kaavahankkeista ja voivat vaikuttaa kunnan maankäytön suunnitteluun.

Transkriptio

1 Katsaus /AL SIIKALATVAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2009 Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnat lakkasivat ja muodostavat uuden Siikalatvan kunnan. Kunnan pinta-ala on noin 2170 km2 ja asukasluku noin asukasta. Kunta on pinta-alaltaan neljänneksi suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Haasteena uudella kunnalla on, että kunnassa ei ole mitään selkeää yhtä keskustaajamaa. Sen sijaan kunta muodostuu neljästä suunnilleen samansuuruisesta taajamasta, joiden etäisyydet toisistaan vaihtelevat km. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus kuntalaisille. Kaavoituskatsauksen avulla kuntalaiset saavat tietoa kunnan ajankohtaisista kaavahankkeista ja voivat vaikuttaa kunnan maankäytön suunnitteluun. Tässä katsauksessa esitellään uudessa Siikalatvan kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaava-asiat sekä niiden käsittelyvaiheet. Samalla selostetaan sellaiset asiat, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. KAAVOITUKSEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN ORGANISOINTI SIIKALATVAN KUNNASSA Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Siikalatvan kunnassa on suoraan kunnanhallituksen alaista toimintaa. Viranhaltijana kaavoitus- ja maankäyttöasiat kuuluvat kehitys- ja teknisenjohtajan toimialaan. Koska Siikalatvana kunnan väkiluku on yli 6000 asukasta, tulee kunnalla olla kaavoittaja (MRL 20 ). Kaavoittajaksi on kunnanhallitus nimennyt kehitys- ja teknisenjohtajan. Muita toimintaan vaikuttavia toimielimiä ovat mm. teknisistä palveluista vastaava tekninen lautakunta, kunnan elinkeinotoimesta vastaava elinvoimalautakunta sekä teknisen sektorin viranomaistehtävistä (rakennusvalvonta, maa-ainesasia) vastaava rakennus- ja ympäristölautakunta. 0. YLEISTÄ KAAVOITUKSESTA Kunnan maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja

2 2 kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaavat ja asemakaavat. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella ts. osayleiskaavana. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kylä- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Kestilän kirkko A. Salmela 2007

3 3 1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on hyväksytty valtioneuvoston päätöksellä lokakuussa 2000 ja ne tulivat voimaan Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla edistetään hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista. Tavoitteissa mainitaan mm. rakennetun ympäristön ajallisen kerroksellisuuden, omaleimaisuuden ja ihmisläheisyyden säilyttäminen, kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymisen turvaaminen. Rakennusperintöstrategia on kansallinen toimintaohjelma rakennusperinnön säilyttämiseksi. Strategian valmistelussa oli mukana keskeisten ministeriöiden, keskusvirastojen, aluehallinnon, kiinteistöalan ja kansalaistoiminnan asiantuntijoita. Valtioneuvosto hyväksyi strategian Rakennettuina kulttuuriympäristöinä ovat Siikalatvan kunnassa Rantsilan kirkonkylän raittinäkymä (Kirkonseutu) ja Lamujokivarsi Piippolan kirkonkylän kohdalla ja Museotie Piippolasta Saviselkään valtakunnallisesti merkittäviä kokonaisuuksia. Lisäksi muita valtakunnallisesti merkittäviä kohteita ovat Kestilän kirkon ympäristö sekä Pihkalanrannan kulttuurimaisema Siikajokivarressa. Pulkkilassa valtakunnallisesti merkittäviä kohteita ovat Pulkkilan kirkonseutu sekä Pulkkilan pappila. Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luettelo on tarkistusvaiheessa. Uuteen luetteloon on esitetty Rantsilasta Vareksen pihapiiriä ja Kärsämän kylää. ( Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen. Kärsämänkylää keväällä 2006 kuva Anneli Salmela 2. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Maakunnan tasolla maankäyttöä ohjaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä ja tullut lainvoimaiseksi KHO:n päätöksellä Maakuntakaavassa korostuvat aluevarausten ja kaavamerkintöjen rinnalla kaavamääräykset ja sanallisesti määritellyt kehittämisperiaatteet. (

4 4 Siikajokivarsi on osoitettu MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUEEKSI (mk): Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Ote maakuntakaavasta Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja jokimaisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaaajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia kuntakeskuksia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. Lisäksi Siikajokivartta koskee merkintä mk-4: Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.

5 5 Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kirkonkylät on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja Leskelä, Hyvölä, Mäläskä, Mankila, Savaloja, Kerälä, Pihkala ja Laakkola kyläalueiksi. Rantsila sisältyy sekä Oulun seudun (Mankila ja Kirkonkylä) että Oulun eteläisen kaupunkiverkon (Savaloja, Kirkonkylä ja Sipola) kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueeseen (kmk): Kestilä, Piippola ja Pulkkila sisältyy Oulun eteläisen kaupunkiverkon kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueeseen (kmk): Merkinnöillä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää aluetta, jolla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja laajojen maatalousalueiden säilyminen viljelykäytössä Kyläalueiden osalta Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi

6 6 Siikajokivarsi välillä Sipola-Mankila ja Kestilässä Kirkonkylä-Pihkala on merkinnällä: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Siikajokivarsi ja Neittävänjokivarsi Kestilässä ovat merkinnällä: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. (Sininen vaakaviivoitus vaaleansinisin rajauksin) Lamujokivarsi Piippolan ja Pulkkilan kirkonkylien kohdalla on merkinnällä: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Suunnittelumääräykset: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Museotie Piippolassa on osoitettu merkinnällä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti.

7 7 Maakuntakaavan liitteenä olevassa luettelossa on Piippolasta mainittu 30 kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta ja 10 kiinteää muinaisjäännöstä. Rantsilasta on mainittu 58 kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta ja n. 25 kiinteää muinaisjäännöstä. Kestilässä 30 kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta ja 24 kiinteää muinaisjäännöstä ja Pulkkilassa 36 kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta ja 16 kiinteää muinaisjäännöstä. Leskelässä oleva Keskipisteen alue on osoitettu virkistys- ja matkailukohteeksi samoin Rantsilan Kurunnevan alue sekä Pulkkilassa Uljuan/Haapavuoren alue ja Kestilässä Pihkalan alue. Mankilan pellot on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (lintualue). Natura 2000-verkostoon kuuluvia tai ehdotettuja alueita ovat Veneneva-Pelso, MatkusnevaUkonvaajanneva, Kuvaja-Rumala-Oudonrimmit, Rimpineva-Matilanneva, Piiparinpuron luonnonsuojelualue ja Hirvirimpi ja Heikkilän laitumet. Luonnonsuojelualueita ovat lisäksi Pellikaisenneva ja Iso Suksineva-Ahvenjärvenneva-Turvakonneva, jotka kuuluvat myös Natura 2000-verkostoon sekä Uljuan vanha metsä, Lähdekorven luonnonsuojelualue ja Hietalan vanhan metsän luonnonsuojelualue. Kortteisenjärvi on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena. Maakuntakaavaan on merkitty myös tärkeät pohjavesialueet joita on mm. Piippolassa Kortteiselta Paskokankaalle ja Kestilällä kirkonkylän kaakkoispuolelta Haarojalle ja edelleen Järvitalon järvelle ulottuva alue. Maakuntakaavaan ollaan parhaillaan tekemässä muutosta joka mahdollistaa ydinvoimalan rakentamisen Pyhäjoelle. 3. YLEISKAAVAT JA OSAYLEISKAAVAT 3.1 Voimassa olevat osayleiskaavat Siikalatvalla ei ole koko kunnan kattavaa yleiskaavaa, vaan eri kylille/kirkonkylille on laadittu osayleiskaavoja. Rantsilan kirkonkylän osayleiskaava on vuodelta Savalojan osayleiskaava on vuodelta 1987 ja Sipolan osayleiskaava vuodelta Kaksi jälkimmäistä eivät ole oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja. Piippolan keskustaajaman osayleiskaava on vuodelta Leskelän osayleiskaava on vuodelta Pulkkilan kk osayleiskaava on vuodelta Kestilän kir- konkylän osayleiskaava on 1990 luvulta. 3.2 Vireillä olevat / vireille tulevat osayleiskaavat Mankilan-Savalojan osayleiskaavatyö käynnistettiin yhteistyössä Siikajoen (Ruukin) kunnan kanssa v Kaavatyö alkoi vuoden 2004 keväällä. Tarkoituksena oli tutkia uudet mahdolliset rakentamispaikat ja varautua euron tontti -kampanjaan tulevaisuudessa sekä etsiä parhaat rakentamiseen soveltuvat paikat kyläalueilla. Kyseessä ei ole kuntien yhteinen yleiskaava, vaan molemmat kunnat tekevät samanaikaisesti kaavaa hyödyntäen yhteistyötä mm. reitistöjen ja vesi- ja viemärilinjausten osalta.

8 8 Koska Savalojalla oli myös tarvetta uusien asuinpaikkojen osoittamiseen ja kylällä oli käynnissä masu hanke, päätettiin myös Savaloja liittää osayleiskaava-alueeseen kesällä Hankkeen osana laati arkkitehtiylioppilas Kirsi Vainio Savalojalle yleispiirteisen maankäyttösuunnitelman. Suunnittelun aikana järjestettiin lukuisia asukastilaisuuksia ja -kyselyjä Savalojalla. Yleispiirteinen maankäytön suunnitelma Rantsilan Savalojalle Kirsi Vainio OY, arkkitehtuurin osasto, 2005 Vuoden 2005 syyskuussa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ilmoitettiin kaavan vireille tulosta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Alueen asukkaille järjestettiin tiedotustilaisuus ja tehtiin uusi asukaskysely pidettiin kaavaa koskeva työneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Lähtökohta- ja tavoiteraportti oli esillä kaavoitustoimikunnassa Kaavoitustilanteesta pidettiin lyhyt tietoisku Savalojan ja Mankilan kylätilaisuuksien yhteydessä Osayleiskaava on ollut keväästä 2007 alkaen pysähdyksissä. Kuvassa valkoisella osayleiskaavoitettava alue Mankilan ja Savalojan osalta, Rukin Saarikosken kaava-alue turkoosilla. Siikajokivarren (Porkanrannan) osayleiskaavatyö Rantsilan taajaman eteläpuolella käynnistettiin keväällä Tavoitteena on osoittaa Siikajoen ranta-alueille ja ympäristöön rakentamispaikkoja siten, että ne täydentävät olemassa olevaa rakennuskantaa. Peruslähtökohtana voidaan pitää rakentamisen ohjaamista maiseman kannalta sopiville ja kunnallistekniikan kannalta edullisille alueille. Alueella pyritään turvaamaan maatalouselinkeinojen harjoittaminen. Suurnavettatoiminta ja turvetuotantoalueen jatkokäyttö selvitetään luonnonsuojelulliset arvot huomioiden

9 9 Vuoden 2008 talousarviossa oli varauduttu aloittamaan Uljuan tekojärven ranta-alueille ja ympäristöön yksityiskohtaisen oikeusvaikutteisen yleiskaavoituksen laatiminen vuoden 2008 aikana. Kaavoitus on kuitenkin tarkoitus aloittaa vuoden 2009 aikana. Yleiskaava ohjaa tarkoituksenmukaisella tarkkuudella maankäyttöä alueella, jolla painottuvat kunnan kannalta tärkeät matkailu ja virkistys sekä runsas loma-asutus. Asiaan liittyvä esiselvitys on tehty vuoden 2007 aikana. 4.ASEMAKAAVAT Yleistä

10 10 MRL 60 :ssä todetaan asemakaavojen ajantasaisuuden arvioinnista seuraavaa: Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta. Edellä 2 momentissa säädettyä 13 vuoden määräaikaa voidaan erityisestä syystä asemakaavassa lyhentää tai pidentää. Määräaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin viisi vuotta eikä pitempi kuin 20 vuotta. Edellä 2 momentissa tarkoitettua 13 vuoden määräaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on voimassa 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi tai 58 :n 4 momentin mukainen kielto 4.0 Voimassa olevat rakennus- ja asemakaavat Rantsilan kirkonkylän asemakaavaa vuodelta 1974 on muutettu ja laajennettu useaan otteeseen luvulta ovat mm. Länsiranta ( ), Tuohimaa ( ) sekä asemakaavan muutos Valtatie 4:n kohdalla. Ranta-asemakaava on Kurranjärvellä ja Järvitalonjärvellä. Piippolan kirkonkylällä ovat voimassa pääosin vuosina 1983 ja -85 laaditut rakennuskaavat. Vaarintalon ympäristössä kaavaa on laajennettu ja muutettu vuosina Viimeiset Kirkonkylän asemakaavan muutokset ovat vuodelta 2005; Revonkuja korttelit 134, 135 ja 136 sekä PKTO, korttelit 1, 2, 3, 4 ja 11. Pulkkilan kirkonkylän asemakaava on vahvistettu Sen jälkeen kaavaan on tehty muutoksia 17 kertaa vuosina Kestilän kirkonkylän asemakaava on vuodelta 1990 luvulta ja siihen on tehty muutoksia 2000 luvun alussa. 4.1 Vuonna valmistuneet asemakaavat Rantsilassa Länsiranta, kortteli 250

11 11 TY -merkinnällä varustettu tontti 4 on jaettu kahdeksi erilliseksi tontiksi, joista toinen on varustettu merkinnällä TY ja toinen merkinnällä AO. (Arkkitehtitoimisto Pentti Jäntti) Länsiranta, korttelit 250 ja 256 Muutokset ovat seuraavat: - Korttelin 250 tontit 19 ja 20 on yhdistetty yhdeksi tontiksi (nykyisen maanomistajan esitys): Lisäksi tontilla 19 oleva viemärilinjaus on tässä merkitty viheralueeksi. - Kortteli 256, siirtolapuutarhakortteli, on muutettu omakotitaloalueeksi (arkkitehtitoimisto Tolonen). Keinonkangas ja Hiukalankangas, korttelit 202 ja 204 Muutokset: - Teollisuustien linjausta on oikaistu korttelin 202 länsipuolella ja kevyenliikenteen väylä on osoitettu Teollisuustien länsireunaan. - Korttelissa 204 on tonttia 2 laajennettu uuden lämpölaitoksen tarpeiden mukaan - rakennusoikeuksia on tarkistettu (Arkkitehtitoimisto Tolonen). Em. asemakaavamuutokset on hyväksytty Rantsilan kunnanvaltuustossa ja ne ovat tulleet voimaan Korttelin 204 osalta jouduttii 2008 tekemään pieni oikaisu teknillisen virheen takia. Keinonkangas ja Hiukalankangas, korttelit 202 ja 204 Länsiranta, korttelit 250 ja Vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaava hankkeet ja asemakaavamuutokset Järvitalonjärven ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Rantsilassa Muutos koskee järven pohjoisrannalla olevaa nykyistä kaavaa. Laajennus koskee järven etelärannalla sekä Purasimenjärven ja Valkiaisjärven rannoilla UPM-Kymmene Oyj:n omistamia Järvitalon 30:25 ja Sipolan 38:3 tiloja ja niiden sisällä olevia alueita. Viranomaisneuvottelu on pidetty ja konsultti Kimmo Mustonen on toimittanut kuntaan päivätyt kaavaluonnokset, jotka ovat näkyvissä konsultin kaavasivustolla osoitteessa

12 12 Piippolan kirkonkylän asemakaavan yleistarkistuksen vireille tulosta on päätetty vuoden 2005 kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä (Khall , 65 ). Asemakaavan ja/tai ohjeellisen tonttijaon muutosta on esitetty mm. seuraavien kortteleiden osalta:vaarintalon ympäristö (korttelit 28 29, ja 42, tila 16:50, maatalous-, puisto- ja katualueet).osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Esiselvitykset ja valmistelut pohjakartan uusimiseksi ovat käynnistyneet syksyllä Kaavamuutoksen arvioitu valmistumisaika on vuonna Kaava-alueen lopullinen rajaus täsmentyy kaavan valmistelun aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee päivittää kaavan edistymisen myötä.

13 13 Pulkkilan raitin eteläpäässä kortteleissa 41 ja 44 on muutostarpeita liikekeskuksen kehittämiseen liittyen. Kaavanmuutoshankkeen vireille tulosta ilmoitetaan erikseen. Leskelän puutarhakylän asemakaava Kaava-alue sijaitsee Piippolan kunnan Leskelän kylässä.kaava-alueen pinta-ala on n. 7,5 ha. Vaikutusalue ulottuu n. 50 m kaava-alueen rajaa kauemmaksi. Lamujoen puolella vaikutusalue ulottuu n.100 m kaava-alueen ulkopuolelle. Alueelle laaditaan asemakaava, jolla mahdollistetaan uusien loma-asutojen ja asuinpientalojen rakentaminen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman yritystoiminnan harjoittaminen. Alueelle luodaan ulkoilu- ja virkistystoimintaa edistävät mahdollisuudet sekä korostetaan alueen ekologista elinympäristöä. 5. RAKENNUSJÄRJESTYS Uudelle Siikalatvan kunnalle laaditaan uusi rakennusjärjestys siten, että se voi tulla voimaan kevään 2009 aikana. 6. EURON TONTTI KAMPANJA Kaikissa uuden Siikalatvan muodostavissa entisissä kunnissa on ollut käytössä nk. euron tonttikampanja. Rantsilassa kampanja on Oulun läheisyyden ansiosta tuottanut tulosta ja johtanut asuntorakentamisen vilkastumiseen ja uusien asukkaiden muuttoon paikkakunnalle. Myös uudessa Siikalatvan kunnassa tullaan toteuttamaan jonkinlaista tonttikampanjaa, joka suunnitellaan kevään 2009 aikana.

14 14 7. KULTTUURIYMPÄRISTÖ 7.1 Kulttuuriympäristöselvitykset Rantsilaan on valmistunut Frantsilasta Rantsilaan -kulttuuriympäristöohjelma, jota laati arkkitehtiylioppilas Marja Kuipers diplomityönään. Ohjelma valmistui keväällä. Ohjelmaa täydennettiin kevään ja kesän 2008 aikana lähinnä Rantsilan raitin osalta. Ohjelman tekemistä varten on saatu ympäristöministeriön avustusta. Kulttuuriympäristöohjelmaa voidaan käyttää kaavoituksen ja rakennusvalvonnan tukena, opetuksessa, kuntasuunnittelussa ja elinkeinotoiminnassa mm. kulttuurimatkailussa. Yksityiset ja yhteisöt voivat hakea rakennusperinnönhoitoavustusta mm. ohjelmassa esitellyille kohteille. Kulttuuriympäristöohjelman osana laati Marja Kuipers myös luonnoksen Rantsilan kulttuuriympäristöstrategiaksi. Kulttuuriympäristön perusselvityksinä on viety paikallisia rakennusinventointitietoja Pohjois-Pohjanmaan Kioskiin, mikä toimii Tmi Hilla Tarjanteen sovellusvuokrauspalvelussa. Tietoja pyritään täydentämään ja pitämään ajan tasalla, ja niitä voidaan käyttää mm. kaavoituksen perusselvityksissä ja rakennusperinnön hoitoavustuksia haettaessa. Kulttuuriympäristöohjelma on tavoitteena laajentaa koko uuteen Siikalatvan kuntaan Kulttuuriympäristön hoito Uuden Siikalatvan kunnan alueella on moniin yksityisten ja yhteisöjen myös kunnan omistamiin kohteisiin saatu avustuksia rakennusperinnön hoitoon ja näin toivotaan käyvän myös jatkossa. 8. KEHITTÄMISKESKUSTELU Vuoden 2008 kehittämiskeskustelu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanassa käytiin Rantsilassa TIEDOTTAMINEN Kunnan kaavahankkeista tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, kuntatiedotteessa ja Siikajokilaaksossa. Lisäksi kunnan internetsivujen avulla pyritään helpottamaan kuntalaisten tiedonsaantia kaava-asioista.