ASEMAKAAVAN SELOSTUS Tataarien alue Asemakaavan muutos. Diaarinumero: 595/2000/612, 666/2009/612 Kaavatunnus:

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Tataarien alue Asemakaavan muutos Diaarinumero: 595/2000/612, 666/2009/612 Kaavatunnus: Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tarkistettu Kaupunginhallitus hyväksynyt / 2010 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt /

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JATUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Tataarien alue Diaarinumero: 595/2000/612, 666/2009/612 Kaavatunnus: Asemakaavan muutos koskee: 5. eli Kinnarin kaupunginosan kortteleita 527 ja 539, korttelin 528 tonttia 8 sekä leikkipuisto- ja katualueita. Asemakaavamuutoksella muodostuu: 5. eli Kinnarin kaupunginosan korttelit 527 ja 539, kortteli 528 tontti 8 sekä leikkipuisto- ja katualueita. Kaavanlaatija: Yhteyshenkilö: Järvenpään kaupunki, asemakaavoitus Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti riitta.vihanto@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kinnarin koulun ja pesäpallokentän eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä rautatieasemalta. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu alla olevalla opaskartalla. 2

3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Tataarien alue. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa korttelin 527 pohjoisosan toteuttaminen hieman nykykaavaa tehokkaammin sekä säilyttää alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat asuinrakennukset. Ajoyhteys korttelin 527 pohjoisosaan tapahtuu voimassa olevan kaavan mukaisesti alueen eteläosasta Tataarikujan kautta. Kadun pohjoisosaa ei ole rakennettu. Katulinjaa tarkennetaan tontin kohdalla siten, että tontilla oleva omakotitalo tulee kokonaan tontin puolelle. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JATUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 4 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat seuraavat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaikutukset 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 9 3

4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ) 2. Voimassa olevat asemakaavat 3. Poistuva asemakaava 4. Maanomistus 5. Kunnallistekniset verkostot 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. Kooste osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetuista mielipiteistä ja lausunnoista 8. Asemakaavakartta ja määräykset 9. Tontinkäyttösuunnitelma 10. Asemakaavan seurantalomake 11. Lyhennelmät ja vastineet kaavalausunnoista ja mielipiteistä (liitetään myöhemmin) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaupungin ja Suomen Islam-seurakunnan kesken on tehty puitesopimus kh Suomen Islam-seurakunnan alueelle on laadittu useampia maankäyttösuunnitelmia. (Arkkitehti Olli Kumpulainen v.2000, Arkval Arkkitehdit Oy v. 2010, Arkkitehtitoimisto Eeva Valla v. 2012). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kuulutus , tarkistettu Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30, Kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 xx.xx.- xx.xx.2012 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 2.2 Asemakaava Korttelin 527 pohjoisosassa olevan Suomen Islam-seurakunnan alueen, joka on vielä rakentamaton, rakennusoikeus nousee e = 0,3:sta e= 0,39:ään (470 k-m 2 ). Tataarikuja linjataan tontin kohdalla siten, että kadun varrella oleva omakotitalo tulee kokonaan tontin puolelle. Rakennuksen routaeristeet jäävät rasitteena katualueelle. Kinnarinpolku korttelin pohjoispuolella merkitään kokonaan kevyen liikenteen väyläksi. Ajoyhteys suunnittelualueelle alueelle tapahtuu etelästä Kiviojantieltä Tataarikujan tai Pykälistöntien kautta. Tontilla oleva vanha tataarien aikainen ns. Talusenin huvila ja kadun toisella puolella tontilla olevat kaksi terijokelaishuvilaa (Jouhikaisen ja Hjortin huvilat) osoitetaan kaavassa suojeltaviksi. Suomen Islam-seurakunnan pyynnöstä heidän alueella olevaa vanhaa Samaletdinin huvilarakennusta ei osoiteta suojeltavaksi. Tontin rakennusala on osoitettu kuitenkin niin väljäksi, että vanha rakennus voidaan haluttaessa säilyttää. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Suomen Islam-seurakunnan alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi sen jälkeen kun asemakaava on hyväksytty ja kiinteistötekniset toimenpiteet on tehty. Puistotie on korttelin 539 osuudella osoitettu yksinomaan kevyelle liikenteelle. 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Järvenpään yleiskaava 2020 Yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena kaupunginvaltuustossa ja siinä alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), jonka tehokkuudeksi suositellaan e = 0,25-0,4. Korttelissa 527 on kaksi vanhaa tataarien asuinrakennusta (Samaletdinin ja Talusenin huvilat), jotka on osoitettu suojeltaviksi. Alueen eteläosa on osoitettu maakunnalliseksi kulttuuriympäristöalueeksi (kh/m), jonka arvokkaat piirteet tulee säilyttää asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Suunnittelualuetta sivuaa länsipuolelta ulkoilureitti (liite1). Asemakaava Alueella on voimassa 1977 ja 1985 vahvistetut asemakaavat. Alue on asuinpientalojen (AP-5) ja omakotirakennusten ja rivitalojen sekä muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR 5 ). Tehokkuusluku vaihtelee e=0,3:sta - 0,4:ään, kerrosluku on II (liitteet 2 ja 3). Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Järvenpään kaupunginvaltuustossa Tonttijako- ja rekisteri Suurella osalla aluetta on tonttijako ja tontit ovat rekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan muuttamista varten Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on pääosin melko tasaista, maanpinnan korkeus vaihtelee välillä. Hieman korkeampi kohta löytyy korttelin 527 eteläosasta, jossa maanpinta on nousee tasolle +58. Tataarikujan pohjoispää ja Puistotie kortteliin 539 rajoittuvalta osalta ovat vielä rakentamatta. Kiviojantien parantaminen on suunnitteilla. Kinnarinpolku alueen pohjoispuolella on rakennettu Luonnonympäristö Alue on rehevää, piha-alueilla kasvaa puita ja pensaita. Kinnarinpolun ja Metsolantien kulmauksessa on suuri leikkipuisto Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakennettu lukuun ottamatta korttelin 527 pohjoisosassa olevia Suomen Islamseurakunnan omistamia tiloja ja Alueella on eri-ikäisiä ja kokoisia asuinrakennuksia sekä kolme rivitaloa. Yksi rivitaloista sijaitsee korttelin 527 pohjoisosassa Pykälistöntien varrella, Suomen Islam-seurakunnan alueen itäpuolella. Toinen on korttelin 527 eteläosassa Kiviojantien varrella ja kolmas, joka on vielä rakenteilla, sijaitsee korttelin 539 pohjoisosassa Kinnarinpolun varrella. Suunnittelualueella on neljä kulttuurihistoriallisesti arvokasta vanhaa asuinrakennusta. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Kinnarin koulukeskus ja pesäpallokenttä. Muilta osin alueen ympärillä on eri-ikäistä omakoti- ja rivitaloasutusta Maanomistus Suomen Islam-seurakunta omistaa korttelin 527 pohjoisosassa olevan suuren rakentamattoman alueen (tilat RN:o ja ). Maanomistus (liite 4). 5

6 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat seuraavat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava (2004, vahv ) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ), liite 1 Voimassa olevat asemakaavat, liite 2 Poistuva kaava, liite 3 Tontinkäyttösuunnitelma, liite 9 Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Pohjakartta 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen taustalla on tontin omistajien Marja ja Lasse Foudilan ja tilojen ja omistajan Suomen Islam-seurakunnan tekemät asemakaavan muutosanomukset. Tontin omistajat pyytävät, että asemakaavaa muutettaisiin siten, että Tataarikujaa ei käytettäisi kulkutienä etelän suunnasta nykyistä kolmea tonttiliittymää pidemmälle, ja että hakijan oma talo tulisi kokonaan tontille. Suomen Islam-seurakunta pyytää, että heidän alueensa tehokkuusluku nostettaisiin e = 0,3:sta e = 0,4:ään. Työ sisältyy vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite Osalliset Kaava-alueen maanomistajat naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat lähialueen asukkaat, Kinnarin asukasyhdistys viranomaiset (Uudenmaan ELY-keskus) kaupungin asiantuntijaviranomaiset muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (oas) valmistumisesta on ilmoitettu kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Vartissa, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja naapuritonttien omistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut koko suunnittelun ajan nähtävänä teknisessä palvelupisteessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kuusi mielipidettä ja kaksi lausuntoa. Saatu palaute kohdistuu Suomen Islam-seurakunnan alueelle. Kooste mielipiteistä ja lausunnoista, liite 7. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe 6

7 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä (MRL 62, MRA 30 ) välisenä aikana. Luonnoksesta on saatu 7 lausuntoa ja 8 mielipidettä. Lausunnot: Kaupunkitekniikka/Suunnittelupalvelut Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Fortum Power and Heat Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Järvenpään Vesi Uudenmaan ELY-keskus Maakuntamuseo Mielipiteet: Osmo Ojanen As Oy J:pään Pykälistöntie Sirpa ja Eero Joensuu Rauno Laine Lasse ja Marja Foudila Seppo ja Tiina Pihlainen Kiinteistö Oy Työmiehenkuja Suomen Islam-seurakunta Asemakaavan muutoksen ehdotusvaihe täydennetään myöhemmin 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta Suomen Islam-seurakunnan omistaman alueen tiivistämiseen sekä monipuolisen ja laadukkaan asumisen tuottamiseen. Kaavamuutoksella tarkennetaan katualueiden leveyksiä ja kaavamerkintöjä sekä suojellaan tontilla ja olevat kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa merkittäväksi osoitetut asuinrakennukset. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaikutukset Suomen Islam-seurakunnan alueen osalta kaavaehdotus pohjautuu Arkkitehtitoimisto Eeva Vallan laatimaan suunnitelmaan, jonka mukaan alueelle tulee yksi- ja kaksikerroksisia asuinrakennuksia (luhtitaloja). Autopaikat sijoitetaan keskitetysti tontin itäosaan ja ajoyhteys niille tapahtuu Tataarikujalta tontin keskiosasta. Tataarikujan rakentamisen myötä kadun varrella olevien jo rakennettujen tonttien liikennejärjestelyt muuttuvat kaavan mukaisiksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu asuinrakennusten korttelialueesta (A-4) ja asuinpientalokortteleista (AP-4), Kukkakummun leikkipuistosta (VK) ja katualueista. Alueen katuverkosto säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena. Korttelin 527 pohjoisosan, joka on vielä rakentamatta, rakennusoikeus nostetaan lähelle e=0,4. Tataarikujaa kavennetaan tontin osalta siten, että tontilla oleva asuinrakennus tulee tontin puolelle ja rakennuksen routaeristeet jäävät katualueen puolelle. Tataarikujalle ja Pykälistöntielle osoitetaan kääntöpaikat. Tontilla ja olevat vanhat asuinrakennukset suojellaan (sr-4). Suunnittelualueen rakennusalat tarkennetaan ja kaavamääräykset uudistetaan. 7

8 5.2 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 3,7 ha, josta asuinkorttelialuetta on noin 2 ha, puistoaluetta noin 1 ha ja loput vajaa hehtaari on katualueita. Alueella on asuinrakennusoikeutta yhteensä 7212 k-m 2. Rakennusoikeus nousee voimassa olevaan kaavaan nähden 484 k-m 2. Kaava-alueen kokonaistehokkuusluku on e a = 0,20. Asuinkortteleiden tehokkuusluku on e = 0, Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on pääosin jo rakennettu. Rakennusoikeuden nousu ja kerrostalomainen rakentaminen kasvattavat asukas- ja liikennemäärää alueella. Luonnonympäristöön asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Määräys koskee korttelin 527 pohjoisosaa, joka on vielä rakentamaton. Alueelle on tarkoitus rakentaa kaksikerroksisia asuinrakennuksia (ns. luhtitaloja). 8

9 suunni- Määräys koskee Metsolantien ja Kinnarinpolun kulmassa olevaa leikkipuistoa, josta tellaan tehtävän alueellinen leikkipaikka. Leikkipuisto on nimetty Kukkakummuk si. määrä- Määräys noudattaa sisällöltään alueella aiemmin olleita osittain jo vanhentuneita kaava yksiä. Merkinnällä halutaan varmistaa, että tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden toteuttamisessa huomioidaan tontilla olevat kaksi suojeltua asuinrakennusta. Merkintä on osoitettu alueen kolmelle vanhalle asuinrakennukselle; Talusenin, Hjortin ja Jouhakaisen huviloille. Rakennukset ovat kaupungin kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu merkittäviksi ja suojelunarvoisiksi. 5.5 Nimistö Leikkipuisto on nimetty Kukkakummuksi Kinnarin asukasyhdistyksen järjestämän kilpailun tuloksena. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alue on liitettävissä kunnallistekniikkaan. Tataarikuja on pohjoispäästä vielä rakentamatta. Asemakaavan toteuttamistoimiin voidaan ryhtyä heti, kun asemakaavan muutos on lainvoimainen ja kiinteistötekniset toimenpiteet suoritettu. Järvenpäässä Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti Riitta Vihanto Kaavasuunnittelija 9

10 Asemakaavan muutosalue Pientalovaltainen asuntoalue. Alue on asemakaavoitettu. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,25-0,4. Maakunnallinen kulttuuriympäristöalue, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä # Paikallinen kulttuuriympäristökohde. Kohde on suojeltu asemakaavalla / kohde on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. lp Kaupunginosaleikkipuisto AP kh/m

11 5/ / / Kaavan hakunumero ja vahvistumispäivä.

12 P L I E metriä

13 Suomen Islam-seurakunta Kaupungin omistuksessa olevat alueet Yksityisten omistuksessa olevat alueet

14 P L I metriä E

15 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. KORTTELIT 527 JA 539, OSA KORTTELIA 528 SEKÄ LEIKKIPUISTO JA KATUALUEITA (Tataarikuja) Asemakaavan muutos Dnro KANSLIA: 595/2000/612, KESKUSHAL 666/2009/612 Kaavatunnus: Asemakaavan muutos koskee 5.eli Kinnarin kaupunginosan kortteleita 527 ja 539 sekä korttelin 528 tonttia 8 ja kortteleihin liittyviä katualueita (Pykälistöntie, Tataarikuja, Kinnarinpolku). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa 1 ALOITE TAI HAKIJA Tontin omistajat Marja ja Lasse Foudila ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista siten, että Tataarikujaa ei etelän suunnasta käytettäisi kulkutienä olevaa kolmea tonttiliittymää pidemmälle ja että hakijan oma talo tulisi kokonaan tontille. Suomen Islam-seurakunta on anonut Kinnarinpolun varrella korttelissa 527 olevan alueen (tilat Rn:o 1:503 ja 1:621) rakennusoikeuden nostamista e=0,3:sta e=0.4:ään. Alueella sijaitsee Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa säilytettäväksi osoitettavia rakennuksia, joten kaupungin kannalta asemakaavan muutos on tarpeellinen. Kaavamuutos toteutetaan kaupungin toimesta. 2 SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue sijaitsee Kinnarin kaupunginosassa vajaan kilometrin päässä rautatieasemalta. Kaavamuutosalueen sijainti Järvenpään opaskartalla.

16 3 SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan muutoksen tavoitteena on uudistaa korttelien 527 ja 539 sekä asemakaava ja tutkia mahdollisuudet kortteleissa 527 ja 528 olevien kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden asuinrakennusten säilyttämiseen. Tataarikujaa kavennetaan tontin kohdalla siten, että kadun varrella oleva omakotitalo tulee kokonaan tontille. Rakennuksen routaeristykset jäävät rasitteena Tataarikujan katualueelle. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva Kinnarinpolku osoitetaan yksinomaan kevyelle liikenteelle siten, että ajoliikenne kortteleille 527 ja 539 tapahtuu Tataarikujan ja Pykälistöntien kautta. Kinnarinpolku on merkittävä poikittainen kevytliikenteen yhteys, jolla on merkitystä myös virkistysreitistön osana. Myös voimassa olevassa asemakaavassa varattu, pitkään kevytliikenne- ja viheryhteyteen liittyvä Puistotien osuus korttelin 539 kohdalla on tarkoitus toteuttaa pelkästään kevytväylänä siten, että tonteille ajo siirtyy Tataarikujan puolelle. Korttelin 527 pohjoisosaan Islamilaisen seurakunnan omistamalle rakentamattomalle alueelle lisätään alueen tehokkaan hyödyntämisen turvaamiseksi hieman rakennusoikeutta, mikä on kestävän kehityksen ja kaupunkirakenteen eheyttämisen kannalta perusteltua. Rakennusoikeuden nostaminen edellyttää kaupungin ja maanomistajan välistä puitesopimusta mahdollisen hyödyn jakamisesta sekä kaavan hyväksymisvaiheessa laadittavaa maankäyttösopimusta. Suojeltavaksi osoitettavien rakennuksien osalta kaupunki korvaa sopimuspohjaisesti vakiintuneen käytännön mukaisesti suojelusta aiheutuvat lisäkustannukset kertaluonteisesti noin 17% rakennusoikeuden lisäyksellä suojeltavan rakennuksen käyttämästä rakennusoikeudesta. Kaavan yhteydessä laaditaan Tataarikujan rakentamista koskevat suunnitelmat. 4 SOPIMUKSET Kaupungin ja Suomen Islam-seurakunnan kesken tehdään puite- ja maankäyttösopimukset. Sopimukset hyväksytetään kaupunginhallituksessa. Kaupunki tekee suojeltavia rakennuksia koskevat sopimukset maanomistajien kanssa ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä kaupunginvaltuustossa. Kaupungin ja tontinomistajien kanssa tehdään sopimus omakotitontin routaeristysrasitteista katualueella. 5 LÄHTÖTIEDOT 5.1 Maanomistus Suomen Islam-seurakunta omistaa korttelissa 527 olevat tilat RN:o 1:502 ja 1:621. Katualueet Tataarikujan loppuosaa lukuunottamatta ovat kaupungin omistuksessa. Muilta osin suunnittelualue on yksityisten omistuksissa. 5.2 Maakuntakaava 5.3 Yleiskaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi(ap), jonka tehokkuudeksi suositellaan e=0,25-0,4. Osa alueesta (rajattu pistekatkoviivalla) on osoitettu maakunnalliseksi kulttuuriympäristöalueeksi (kh/m), jonka arvokkaat piirteet tulee säilyttää asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Alueella olevat kaksi mustaa ympyrää ovat paikallisia ympäristökohteita, jotka on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Suunnittelualuetta sivuaa länsipuolelta ulkoilureitti. 2

17 Yleiskaavaan liittyvässä liikennesuunnitelmassa (2004) alueen pohjoisosaan Kinnarinpolun kohdalle on osoitettu viheryhteystarve osana merkittävää poikittaista kevyen liikenteen yhdysreittiä. Ote yleiskaavasta. Kaavamuutosalue merkitty sinisellä viivalla. 5.4 Asemakaava Korttelissa 527 ja 539 sekä niiden lähiympäristössä on voimassa vuonna 1985 vahvistettu asemakaava. Korttelissa 528 ja sen lähiympäristössä on voimassa vuonna 1977 vahvistettu asemakaava. Suunnittelualue on asuinpientalojen (AP-5) ja omakotirakennusten ja rivitalojen sekä muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR 5 ). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,3 tai 0,4. Suurin sallittu kerrosluku on II. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 5.5 Muut suunnitelmat Maankäyttöluonnos Suomen Islam-seurakunta on teettänyt omistamalleen alueelle vuonna 2000 arkkitehti Olli Kumpulaisella tontin käyttösuunnitelman, jossa alueelle on sijoitettu yksi- ja kaksikerroksisia rivitaloja e = 0,4 tehokkuudella. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv ) Korttelissa 527 on aiemmin ollut kolme tataarien asuinrakennusta. Yksi rakennuksista, tataarien vuokratalo (07.024) oli kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaa laadittaessa huonokuntoinen ja se on nyttemmin purettu. Korttelissa jäljellä olevat Samaletdinin huvila (07.025) ja Talusenin huvila (07.026) on osoitettu toimenpideluokkaan 2 (säilytetään kaavoituksella). Viereisessä korttelissa 528 olevat Hjortin huvila (07.044) ja Jouhikaisen huvila (07.043) on osoitettu toimenpideluokkaan 3, joka tarkoittaa, että asemakaavassa tulee huomioida, ettei rakennusten säilyminen vaarannu. 3

18 Tataarien vuokratalo Samaletdinin huvila Talusenin huvila Hjortin huvila Jouhikaisen huvila Suunnittelualue Suomen Islam-seurakunnan aluetta lukuun ottamatta on rakennettu. Korttelin 527 etelä- ja itäosassa on yksikerroksiset rivitalot ja korttelin 539 pohjoisosaan on rakenteilla yksikerroksinen rivitalo. Muut alueen rakennukset ovat omakotitaloja. Rakennukset ovat eriikäisiä ja erinäköisiä. Lähiympäristössä alueen etelä- ja länsipuolella on sekä rivi- että omakotitaloja. Alueen pohjoispuolella on Kinnarin koulukeskus ja pesäpallokenttä. Kortteli 528 rajautuu pohjois- itäpuolelta laajaan leikkikenttäalueeseen. Tataarikujasta on toteutettu vain kadun eteläpää Kiviojantiestä lähtien. Osalle korttelia 539 kuljetaan rakentamattoman Puistotien puolelta tilapäisjärjestelyin. 6 OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, Kinnarin asukasyhdistys Viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus) Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 7 LAATIMISVAIHEET 4

19 7.1 Tiedottaminen Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internetsivuilla sekä lähettämällä kirje kaavaalueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 7.2 Aloitusvaihe Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä, mutta siihen voi tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan Seutulantalon teknisessä palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. 7.3 Valmisteluvaihe Asemakaavan muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, 85, MRA 30 ja 42 ) Seutulantalon tekniseen palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internetsivuille. Kaavan muutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Kinnarin asukasyhdistys ry Ennakkolausunnot pyydetään seuraavilta virkamiestahoilta: Kaupunkiympäristö Ympäristötoimisto 5

20 Rakennusvalvonta Vesilaitos Pelastuslaitos Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Fortum sähkönsiirto Oy/ Etelä-Suomi Elisa Networks Oy 7.4 Ehdotusvaihe Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavojen muutosehdotus, jonka kaupunginhallitus hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi teknisen keskuksen ilmoitustaululle sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuille ja siitä tiedotetaan osallisille kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee ja hyväksyy kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunginhallitus sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunginhallitus esittää ehdotuksen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 7.5 Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 8 ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. 9 KÄSITTELYAIKATAULU Asemakaavan muutostyö on käynnistetty toukokuussa Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä (MRL 62 ) keväällä Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi syksyllä Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen vuoden 2012 lopulla. 6

21 10 YHTEYSTIEDOT Asemakaavan muutos laaditaan Järvenpään kaupungin kaavoituksessa ja mittauksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoite on muotoa: KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaavoitus ja mittaus Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Kaavasuunnittelija Riitta Vihanto KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Kaupunkiympäristö Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine Järvenpäässä tarkistettu Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti 7

22 OAS, Tataarit MIELIPITEET JA LAUSUNNOT As Oy Pykälistöntie 40 vastustaa rakennusoikeuden nostamista ja II-kerroksista rakentamista Kinnarinpolun varteen As Oy J:pään Pykälistöntie 33, Kinnarinpolku yksinomaan kevytliikenteelle. Pykälistöntielle ei lisää liikennettä Puistotiehen rajoittuvat tontit halukkaita lunastamaan osan Puistotietä liitettäväksi tontteihinsa Lassi ja Marja Foudila, vastustavat Tataarikujan rakentamista ja rakennusoikeuden nostamista Pönnelin,Taito ja Harri, Kiviojantie 7 tasavertaisuuden vuoksi tehokkuusluku tulisi nostaa 0,4:ään. Kiviojantielle väli Pykälistöntie-Puistotie pysäköintikielto Pönnelin Tuula Sauvakadulta, Tataarikujan loppuosaa ei tule rakentaa, Kiviojantie 7 tehokkuusluku tulisi nostaa 0,4:ään Pelastuslaitos, rakentamisalueiden määrittelyssä huomioitava lähelle rakentamista koskevat määräykset Fortum, ei huomautettavaa

23 1968 m leve kulkuoikeusrasite 55 5 antie lk : : Puistotie 3685 kt pp pp/t Työmiehenkuja 5 Koulukuja VP : ARK lumenkaatopaikka katsomo Kinnari pp hl :262 1: VU PUISTOTIE 41 Tataarikuja 5m lev. m r aikainen m lev. vesi-, sadevesikulkuyhteysrasite. pp 5 pp/t KINNARI II kt Pallokentänpolku 1: KINNARINPOLKU AP-4 II e =0.30 TATAARIKUJA 4 katsomo 19 1: Kinnarinpolku A Tataarikuja 54 I 17 3 p t : pp 55 YO lk AP-4 II e =0.30 KIVIOJANTIE 54.6 AP II Pykälistöntie ar Kiviojantie pp II e =0.40 II PYKÄLISTÖNTIE sr t AP t 376 lk kt sr /s ar M AP VK KUKKAKUMPU maam sr Y : METSOLANTIE mu kt lk 52.6 Metsolantie : Solmukuja : lk ja viem rijohtorasite Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen (1284/99) vaatimukset ja on ajan tasalla. Järvenpäässä Kaupungingeodeetti Jukka Laitila t mu maam pp pp/t /s-5 sr-4 p Rakennusala, jolle saa sijoittaa talous-, työ-, yms.-tiloja Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 10 m2 suuruisen puistomuuntamon Alueen maastonmuotoja voidaan muokata erillisen rakennussuunnitelman mukaisesti Katu Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu Uudisrakentaminen tulee sovittaa alueen vanhaan, säilytettävään rakennuskantaan Rakennusala, jolla olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa tehtävien korjaus-, muutos- tai laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy Pysäköimispaikka. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI A ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE. TATAARIEN ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS AP-4 VK Tontille saa rakentaa pienkerrostaloja ja rivitaloja sekä kytkettyjä ja erillisiä pientaloja. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus saa olla enintään 7,5 m. Tontille osoitetusta asuntoihin käytettävästä rakennusoikeudesta saa käyttää puolet alle 50 k-m2 yksiöihin ja kaksioihin. Toinen puoli rakennusoikeudesta tulee käyttää 3h ja sitä suurimpiin asuntoihin. Tontille on rakennettava vähintään 10 m2 korttelialueen yhtenäisesti suunniteltua leikkija oleskelualuetta asuntoa kohti. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huolto- ja paikoitusalueeksi on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontilla on säilytettävä tai sinne on istutettava vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m2 kohti. Tontille on varattava vähintään yksi autopaikka 80 k-m2 kohti tai vähintään 1,5 autopaikkaa asunto kohti ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta saa tontilla asuva käyttää 25 % liike-, myymälä-, työ-, yms- palvelutiloiksi, joissa harjoitettu toiminta ei aiheuta ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m2 kohti. Autopaikkoja on varattava vähintään yksi autopaikka 80 kerrosneliömetriä kohti tai vähintään 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti LEIKKIPUISTO. 5 KIN 528 TATAARIPO 2146 t 60 II e = m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen tontin raja Kaupunginosan numero Kaupunginosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Talousrakennuksen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan Rakennusala. 1 : 1000 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 5. eli Kinnarin kaupunginosan kortteleita 527, 539, korttelin 528 tonttia 8 sekä leikkipuistoa ja katualueita. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 5. eli Kinnarin kaupunginosan korttelit 527 ja 539, korttelin 528 tontti 8 sekä leikkipuisto ja katualueita. Kortteleille tulee laatia erillinen tonttijako. Käsittelyvaiheet: Nähtävänä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti Kaupunginhallitus Nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päiväys KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaupunkikehitys, asemakaavoitus Khdno 595/00,666/09 Tarkistettu Kaavatunnus Arkistonumero Suunnittelija Riitta Vihanto Piirtäjä Riitta Vihanto Tallennusnimi Tataarit Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Riitta Vihanto Kaavasuunnittelija Mittakaava 1:1000

24 Tontinkäyttösuunnitelmat (Suomen Islamseurakunta)

25

26

27

28 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 186 Järvenpää Täyttämispvm Kaavan nimi Tataarien alue Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,6917 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3, ,20 0, A yhteensä 2, , ,35-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,6 R yhteensä L yhteensä 0, ,8 0,0117 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

29 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3, ,20 0, A yhteensä 2, , ,35-0, A 0, , ,39 0, AP 1, , ,34-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,6 VK 0, ,0 R yhteensä L yhteensä 0, ,8 0,0117 Kadut 0, ,9 0,0625 Kev.liik.kadut 0, ,1-0,0508 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä