A Asemakaavan muutos. Laukkakuja 4, Pirttiharju Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2751 Asemakaavan muutos Laukkakuja 4, Pirttiharju Lahti.fi

2 Selostus A (16) ( ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 4. päivänä joulukuuta 2018 päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2751 sekä kaavan mukaista tonttijakoa M ja M (Pirttiharju, Laukkakuja 4) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Pirttiharjun (31.) kaupunginosan korttelia sekä katu- ja puistoalueita. Asemakaavalla muodostuvat: Pirttiharjun (31.) kaupunginosan korttelin tontit 9-11 ja korttelin tontit 1-8 sekä katualuetta ja lähivirkistysalueita. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2018 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pirttiharjun (31.) kaupunginosassa. Suunnittelualue käsittää entisen Pirttiharjun päiväkodin tontin, Laukkakujan katualueen, Sompionpolun sekä puistoaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2 ha.

3 Selostus A (16) Ortoilmakuva vuodelta Suunnittelualue on merkitty kuvaan punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa entinen päiväkodin tontti pientaloalueeksi. 1.4 Kaupungin strategia Kaupungin strategian (2017) mukaisesti kaava edistää kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta ja liikkumista (A4) ja kaavassa on huomioitu vesiensuojelu (A6).

4 Selostus A (16) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaupungin strategia Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Palvelut Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnosvaiheessa kuultavana olleet vaihtoehdot Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset KUVAUS Asemakaavan rakenne VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2751 osallistumis- ja arviointisuunnitelma

5 Selostus A (16) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu kaupungin aloitteesta. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Asemakaavaluonnoksesta laadittiin kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (VE1) alueelle muodostui yhteensä 9 pientalotonttia ja toisessa vaihtoehdossa (VE2) alueelle muodostui yksi suurehko rivitalotontti sekä kaksi pientalotonttia. Molemmissa vaihtoehdoissa katuyhteys oli järjestetty nykyisestä Laukkakujan risteyksestä. Kaavaluonnoksesta saatiin kuulemisaikana yhteensä 5 mielipidettä ja 4 lausuntoa. Lisäksi yksi mielipide saapui kuulemisen päätyttyä. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaava-alueen rajausta on laajennettu siten, että koko Sompionpolku sekä sen viereisiä puistoalueita on liitetty kaava-alueeseen. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu yhteensä 11 uutta omakotitalotonttia, katualuetta sekä lähivirkistysalueita. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaa kaupunki kunnallistekniikan osalta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Näkymä Laukkakujalta entisen päiväkodin tontille.

6 Selostus A (16) Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pirttiharjussa, Petsamon pientaloalueen reunalla. Suunnittelualue koostuu entisen Pirttiharjun päiväkodin tontista, Laukkakujasta, Sompionpolusta sekä niiden viereisistä viheralueista (Hakalanpuisto ja Kuuvuorenpuisto). Suunnittelualue rajautuu koillissivultaan viiteen Hakalankadun puoleiseen pientalotonttiin sekä luoteiskulmasta Sompionkujan toiseen pientalotonttiin. Alueelle on nykyisellään kaksi liikenneyhteyttä: kaakosta Laukkakuja sekä luoteesta ja pohjoisesta jalankulun ja pyöräilyn väylä Sompionpolku, jolla on tontille ajo sallittu Luonnonympäristö Suunnittelualueen länsirajan viereistä metsää. Suunnittelualue sijaitsee(vanha päiväkodin tontti) kuvan vasemmalla puolella. Suunnittelualue rajautuu länsireunastaan Salpausselän etelärinteeseen, joka on maastonmuodoiltaan jyrkkä. Metsäisessä rinteessä (Kuuvuorenpuisto) risteilee paljon kulutuksen myötä syntyneitä polkuja. Vanhan päiväkodin tontin länsireunalla kulkee yksi polku, joka liittyy Sompionpolulle ja halkoo siten osittain suunnittelualuetta. Salpausselän etelärinteessä sijaitsee kaksi Baltian jääjärven muinaisrantaa, jotka sijaitsevat 141 ja 150 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy). Baltian jääjärvi muodostui, kun mannerjäätikön patoaman Itämeren vedenpinta nousi yli valtameren tason. Itämeren ylintä BI-tasoa kutsutaan korkeimmaksi rannaksi ja se sijaitsee Lahden alueella noin 151 metriä merenpinnan yläpuolella. Myöhemmin ilmaston lämmettyä ja jäätikön edelleen perääntyessä Baltian jääjärven vedenpinta laski tasoon BIII noin mpy. Suunnittelualueella sijaitsevat nykyiset viheralueet (Hakalanpuisto ja Kuuvuorenpuisto) ovat mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Entisen päiväkodin tontilla puustoa on lähinnä tontin länsi- ja eteläreunassa. Päiväkodin purkamisesta huolimatta tontille on jäänyt joitain sammaleen peittämiä asfalttipinnoitettuja kulkuväyliä.

7 Selostus A (16) Alueella ei ole suojeltavia luontoarvoja, mutta hieman suunnittelualueen ulkopuolella Kuuvuorenpuistossa sijaitsee suojeltu käärmekuusi. Alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on sijainnut aiemmin Pirttiharjun päiväkoti (ent. Pirttiharjun lastentalo), joka purettiin huonokuntoisena vuonna Päiväkoti suunniteltiin vuonna 1969 ja oli ajalleen tyypillinen yksikerroksinen ja tasakattoinen rakennus. Suunnittelijana toimi kaupunginarkkitehti Valter Karisalo. Lastenkoti valmistui vuonna 1973 ja oli käytössä vuoteen 2015 asti. Suunnittelualueen viereiset pientalot ovat pääosin luvuilta. Sompionkujan omakotitalot ovat 1980-luvulta. Sompionpolku Sompionkujan suunnasta kuvattuna Palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse palveluja. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee n. yhden kilometrin päässä ja kaksi lähintä päiväkotia sekä alakoulu sijaitsevat alle kilometrin säteellä suunnittelualueesta Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

8 Selostus A (16) Maakuntakaava Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Korkeimpaan hallinto-oikeuteen yksi valitus. Korkein hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon valituksen alaisin osin. Valituksen alainen osa ei koske suunnittelualuetta. Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Suunnittelumääräyksen mukaan asemakaavoituksessa tulee huomioida mm. taajaman rakenteellinen eheyttäminen sekä palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 (kv ) on saanut myös valituksen alaisilta osiltaan lainvoiman Osayleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Määräyksen mukaan alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille. Lisäksi alueelle saa rakentaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Lisäksi alue kuuluu Salpausselän rajaukseen (vihreä viivajono), jonka määräyksessä todetaan, että maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon reunamuodostuman merkitys maiseman, geologian, pohjaveden, luonnonympäristön, ilmaston, kulttuurihistorian ja virkistyksen kannalta.

9 Selostus A (16) Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta. Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO) osalta vuodelta Laukkakujaa, Hakalanpuistoa ja osaa Kuunvuorenpuistoa koskeva asemakaava on vuodelta Ratsumiehen itäpuolen asemakaava, johon myös suunnittelualueeseen kuuluva Kuuvuorenpuiston osa sekä Hakalanpuisto kuuluvat, on vuodelta Ote voimassaolevasta asemakaavasta.

10 Selostus A (16) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on suoritettu Laaditut selvitykset Alueesta ei ole laadittu erillisiä selvityksiä kaavatyön yhteydessä. Työssä on hyödynnetty Lahden muinaisrannat selvitystä (Lahden kaupunginmuseo 2010). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Pirttiharjun päiväkodin purkamisen myötä kaupungilla ei ole tarvetta omistaa ko. kiinteistöä. Kaupunkisuunnittelun sekä kaupungin strategian kannalta alueelle on luontevaa osoittaa asumista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Asemakaavan muutos on aloitettu kaupungin aloitteesta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - - Kunnallistekniikka - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Lahden kaupunginmuseo - Lahti Aqua - Lahti Energia Oy, lämpöliikennetoiminta - LE-Sähköverkko Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Kasakkamäen omakotiyhdistys ry - Pirttiharjun omakotiyhdistys ry Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n 3 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2018 kaavoituskatsauksessa (kohde 58) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja asetettu nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle yhdessä kaavaluonnoksen kanssa.

11 Selostus A (16) Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse OAS, kaavaluonnos ja kaavaselostus valmisteluvaiheen kuulemisen ( ) yhteydessä. Koska kaava-alueen rajaus on luonnosvaiheesta muuttunut, postitetaan aineisto myös ehdotusvaiheessa osallisille. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä koko prosessin ajan kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Viranomaisyhteistyö Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitettiin viranomaisille OAS ja kaavaluonnos ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa alueelle asumista Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Luonnosvaiheen kuulemisen aikana saaduissa mielipiteissä puollettiin omakotitalovaihtoehtoa (VE1). Perusteluina olivat pienempi liikennemäärä, puistoalueiden säilyminen sekä asuinalueen viihtyisyys. Muut tavoitteet Kunnallistekniikan näkemys Sompiokujan asemaan oli suunnittelualueen laajentaminen koskemaan Sompionkujaa siten, että se kaavoitetaan kaduksi Hakalankadulle saakka. Kunnallistekniikka perusteli näkemystään sillä, että siten saadaan nykyinen hyväkuntoinen Sompionpolku loogiseen käyttöön ja kunnossapito järjestettyä. Lisäksi ratkaisu mahdollistaisi lisätonttien kaavoittamisen alueelle. 4.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnosvaiheessa kuultavana olleet vaihtoehdot Kaavaluonnosvaiheessa tutkitut vaihtoehdot. Vasemmalla VE1 ja oikealla VE2. Kaavaluonnosvaiheessa tutkittiin kahta eri vaihtoehtoa, joista toisessa alueelle osoitettiin omakotitaloasumista ja toisessa tiivistä rivitaloasumista. Lisäksi em. kahdesta vaihtoehdoista laadittiin KEKO-laskelma, jolla arvioitiin vaihtoehtojen ekotehokkuutta.

12 Selostus A (16) Vaihtoehtojen vaikutukset eivät suuresti poikenneet toisistaan. Rivitalovaihtoehtoa hieman väljempi omakotiasuminen sopii kuitenkin olemassa olevan asuinalueen rakenteeseen luontevammin ja nähtiin osallistenkin mielestä alueelle parempana vaihtoehtona. Kaavaluonnoksen kahdesta versiosta tehtiin KEKO-laskelma, jolla mitatiin vaihtoehtojen ekotehokkuutta. Laskelman mukaan kasvihuonepäästöt olivat asukasta kohti omakotitalovaihtoehdossa (VE1) suuremmat kuin rivitalovaihtoehdossa (VE2). Kuitenkin 50 vuoden aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen osalta rivitalovaihtoehto oli vaihtoehdoista saastuttavampi. Tämä johtui pääosin henkilöautoliikenteen aiheuttamista päästöistä. KEKO-laskurilla luonnosvaiheessa laadittu kasvihuonepäästölaskelma Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Luonnosvaiheen kuulemisen aikana saatiin yhteensä 4 lausuntoa ja 5 mielipidettä osallisilta. Lisäksi yksi mielipide saapui kuulemisajan jälkeen. Mielipiteissä puollettiin omakotitalovaihtoehtoa (VE1). Kuulemisen jälkeen saapuneessa mielipiteessä alueen rakentamista vastustettiin. Saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella omakotitaloversio (VE1) valittiin kaavaehdotuksen pohjaksi. LUONNOSVAIHEEN MIELIPITEET JA VASTINEET NIIHIN Softsolution Oy Mielipiteessä kannatettiin VE1:stä rauhallisen työympäristön, Kuuvuorenpuiston ja ympäristön luonteen säilymisen vuoksi. Kaavoittajan vastine Kaavaehdotus valmistellaan omakotitalovaihtoehdon (VE1) pohjalta. Pirttiharjun omakotiyhdistys Yhdistys kannatti VE1:stä ja toivoi lisäksi, että kaupunki tarkastelisi leikkialueen sijoittamismahdollisuutta alueelle. Kaavoittajan vastine Kaavaehdotus valmistellaan omakotitalovaihtoehdon (VE1) pohjalta. Kaavassa alueelle ei suunnitella uusia leikkialueita, mutta palaute on välitetty leikkialueista vastaavalle osastolle. Lähimmät leikkialueet ovat Erviänpuiston leikkialue (n. 750m päässä), Pirttiharjunpuiston leikkialue (n. 670m päässä) ja Kasakanpuiston leikkialue (n. 770m päässä).

13 Selostus A (16) As Oy Lahden Ratsumiehenkatu 2-6 Mielipiteessä kannatettiin VE1:stä, koska se mahdollistaa kaavamuutosalueen eteläpuolen metsien ja viheraluiden käytön. Vaihtoehdon VE2 nähtiin estävän pääsyn metsään ja viheralueille. Loise, Miika ja Leila Mielipiteessä pidettiin rivitalovaihtoehtoa poikkeavana alueen yleisilmeestä. Liikennemäärää pidettiin myös omakotitaloversiota haitallisempana lähialueen asukkaiden kannalta. Koskinen, Raimo Mielipiteessä kannatettiin VE1:stä alueen pientalovaltaisuuden ja pienempien liikennemäärien vuoksi. Koskinen, Seppo Mielipiteessä vastustettiin alueen rakentamista. Perusteluina olivat Pirttiharjun ja Metsäkankaan alueiden tiivis yhdyskuntarakenne ja virkistysalueiden pienentyminen. Lisäksi mielipiteessä huomautettiin alueen olevan jääkauden jälkeistä muodostelmaa. Kaavoittajan vastine Kaavaehdotus valmistellaan omakotitalovaihtoehdon (VE1) pohjalta. Kaavoittajan vastine Kaavaehdotus valmistellaan omakotitalovaihtoehdon (VE1) pohjalta. Kaavoittajan vastine Kaavaehdotus valmistellaan omakotitalovaihtoehdon (VE1) pohjalta. Kaavoittajan vastine Kaavaehdotus valmistellaan omakotitalovaihtoehdon (VE1) pohjalta. Kaava ei merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja ja virkistyskäyttömahdollisuuksia rakentamisen sijoittuessa olemassa olevan asumisen yhteyteen ja jo aiemmin rakennetulle alueelle. Selostukseen on täydennetty tietoa Salpausselän muinaisrannoista alueella. LUONNOSVAIHEEN LAUSUNNOT JA VASTINEET NIIHIN Lahden kaupunginmuseo Ei huomautettavaa. Lahti Aqua Ei huomautettavaa. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Ei lausuttavaa. Lahden ympäristöpalvelut Lahden ympäristöpalvelut puolsi omakotitalovaihtoehtoa (VE1), koska vaihtoehto ei tarpeettomasti pienennä nykyisiä viheralueita. Lisäksi ympäristöpalvelut katsoi, että kaavamääräyksiin tulisi lisätä hulevesien tonttikohtaista käsittelyä koskeva määräys. Kaavoittajan vastine Kaavassa ei tarvitse erikseen määrätä hulevesien tonttikohtaisesta käsittelystä, sillä asiasta määrätään riittävän tarkasti rakennusjärjestyksessä. Lisäksi alue on maaperältään sopivaa hulevesien tonttikohtaiseen imeyttämiseen. Kaava-alueella on olemassa olevia hulevesiputkia, jotka liittyvät nykyisiin Sompionkujan ja Hakalankadun hulevesijärjestelmiin. Sompionkujan katusuunnitelmissa voidaan tarvittaessa huomioida tonttien liittyminen hulevesiviemäriin.

14 Selostus A (16) Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavan tavoitteellinen aikataulu on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on tämän selostuksen liitteenä. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu erillispientalojen korttelialueita (AO), lähivirkistysalueita (VL) ja katualuetta. Kaavassa on esitetty yhteensä 11 uutta omakotitalotonttia, joille on määrätty istutettavista tontin osista sekä pohjaveden suojelusta (pv-1). Rakentaminen on määrätty yksikerroksiseksi ja jokaisella tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 200 k-m². Tonttien pinta-alat vaihtelevat m² välillä. Erillispientalojen korttelialue (AO): - tonttien pinta-ala yhteensä - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus - tehokkuus 9920 m k-m2 e = 0,22 Lähivirkistysalue (VL) - pinta-ala yhteensä 6793 m2 Katualueet - katualue 3165 m2 Kaavaratkaisu esitettynä voimassa olevan asemakaavan sekä kiinteistökartan päällä.

15 Selostus A (16) 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 mukainen. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Alueen rakentaminen täydentää olemassa olevaa pientaloaluetta eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön tai kaupunkikuvaan. Asukasmäärä alueella lisääntyy arviolta 28 hengellä. Asukasmäärän kasvu lisää hieman alueen henkilöautoliikennettä. Pientalotonteilla henkilöautoja on arviolta 2 ap/asunto, jolloin autopaikkamäärä on arviolta 22 kpl. Oletettavaa on, että uusilta tonteilta henkilöautoliikenne suuntautuu pääosin Ratsumiehentielle ja sen kautta edelleen Petsamonkadulle, jolta on hyvät yhteydet alueen palveluihin sekä Hämeenlinnantielle. Sompionkujan muuttuessa läpiajettavaksi kaduksi, voi liikennemäärä nykyisen Sompionkujan kohdalla hieman lisääntyä, mutta lähinnä vain silloin, kun liikenne suuntautuu länteen Jankkarinkadun suuntaan. Läpiajettava katu parantaa Sompionkujan ylläpidon järjestämistä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon eikä luonnonympäristöön rakentumisen sijoittuessa pääosin aiemmin rakennetulle alueelle. Rakentamisen vaikutukset luonnonympäristöön on pyritty minimoimaan hyödyntämällä nykyistä katuverkkoa ja sijoittamalla tontteja tehokkaasti Sompionkujan varrelle. Kaavaratkaisulla viheralueita poistuu yhteensä 1611 m². Kaavaratkaisu esitettynä Maastonmittauslaitoksen peruskartan päällä. Korkeuskäyrät on esitetty 5 metrin välein. Kaava-alueen halki kulkeva korkeuskäyrä on 150 metriä merenpinnasta.

16 Selostus A (16) Salpausselän etelärinteessä sijaitsevien muinaisrantojen osalta vaikutukset ovat vähäiset. Baltian jääjärven muinaisranta BIII (141 mpy) sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella ja Baltian jääjärven muinaisranta BI (150 mpy) halkoo vanhaa päiväkodin tonttia jatkuen Hakalankadun ja Sompionkadun asutuksen läpi kohti Koneharjua. Lahdessa ja Pirttiharjussa vastaaville korkeuksille (150 mpy) on viereisillä alueilla rakennettu aiemmin. Suunnittelualueen länsipuolella kulkevan polun pää, joka yhdistyy nykyiseen Sompionpolkuun, tulee jäämään rakentamisen alle. Alueen polkuverkosto on kuitenkin erittäin kattava, joten kaavaratkaisu ei merkittävästi heikennä alueen virkistyskäyttöä. Nykyisen Sompionkujan asutuksen ja uuden asutuksen väliin jää viheralue, josta on hyvät yhteydet Kuuvuorenpuiston polkuverkostoon. Kaavassa on huomioitu pohjaveden suojelu Muut vaikutukset Kaavalla on taloudellisia vaikutuksia kunnalle. Kunnallistekniikan rakentaminen ja sen ylläpito luo kustannuksia. Uusien asukkaiden myötä kunta saa verotuloja sekä palveluiden käyttäjiä. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat kaavakartan liitteenä. 5.5 Nimistö Laukkakuja poistuu nimistöstä ja uuden katuyhteyden tulee Sompionkuja, jolloin nykyisten Sompionkujan asukkaiden osoitteisiin ei tule muutoksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Riina Puusaari 8 SEURANTALOMAKE

17 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: PIRTTIHARJUN (31.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTTIA 5, PUISTO- JA KATUALUEITA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: PIRTTIHARJUN (31.) KAUPUNGINOSAN Kaavan nimi KORTTELIN TONTIT 9 11, KORTTELI 31505, LÄHIVIRKITYS- JA KATUALUEET Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2751 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, ,11 0, A yhteensä 0, , ,22 0, P yhteensä Y yhteensä -0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,2-0,1611 R yhteensä L yhteensä 0, ,9 0,1308 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä

18 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1, ,11 0, A yhteensä 0, , ,22 0, AO 0, , ,22 0, P yhteensä Y yhteensä -0, YO -0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,2-0,1611 VL 0, ,0 0,6793 P,PL,Pvy -0,8404 R yhteensä L yhteensä 0, ,9 0,1308 Kadut 0, ,0 0,2564 Kev.liik.kadut -0,1256 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä