajattu irti maantiestä. Liikennemelun ohjearvojen täyttyminen tarkastellaan suunnittelutarveharkinnan yhteydessä. Kulku ATalueella tapahtuisi olemassa olevaa Hirvilammentietä seututien 130 liittymästä tai uudella liittymällä ns. Marssitien jatkeelta. Suositeltavaa kuitenkin on, ettei Marssitien jatkeelle osoitettaisi liittymiä, jotta liikenne ohitustiellä olisi sujuvaa. Vuorentaantien ja Hirvilammentien varressa oleva AP-varaus on pienialainen, eikä aiheuta merkittävää liikenteen lisääntymistä, sillä alueella on jo asutusta. Alue on tarkoitettu

9 9 asemakaavoitettavaksi, joten katuyhteydet voidaan suunnitella yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Siihen asti nykyisille rakennuspaikoille voidaan liikennöidä nykyisestä liittymästä. Yhdyskuntarakenteen laajentaminen Luolajan lounaiskulmaukseen tukeutuu pelkästään yksityisautoiluun Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntaa kuvaavista nuolimerkinnöistä on luovuttu osayleiskaavaehdotusta laadittaessa, koska asumiseen tarkoitetut aluevaraukset riittävät kattamaan pitkän aikavälin laajenemistarpeet vuosikymmeniksi eteenpäin. Luolajan pientaloalueen (AP, Peltolan kohdalla Vällänmäen pohjoispuolella) varausta on pienennetty ja se on vaiheistettu myöhemmin toteutettavaksi reservialueeksi. Luolajantien liittymä valtatielle 10 tulisi poistaa tai parantaa merkittävästi, koska se on vaarallinen Luolajantien liittymä vt 10:lle on jätetty nykyiselle paikalleen osayleiskaavaehdotuksessa. Tietä käyttää myös Renkoon menevä joukkoliikenne. Koska osayleiskaavaehdotusta laadittaessa on todettu, etteivät tulevaisuuden liikennemäärät edellytä uutta yhteyttä välillä Hirsimäentie Luolaja valtatie 10, ei myöskään uutta liittymäkohtaa vt 10:lle ole tarpeen osoittaa. Nykyistä liittymää voidaan parantaa tai jopa hieman siirtää yleiskaavamerkintöjen puitteissa. 2. Museovirasto / Helena Taskinen ja Kaija Kiiveri-Hakkarainen MV/255/ /2014 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ, HISTORIALLISET TIET JA VAT TAVOITTEET Kaava-aluetta halkaisevat historialliset Hämeen Härkätie ja Luolajantie. Näistä Hämeen Härkätie on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja siihen kohdistuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kulttuuriympäristöä koskevien alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien alueiden ja kohteiden osalta on kysymys erityistavoitteista, jotka koskevat myös yleis- ja asemakaavoitusta. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Kaikilla kaavatasoilla on tärkeää huolehtia siitä, että ratkaisut eivät ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteiden ja erityispiirteiden kanssa. Kaavaluonnoksessa on Hämeen Härkätien varteen merkitty suuria AT alueita. Alueelle suuntautuvat myös yhdyskunnan laajentumissuunta -merkinnät. Näiltä osin AT merkinnät tulee pääosin kohdistaa vain nykyisille kyläalueille ja kaavamääräyksestä poistaa lause alue on tarvittaessa tiivistettävissä kylämäistä tehokkaampaan asumiseen. Myöskään Härkätien varren mittava AP- alue ei voi sijoittautua suunnitellusti, se muuttaa lopullisesti toisen puolen AT -merkintöjen kanssa kyseisiltä osin Härkätien maiseman. Kevyen liikenteen yhteystarve Vuorentaan alueelta Tiirinkoskelle on hyvin kyseenalainen, kuten myös uusi tieliittymä Härkätielle.

10 10 Luolajantien varren AT -alueen sijoittumista kiinni tien varteen ja levittäytymistä pelloille tulee myös harkita uudelleen ja vähintään rajattava se pois peltomaisemasta. Myös Luolajantien varren AP -alueet on syytä tien varren osalta rajoittaa jo rakentuneisiin osiin. Kaikkiaan kaavamerkintöjä suhteessa Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön on tarkasteltava uudelleen ja varmistettava, ettei alueen ominaisluonne muutu ja maisema-arvot tuhoudu liian tehokkaan kaavoituksen myötä. MUINAISJÄÄNNÖKSET JA ARKEOLOGINEN KULTTUURIPERINTÖ Kaava-alueella tehtiin jo osayleiskaavoituksen ensi vaiheessa arkeologinen inventointi (2006), eikä sitä ole tarpeen täydentää, vaikka alue onkin aikaisempaa laajempi. Kaavasta puuttuu Hämeenlinnan ja Hattulan välinen rajamerkki, Vartiovuori ( , tunnus muinaisjäännösrekisterissä). Tämä Kirstulan ja Nummin kylien välinen rajapaikka mainitaan kirjallisissa lähteissä jo vuonna Rajamerkki lienee tuota ajankohtaa vanhempi, ja koko mäkeä juurelta huipulle on pidettävä rajapaikkana, vaikka varsinainen rajakivi onkin mäen päällä. Puuttuvaa rajapaikkaa lukuun ottamatta muut alueella sijaitsevat muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kohdemerkinnällä (aluerajaus näkyy ympäröivänä viivana) kaavakartalle, mutta niistä yksikään ei ole täysin oikealla paikalla. On syytä tarkistaa, mistä virhe johtuu ja tarvittaessa ladata paikkatiedot uudestaan Museoviraston kulttuuriympäristön tietojärjestelmän kautta osoitteessa en_lataaminen. Muinaismuistokohde -kohdemerkintä ja sen määräys ovat oikeat, mutta merkinnällä osoitettujen muinaisjäännösten luettelosta puuttuu Vuorentaka ( , historiallisen ajan kylänpaikan jäljellä oleva osa) ja jo edellä mainittu Vartiovuori ( ). Sama koskee kaavaselostuksen luetteloa (sivu 21), jossa kolmea kiinteää muinaisjäännöstä (Leteenmäki, Huhtamäki 2, Huhtamäki 4) nimitetään virheellisesti tentatiivikohteiksi (inventointikertomuksessa käytetty kyseenalainen termi). Lopullisessa kaavaselostuksessa ei tarvitse mainita Huhtamäki 3 -nimistä kohdetta, koska se ei ole kiinteä muinaisjäännös, vaan verraten nuori kellarikuoppa. Kaavanlaatijan vastine: Hämeen Härkätien varren laajat AT-alueet ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta -nuolet Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntanuolet on jätetty pois osayleiskaavaehdotuksesta koskien Tiirinkoskea, Mäyrän aluetta ja Luolajaa. Myös kyläalueiden AT-aluevarauksia on tarkistettu siten, että aluerajaus myötäilee luonnosvaihetta tiukemmin nykyistä asutusta. Osa AT-alueista on myös Puolustusvoimien ampumamelusta johtuen osoitettu AO-alueiksi, jotka merkinnät koskevat vain olemassa olevaa asutusta. Härkätien varren AP-alue ei voi sijoittua suunnitellusti Tertin asuntoalueen rajauksia on tarkistettu. Härkätien varteen on jätetty vyöhyke maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jonka tarkempi rajaus osoitetaan asemakaavassa. Uudet asuntoalueet jäävät n. 50 metriä leveän metsäisen vyöhykkeen taakse. Vyöhykkeen leveys tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä ja se voi paikoin olla leveämpikin. Uusi kevyen liikenteen yhteystarve ja tieliittymä Härkätielle on kyseenalainen Liittymä Härkätielle nähdään välttämättömänä. Liittymää on suunniteltu paikkaan, jossa näkyvyys on molempiin suuntiin hyvä. Liittymän myötä muodostuu vaihtoehtoisia reittejä, jolloin ajoneuvoliikenne jakautuu tasaisemmin Härkätien ja Ahvenistontien välillä, eikä kaikki

11 11 liikenne suuntaudu ongelmalliselle Ahvenistontielle. Liittymä Härkätielle parantaa myös joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia jo alkuvaiheessa, kun kokoojakatuyhteyttä Tertistä Marssitien suuntaan ei vielä ole. Tertin alueiden toteutus alkaa kaupungin omistuksessa olevilta alueilta lännestä. Myös kevyen liikenteen reitti tarvitaan Härkätien varteen. Härkätien kevyen liikenteen väylä palvelee paremmin Tiiriön suuntaan kulkevia sekä pyörämatkailua. Monipuoliset jalankulun ja pyöräilyn reitistöt vähentävät tarvetta autolla liikkumiseen. Härkätien kulttuuriarvoista ja liikennemäärän lisääntymisen myötä tehtävistä toimista järjestettiin erillinen palaveri museoviraston ja ELY-keskuksen kanssa. Palaverissa tarkasteltiin mm. kevyen liikenteen väylän sijaintia ja korkotasoa siten, että se sopeutuisi maisemaan mahdollisimman hyvin, sekä keskusteltiin uusista Härkätien liittymistä ja niiden kanavointitarpeista. Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa Marssitien jatkeen tieliikenteen yhteystarve -merkintä on siirretty pellolla hieman pohjoisemmaksi. ELY-keskus on suunnitellut Marssitien nykyiseen liittymään perusparannusta ja saarekkeita, eikä siitä saada nelihaaraliittymää säilyttämällä rakennussuojelukohde liittymää vastapäätä. Marssitien jatkeen tieliikenteen yhteystarve rajaa peltoalueesta pienen alueen, joka osoitetaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Tie joudutaan jonkin verran nostamaan pellon tasosta ylöspäin, joten selänteen reunaan sijoittuva, pienialainen asuntoalue sitoisi tielinjan maisemaan. Tielinja ja asuntoalue tulevat muodostamaan uuden reunan maisemalle. Peltoalueen suuntaan on mahdollista istuttaa esim. puurivi tietä rajaamaan. Tieliikenteen yhteystarpeen sijainti ja linjaus tarkentuvat asemakaavoituksella, jolloin myös asuntoalueen laajuus tarkentuu. Asemakaavan yhteydessä laaditaan myös tarvittaessa meluselvitys, kun liikennemäärät ovat siinä vaiheessa tarkemmin arvioitavissa. Luolajan AT-alueen sijoittumista kiinni tien varteen ja levittäytymistä pelloille on harkittava uudelleen > pois peltomaisemasta Luolajan (Vällänmäen) AT-aluetta on supistettu. Rajaus ulottuu Luolajantien varteen nykyisten asuinrakennusten mukaisesti. Alueen suunnittelua ohjataan suunnittelutarveratkaisuin, eikä alueelle ole siten odotettavissa tiivistä kylärakennetta. Maisema-arvot on mahdollista huomioida suunnittelutarveharkinnan yhteydessä. Luolajantien varren AP-alueet syytä rajoittaa jo rakentuneisiin osiin Luolajantien varressa on vielä laaja rakentamaton selännealue, joka osoitetaan osayleiskaavassa AP-alueeksi. Tämä uusi AP-alueen sijainti nähdään yhdyskuntarakenteen laajenemisen kannalta järkevänä. Alue liittyy Luolajan kylään ja Luolajan koulu on lähellä. Luolajantien toiselle puolen tälle kohtaa on asemakaavoitettu asuntoalue vuonna APaluevarauksen kohdalla on nuorta, tiheää taimikkoa ja maisema todennäköisesti siistiytyy asemakaavoituksen myötä. Asemakaavoituksen yhteydessä voidaan myös suunnitella, miten tällä kohtaa rakentaminen, alueelle liittyminen ja tien varren puusto sovitetaan historiallisen tielinjaukseen. Osayleiskaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan ohjeellinen tielinjaus kohtaan, jossa liittyminen Luolajantielle olisi liikenteellisesti mahdollista. Alueella on jonkin verran luontoarvoja, mikä vähentää rakentamiseen hyödynnettävissä olevaa pinta-alaa. Asemakaavoituksessa tulee huomioida osayleiskaavassa osoitetut luontoarvot ja viheryhteystarpeet. Muinaisjäännösten määrä ja sijainti tarkistettava Muinaisjäännösten sijainnit on tarkistettu. Hämeenlinnan ja Hattulan rajalle sijoittuva Vartiovuoren muinaismuistokohde on lisätty kaavaehdotuskarttaan. Luolajan Huhtamäen kohteiden lajit on tarkistettu, Huhtamäki 3 on poistettu kaavakartalta (ei ole varsinainen

12 12 muinaisjäännös). Kaavamääräyksen selitettä on täydennetty Vuorentaan kylätontin ja Vartiovuoren osalta. 3. Hämeen liitto / Maakuntahallitus , 128 valmistelija Heikki Pusa HL/153/ /2014 Ympäristöministeriön vahvistamassa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa ajantasaistettiin Hämeenlinnan kantakaupungin länsiosan suunniteltu maankäyttö. Samalla merkintätapaa yleispiirteistettiin maakuntakaavan yleispiirteisen luonteen mukaisesti. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa rakennettavia uusia tai rakennetta tiivistäviä asuntovaltaisia alueita (Ar) osoitettiin Luolajaan, Kolkanmäen ja Loimalahden alueille sekä osayleiskaavan luoteisosaan sijoittuville Tertin ja Tiirinkosken alueelle. Osayleiskaava on ratkaisuiltaan Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan mukainen tarkentaen ja täsmentäen sitä kaavahierarkian mukaisesti. Alueelle tärkeät viheryhteydet sisältyvät sekä kokonaismaakuntakaavaan (vahvistettu 2006) että ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan. Osayleiskaavassa ne on osoitettu maakuntakaavan rakennetta noudattaen. Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu osa Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Hämeen Härkätie on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä historiallinen tielinjaus ja arvokas maisemanähtävyys. Maisemanähtävyydet ovat ainutkertaisen hienoja ja kulttuurihistoriallisesti edustavia ja hyvin tunnettuja koko maassa. Maisemakuva on säilynyt metsäisenä ja yhtenäisenä. Linjauksen varrella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Eniten erilaisia maisema-arvoja on osayleiskaavan alueelle sijoittuvalla Vuorentaan peltoaukealla. Laajat näkymäalueet ovat tärkeitä, joten maisema on perusteltua säilyttää avoimena, kuten osayleiskaavassa on lähtökohtana. Pääosa Sampo-Alajärven osayleiskaava-alueesta ja osayleiskaavan mahdollistamasta uudisrakentamisesta sijoittuu Lehijärveen laskevan Leteenojan ja Myllyojan valuma-alueelle. Kaava-alueen läpi kulkee Leteenoja, joka muuttuu keskivaiheilla Kivisenojaksi ja laskee Myllyojana Lehijärveen. Kuten hulevesiselvityksestä ja kaava-asiakirjoista käy ilmi alueella muodostuvilla ja pois johdettavilla hulevesillä on vaikutuksensa alapuoliseen Hattulan puolella sijaitsevaan Lehijärveen. Hulevesien hallinta on kuntien rajat ylittävä kysymys ja siksi on tärkeätä, että Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki myös yhteisesti arvioivat ja sopivat niistä toimenpiteistä, joita tarvitaan hulevesien hallinnassa suunnittelualueella ja sen valuma-alueella. Osayleiskaava-alueen liikenteellisten vaikutusten arviointia ja verkollisia ratkaisuja on tarpeen vielä arvioida ja täsmentää. Hämeenlinnaan on valmistunut liikenneverkkoselvitys, Sito Selvityksessä esitettiin suunnittelualuetta koskevana muun muassa ns. läntinen kehäkatuyhteys. Sen roolia, sijoittumista tai tarvetta ei osayleiskaavassa nyt käsitellä. Hämeen liitto on yhdessä Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan sekä Ely-keskusten kanssa käynnistämässä seudullisen liikennemallin laatimista. Sen pohjalta on todennäköisesti mahdollista käsitellä nyt osayleiskaavassa tehtyä tarkemmin Sampo-Alajärven alueen liikenteen johtamista tulevaisuudessa. Tärkeätä on kuitenkin, että osayleiskaava mahdollistaa maankäytöllisesti tulevaisuudessa tarvittavat väyläratkaisut. Autoliikenne keskustan suuntaan tapahtuu nykytilanteessa lähinnä joko Ahvenistontietä pitkin tai Vuorentaan kautta. Ne ovat jo nyt tiettyinä aikoina korkeasti kuormittuneita.

13 13 Kaavaselostuksessa on joitakin epätarkkoja kuvauksia koskien vahvistettua 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti Kirstulan erikoistavarakaupan suuryksikön tai paljon tilaa vaativan kaupan alueen, mutta jätti vahvistamatta erikoistavarakaupan osuutta koskevan kerrosalarajoituksen. Alueen päämaankäyttö tulee vahvistetun vaihemaakuntakaavan mukaan osoittaa autokaupan tai muiden vastaavien suuryksiköiden tarpeisiin. Osayleiskaavaselostuksen 1. vaihemaakuntakaavaa koskevassa kohdassa mainitaan vielä Seutukeskuksen palveluvyöhyke. Maininta on syytä poistaa koska ympäristöministeriö ei vahvistanut kyseistä merkintää. Hämeen liitto pitää hyvänä, että Hämeenlinnan kantakaupungin länsiosien maankäyttöä tarkastellaan laajana kokonaisuutena. Samalla on syytä todeta, että Hämeenlinnan kaupunkiseudulla kuntien maankäyttöä on tarpeellista tarkastella myös laajempana, kuntien rajat ylittävänä kokonaisuutena yleiskaavatasoisesti ottaen huomioon maankäytön, liikenteen ja palveluiden tarpeet. Hämeen liitto puoltaa, huomioon ottaen edellä kuvatut näkökohdat, osayleiskaavaehdotuksen laatimista nyt lausunnolla olevan kaavaluonnoksen pohjalta. Kaavanlaatijan vastine: Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin on yhteisesti arvioitava ja sovittava niistä toimenpiteistä, joita tarvitaan hulevesien hallinnassa suunnittelualueella ja sen valumaalueella Osayleiskaava-alueen hulevesiolosuhteista on laadittu selvitys, jossa on esitetty toimet hulevesien hallitsemiseksi. Maankäytön muutosten haitallisia vaikutuksia valuma-alueella pyritään estämään sekä myös parantamaan nykytilanteen olosuhteita. Selvityksessä esitetään sekä kiinteistökohtaisia että keskitettyjä alueellisia hallintarakenteita. Tulokset on huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa ja niitä tarkennetaan asemakaavaa tehtäessä. Myös osayleiskaavan hulevesien hallintaa koskevaa yleismääräystä on tarkistettu. Hulevesiselvityksen valmistuttua järjestettiin siitä esittely- ja keskustelutilaisuus, johon osallistui Hämeen ELY-keskus, Vanajavesikeskus, Lehijärven Suojeluyhdistys, Hattulan kunta ja lisäksi paikalla oli maanomistajia. Hattulan kunnalta pyydetään vielä osayleiskaavaehdotuksesta lausunto. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset hulevesien osalta mahdollistavat kuntien hulevesimaksujen perimisen. Mikäli tämä saadaan toteutettua käytäntöön, se helpottaa keskitettyjen ratkaisujen rakentamista sekä syntyneen hallintavelan hoitamista. Liikenteellisten vaikutusten arviointia ja verkollisia ratkaisuja on tarpeen arvioida ja täsmentää Siton vuonna 2013 laatiman liikenneverkkoselvityksen päivitys valmistui syyskuussa 2014 ja sitä on edelleen täydennetty vuoden 2015 aikana. Päivityksen pohjalta on osayleiskaavaehdotukseen osoitettu osayleiskaava-alueen liikenneverkon ratkaisut ja pystytty arvioimaan niiden vaikutuksia. Liikenteellisten vaikutusten arviointia on täsmennetty kaavaselostukseen. Läntisen kehätien rooli, sijoittuminen ja tarve, liikenneverkko keskustan suuntaan kuormittunut

14 14 Osayleiskaavaluonnoksessa oli merkitty tieliikenteen yhteystarve välillä Hirsimäentie Ratasniityn teollisuusalue. Tien linjaukseen ja toteuttamiseen liittyi luonnosvaiheessa huomattavaa epävarmuutta, mutta se kuitenkin haluttiin osoittaa luonnokseen, koska se on osallisten kannalta helpompi poistaa kuin lisätä ehdotusvaiheessa. Laadittujen liikenneselvitysten mukaan ennustettu liikennemäärien kasvu ei vaadi uutta katuyhteyttä välille Loimalahdentie - Ratasniitty. Yleiskaavaehdotuksessa yhteystarve merkintä on tältä kohtaa jätetty pois. Luolajan suunnalle osoitettujen uusien asuntoalueiden liittäminen nykyiseen katuverkkoon voidaan hoitaa muuta kautta. Osayleiskaavassa osoitetut rakentamiseen tarkoitetut aluevaraukset eivät kuitenkaan estä tieyhteyden toteuttamista myöhemmin, mikäli liikennemäärät sitä edellyttävät. Tällöin se kuitenkin vaatii osayleiskaavan muuttamisen. Välille Loimalahdentie Hirsimäentie on osoitettu uusi tielinja, koska Nummen koulun alueelle on suunnitteilla suuri palvelukeskittymä. Osayleiskaavaehdotuksessa keskustaan suuntautuvaa liikennettä pyritään jakamaan Härkätielle ja Rengontielle kuormittuneen Ahvenistontien lisäksi. Liikenneverkon kehittämiseksi osoitetaan uusi liittymä Tertistä Härkätielle sekä Härkätien ja maantie 130 välinen katuyhteys (ns. Marssitien jatke). Myös nykyisiä liittymiä ja katuja pitää perusparantaa Ahvenistolla ja Poltinaholla. Vaihemaakuntakaavan 1 epätarkkoja kuvauksia selostuksessa (Kirstula, Seutukeskuksen palveluvyöhyke) 1. vaihemaakuntakaavaa koskevia epätarkkoja kuvauksia selostuksessa täsmennetään. Kaupunkiseudulla kuntien maankäyttöä on tarpeellista tarkastella myös laajempana, kuntien rajat ylittävänä kokonaisuutena yleiskaavatasoisesti ottaen huomioon maankäytön, liikenteen ja palveluiden tarpeet Laadittavana on ollut ja on erilaisia selvityksiä liittyen kaupungin yleiskaavoitukseen. Näistä on saatu tukea myös Sampo Alajärven osayleiskaavaan. Seudullisia tarkasteluja ovat: Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan alueellinen rakennemalli 2040, HHT-vyöhyke; Hämeenlinnan seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma / alueellinen rakennemalli 2040, osa 2 ja käynnistymässä oleva SYKEn hanke: Arvio kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä (Urban Zone III). Erityisesti alueellisissa rakennemalleissa käsitellään maankäyttöä asumisen, työpaikkojen ja liikenteen kannalta. Seudullisten tarkastelujen tulokset pystytään hyödyntämään kokonaisuudessaan Hämeenlinnan kantakaupungin yleiskaavassa, joka on tullut vireille Elenia Lämpö Oy / Mikko-Matti Kojonsaari Sampo-Alajärven osayleiskaavan luonnoksesta lausuntomme on: - kaavamuutokseen ei ole huomautettavaa - kaukolämpö- ja maakaasuverkkojen rakentaminen uusille asuinalueille on epätodennäköistä alueiden pientalovaltaisuudesta johtuen. Maankäytössä on kuitenkin hyvä varautua kaukolämpöverkon rakentamiseen Pollentien eteläpuolen A-merkinnällä olevalle alueelle. - Osalla jo rakennetusta alueista on kaukolämpö- ja maakaasuverkot. - Kiinteistöjen liittäminen kaukolämmön ja maakaasun jakeluun on mahdollista alueilla, joissa verkostot ovat lähettyvillä. - Kaavasuunnittelijalle toimitetaan digitaalisessa muodossa verkkokartat maakaasu- ja kaukolämpöverkoista. Liite 1. Liite 1: Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpöverkoston johtokarttaote (dwg)

15 15 Kaavanlaatijan vastine: Pollentien eteläpuolisen alueen asemakaavoituksessa huomioidaan mahdollisuus kaukolämpöverkon rakentamiseen. Kaavaselostukseen lisätään kuva Elenian kaukolämpö- ja maakaasuverkostosta. 5. Gasum Oy / Taneli Ojanen LAK TMO Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksikkö pyytää lausuntoa Sampo- Alajärven osayleiskaavaluonnoksesta (työnumero 2512). Kaava-alueella on Gasumin maakaasuputkistoa DN500 ja DN150 sekä paineenvähennys- ja venttiiliasemia. Kaavaalueella on myös maakaasun jakeluputkistoa. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Suojaetäisyyksiä määritettäessä ulkopuoliset rakennukset jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset, kokoontumishuoneistot ja asuinhuoneistot (kerrostalo) sekä räjähteitä tai vaarallisia kemikaaleja käsittelevät laitokset. Ryhmään B kuuluvat asuinhuoneistot (omakotitalo, rivitalo), työpaikkahuoneistot ja muut rakennukset, missä ihmisiä säännöllisesti oleskelee sekä eräät erityiskohteet. Maakaasuputken DN500 suojaetäisyysvaatimus asetuksessa tarkoitettuihin kohteisiin on 16 metriä (ryhmä A) tai 8 metriä (ryhmä B). Maakaasuputken DN150 suojaetäisyysvaatimus on vastaavasti 10 tai 5 metriä. Paineenvähennysaseman ja venttiiliaseman suojaetäisyysvaatimus on 50 metriä (ryhmä A) tai 25 metriä (ryhmä B). Suojaetäisyysvaatimus moottori-, moottoriliikenne-, valta- ja kantatiehen, rautatiehen on 25 metriä. Suojaetäisyys mitataan paineenvähennysasemalla suojarakennuksesta ja venttiili- ja kaavinasemalla uloimmasta venttiilistä tai kaavinloukusta. Alueella harjoitettava toiminta ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa maakaasuputkistoille. Maakaasuputkilinjalla on säilytettävä näköyhteys merkintäpylväältä toiselle. Gasum Oy:llä säilyy oikeus maakaasuputken käytön edellyttämien huolto-, kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden tekemiseen. Osayleiskaavan selostuksessa on virheellisesti mainittu Tertin alueelle sijoittuva paineenkorotusasema, alueella on venttiiliasema. Verkostoja kuvaavat merkinnät puuttuvat kaavaluonnoksesta. Osayleiskaavaselostuksen mukaan suunnittelualueelle sijoittuvat maakaasulinjat (runkolinja DN500 ja Luolajaan johtava haara DN150) huomioidaan osayleiskaavassa (ehdotusvaiheessa). Kaavamääräyksissä on merkintä Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputken läheisyydessä on rajoitettua. Maakaasun siirtojärjestelmään kuuluvat myös venttiili- ja paineenvähennysasemat, joten sana maakaasuputki on tarkoituksenmukaista korvata samalla maakaasuputkisto. Tarvittaessa yleiskaavamääräyksessä voidaan viitata myös ao. asetuskokoelman numeroon (551/2009).

16 16 Kaavamerkinnät pyydetään laatimaan siten, että maakaasun rinnakkaisputkelle on varaus ohjeellisena linjauksena tai yhteystarpeena. Maa- tai biokaasua on saatavissa käyttöön alueella. Kaavanlaatijan vastine: Kaavaselostusta täydennetään tiedoilla suojaetäisyyksistä ja virheellinen maininta paineenkorostusasemasta korjataan venttiiliasemaksi. Putkistot merkitään kaavakartalle ja kaavamääräykseen lisätään maininta rinnakkaisputken varauksesta. Yleismääräyksissä vaihdetaan lausunnossa ehdotetun mukaisesti sana maakaasuputki sanaan maakaasuputkisto. 6. Kanta-Hämeen pelastuslaitos / Petri Talikka Lausunto Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksikkö pyytää pelastusviranomaisen lausuntoa Sampo-Alajärvi osayleiskaavaluonnoksesta (pvm , työnumero 2512). Tutustuttuani suunnitelmiin totean pelastusviranomaisen lausuntona seuraavaa: - Yhdyskuntarakenteen laajentuessa kaavaluonnoksen mukaisesti tulee alueen riskiluokitus nousemaan (Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje, SM:n julkaisuja 21/2012). Mikäli kaavoitettavan alueen länsiosiin muodostuu jatkossa IIluokan riskialueita, ei pelastuslaitoksen toimintavalmius alueelle ole nykyisellä paloasema- ja tieverkostolla riittävä. - Muilta osin emme näe luonnoksessa huomautettavaa. Tämä lausunto perustuu Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelun laatimiin ja päivättyihin osayleiskaavaluonnokseen ja sen määräyksiin. Kaavanlaatijan vastine: II riskialueella onnettomuuksien todennäköisyys on pienempi kuin I riskialueella. Riskiluokka määräytyy asukasluvun tai kerrosalan perusteella tai tieliikenteen osalta onnettomuustodennäköisyyden perusteella. Ensimmäisellä riskialueella maankäyttö on tiiviimpää. I riskialueella onnettomuuksien todennäköisyys on suuri. I riskialueella on myös kerrostalo- ja rivitaloasutusta. Alueiden toteutus tapahtuu vaiheittain asemakaavoilla. Asemakaavoista pyydetään myös pelastuslaitoksen lausunnot, joten asemakaavoituksessa huomioidaan pelastustoiminnan vaatimukset. Tieverkostoa ei saada lisättyä keskustan suuntaan tai nykyisen paloaseman suuntaan Ahvenistonharjusta johtuen, mutta nykyisiä yhteyksiä on parannettava myös muun liikenteen toimivuuden ja sujuvuuden takia. 7. Hattulan kunta / Tekninen lautakunta , 40 valmistelija vs. kehittämisjohtaja Janne Teeriaho Sampo-Alajärven osayleiskaavan laadinnassa on tehty laajat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen, kaupunkikuvaan ja maisemaan,

17 17 luontoon, virkistykseen, sosiaalisiin vaikutuksiin sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Hulevedet: Pääosa Sampo-Alajärven osayleiskaava-alueesta ja sen mahdollistamasta uudisrakentamisesta sijoittuu Hattulan puolella Lehijärveen laskevan Leteenojan-Myllyojan valuma-alueelle. Reuna-alueiltaan osayleiskaava ulottuu myös Mervenselän, Alajärven ja Hämeenlinnan valuma-alueille. Pääosa hulevesikuormituksesta suuntautuu kaavaratkaisun perusteella Hattulan lehijärveen. Hämeenlinnan kantakaupungin läntisten, jo toteutuneiden Hämeenlinnan kantakapupungin läntisten, jo toteutuneiden asuinalueiden hulevedet kertyvät jo tällä hetkellä Leteenojan Myllyojan valuma-alueelta. Toteutuneiden alueiden hulevesiratkaisut ovat osoittautuneet käytännössä riittämättömiksi eikä voida olettaa, että valuma-alueelle toteutettava asuinalueiden pinta-alan kaksinkertaistava maankäyttöratkaisu vähentäisi suunnittelualueelta kertyvien hulevesien määrää. Osayleiskaavan hulevesiselvitysluonnoksen mukaan kaavan mukaisella maankäytön muutoksella on merkittävä vaikutus hulevesiolosuhteisiin ja muutos edellyttää kokonaisvaltaisia hulevesien hallinnan toimenpiteitä alueella ja alueelta purkavien virtausreittien kehittämistä. Hulevesiselvityksessä esitetty hulevesien hallinnan perusratkaisu on riittämätön. Selvitystä tulee laajentaa koskemaan myös vaikutuksia Hattulan puolen Myllyojaan ja edelleen Lehijärveen. Selvityksessä on maininta, että hulevesiä tulee hallita kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla, joka tuleekin olla alueen hulevesihallinnan lähtökohta. Kaavan yleismääräyksissä on mainittu: Myllyoja on tulvaherkkää aluetta. Asema-kaavoituksessa tulee tarvittaessa osoittaa alueellisille hulevesien hallintajärjestelmille soveltuvat sijoituspaikat ja mitoitus sekä ohjeistaa kortteli- ja/ tai tonttikohtaista hulevesien hallintaa. Yleismääräys tulee muuttaa muotoon: Myllyoja on tulvaherkkää aluetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa alueellisille hulevesien hallintajärjestelmille soveltuvat sijoituspaikat ja mitoitus sekä antaa määräykset kortteli- ja/ tai tonttikohtaisesta hulevesien hallinnasta. Lisäksi hulevesien alueellisille hallintajärjestelmille tulee osoittaa aluevaraukset Leteenojan Myllyojan varressa sekä siihen laskevissa pääuomissa jo osayleiskaavassa sekä vaatia asemakaavoitettaville alueille laadittavaksi kattavat hulevesisuunnitelmat. Liikenne: Osayleiskaavan liikenneratkaisu on ristiriidassa suunnittelualueelle laaditun liikenneverkkoselvityksen kanssa. Kaavaselostuksessa on mainittu, että liikenneselvitystä tarkennetaan kaavan ehdotusvaiheeseen mennessä. Tertin ja Tiirinkosken alueiden liikennemäärät on laaditussa liikenneverkkoselvityksessä esitetty johdettavaksi läntistä kehätietä pitkin uuden rakennettavan eritasoliittymän kautta valtatielle 3. Kaavaluonnoksessa Tertin ja Tiirinkosken liikenteen pääväylänä on Härkätie ja edelleen kantatien 130 kautta Tiiriön eritasoliittymä ja 7 tai kaupungin katuverkko. Lisääntyvän ajoneuvoliikenteen vaikutukset Härkätien ja kantatien 130 ajoneuvoliikenteen välityskykyyn tulee tutkia tarkentuvassa liikenneselvityksessä. Härkätie toimii Hattulan eteläosien asukkaiden ja liiketoiminnan yhteysväylänä valtatielle 3. Varautumista kevyen liikenteen väylän toteuttamiseen Härkätien varteen voidaan pitää hyvänä asiana. Raja-alueen maankäyttö Hattulan kunnalla ei ole osayleiskaavan suunnittelualueen raja-alueillaan suunnitteilla sellaisia maankäytön muutoksia, joilla olisi vaikutuksia esitettyyn Sampo Alajärven

18 18 osayleiskaavaan. Osayleiskaavan toteutuminen saattaa vaikeuttaa Hattulan kunnan maankäytön suunnittelua Armijärvi Lehijärvi alueella, mikäli edellä mainittuun hulevesiongelmaan ei löydy tehokasta ja kestävää ratkaisua. Päätösehdotus (vs.tj): Tekninen lautakunta päättää antaa Hattulan kunnan lausuntona Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnitteluyksikölle Sampo Alajärvi osayleiskaavaluonnoksesta va. kehittämisjohtajan edellä esitetyn lausunnon. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Kaavanlaatijan vastine: Hulevedet Kaava-aluetta koskeva hulevesiselvitys on valmistunut vuoden 2015 alussa. Osayleiskaavaehdotusta on tarkennettu hulevesien osalta selvityksen ja luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella. Hulevesiä koskevaa yleismääräystä on muutettu lausunnossa ehdotetun mukaisesti. Viivytysalueet on osoitettu ohjeellisina kaavakarttaan. Tarkoitus on hallita hulevedet Hämeenlinnan puolella, siten että uusista alueista ei synny ongelmia, ja jo syntynyttä hallintavelkaa myös vähennetään. Osayleiskaavan hulevesiolosuhteet ovat äärevöityneet ja hulevesistä on aiheutunut tulvatilanteita. Leteenojan valuma-alueella on hulevesien hallintaa kehitetty rakentamalla päävirtausuoman sekä laskuojien yhteyteen altaita ja kosteikoita. Nykyiset toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä ja tarkoitus on estää maankäytön muutosten haitallisia vaikutuksia sekä myös parantaa nykytilanteen olosuhteita. Kaavaehdotuksessa on kyläalueita pienennetty ja osa uusista asuntoalueista on osoitettu reservialueiksi sen jälkeen, kun hulevesiselvitys on laadittu. Hulevesien hallintarve on näiltä osin hulevesiselvityksessä arvioitua vähäisempi ja aikajana toteutumisen suhteen on pitempi. Hulevesisuunnittelussa ja osayleiskaavaan määräysten periaatteena on, että vedet hoidetaan syntypaikalla sekä kiinteistökohtaisin että alueellisin ratkaisuin. Yleismääräyksessä määrätään, että asemakaavoituksessa tulee osoittaa alueellisille hulevesien hallintajärjestelmille soveltuvat sijoituspaikat ja mitoitus sekä ohjeistaa korttelija/tai tonttikohtaista hulevesien hallintaa. Lisäksi kaavaselostukseen tulee hulevesiselvitykseen perustuen kiinteistökohtaisten hulevesien viivytysrakenteiden mitoitustilavuudesta suositus. Alueelliset ratkaisut ovat viivyttäviä ojia ja altaita sekä veden laatua parantavia kosteikkoja. Alueelliset hallintatoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vaiheittain ja etupainotteisesti, jolloin rakentamisen aikaiset ravinnekuormat saadaan hallintaan. Tämä edellyttää kaupungilta varautumista hulevesien hallinnasta aiheutuviin kustannuksiin. Hulevesien imeyttäminen ei ole maaperän vuoksi juurikaan mahdollista. Liikenne Sampo-Alajärven liikenneselvitystä on päivitetty luonnoksen nähtävilläolon jälkeen. Liikennemäärät ja matkatuotokset laskettiin uudelleen ehdotusvaiheen asuinalueiden mukaisesti ja kulkumuotojakaumaa tarkistettiin realistisemmaksi, yksityisautoilupainotteiseksi. Hämeen Härkätien liikenne painottuu Marssitien itäpuolelle.

19 19 Liikennemäärät nykyisin Härkätie Marssitie liittymän länsipuolella on 1270 ajon./ vrk ja itäpuolella (Vuorentaantiellä) 4400 ajon./vrk. Suunnittelualueen liikennemäärät kaikkien asuntoalueiden valmistuttua on arvioitu vuoteen 2030 mennessä ja erikseen 2030 jälkeen. Härkätien liikennemäärän on arvioitu kasvavan 3800 ajon./vrk ja Vuorentaantien liikennemäärä nousee 6900 ajon./vrk vuoteen 2030 mennessä. Vuorentaantie ei tule kestämään tulevia liikennemääriä, sillä tiellä koetaan jo nyt liikenneturvallisuusongelmia, koska siellä on paljon suoria tonttiliittymiä ja muutamia katuliittymiä ja maastomuodotkin ovat haastavat. Härkätie muutetaan kaduksi Tiirinkosken ja Marssitien välillä asemakaavoituksen edistyessä. Kulttuurihistoriallisen luonteen vuoksi sen välityskykyä ei pystytä parantamaan. Uuden Tertin asuinalueen liikennöintiä keskustan suuntaan pyritään ohjaamaan Härkätien lisäksi muitakin reittejä pitkin; uutta kokoojakatuyhteyttä Marssitielle sekä Loimalahden kautta keskustan suuntaan. Liikenneselvityksessä on arvioitu, että Härkätien tuleva liikennemäärä nousee merkittävästi. Varsinkin Ahveniston harjun ylittävä Vuorentaantien kohta tonttiliittymineen muodostuu pullonkaulaksi. Liikenteen sujuvoittamiseksi esitetään osayleiskaavassa Marssitien jatkeen toteuttamista mt 130:lle, Parolannummentien liittymään. Liikennemäärä maantie 130:llä oli vuonna ajon./vrk. Liikennemäärä kasvaa noin 500 ajoneuvolla vuoteen 2030 mennessä, mikäli sekä Marssitien jatke että Vuorentaantie ovat käytössä. On kuitenkin todennäköistä, että Vuorentaantien läpiajo joudutaan estämään liikenneturvallisuusongelmien takia, jolloin liikenne ohjataan Marssitien jatkeen kautta. Tällöin riskinä on, että liikenne suuntautuu yhä enemmän Ahvenistontielle, kun Härkätien kautta reitin pituus kasvaa huomattavasti nykyisestä. Osayleiskaavan uusilla asuinalueilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta maantien 130 välityskykyyn, toimivuuteen tai liikenneturvallisuuteen, vaan ongelmia ilmenee kaupungin sisäisessä katuverkossa. Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta se edellyttää suuria investointeja ja reiteistä tulee pidempiä nykytilanteeseen verrattuna, mikä voidaan kokea aluksi hankalana. 8. Puolustusvoimat / Eero Ruotsila Hämeenlinnan kaupungin lausuntopyyntö AK15670 Sampo-Alajärvi osayleiskaava PSPR:n lausunto MK26525, LSSLE:n lausunto MK15478, SAMPO-ALAJÄRVI OSAYLEISKAAVA, HÄMEENLINNA, LÄNSI-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN ESIKUNNAN LAUSUNTO KAAVALUONNOKSESTA 1 Yleistä Hämeenlinnan kaupunki pyytää lausuntoa Sampo-Alajärven osayleis-kaavasta mennessä. Osayleiskaavasuunnitelma sijoittuu Marssitien ja Aleksis Kiven kadun sekä Alajärven väliselle vyöhykkeelle. Luoteessa kaava-alue rajautuu Hattulan rajalle, pohjoisessa maantiehen 130 ja Härkätiehen sisältäen mm. Vuorentaan asutuksen, idässä Marssitiehen ja Aleksis Kiven katuun, etelässä valtatiehen 10 ja lounaassa Alajärven rannan läheisyyteen. 2 Huomioita Panssariprikaatin harjoitusalue (Pikku Parola - Parolankangas) rajautuu suunnittelualueen pohjoisosan maantiehen 130. Hämeenlinna-Hattulan varuskunnan (Parolannummen kasarmialue) maankäyttösuunnitelman maankäyttömerkinnät Pikku Parolassa Parolankankaalla sisältävät mm. harjoitus- ja koulutusalueen (H), pohjaveden suojelualueen

20 20 (s-2) sekä ET-1-merkinnän eli vedenottamon. Lisäksi Ilveskalliolla sijaitsee Millog Oy:n Ruttanmäen koeampumarata. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään maantiehen 130 rajautuen aluevarauksia kuten mm. AT (kyläalue), AP (pientalovaltainen asuntoalue), luo (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue), VU (urheilu- ja virkistyspalveluiden alue) sekä tieliikenteen yhteystarve maantie 130 ja 3052 risteyksen välittömään läheisyyteen. PSPR:n harjoitus- ja koulutusalueen sekä Ilveskallion koeampumaradan melualueiden riittävä huomioiminen kaavoituksessa turvaisi Panssariprikaatin toimintaedellytykset alueella ja koeampumaradan käyttömahdollisuuden tulevaisuudessa. 3 Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan (LSSLE) aikaisempi lausunto lähialueella Osayleiskaava-alueelle on pyydetty lausuntoa suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta Hämeenlinnan Tiirinkoskella sijaitsevasta metsäalasta (0,5ha). Alue oli Millog Oy:n Ruttaanmäen koeampumapaikan melualueen (liite) ulkopuolella, mutta Panssariprikaatin (PSPR) harjoitustoiminnasta aiheutuu ehdotetulle rakennuspaikalle melua, jota ei ollut mitattu. Etäisyys PSPR:n säännöllisesti käyttämästä Piritänaukeasta oli noin 770m. LSSLE vastusti lausunnossaan MK15478, omakotitalon rakentamista, koska Puolustusvoimien toiminnasta ehdotetulle rakennuspaikalle aiheutuvaa melua ei ollut vielä selvitetty. On todennäköistä, että melu lisääntyy nykyisestä, koska Puolustusvoimat saattaa tulevaisuudessa siirtää melua aiheuttavaa harjoitustoimintaa Ilveskallion alueelle. 4 Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan (LSSLE) lausunto Sampo-Alajärvi osayleiskaavaan Ruttanmäen koeampumapaikan melualueet eivät ulotu nyt kaavoituksen kohteena olevalle alueelle, mutta Puolustusvoimauudistuksen vuoksi Panssariprikaatin harjoitustoiminta on laajenemassa Ilveskallion eteläpuoliselle alueelle. Sen meluvaikutuksia ei vielä ole tiedossa, mutta tiedot ja siitä aiheutuvat melukartat on tarkoitus saada käyttöön mennessä. Tämän vuoksi LSSLE esittää, että mitään uusia asuntorakennuspaikkoja ei kaavoiteta eikä rakenneta ennen kuin melualueet ovat selvillä. Olemassa olevan asuinrakennuksen peruskorjaukseen voidaan suostua. 5 Jatkotyö LSSLE esittää, että jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen rakentamissuunnitelmien valmistumista ja rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta Koska kuntakaavoilla ja rakennusluvilla voidaan mahdollisesti ratkaista yksittäisten tuulivoimaloiden rakentamisia, LSSLE esittää, että mahdollisia yksittäisiä tuulivoimalahankkeita silmällä pitäen Hämeenlinnan kaupunki lisää rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihinkin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Puolustusvoimilta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus